Metsien kestävä käyttö biotalouden aikana

katik1_uusi

Voivatko puun käytön lisäämiseen tähtäävät toimet olla sopusoinnussa luonnon monimuotoisuuden kanssa? Voidaanko edes ajatella näitä erilleen? Tai voidaanko metsätaloutta harjoittaa ilman monimuotoisuuden huomioon ottoa?

Biotaloudessa uusiutuvia luonnonvaroja käytetään monipuolisesti ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä edistää talouskehitystä ja luo uusia työpaikkoja kestävän kehityksen mukaisesti. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, maaperän, peltojen ja vesistöjen biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Biotalouteen kuuluu olennaisena osana myös se, että luonnonvaroja ei tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään tehokkaasti.  Suomen biotaloudesta noin puolet on metsäbiotaloutta. (TEM 2014)

Metsätieteen päivässä 2015 käsiteltiin biotaloutta monelta näkökulmalta. Puun käytön lisääntyminen ja sen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, puunhankintaan, työllisyyteen, aluetalouteen ja metsien käsittelyyn. Metsäteollisuuden uudet investoinnit, jotka ovat meneillään ja jo päätetty, lisäävät arvioiden mukaan puunkäyttöä vähintäänkin noin 10%:lla. Hurjimmat arviot puun käytön lisäyksestä ovat noin 20%.

Puunhankinnan onnistumisen edellytyksenä ovat toimivat puumarkkinat ja tätä kautta puun liikkeelle saanti. Metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta, metsien omistusrakenne on muuttunut sellaiseen suuntaan, että enää ei olla taloudellisesti riippuvaisia metsätuloista. Lisäksi tietämys metsien hoitoon liittyen on vähenemässä.

Valtion rahoituksen vähennyttyä teiden kunto on rapautunut ja vaikuttaa negatiivisesti puukuljetusten onnistumiseen. Edellytykset puuhuollon ympärivuotiselle toimivuudelle on oltava ja tarkoittaa olemassa olevan infran ylläpitoa ja parantamista.

katik2

Hakkuita joudutaan kohdistamaan entistä vaativammille kohteille, joista esimerkkinä ovat turvemaat. Noin neljännes nykypuustosta sijaitsee tällä hetkellä turvemailla ja erityisesti pohjanmaalla ne ovat pinta-allisesti noin puolet hakkuista. Turvemaiden erityispiirteet täytyy osata tunnistaa, jotta puunkorjuu saadaan onnistuneesti tehtyä.

Lopuksi kaiken tämän onnistumiseen tarvitaan osaavia hakkuu- ja ajokoneen kuljettajia sekä puutavara-autoilijoita. On laskettu, että tarve uusille osaajille olisi jopa 900 henkilöä/vuosi. Toimivat koulutukset, alan houkuttelevuus ja alalla pysyminen ovat avaintekijöitä.

Kati Kontinen, tutkimuspäällikkö, metsätalous- ja kuituteknologia

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s