Kehu kaveria työpaikalla

12186393_1013511268699888_2398535287894121404_oSattuipa osuvasti – muistimme nimittäin eilen hyviä työkavereita Pieksämäen konepajalla. Sitä sopivaa sattumaa oli se, että muistaminen osui Hyvien sanojen viikolle.

Olimme järjestäneet henkilöstötilaisuuden VR Pieksämäen konepajalle eiliselle maanantaipäivälle. Aloitimme kahvilla, jonka jälkeen kävimme läpi mennyttä ja meneillään olevaa: mm. työhyvinvoinnin vapaaehtoisten toimintaa, liikuntaohjelmaa, monitoriviestintää, työn alla olevaa hyvinvointiviestinnän tutkimusta. Liikutimme Teemu Ripatin (ESLi) opastuksella luita ja jatkoksi tuumimme tulevaa.

Mitä ovat Erkin merkit?

Ohjelmassa oli myös Erkin merkkien jako. Erkin merkit on nimetty konepajan päällikön, virallisemmin logistiikan kunnossapitopäällikkö Erkki Puhakan mukaan. Ensimmäiset Erkin merkit jaoimme huhtikuun alun tilaisuudessa työhyvinvoinnin vapaaehtoisille –  tuttavallisemmin konepajan valssaajille – kiitokseksi parhaasta asenteesta.

Vapaaehtoisten valssaajien lokakuun tapaamisessa ideoimme sitten ilmiantomenettelyn toista merkkien jakokierrosta varten. Pyysimme kaikilta konepajan työntekijöiltä hyvistä työkavereista nimettömiä ilmiantoja perusteluineen. Minä kirjasin perustelut kunniakirjoihin ja hommasin pinssit kunniamerkeiksi. Eilen jaoimme ne. Minä luin perustelun ja ojensin kunniakirjan, Erkki kiinnitti merkin rintapieleen. Komeat aplodit kaikuivat salissa.

Aihetta aplodeille

Ja kyllä aihetta aplodeille olikin. Vai mitä tuumaatte siitä, että porukassa on muun muassa seuraavanlaisia työkavereita.

  • Olet tavattoman kekseliäs, säntillinen luottomies ja monen alan osaaja. Huipputyyppi.
  • Olet ahkera ja teet mitä lupaat!
  • Olet positiivinen ja avulias työkaveri. Rehti esimies.
  • Olet aina valmis auttamaan, vaikka omiakin askareita on riittämiin. Hyväntuulinen.

Näitä ja monia muita kehuja saimme ilmiantokierroksella: toisinaan hyvää viestiä taitaa olla helpompi heittää nimettömänä. Mutta entä jos haastamme itsemme sanomaan näitä asioita ääneen yhä enemmän myös kasvotusten. Kiittämään ja kehumaan, sillä aihetta kyllä löytyy!

20151026_124052 (002)

Tuulevi Aschan
Projektipäällikkö, Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Tee somessa hakuja #työhyvinvointiakatemia

Palvelukonseptit alkavat kirkastua

Tällä kertaa työskenneltiin Anttolanhovissa.

Tällä kertaa työskenneltiin Anttolanhovissa.

Palvelumuotoilu näyttää paperilla yksinkertaiselta, mutta siihen nähden aika harva hallitsee metodin suvereenisti käytännössä. Sen vuoksi myös LUOTUO-hankkeen toisessa palvelumuotoilutyöpajassa oltiin perusasioiden äärellä, mutta tuoreella otteella.

Päivän kouluttaja, CreaMentorsin Jari Palonen, johdatteli osallistujat satojen kehittämisprojektien kokemuksella asian ytimeen. Menestyvien palveluiden kehittäminen lähtee yrityksen strategiasta. Ensinnäkin on määriteltävä, missä bisneksessä yritys toimii ja miten se asemoituu suhteessa asiakkaisiin ja kilpailijoihin. Samaten yrityksen on kirkastettava itselle, mikä on sen ylivoimainen asiakashyöty ja mihin osaamiseen tämä hyöty perustuu.

