Ohjaamo-toiminnan rajoilla

Marraskuisen aamun pimeys, talven ensimmäisiin lukeutuva lumisade, kiihkeä keskustelu ja iloinen naurunremakka tahdittivat matkaa, kun Ohjaamo-toimijat ympäri Etelä-Savoa kerääntyivät Enonkoskelle pohtimaan Ohjaamo-toiminnan rajapintoja. Pieni ja monesta näkökulmasta syrjäinen Enonkosken kunta valikoitui tapahtumapaikaksi yhteisellä päätöksellä. Ohjaamojen tuki -hankkeen aikana on tavoitteena järjestää yhteisiä tilaisuuksia eri puolilla maakuntaa niin, että jokaisella olisi vuorollaan lyhyt matka.

Tilaisuudessa kohtasi monipuolinen osallistujakunta Ohjaamoista ja Ohjaamo-toiminnan mahdollistavista organisaatioista, kuntien edustajista, TE-toimistosta ja oppilaitoksista. Tilaisuudessa vaihdettiin paikallisten kuulumisten lisäksi Ohjaamo-palveluiden ajankohtaisia ajatuksia valtakunnalliseen toimintaan peilaten.

 

Ohjaamo_Etela¦ê-Savo_rgb_1

Toimijat suhtautuvat Ohjaamo-toimintaan kukin omalla tavallaan. Mikkelissä Olkkariin ja Savonlinnan seudulla Intolaan rakentuvia Ohjaamo-palveluita kehitetään EU-hankkeina, kun taas Pieksämäellä Pientare on alusta saakka toiminut kaupungin omalla rahoituksella.

Pienet kunnat vielä pohtivat Ohjaamo-toimintaan osallistumista omista lähtökohdistaan, eikä mittavaa uudistusta tule purematta nielläkään. Tärkeää on parhaansa tekeminen nuorten hyväksi ja eri toimijoiden välisten yhteistyöpaikkojen tunnistaminen ja hyödyntäminen. Tässä kunnilla on apunaan Ohjaamojen tuki -hanke, ja esimerkiksi Rantasalmen ja Joroisten kuntien kanssa uudenlaisten palvelukokeilujen suunnittelu on jo aloitettu.

Ajatusten herättäjänä päivän varsinaiseen aiheeseen kuultiin esimerkkejä rajapintatyöskentelystä Etelä-Savon sote-suunnittelussa. Iltapäivä käytettiin ryhmätyöskentelyyn, jossa mietittiin yksityiskohtaisesti Ohjaamo-toiminnan eri rajapintoja ja niiden huomioimista. Ohjaamo-palveluiden eri rajapinnoilla, kuten työvoimapalveluissa, kouluyhteistyössä ja alueellisessa yhteistyössä, on omat ominaispiirteensä, mutta yhteisiä tekijöitä ovat mm. kumppanuusfiilis ja toisen työarjen ymmärtäminen, asiakaslähtöisyys ja nuoren ”saattaen vaihtaminen” toimijalta toiselle, sähköiset palvelut henkilökohtaisen kontaktin jatkeena ja erilaisten sosiaalisten medioiden hyödyntäminen.

Tärkeää on myös pystyä vakuuttamaan kuntapäättäjät:

Ryhmä5_171115_Enonkoski_Kuntapäättäjät

17.11. järjestetyn tilaisuuden materiaalit ladataan Etelä-Savon ELY-keskuksen pedanet-sivuille. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Ohjaamojen tuki -hanke ja Etelä-Savon ELY-keskus. Kiitos aktiivisille osallistujille ja kaikille halukkaille lämmin tervetulotoivotus  seuraavaan tapahtumaan!

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Advertisements

Aivovinkki 9. Resilienssi on tärkeä työväline

IMG_1799Muistele, mitä tapahtuu, kun kuulet esimieheltäsi tai asiakkailtasi negatiivista palautetta. Romahtaako itsetuntosi saman tien, ja ajattelet olevasi huonompi kuin muut, vaiko uskotko itseesi ja tiedät, että tulet selviämään tilanteesta?

Ja resilienssi tarkoittaa…

Työelämän äkillisissä muutostilanteissa ihmisen minä joutuu koville. Siksi palautumistaidon kehittäminen on työhyvinvoinnin kannalta tärkeää. Resilienssi tarkoittaa stressinsieto-ja paineensietokykyä vaikeissa tilanteissa. Tämä kyky muodostuu seitsemästä eri ominaisuudesta, joita ovat asenne, itsetunto, keskittymiskyky, ajattelun joustavuus, sosiaalinen joustavuus, järjestelmällisyys ja toimintakyky.

