Opinnollistaminen osana hanketoimintaa – fysioterapeuttiopiskelijoiden innovaatioita

 

PuroKilpisjärvelläToisen lukukauden opintojaan suorittava fysioterapeuttiryhmä (H2615KN) työsti kahdeksan pientä ryhmätyötä luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksiin ja niiden mittaamiseen liittyen.  Tehtävänä oli ideoida luovasti jokin luonnossa tapahtuva toiminta tavoitteineen, asiat joita toiminnan osalta halutaan tavoitella ja mittari millä vaikutuksia halutaan mitata. Toiminnan voi halutessaan suunnitella sellaiseksi, että opiskelija itse voisi osallistua siihen. Seuraavassa on lyhyt esittely iloisen ideoinnin tuotoksista.

  1. Tunturivaellus, jonka kesto on kolme viikkoa. Yöpyminen teltoissa ja autiotuvissa, kuljetaan ei-merkityillä reiteillä. Ravinnon osalta hyödynnetään tarjolla olevia luonnon antimia mm. kalastus ja marjat (jos aika on sopiva ja on sallittua). Päivittäin kuljetaan 10 – 20 km ja mittareina voisi käyttää askelmittareita, aktiivisuusrannekkeita ja mielialakyselyitä (esim. hymynaama).
  2. Paluu juurille-leiri, viikonloppuna kaksi vuorokautta. Leiri on tarkoitettu työikäisille henkilöille, joilla ei ole suurempia liikuntarajoitteita. Tavoitteena on rauhoittuminen, luonnossa liikkuminen, luonnollisen liikkumisen oppiminen, stressinhallintataitojen oppinen ja elektroniikasta sekä sosiaalisesta mediasta irtautuminen. Leirin sisältöjä voisivat olla mm. meditaatio, mindfulness, ruuanvalmistus yhdessä luonnossa, luonnollinen harjoittelu, yöpyminen luonnossa, sauna (olisikohan kyseessä telttasauna) ja uinti sekä mahdollisesti kalastus. Vaikutusten mittaamiseen käytettäisiin Firstbeat hyvinvointianalyysia, mittaus 3 päivän ajalta ennen leiriä ja leirin ajan. Leirin yhteisessä lopetuksessa kerätään palaute ja kyselylomakkeilla esim. tunteiden arviointi.
  3. Luonnossa / ulkoilmassa pidettävät kokoukset ja niiden vaikutus päätöksentekoon. Kokousten aikana mitattaisiin stressitasoa, mielentilaa (luovuus ja innovatiivisuus), päätösten käytännöllisyyttä, fyysisen aktiivisuuden vaikutusta mielentilaan ja toiminnan vaikutusta ryhmähenkeen. Mittareiksi ehdotettiin sykettä ja sykevaihtelua mittaavat välineet, palautelomakkeet ja Moodmetric-sormus tunnetilan mittaamiseen.
  4. Näkövammaisten (sokeat) luontokävelyn tarkoituksena on mennä metsään kuuntelemaan luonnon ääniä, tunnustelemaan luonnon materiaaleja ja haistelemaan tuoksuja. Metsään on rakennettu toimintapisteitä mm. naru, jonka ohjaamana kuljetaan jokin reitti ohjaajien avustamina sekä valjasrata, jossa kulkemisen aikana mitataan jännittyneisyyttä. Kehon toimintoja seurataan sykemittarilla ja vertaillaan aktiviteettien välisiä syke-eroja. Toiminnan lopuksi jaetaan diplomit, paistetaan makkaraa, keskustellaan kokemuksista luonnossa ja lauletaan kitaran säestyksellä (jos soittotaitoisia henkilöitä on mukana).
  5. Metsään / luontoon tapahtuma, jonka tavoitteena on itsensä ylittäminen. Tapahtuma on päivän retki kesällä ja sisältää kulkemista köysiratoja pitkin, kalliolta laskeutumista vaijereiden avulla, siirtymistä paikasta toiseen vaijerikeinulla (vaijeriliuku) ja kiipeilyä. Radan läheisyydessä voisi olla kota makkaran paistamista varten. Mittareiksi ajateltiin sykemittareita / Firstbeat hyvinvointianalyysiä sekä palautelomakkeita.
  6. Melonta + vaellus luonnon ehdoilla /selviytymisretki, jossa ensin vaelletaan johonkin sopivaan paikkaan mistä voi lähteä melomaan kanootilla eteenpäin. Meloen edetään jokin sopiva matka, jonka jälkeen vaellusta jatketaan jalkaisin yöpymispaikkaan. Yöpymismaja rakennetaan itse. Myös ruokaa pyritään hankkimaan luonnosta itse. Mukaan voi ottaa tarvikkeita vain sen verran kuin perusselkäreppuun mahtuu. Paluu tapahtuu samalla tavoin seuraavana päivänä. Retken vaativuutta voi vaihdella helposta hyvin haastavaan osallistujien tarpeista riippuen. Tavoitteet voivat vaihdella nautiskelusta kuntoiluun. Mittareiksi ajateltiin sykemittareita, joissa GPS-mahdollisuus sekä haastattelua ennen ja jälkeen tapahtuman.
  7. Porukka vauvasta vaariin metsään, 2 päivän tapahtuma, jonka aikana luonnossa rakennetaan esim. majoja, tehdään ruokaa nuotiolla, toimitaan erilaisilla rasteilla ja voidaan yöpyä vaikkapa laavussa. Tavoitteena on, että eri- ikäiset henkilöt voivat oppia toisiltaan asioita luonnossa toimimisesta. Mittauksessa käytetään aktiivisuusranneketta fyysisen aktiivisuuden seuraamiseen ja jotain välinettä onnellisuuden ja stressin tunnistamiseen.
  8. Delfiiniuinti mottona: ”kaikki sujuu hyvin kuha o delfiini”. Tämän toiminnan innoittajana näytti toimivan ns. norppauinti. Delfiiniuintia ajateltiin Särkänniemeen, tavoitteina sosiaalinen kanssakäyminen, hyvä olo ja emotionaalinen fiilis sekä fyysisen aktiivisuuden kasvu. Varusteiksi visioitiin kypärää, jossa olisi aivosähkökäyrää (EEG) mittaavat anturit sekä kamera, jonka avulla seurataan tunteita tekemisen aikana. Lisäksi kypärään kuuluvat lasit, joissa on silmän pupilleja seuraava laite, jonka avulla selvitetään toimijan vireystilaa. Uintiin tarvitaan myös kellukkeet, joissa on sykettä ja sydänkäyrää (EKG) mittavat anturit. Toiminnan tavoite: ”evästä kevyesti kiinni tai suitsien ja satulan välityksellä”.

Tämän toiminnan suunnittelijat käyttivät hyvin vapaasti luovaa ajattelua, jonka avulla työskentelyn jossain vaiheessa voi syntyä uusia ja toteuttamiskelpoisia ajatuksia. Delfiiniuintia sinällään on mahdotonta toteuttaa ainakaan Suomen luonnossa ja Särkänniemen delfiinitkin siirtyvät jonnekin muualle delfinaarion lopettaessa toimintansa.

Toisaalta uusien ideoiden syntyminen vaatiikin perinteisten ajatusmallien rikkomista ja rohkeaa tarttumista uudenlaisiin asioihin:)

Helka Sarén, lehtori

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s