WP_20151021_14_17_33_Pro

Itse bisnes- ja palvelukonsepti juontuu sulavasti strategiasta. Palvelumuotoilussa kaikki alkaa asiakkaasta ja päättyy asiakkaaseen. Kohderyhmä on määriteltävä tarkasti ja asiakkaan tarpeet on tunnettava läpikotaisin. Bisneskonseptiin sisältyy monenmoista ulottuvuutta. Perkasimme työpajassa yritysten palveluideoita tehokkaan työkalun avulla. Siinä bisneskonseptia tarkastellaan muun muassa konseptiin sisältyvien palveluiden, fyysisen palveluympäristön, sähköisen palveluympäristön, palvelumoduulien ja palvelutuotannon näkökulmasta. Työpajan osallistujien kasvoilta oli luettavissa, kuinka oman liikeidean tarkastelu eri näkökulmista teki hyvää. Oma liiketoimintakonsepti alkaa kummasti kirkastua, kun sitä käy ajatuksella läpi ja kuuntelee kollegoiden rakentavia näkemyksiä.

Tällainen työpajatyöskentely on parhaimmillaan silloin, kun se tuo palveluiden kehittämiseen konkretiaa ja uutta inspiraatiota. Palvelumuotoilustakin saa tukevan otteen kun käsite paloitellaan sopivan kokoisiksi paloiksi.

Seuraavassa LUOTUO-työpajassa käsitellään digitaalista ympäristöä palvelun markkinoinnissa ja tuotekehityksessä. Tilaisuus pidetään Spahotel Casinolla Savonlinnassa 19.11 klo 10-14. Ilmoittautumiset: viljo.kuuluvainen@mamk.fi

Viljo Kuuluvainen, Mamk, LUOTUO-hanke

Joukkovoima avuksi riskien arviointiin

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA järjesti 14.-16.10.2015 Milanossa konferenssin teemalla “Shaping the future of food safety, together”. Mukana oli muun muassa EFSA:n ja EU:n komission edustajia, terveyden, hyvinvoinnin ja elintarvikealan virastojen asiantuntijoita, tutkijoita ja yritysjohtajia. Kaikkiaan konferenssi kokosi yli 800 osallistujaa. Tapahtumapaikkana oli Stella Polaris -kongressikeskus kaupungin luoteisosassa aivan World EXPO -maailmannäyttelyalueen vieressä.

EFSA conference

”Tulevaisuudessa kaikkeen on olemassa dataa, mutta mikä on hypoteesi?” Tutkijoiden tehtävä on kysyä datalta oikeita kysymyksiä.

Konferenssin yhtenä päätavoitteena oli esitellä uudenlaisia menetelmiä avoimeen riskienarviointiin ja vuoropuheluun sidosryhmien kanssa. Esillä olivat mm. avoin tiede, avoin data, keinoälyn hyödyntäminen ja datan visualisointi.

Osallistuin tapahtumaan EFSA:n kutsumana asiantuntijapuhujana aiheenani ideoinnin joukkoistaminen (crowdsourcing). Keskustelujen perusteella ilmiö kiinnosti laajalti, mutta sen sisältö on jäänyt monelle vieraaksi. Yksi Useimmin Kysyttyjä Kysymyksiä tutkijan- ja kouluttajanurallani onkin ”Mitä joukkoistaminen tarkoittaa?”

Mistä siis on kyse? Joukkoistamisella tarkoitetaan tietyn tehtävän suorittamista tai ongelmanratkaisun antamista suurten ihmisjoukkojen (crowd) tehtäväksi sen sijaan, että tukeuduttaisiin pelkästään organisaation omiin asiantuntijoihin tai ulkoisiin yhteistyökumppaneihin.

Esimerkiksi tieteelliseen ongelmanratkaisuun hyvin soveltuvalla Innocentiven alustalla on 16 toimintavuotensa aikana ratkaistu tuhansia haasteita, lähetetty yli 40 000 ratkaisuehdotusta ja jaettu yli 1500 palkintoa. Käyttäjiä on rekisteröitynyt mukaan yli 200 maasta. Joukkovoimaa voidaan hyödyntää niin valinnoissa ja päätöksenteossa kuin kokonaan uuden tiedon luomisessa. Joukkojen viisaus myös tutkitusti toimii kapeita asiantuntijaryhmiä paremmin – kunhan vain osallistujilla on perustietoa käsiteltävästä asiasta, heitä on riittävän paljon ja he saavat toimia itsenäisesti.

Riskien arviointia ajatellen kansalaisten osallistaminen joukkoistamalla ei ole korvaava vaan täydentävä menetelmä. Sen avulla voidaan tunnistaa riskejä, joita asiantuntijat eivät ole pitäneet lainkaan merkittävinä, tai joiden riskitaso on asiantuntija-arvioissa alhaisempi kuin kohteena olevan yhteisön todellisuudessa.