Resilientti ihminen säilyttää tilanteen hallinnan odottamattomissa muutostilanteissa. Kun stressinsietokyky on vahva, hän ei lamaannu vastoinkäymisistä, vaan kääntää esteet vahvuudekseen.

Aivot toimivat parhaiten sallivassa ympäristössä

Psykologi Ville Ojasen mukaan 60 % ihmisen ominaisuuksista stressaantua ovat synnynnäisiä, mutta loppuja 40 %:a voi kehittää erilaisten harjoitusten avulla. Ensiksi on tärkeää poistaa tarpeettomat asiat mielestä ja keskittyä olennaiseen.

Kun ihminen saa työskennellä vapaassa ja sallivassa ilmapiirissä, hän pystyy toteuttamaan itseään paremmin. Seuraavan postauksen aihe voisikin olla se, kuinka me luomme työyhteisöön vapaata ja sallivaa ilmapiiriä ja samalla autamme aivojamme!

Linkkejä aiheeseen:
YLE: Vanhemmuus haastaa aivot
Resilienssin kehittäminen
Yllätysten hyödyllisyys ja resilienssi

Aiheesta kirjoittivat Aivot ja työ -seminaarin valmisteluissa mukana olevat liiketalouden opiskelijat Miia Hämäläinen, Rosa Haikarainen, Henna Mikkonen & Elina Kylliäinen

LISÄTIETOJA HANKKEESTA JA SEMINAARISTA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Aivovinkki 8. Armollisuus itselle on opittava taito

IMG_1124Usein kuulee sanottavan, että ”kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan”. Harvemmin asiaa tulee mietittyä niin päin, että kuinka itseään kohtelee. Myötätunnolla tarkoitetaan kykyä huomata kärsimystä sekä lievittää sitä. Muiden ihmisten virheistä aiheutuva paha mieli tunnistetaan ja sitä pyritään helpottamaan lohduttamalla. Kun itse tekee virheen, saattaa olla todella vaikea lohduttaa itseään. Tästä on kyse itsemyötätunnossa.

Opintopsykologina ja mindfulness-ohjaajana työskentelevän Mari Rauhalan sanoja lainaten – Jos haluat muuttaa jotain, tiedosta ensin, miten asiat konkreettisesti ovat. Tähän kiteytyy itsemyötätunnon perusajatus. Paha olo täytyy ensin huomata, jotta siihen voi puuttua.

Mihin tarvitsemme itsemyötätuntoa?

Vaikeat hetket ja ahdistuneisuus aiheuttavat helposti pahoinvoinnin kierteen, joka jatkuu ja aiheuttaa lisää ongelmia. Turhan kriittinen suhtautuminen itseään kohtaan saa lannistumaan pienistäkin vastoinkäymisistä. Tällöin on vaikea lannistuessaan nostaa pää ylös ja jatkaa eteenpäin. Itsemyötätuntoinen ihminen selviää tilanteesta helpommin, sillä hän sietää vastoinkäymisiä paremmin ja on armollisempi itseään kohtaan.

Itseään tulee kohdeltua vaikeina hetkinä ankarasti, koska petymme herkästi omaan toimintaamme. Itsemyötätunnon taito auttaa katkaisemaan stressin kierteen ja vähentämään perfektionismin taipumusta. Kaikessa ei tarvitse eikä voi olla täydellinen. Myöskään epäonnistumisia ei tule pelätä, koska jokainen tekee virheitä. Itsemyötätunto on jokaisen opittavissa ja kehitettävissä oleva taito.

Lisää Mari Rauhalan ajatuksia AIVOT JA TYÖ – seminaariin luennolla Mikkelin ammattikorkeakoulun Kasarmin kampuksella 3.12.2015.

LUE LISÄÄ
Itsemyötätunto
Itsemyötätunto, Mari Rauhalan sivut

Mari Rauhalaa jututtivat ja aiheesta kirjoittivat liiketalouden opiskelijat Miia Hämäläinen, Rosa Haikarainen, Henna Mikkonen & Elina Kylliäinen

IMG_1185

LISÄTIETOJA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

AIKA DIGITTÄÄ -seminaari 15.12.

WP_20151118_12_50_04_Pro

ERNOD -hankkeen avausseminaari järjestetään 15.12.2015 Mikkelin ammattikorkeakoululla. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton.

Seminaarissa luodaan läpileikkaus hankkeen keskeisiin teemoihin, kuten esimerkiksi sosiaaliseen kirjastoon, teknologian ja digiajan yhteisöihin sekä selkokieleen verkossa.