Milano, Italy, near Porta Ticinese

Paikallinen ruokatarjonta ei tuottanut matkalaisille ylimääräisiä riskejä vaan pikemminkin mahtavia makuelämyksiä. Esimerkiksi käy tämä Porta Ticinesen lähistöllä sijaitseva kauppahalli monipuolisine ja tuoreine valikoimineen!

Lisätietoa: konferenssin parhaita paloja videolla ja Twitterissä.

Teksti: Miia Kosonen, TKI-asiantuntija, Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimuskeskus Digitalia

Mikä Työhyvinvointiakatemia?

WP_20150410_005Kun aloitin Työhyvinvointiakatemiassa helmikuussa, startti oli reipas.  Samalla vauhdilla menimme koko kevään ja syksyyn saakka: lähipäiviä Tanhuvaarassa, asiakastarpeiden kartoitusta Pieksämäellä, Savonlinnassa, Mikkelissä, Kangasniemellä, uusia ryhmiä, henkilökohtaisia tapaamisia. MAMK-osahankkeessa on tapahtunut paljon – tähän blogiin siitä on kantautunut sisältöä vasta vähän. Alankin nyt purkaa asioita, joita olemme tehneet ja teemme.

MISTÄ ON KYSE?

Työhyvinvointiakatemiahan on kolmen toimijan hanke. Päähallinnoija on savonlinnalainen Tanhuvaaran urheiluopisto ja osatoteuttajina Etelä-Savon Liikunta ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu. Koko hankkeen projektipäällikkönä Tanhuvaarassa työskentelee Annemaija Summanen. Tanhuvaaran Toni Kotro ja Etelä-Savon liikunnan Teemu Ripatti operoivat kunto- ja terveysliikunnan kehittäjinä. Minä operoin Mikkelin Ammattikorkeakoulun osahankkeen projektipäällikkönä: vastaan oman osuutemme hallinnoinnista ja ennakkosuunnitelman mukaisista työyhteisöjen toimenpiteistä. Työparinani täällä MAMK:ssa on yliopettaja Eila Jussila liiketalouden laitoksella. Eilan rooliin kuuluu tuotekehitys ja palvelujen tuotteistaminen.

Koko hankkeen tavoitteena on kehittää asiakastyössä toimintamalleja henkilöstön työssä jaksamisen ja työkyvyn tueksi ja sitä kautta petrata työelämän laatua. Lähestymme asiaa sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta ja jelppaamme asiakasyhteisöjä paremman työarjen rakentamisessa. Tuumimme ja toimimme niin organisaation kuin johtamisenkin tasolta asioita tarkastellen. Edistämme työporukan keskinäisiä käytäntöjä ja tuumimme työn tekemisen tapoja. Yksilötasolla sihtaamme huomiota paitsi työhyvinvointia edistävän terveyden ja kunnon kehittämiseen, myös psykologisen pääoman kartuttamisen konsteihin. Kokonaisuudessaan taustalla on tavoitteena rakentaa pysyvä, vuoden 2017 alussa starttaava Työhyvinvointiakatemia Tanhuvaaraan.

SIIS MITÄ?

Jääkö tuo edellinen yleisen tason hepreaksi ja käsitteelliseksi kalisteluksi? Eipä huolta. Seuraavissa postauksissa avaan sitä, mitä tämä kaikki käytännössä tarkoittaa: mitä olemme jo tehneet ja mitä on alkamassa. Esittelen myös meitä hanketyöntekijöitä.

Stay tuned!

Tuulevi Aschan Projektipäällikkö, Työhyvinvointiakatemia
MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Tee somessa hakuja #työhyvinvointiakatemia

Elintarvikkeita joka lähtöön Anuga-messuilla

Vieläkin on pää vähän pyörällä viime viikkoisten Anuga-messujen jäljiltä, jalat ovat kävelystä sentään toipuneet. Joka toinen vuosi järjestettävät Anuga-messut kokosivat tällä kertaa Kölnin messukeskukseen yli 160 000 kävijää ja reilut 7 000 näytteilleasettajaa yli sadasta maasta. Esillä olevien tuotteiden määrää ei kai kukaan yrittänyt edes laskea. Valintoja oli siis tehtävä, kun kymmenen messuhallin läpikäynti ei olisi onnistunut.

Kasvistuotteiden, erityisesti vegaanituotteiden, nousuun uskotaan vahvasti. Tarjontaa oli joka tarpeeseen. Tosin itse jäi miettimään sitä, että onko välttämätöntä tehdä kasviksista samanlaisia tuotteita kuin lihasta; nakkeja, makkaroita, leikkeleitä. Kuvassa on yhden valmistajan vegaanituotteita, jotka sopivat myös halal-ruokavalioon, ovat luomutuotteita, ja joilla on brittiläisen laatujärjestelmän serfikaatti BRC.

kasvista_vai_lihaaElintarvikkeiden nouseva trendi onkin FreeFrom – tuotteet, kotoisasti voisi sanoa ”ei-oo -tuotteet”. Tärkeää tuntui olevan kertoa näkyvästi siitä, mitä tuotteissa ei ole, jotta kuluttajat voivat tehdä helposti ostopäätöksiä.

”Ei-oo -tuotteista” vahvimmin kasvaa gluteenittomien tuotteiden kysyntä, mutta siinä rinnalla nousevat myös laktoosittomat ja vegaanit tuotteet. Lisäksi elintarvikkeet, joissa ei ole kananmunaa, maitotaloustuotteita, gelatiinia, vehnää tai kaseiinia, tai jotka soveltuvat Fodmap ja vegetaristi -ruokavalioon ovat mukana Top10 -listalla. Suomessakin keskustelua herättänyt sokeri, tai oikeastaan sokerittomuus, näkyi myös messujen tuotetarjonnassa.

Free_from_all

Katuruoka, Street Food, näkyi messuilla ruokarekkoina. Tai eiväthän nämä ruokarekkoja olleet vaan myyntiautoja, jotka kätkevät sisäänsä valtavan määrän hyvässä järjestyksessä olevaa tavaraa. Kenties viehättäviä, kiinnostusta herättäviä ”ruokarekkoja” näkyy tulevaisuudessa yhä useammin myös täällä harvaanasutulla seudulla. Kuvista alempana olevaan mini-myymäläautoon mahtuu muuten 250 – 300 tuotetta, reitin ajomatka päivässä vaihtelee 50 – 250 kilometriin, päivittäinen asiakasmäärä on 80-100 ja pysäkkejä ajoreitin varrella 70-80. Tarina kertoo, että asiakkaat ostavat keskimäärin 15 € arvosta elintarvikkeita.

WP_20151013_14_06_32_ProWP_20151014_11_25_04_Pro

Ranska, Kreikka, Iltalia ja Kiina olivat näkyvästi isoilla messuosastoilla mukana Anugassa. Suomalaisia elintarvikeyrittäjiä oli Food from Finland –osastolla kahdessa messuhallissa. Yrittäjät kertoivat, että suomalaiset tuotteet, kuten leipäjuusto ja marjamehut ja muut marjatuotteet, olivat herättäneet kävijöissä kiinnostusta ja niille tuntuu olevan kysyntää. Anuga on ammattilaisille tarkoitettu messu, jossa tehdään, tai ainakin valmistellaan, kauppaa ja solmitaan kontakteja. Yrittäjät olivat varovaisen toiveikkaita tulevaisuuden suhteen, messuihin satsaaminen saattoi olla hyvinkin kannattavaa.

Itselleni messukäynti oli antoisa ja kiinnostava, olivathan uusimmat elintarvikealan uutuudet esillä. En kyllä jää kaipaamaan coca-colan -makuista juustoa, mutta moni muu tuote voisi päätyä ostoskoriin. Kuten, joku näistä kotimaisista pakkaskuivattuista marjoista, joiden maku oli niin aito!

berries

Teija Rautiainen, tutkimuspäällikkö, Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen, KEHYS-hanke

ASKO uskoo itseensä

21.10. lounastreffeillä

Tapasimme taas lounaalla Heikin kanssa. Nautimme hyvästä lounaasta ja ihmettelimme miksi ketään muita lounastreffeillä näy? Mutta onneksi pääsimme tilastoon: joku asiakas huikkasi, että olette taas lounastreffeillä!

Hei, mutta asiakasvirtojen lisäämiseksi, voisimme varmaankin pyytää apua Jyrki Sukulalta…?

Me uskomme tähän juttuun, ja toivomme että muutkin tekevät niin!

Teksti: Marja-Liisa Laitinen, tki-asiantuntija

ASKO lounastaa ja voi hyvin

Asumisyksikössä 13.10., 16.10. ja 20.10.