Ilmoittaudu mukaan:
https://www.lyyti.in/aika_digittaa
SEMINAARIN OHJELMA

08:30–9:15 Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu

09:15–9:30 Seminaarin avaus

09:30–10:15 Tositarkoituksella. Sosiaalisen kirjaston ideasta käytäntöihin Laura Hokkanen, lehtori, tutkija, Mamk

10:30–11:00 Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina Mikko Lampi, tutkimuspäällikkö, Mamk

11:00–11:30 Näkymättömät – nuorten digitarinat Ritva Hyttinen, projektipäällikkö, Turun AMK

11:30–12:00 Muuttuva työ – kohti kolmannen työn määrittelyä Kirsi Purhonen, lehtori, Mamk

12:15–13:15 Lounas (omakustanteinen)

13:15–15:00 VAIHTOEHTOISET TYÖPAJAT

Voit valita yhden työpajan, johon osallistut.

1. Saavutettavuus ja selkokieli verkossa
Työpajasta saat konkreettisia työkaluja viestinnän saavutettavuuden ja selkokielen edistämiseen. Asiantuntijana Sami Älli, Kehitysvammaliitto ry, Papunet-verkkopalvelu

2. Mediaklubit osallisuutta edistämässä
Miltä näyttää tuote nimeltä mediaklubi? Pajassa ideoidaan nuorille suunnattuja mediavaikuttamisklubeja.

3. Online-läksyapu
Työpajassa tutustutaan tanskalaiseen online-läksytukimalliin ja ideoidaan virtuaalisen läksytuen jalkauttamista Suomeen.

15:00–16:00 Seminaarin päätös

Lisätietoja:
Sanna Lappalainen, projektipäällikkö, puh. 040 637 7903

FinRelax kokoaa yhteen hyvinvointimatkailun kärjet ja vie ne maailmalle

WP_20151030_14_54_38_Pro

Hyvinvointimatkailun edistämiseen keskittyvä FinRelax on yksi Visit Finlandin kolmesta kasvuohjelmasta. Ohjelman todellinen lähtölaukaus nähtiin aloitusseminaarissa lokakuun viimeisenä perjantaina Suomen luontokeskus Haltiassa Espoossa.

Ohjelman tavoitteet ovat kovat kuten pitääkin, sillä FinRelax pyrkii nostamaan Suomen hyvinvointimatkailun kansainväliseksi kärkimaaksi. FinRelax vie eteenpäin tuoretta suomalaisen hyvinvointimatkailun strategiaa, jonka visiona on olla vuonna 2020 maailman paras luonnollisen hyvinvoinnin lähde. Luonnosta saatava hyvinvointi onkin strategian ytimessä. Tavoitteita kohti pyritään edistämällä alueellisten hankkeiden yhteistyötä, levittämällä hyviä käytänteitä ja sparraamalla yrityksiä, markkinaselvityksillä sekä tukemalla yritysten myyntityötä eri keinoin. Pääkohdemarkkinoiksi suomalaiselle hyvinvointimatkailulle on määritelty Venäjä, Saksa ja Japani.

FinRelax-ohjelma tukee hyvin myös Etelä-Savossa tehtävää hyvinvointimatkailun kehittämistyötä, jossa Mamkin LUOTUO-hanke on osatekijänä. Kasvuohjelma muun muassa tuottaa tärkeää tietoa markkinoista palvelukehityksen tueksi ja tarjoaa kärkituotteille mainioin reitin ulkomaiden markkinoille. Tähän joukkoon päästäkseen alueen yritysten on kuitenkin täytettävä FinRelaxin laadulliset ja sisällölliset tuotesuositukset, joihin voi tutustua Visit Finlandin verkkosivuilla.

Osallistu WinRelax-tuotekehityskilpaluun!

Avausseminaarissa lanseerattiin myös WinRelax-kilpailu, johon matkailuyritykset voivat tarjota omia hyvinvointimatkailun kärkituotteitaan aikavälillä 16.11-31.12.2015. Kilpailussa valitaan 20 tähtituotetta ja raadin valitsema määrä potentiaalisia FinRelax-tuotteita. Tähtituotteet tullaan lanseeraamaan Berliinin ITB-messuilla maaliskuussa 2016. Lue lisää ja osallistu: http://www.visitfinland.fi/news/winrelax-tuotekehityskilpailu-2015/

http://www.visitfinland.fi/tuoteteemat/hyvinvointimatkailu/

 

Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mamk, LUOTUO-hanke

Aivovinkki 7. Huomioi myös aivojesi ergonomia

Yhä useammat työtehtävät vaativat nykyään tietoteknisiä taitoja. Tämä niin sanottu tietotyö siis lisääntyy joka alalla ja asettaa uusia haasteita työelämään. Uudenlaiset työtehtävät, laitteet, järjestelmät ja tilanteet voivat kuormittaa aivoja tarpeettomasti. Tietotekniikan kuitenkin tulisi olla työn apuväline, ei kuormitusta aiheuttava ja työtä hidastava tekijä. Sen vuoksi työpaikalla tulisikin huolehtia myös henkilöstön kognitiivisesta ergonomiasta. Se tarkoittaa työn sekä työvälineiden, -ympäristöjen ja -tapojen yhteensovittamista ihmisen tiedonkäsittelykykyjen ja -rajoitusten kanssa.