Yhteiset lounaat jatkuvat Vilhelmiinan, Marja-Leenan, Ailin, Heikin, Anna-Liisan, Pirjon, Aunen ja Helvin istuessa saman pöydän ääressä. Puheenaihetta riittää; lauletaan synttärisankarille, keskustellaan eri kulttuureista – miten esimerkiksi ennen suhtauduttiin alkoholiin vanhainkodeissa? Muuten, voisiko joku tehdä hieman tutkimusta asiasta, saattaisi löytyä hauskojakin tarinoita! Keskustelunaiheita riittää myös kaatumisista ja olkapäävammoista, ja vaikkapa ”Löyhkänlääkkeestä”. Niin, mistä? Löyhkänlääkettä määrättiin mm. vanhainkodeissa ’päätäsärkeville, hermostuville ja useimpien paikkojen kipeille henkilöille’.

Jos minulla ei olisi muuta tekemistä, istuisin kuuntelemassa näitä tarinoita aamusta iltaan. Mutta nyt lopettelen. Katsotaan, josko palaisin vielä asiaan.

Teksti: Marja-Liisa Laitinen, tki-asiantuntija

Luonto työhyvinvoinnin tukena

WP_20151014_14_16_54_Pro

Työyhteisöjen virkistyspäivät, kehittämispäivät ja kokoukset ovat monelle luontomatkailuyritykselle tärkeitä tulonlähteitä erityisesti lomasesonkien ulkopuolella. Sesonkiluonteisuus on tietysti haaste matkailualalle ja yritysasiakkaissa piileekin potentiaalia kasvattaa hiljaisten kausien kysyntää. Työhyvinvoinnin kehittäminen on yksi alue, johon luonnon helmassa toimivilla matkailuyrityksillä on varmasti annettavaa.

Työhyvinvoinnin kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja se tarkoittaa toimenpiteitä monella eri osa-alueella. Luontoympäristössä toteutettavat kehittämis- ja työhyvinvointipäivät ovat toki usein yksittäisiä tapahtumia, eikä niillä suinkaan ratkaista kaikkia organisaation hyvinvointihaasteita. Silti niillä on kiistatta oma tärkeä merkityksensä esimerkiksi yhteishengen kehittämisessä, työstä irtautumisessa, palautumisessa tai vaikkapa luovuuden kehittämisessä. Työhyvinvoinnin johtaminen organisaatioissa menee yhä ammattimaisempaan suuntaan ja sen tuloksia pyritään säännöllisesti mittaamaan. Siksi myös luonnossa toteutettavien kehittämispäivien hyvinvointivaikutuksia pitäisi pystyä tuomaan entistä näkyvämmin esille.

Palautuminen stressistä ja irtautuminen esimerkiksi työasioista tapahtuu tutkimusten mukaan nopeasti luontoympäristössä. Nämä ovat myös työnantajan näkökulmasta toivottavia vaikutuksia vastapainona hektiselle työelämälle. Palautumisen ja stressitason mittaaminen on myös nykyään mahdollista erilaisten teknologisten hyvinvointianalyysien avulla. Vaikutusten havainnollistamiseksi on tärkeää, että vertailuaineistoa saadaan myös työpäivine aikaisesta stressitasosta. Fyysisen aktiivisuuden mittaaminen on toinen asia, jonka mittaaminen on nykyisin suhteellisen vaivatonta esimerkiksi aktiivisuusmittareita hyödyntämällä.

Monet luontoympäristössä vietetyn hyvinvointipäivän vaikutuksista ovat luonteeltaan sosiaalisia tai psyykkisiä, jolloin paras mittari niille on useimmiten yksilön oma kokemus. Esimerkiksi työyhteisön toimivuudella ja yhteishengellä on usein merkittäviä vaikutuksia työhyvinvointiin ja sitä kautta myös tuottavuuteen. Lisäksi aiempaa useammassa työssä korostuu luovuus, jota luonnossa liikkumisen on todettu edistävän. Näiden yhteyksien mittaaminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Erilaisilla kyselyillä ja haastatteluilla voidaan kuitenkin mitata sitä, kuinka yksilöt kokevat hyvinvointivaikutuksia omalla kohdallaan.

WP_20151014_13_28_06_Pro

Mikkelin ammattikorkeakoulu Matkailu- ja ravitsemislaitoksen henkilökunta kävi hiljattain testaamassa Sahanlahti Resortin luontolähtöistä ohjelmatarjontaa kehittämispäivän merkeissä. Oheiset kuvat Puumalan Sahanlahdesta näyttävät kuinka sää suosi iloista ryhmäämme. LUOTUO-hankkeen palvelutestauksena toimineen päivän toteutukseen osallistuivat Sahanlahden henkilökunnan lisäksi ohjelmapalveluista vastanneet Guide Tiina ja Unelma Elämä -yrityksen Eeva Ojalehto. Päivästä muodostui miellyttävä kokonaisuus, jossa rauhalliseen luonnossa liikkumiseen ja läsnäoloon yhdistyi maukas lähiruoka ja mukava yhteishenki. Kerätyn palautteen perusteella osallistujat tuntuivat nauttineen luonnon parissa vietetystä päivästä ja saaneen siitä uutta energiaa myös työelämään. Tämä antoi intoa kehittämistyöhön, jota tietenkin vielä riittää. Luontoympäristön tarjoamien puitteiden päälle on kuitenkin hyvä rakentaa entistä ehompia palveluita myös työhyvinvointia tukemaan.

WP_20151014_13_29_22_ProWP_20151014_09_37_29_Pro

Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, LUOTUO-hanke

www.sahanlahtiresort.fi

www.guidetiina.fi

www.unelmaelama.fi

Luomutuotteet näyttävästi esillä Anugassa Kölnissä!

Anuga-messut ovat Euroopan mittakaavassa todella isot elintarvikemessut, jotka järjestetään 10.-14.10.2015 Kölnissä. Messuilla on 7000 näytteilleasettajaa sadasta maasta.

Organic food on saanut Anugassa oman hallin. Tuotteita on esillä noin 1500. Suomalaisia yrittäjiä ja tuotteita ei oman etsintäni mukaan tällä kertaa hallista löytynyt. Anugassa on tänä vuonna esillä tuttuja luomuviljatuotteita ja niistä tehtyjä jalosteita, juomia, juureksia, kasviksia ja monenlaisia muita tuotteita.

Uutuuksista luomusektorilla voisi mainita painonhallintaan kehitellyt tuotteet, vegaaneille suunnatut luomutuotteet sekä erilaiset ei-tuotteet kuten gluteeniton, laktoositon, maidoton, munaton.

Yleiset ruokatrendit näkyvät myös luomutuotemarkkinoilla. Luomutuotteista on kehitetty mm. erilaisia snack-tuotteita niin aamiaispöytään kuin välipalaksikin.

Organic-, bio-, nature-sanat ovat hyviä lisiä tuotemarkkinoinnissa ja niitä käytetään mielellään. Virallisia luomumerkintöjä ei hallin kaikista tuotteista valitettavasti löytynyt.

Anuga-messuterveisin Taina

Teksti: Taina Harmoinen

Luomuviestinnän vaikeudesta

Luomuviestintä ei ole helppoa. Sen huomasin taas kerran kun pidin pilot-koulutusta viime viikolla Mikkelissä ammattikeittiöiden ja kaupan ammattilaisille. Kaikkein vaikeinta on tavoittaa oikea kohderyhmä. Ja sen jälkeen saada ihmiset oikeasti liikkeelle.

Tämän päivän työelämä on hyvin pirstaleista ja vaativaa kaikilla aloilla. Ihmisten ajankäytöstä on monta kilpailijaa ja se oma viesti pitäisi saada riittävän houkuttelevaksi. Toisaalta jos miettii ammattikeittiöitä ja kauppaa, niin lainsäädäntö ja viranomaiset siirtävät koko ajan enemmän ja enemmän vastuuta toimijoille itselleen. Virallinen valvonta vähenee koko ajan ja sen painopiste muuttuu omavalvonnan valvomiseksi ja toisaalta viranomaisten neuvonnallinen rooli korostuu. Näitä vaatimuksia miettiessä voisi luulla, että olisi kiinnostavaa tulla kuulemaan muutamaksi tunniksi koostettua tietoa itseään koskevasta aiheesta. Samalla helpottaisi omaa työtään, kun ei tarvitsisi itse ottaa selville kaikkea tarpeellista ja lukea useita lakitekstejä löytääkseen oleelliset tiedot ja toimintaa koskevat vaatimukset.

Mikkelissä saimme koolle pienen, mutta sitäkin aktiivisemman ja kiinnostuneemman yleisön, jonka kanssa syntyi hyviä pohdintoja yksittäisistä pulmapaikoista toiminnassa. Ja ennen kaikkea saimme hyvää palautetta siitä, miten voimme kehittää sisältöämme seuraavaan taukopaikkaan, joka on Kuopio 3.11.

Teksti: Mari Järvenmäki