Työn ei pidä kuormittaa tarpeettomasti

Työn ja järjestelmien suunnittelussa otetaan usein huomioon ainoastaan ihmisen fyysiset rajoitteet, kuten se, että ihmisellä on korkeintaan kaksi kättä. Tiedonkäsittelyn ominaispiirteet puolestaan jäävät usein vähälle huomiolle, jolloin ihmisen aivoilla saattavat kuormittua liikaa ja työntekijä altistuu virheille. Kognitiivisen ergonomian kautta pyritään vähentämään inhimillisiä virheitä, vähentämään häiriötekijöitä ja sopeuttamaan työn vaatimukset järkeviksi.

Kognitiivinen kuormittuminen on aina yksilöllistä

Jokainen ihminen kokee kognitiivisen kuormittumisen eri tavalla, eikä siihen vaikuta vain työympäristö ja työn määrä. Myös tunteet, motiivit, persoonallisuus ja tapa suhtautua vastoinkäymisiin sekä ihmisen fyysinen terveys vaikuttavat siihen, kuinka ihmisen aivot kuormittuvat työnteosta. Yksilöllisyydelle tuleekin antaa tilaa ja mahdollistaa työtehtävien suorittaminen yksilölliseen tahtiin ja tyyliin, mikä usein tehostaa työntekoa.

Lisää asiaa kognitiivisesta ergonomiasta AIVOT JA TYÖ- seminaarissa 3.12.2015 Mikkelin ammattikorkeakoulun Kasarmin kampuksella. Teemasta puhuu tutkimusprofessori Minna Huotilainen Työterveyslaitokselta.

Aiheesta kirjoittivat liiketalouden opiskelijat
Miia Hämäläinen, Rosa Haikarainen, Henna Mikkonen & Elina Kylliäinen

Lisätietoa löytyy myös
Terveenä työssä -internetsivustolta sekä Muistiliiton sivuilta.

20151108_135239[1]

LISÄTIETOJA
Tuulevi Aschan
Projektipäällikkö, Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Aivovinkki 6. Aivoruokana vesi

DSCN7854Päätä särkee, keskittymiskyky reistailee ja muisti katkeilee. 
Säilyttääksemme työtehokkuutemme, meidän täytyy pystyä keskittymään. Vedenjuonti auttaa pysymään pirteänä ja säilyttämään keskittymiskyvyn. Elimistömme menettää vettä noin 2,5-3 litraa päivässä. Menetetty vesi täytyy korvata, jotta nestetasapainomme säilyy. Vettä tulisikin juoda noin 2 litraa päivässä.

Riittävä ja säännöllinen veden juonti pitää aivot virkeänä

Aivoistamme 85 % on vettä. Aivot tuntevat nestetasapainon heilahtelun, sillä nestevajaus aiheuttaa aivojen energiatuotannon laskua. Tutkijoiden mukaan jo 1-2 % nestetasapainon lasku heikentää suorituskykyä ja aiheuttaa väsymystä. Tiesitkö, että ennen kun alat tuntea janontunnetta elimistösi kärsii jo nestevajauksesta? Ihmisen tuntiessa janoa, hänen elimistönsä nestevajaus on 0,8-2 % painosta. Vesipullon mukana pitäminen on helppo tapa lisätä nesteen nauttimista. Jos pelkän veden juonti ei nappaa, sitä voi maustaa esimerkiksi sitruunalla tai limellä.

Muista veden juonti osana aivoruokaa! Tule kuulemaan lisää aivoruuasta Mikkelin Kasarmin kampukselle 3.12. avoimeen ja maksuttomaan Aivot ja työ – seminaariin!

Lisää luettavaa
Miksi vesi?
Vesi ja henkinen suorituskyky
Vesi ja fyysinen suorituskyky

Aiheesta kirjoittivat liiketalouden opiskelijat
Miia Hämäläinen, Rosa Haikarainen, Henna Mikkonen & Elina Kylliäinen

LISÄTIETOJA
Tuulevi Aschan
Projektipäällikkö, Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari