Erityisryhmien ohjaus ja neuvonta -koulutukset Mikkelissä ja Kouvolassa

erilaisuus

ERITYISRYHMIEN OHJAUS JA NEUVONTA  -koulutukset Mikkelissä ja Kouvolassa 

Aika: torstai 7.4.2016 klo 8:30-16:00 Peruuntunut vähäisen osallistujamäärän vuoksi

Paikka: Mikkelin kaupunginkirjasto, Mikkeli-sali, Raatihuoneenkatu 6

 

 Aika: tiistai 3.5.2016 klo 8:30-16:00 
Paikka: Kouvolan kaupunginkirjasto, Mediamaja, Salpausselänkatu 33

Huom! Koulutuspäivien sisällöt ovat samat sekä Mikkelissä ja Kouvolassa järjestettävissä koulutuksissa. 

Asiakkaiden moninaisuus on arkipäivää, ja erilaisuus haastaa meitä tarkastelemaan tapaamme kohdata, ohjata ja neuvoa jokaista asiakasta. Koulutuspäivän tavoitteena on kehittää nuorten kanssa työskentelevien osaamista ja valmiuksia kohdata erilaisia nuoria monialaisissa toimintaympäristöissä, kuten esimerkiksi kirjastoissa, järjestöissä ja oppilaitoksissa.

Osallistavassa ja toiminnallisessa koulutuspäivässä tutustutaan siihen, millaisilla asioilla voi olla vaikutusta nuoren käyttäytymiseen sekä tapaan reagoida ja toimia erilaisissa tilanteissa. Miten erilaisuus ja erityisyys ilmenevät eri toimintaympäristöissä ja mitkä asiat voivat aiheuttaa haasteita ohjauksen ja neuvonnan arkeen?

Koulutus on suunnattu kirjasto-, nuoriso- ja sosiaalialan, järjestöjen sekä toisen ja korkea-asteen henkilöstölle. Koulutus on avoin kaikille nuorten kanssa työskenteleville sekä muille kiinnostuneille.

Sisällöt:

  • Näkökulmia erilaisuuteen
    • nuoruus ikävaiheena
    • erityisen tuen tarpeet ja niiden ilmeneminen arjessa
      • laaja-alaiset oppimisvaikeudet, kehitysvammaisuus
      • erityiset oppimisvaikeudet
    • sosiaalinen ja kulttuurinen tausta (mm. romanit ja maahanmuuttajat)
  • Erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan kohtaaminen
    • Vuorovaikutus kohtaamisen lähtökohtana
    • Kohtaan, ohjaan, motivoin – työkaluja kohtaamisiin
    • Ohjauksen/neuvonnan työkaluja toiminnallisesti

Kouluttajana toimii erityisopetuksen asiantuntija Liisa Varis Ammattiopisto Luovista

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen Mikkelissä 7.4.2016 järjestettävään koulutukseen: https://www.lyyti.in/koulutusmikkeli (ilmoittautuminen päättyy 29.3.2016)

Ilmoittautuminen Kouvolassa 3.5.2016 järjestettävään koulutukseen: https://www.lyyti.in/koulutuskouvola (ilmoittautuminen päättyy 22.4.2016)

Koulutus on maksuton. 

Koulutuksen järjestää Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoima “Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä” -hanke. Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. Lisätietoja www.mamk.fi/ernod 

 

 

Miten nuori kohdataan?

Ole aito ja avoin, kuuntele ja puhu suoraan. Dialogisessa ohjauksessa keskeistä on asiakkaan, nuoren, ja asiantuntijan tasapainoinen suhde. Se pyrkii yhteisen ymmärryksen rakentamiseen keskustelun tai väittelyn sijaan ”letittämällä” omat ajatukset yhteen toisen näkemysten kanssa.

Ohjaustilanteissa arvokkaimpia hetkiä voivat olla ne, kun ”kumpikaan ei todella tiedä”. Se mahdollistaa avoimuuden ja yhteisen ihmettelyn. Ammattilaisen tulee astua ulos omasta auktoriteetistaan tai asiantuntemuksestaan ja keskittyä vuorovaikutukseen. Ihminen on jatkuvasti muuttuva tietoinen toimija, ja myös asiantuntijan välillä kohdattava omat rajallisuutensa ja ristiriitaisuutensa ohjaustilanteissa.

kommunikointi

Nuoren kohtaaminen ja ohjaus työotteena -koulutus järjestettiin 18.2.2016

Ohjaamojen tuki -hanke järjesti Etelä-Savon Ohjaamo-toimijoille ja muille ohjauksen parissa työskenteleville koulutuksen ”Nuoren kohtaaminen ja ohjaus työotteena”. Koulutus järjestettiin Mikkelin ammattikorkeakoululla ja siihen osallistui 15 nuorten palveluiden asiantuntijaa ympäri Etelä-Savoa. Kouluttajana toimi Mamkin yhteisöpedagogikoulutuksen lehtori, kasvatustieteiden tohtori Helena Timonen.

Koulutuksessa käsiteltiin nuoren kohtaamista dialogisen ohjauksen ja sen eri menetelmien: sosiodynaamisuuden, narratiivisuuden ja ratkaisukeskeisyyden kautta. Koulutus sisälsi värikkäitä luento-osuuksia ja monipuolisia käytännön harjoitteita. Lisäksi osallistujat saivat vinkkejä ohjaustilanteissa hyödynnettäviin työkaluihin. Koulutuksessa päästiin pintaa syvemmälle, ja osallistujien tunneskaala vaihteli itkusta nauruun.

Koulutuksen materiaalit löytyvät Elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu Etelä-Savossa -verkkosivuilta.

160218_koulutus_timonen

Ohjaamojen tuki -hanke kouluttaa ohjauksen ammattilaisia

Yksi Ohjaamojen tuki -hankkeen päätavoitteista on vahvistaa eteläsavolaista Ohjaamo-osaamista. Hanke tarjoaa koulutusta, joka tukee kuntien ja nuorten palveluita tarjoavien organisaatioiden matalan kynnyksen monialaista palveluohjausta. Koulutuskokonaisuuden keskeisiä sisältöjä ovat asiakaslähtöisyys, vaikeimmin työllistyvien nuorten ja erityisryhmien kohtaaminen ja ohjaaminen, monihallinnollinen yhteistyö, verkostotyö ja verkostojen strateginen johtaminen. Lisäksi toimijoiden kehittämisosaamista tuetaan innovatiivisiin palvelukokeiluihin rohkaisemalla.

Hankkeen seuraava koulutus Monikulttuurisuus ohjauksessa, opiskelussa ja työssä – VII Uusi koulu -seminaari järjestetään Mikkelissä 6.4.2016 yhteistyössä Itä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Tilaisuuden kutsu ja ohjelma löytyvät aluehallintoviraston verkkosivuilta. Tervetuloa kouluttautumaan!

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Ihana karmea sähköposti

Tutkimuskeskus Digitalian tavoitteena on parantaa sähköpostiarkistojen käytettävyyttä ja hallintaa.

Jos käytämme ilmaisua email archiving – joka muuten tuottaa Google-haussa 5,5 miljoonaa hakutulosta – tavallinen kansalainen saattaa ajatella, ettei asia koske häntä. Jos taas kysymme ihmisiltä “Oletko ajatellut, mitä kaikkea sähköposteistasi löytyy ja mitä kyseisille tiedoille tulevaisuudessa tapahtuu?“, harvassa ovat ne, joita vastaus ei lainkaan kiinnostaisi.

Työpaikoilla ja sosiaalisessa mediassa ei voi välttyä tulikivenkatkuisilta puheenvuoroilta, joissa sähköpostin koko olemassaolo manataan alimpaan kadotukseen. Esimerkiksi johtajien työuralla kuluu 2-3 vuotta pelkästään sähköpostien käsittelyyn.

On kuitenkin hyvä muistaa, ettei väline ole pääsyyllinen, vaan tapamme käyttää sitä. Alkuperäisenä tavoitteena oli jakaa helposti informaatiota suurelle joukolle vastaanottajia, mutta jokin meni vikaan. Sähköpostista tuli muun muassa yhteistyön ja dokumentoinnin väline – ja kumpaankaan näistä tarkoituksista se ei sovi. Tiettyyn sovellukseen lukkiutuneen käyttäjämassan ohjaaminen järkevämpiin palveluihin on hartiavoimin tehtävää muutostyötä.

Vahinko on siis jo päässyt tapahtumaan. Ja tästä pääsemmekin sähköpostin ihanuuteen: tutkijoille ja organisaatioiden kehittäjille se voi olla korvaamaton aarreaitta. Mikäpä havainnollistaisi organisaation todellisia vuorovaikutus- ja valtasuhteita paremmin kuin sähköpostikeskusteluista laadittu verkostoanalyysi?

hand-1030571_640

Viestejä voidaan analysoida toisaalta historiallisesta perspektiivistä (esimerkiksi tunnettujen poliitikkojen ja vaikuttajien sähköpostiarkistot) ja toisaalta tulevaisuutta luotaavasta johtamisen perspektiivistä (esimerkiksi sävyanalyysi sähköpostikeskustelujen sisällöstä yrityksen muutostilanteessa). Molempiin on saatavilla omanlaisiaan työkaluja, jotka luonnollisesti sisältyvät niihin Googlen 5,5 miljoonaan hakutulokseen. Helppo valinta…

Itse työkalut ja niiden tarjoama automatiikka ovat kuitenkin vasta jäävuoren huippu. Sähköpostiaineistojen käsittely ja parempi hallinta edellyttää kokonaisvaltaista kehittämistyötä, jossa ovat mukana niin arkistoijat, lainsäädännöllisten kysymysten tuntijat, IT-osaajat, tiedonhallinnan etiikkaan perehtyneet ammattilaiset kuin loppukäyttäjät tutkijoista tavallisiin kansalaisiin.

Ja kuinka näitä yhteyksiä pidetään yllä? Tietenkin sähköpostilla.

 

Teksti: Miia Kosonen

TKI-asiantuntija, tutkimuskeskus Digitalia

ERNOD -hankkeen mediaklubeissa tarkasteltiin osaamista uudella tavalla

ERNOD-hanke jalkautui mediataitoviikolla Mikkelin pääkirjastolle Rekry On -tapahtumaan. Työntekijöiden ja työnantajien kohtauspaikaksi rakennetussa Mikkelin seudun suurimmassa rekrytointitapahtumassa pidettiin hankkeen toimesta mediaklubia koko viikon ajan.

Mediaklubissa työnhakijoille tarjottiin mahdollisuus työstää oman osaamisen kuvaus Kerro se kuvin -työskentelyn avulla. Uutta, tapahtumaa varten laadittua menetelmää kävi testaamassa myös joukko nuorten kanssa työskenteleviä vertaiskoulutuksen hengessä. Työskentely poiki kannustavaa palautetta edelleen kehittämisen tarpeisiin. Erään työnhakijan mukaan työskentely oli ”silmiä avaava”. Palautteessa kiteytyy se, ettei oman osaamisen tunnistaminen ole aina helppoa. Sen vuoksi on tärkeää tuoda siihen uusia tapoja. Sellaisia, joista kuka tahansa voi hyötyä.

mediaklubista

Tämän blogikirjoituksen kautta palaamme vielä tunnelmiin, jotka kytkeytyivät valtakunnalliseen mediataitoviikkoon. Tässä yhteydessä on hyvä paikka jakaa kuvaus menetelmästä, jota toivomme teidän jakavan edelleen. Mikäli siis mediaklubi jäi tällä kertaa käymättä, voi sen pyöräyttää käyntiin osaamisen tunnistamisen hengessä missä tahansa. Alle on kirjattu lyhyt esittely työskentelystä.

 Kerro se kuvin -työskentely

Testauksen perusteella työskentely sopii hyvin monenlaisille kohderyhmille. Kohderyhmien erityispiirteet, yksilöllisen ohjauksen tarve sekä ryhmäkoko vaikuttavat työskentelyn kestoon. Keskimääräinen työskentelyaika yksilöohjauksessa asettuu n. 60 minuuttiin silloin, kun ohjauksen tarve ulottuu jokaiseen työvaiheeseen. Tämän kokeilun aikana itseohjautuvat käyttivät ryhmänohjauksessa työskentelyyn n. 20 minuuttia.

Työskentelyssä voidaan hyödyntää erilaisia tiloja ja mobiililaitteita. Mediataitojen kehittymisen mahdollistava oppimisympäristö eli mediaklubi syntyy siten minne tahansa. Huomioon on kuitenkin tarpeen ottaa se, että tila on rauhallinen. Erityisen tuen tarpeen näkökulmasta tilan valinta kannattaakin tehdä ajatuksen kanssa. Tapahtumissa mediaklubi voi toimia näyttämönä erilaisille mediakasvatuksen menetelmille. Kokemuksemme perusteella juuri siihen sopii hyvin esimerkiksi kirjasto. Testiviikolla käytimme Mikkelin kirjaston avoimia tiloja ja kirjaston tabletlaitteita (ipad).

Kerro se kuvin -työskentelyä edeltää jonkin verran esivalmistelua. Sopivan tilan ja laitteiden valintaa seuraa sovellusvalinta. Monet kollaasisovellukset sopivat tarkoitukseen hyvin. Omassa sovellusvalinnassamme korostimme helppokäyttöisyyttä ja maksuttomuutta eli pyrimme pitämään mahdollisimman matalan kynnyksen sekä käyttäjän että ohjaavan tahon näkökulmasta. Hinta tai käytettävyys eivät mielestämme saa nousta toimintaan osallistumisen tai toiminnan järjestämisen esteeksi.

Toimintaa ennen laitteisiin oli ladattu valmiiksi toiminnoiltaan yksinkertainen ja ilmainen Perfect Images-sovellus. Sovellus oli ladattu valmiiksi jokaiseen yhteiskäyttötablettiin. Tabletit olivat toiminnan ajan kirjaston vierailijaverkossa.

Olimme valmistaneet laminoituja kuvakortteja, joissa oli kuvia elämän eri osa-alueilta. Samat kuvat löytyivät tabletlaitteiden kuvarullalta. Kuvat oli ladattu etukäteen kuvapankeista, joiden kuvien käyttöön saa vapaat oikeudet. Yksi tällainen kuvapankki on Pixabay. Lisäksi meillä oli käytössämme laminoituja, erilaisia osaamista kuvaavia sanakortteja. Kortit valmistimme itse. Korttiaihiot tulemme tuomaan täältä ladattavaksi myöhemmin.

Varsinainen työskentely käynnistyy alkutehtävällä, jossa osallistuja kirjaa ylös viisi tekemäänsä työtehtävää. Työtehtävät voivat olla esimerkiksi kotitöitä, harrastuksia tai työelämässä tehtyjä töitä. Seuraavassa vaiheessa osallistuja miettii ohjaajaan tukemana, millaista osaamista kyseisistä tehtävistä on kertynyt ja kirjaa ne ylös. Tällä tavalla jatketaan, kunnes työtehtävistä syntynyt osaaminen on löytynyt. Seuraavaksi siirrytään tutkimaan kortteja. Korteista osallistuja etsii kuvia, joista hänelle syntyy mielikuva osaamisestaan sekä sanoja, jotka vastaavat omin sanoin kirjattua osaamista. Kuvia valitaan viisi.

Seuraavassa vaiheessa siirrytään tuotoksen tekoon kollaasisovelluksella. Kollaasiin valitaan nyt samat viisi kuvaa tabletlaitteen kuvarullalta. Tämän jälkeen otetaan vielä kuva itsestä (selfie) ja liitetään se mukaan kollaasiin. Kun kaikki valitut kuvat on viety kollaasiin, kirjoitetaan niihin kuvatekstityökalulla osaamista kuvaavat sanat. Oman kuvan kuvatekstiksi liitetään yhteystiedot. Kollaasin voi vielä koristella mieleiseksi sovelluksen kuvanmuokkausmahdollisuuksia hyödyntäen.

Työskentelyn aikana valmistuu kuvallinen tuotos, jonka osallistuja voi halutessaan jakaa sosiaalisessa mediassa tai vaikka työhakemuksen liitteenä. Tuotos toimii myös hyvin keskustelun avaukseen, vaikka työhaastattelussa tai koulutusneuvonnassa. Erityisesti ensimmäisiä harjoittelupaikkoja tai kesätöitä hakeville nuorille yksinkertainen visuaalinen työkalu on lisäapu, jollaiselle uskotaan olevan tarvetta. Omasta osaamisesta kertomisesta tulee myös hauskempaa työskentelyn avulla syntyneen värikkään lopputuotoksen myötä.

malli kollaasi

Kiitämme kaikkia mediaklubissa käyneitä, Kerro se kuvin -työskentelyyn osallistuneita. Myötävaikutuksellanne tuotekehittely etenee. Luodaan yhdessä uutta, jotta jokaisella olisi mahdollisuus oppia uutta ja elää mielekästä arkea digiajassa!

 

Virva Korpinen

TKI-asiantuntija

Monialaisia mediavaikuttamisen menetelmiä -koulutus

C'est la Vie!

MONIALAISIA MEDIAVAIKUTTAMISEN MENETELMIÄ -koulutus

 

Aika: torstai 17.3.2016 klo 9:00 – 15:00
Paikka: Kouvolan kaupunginkirjasto, Mediamaja, Salpausselänkatu 33
 

Nuorten kohtaaminen kirjasto-, nuoriso- ja sosiaalityön rajapinnoilla edellyttää ammattilaisten vuoropuhelua toimialat ylittäen. Koulutuspäivän tavoitteena on edistää nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista ja valmiuksia monialaiseen yhteistyöhön sekä mediavaikuttamiseen. Koulutuspäivän aikana lähdemme yhdessä ideoimaan yhteisiä työmuotoja, joiden avulla voimme edistää nuorten osallisuutta ja hyvinvointia. Samalla kokeillaan käytännössä erilaisia kirjastoon ja nuorisotyöhön soveltuvia sekä tableteilla toteutettavia mediavaikuttamisen menetelmiä. Koulutuksessa on käytössä iPad-tabletit.

Koulutus on suunnattu kirjasto-, nuoriso- ja sosiaalialan, järjestöjen sekä toisen ja korkea-asteen henkilöstölle. Koulutus on avoin kaikille nuorten kanssa työskenteleville sekä muille kiinnostuneille. Koulutus ei edellytä aiempaa kokemusta tablettilaitteista.

Koulutus on maksuton.
 

Koulutukseen voi ilmoittautua 10.3.2016 saakka osoitteessa https://www.lyyti.in/mediavaikuttaminen

 

Koulutuspäivän sisältö:
9:00 – 9:30            Aamukahvi (kaupunginkirjasto tarjoaa)
9:30 – 11:30          Sosiaalinen kirjasto – ohjattu työskentely (kuvakollaasit)
11:30 – 12:30        LOUNAS (omakustanteinen)
12:30 – 13:30        Ohjattu työskentely (video- ja äänitrailerit)
13:30 – 14:00        Iltapäiväkahvit (kaupunginkirjasto tarjoaa)
14:00 – 15:00        Ohjattu työskentely ja päivän yhteenveto
Koulutuksen järjestää Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoima “Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä” -hanke. Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. Lisätietoja www.mamk.fi/ernod 

Vertaisoppimista maker-hengessä

IMG_3654.JPGKuva: Hacklab Mikkeli

 

Mikkelin kaupungin pääkirjaston yläaula muuttui tänään luovaksi tilaksi, kun ERNOD-hanke järjesti yhteistyössä Hacklab Mikkelin kanssa Mikkeli Maker Day:n. Maker-päivään osallistuneilla oli mahdollisuus kokeilla esimerkiksi 3D-tulostamista, rakentaa robotti tai testata reaktiokykyään Speden Speleistäkin tutun nopeustestin avulla. Lisäksi osallistujien oli mahdollista tehdä poistokirja-askartelua käsin, digitaalisesti tai molempia tapoja yhdistäen. Luovuus, vertaisoppiminen ja maker-kulttuuri olivat vahvasti läsnä tässä valtakunnallisen mediataitoviikon tapahtumassa.

Kirjastosta makerspaceksi

Vastikään julkaistun Helsingin kaupunginkirjaston ja ajatushautomo Demos Helsingin toteuttaman Kirjasto treenaa nuoria –hankkeen tulosten mukaan nuoret toivovat kirjaston tarjoavan tilaa luovuudelle. Kirjaston toivotaan olevan paikka, jossa voi harrastaa, syventyä kiinnostuksen kohteisiin sekä tehdä omia juttuja niin yhdessä kuin erikseen. Sama tavoite on myös ERNOD-hankkeessa, jossa kirjastoa kehitetään sosiaalisen kirjaston hengessä sosiaaliseksi, monipuoliseksi ja toiminnalliseksi tilaksi. Maker-päivä oli hieno osoitus siitä, että kirjasto soveltuu tällaiseksi paikaksi erinomaisesti. Kirjaston avoimessa tilassa on helppo kohdata ihmisiä ja tehdä asioita yhdessä.

Maker-kulttuuri ja digitaalinen nuorisotyö

ERNOD-hankkeen tavoitteena on myös kokeilla ja soveltaa erilaisia digitaalisen nuorisotyön muotoja ja menetelmiä. Digitaalinen media ja teknologia ovat olennainen osa nuorisotyötä. Kuinka digitaalinen nuorisotyö ja maker-kulttuuri sitten liittyvät toisiinsa?

Digitaalisella nuorisotyöllä tarkoitetaan digitaalisen median ja teknologian hyödyntämistä nuorten parissa tehtävässä työssä. Median ja teknologian hyödyntämisen lisäksi on tärkeä tukea myös nuoria teknologian ja median ymmärtämisessä. Tässä maker-kulttuurista ja siihen liittyvästä vertaisoppimisesta voi olla paljon hyötyä. Parhaimmillaan nuoret ja nuorten kanssa työskentelevät soveltavat yhdessä digitaalista mediaa ja teknologiaa. Mediataitojen lisäksi opitaan myös monia muita taitoja, kuten itseilmaisua ja tiimityötaitoja.

Mediavaikuttamistyöpajoja maker-hengessä

ERNOD-hanke järjestää kirjastojen, kolmannen sektorin ja oppilaitosten kanssa yhteistyössä mediavaikuttamistyöpajoja, joissa nuorilla on mahdollisuus harjoitella opiskelu- ja työelämässä tarvittavia mediataitoja. Itse tekeminen ja omien ideoiden jakaminen sekä tekemällä ja kokeilemalla oppiminen ovat olennainen osa myös mediavaikuttamistyöpajoja.

ERNOD-hankkeen kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat nuoret. Hankkeen keskeisenä ajatuksena on, että kyvyttömyyden sijasta kiinnitettäisiin huomioita kykyihin ja vahvuuksiin. Myös tähän maker-henki soveltuu hienosti. Kaveria autetaan ja tsempataan eteenpäin. Asioita tehdään yhdessä ja osaamista jaetaan.

media.jpgKuva: Hacklab Mikkeli

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

Luonnon ja korkeatasoisten palveluiden yhdistelmästä syntyy säväyttävä hyvinvointikokemus

DSCF3469

Hiljaisuutta kuuntelemassa.

Puhdas luonto ja hiljaisuus ovat ylellisyyttä erityisesti kaupunkiympäristöstä tulevalle matkailijalle. Kun luontokokemukseen yhdistetään korkeatasoinen lähiruoka, majoitus design huvilassa järven rannalla, saunomista, hemmotteluhoitoja ja lämminhenkinen palvelu, lähestytään ainutlaatuista hyvinvointimatkaa.

Anttolanhovissa Saimaan rannalla nämä palikat ovat kohdillaan. Täydellisen asiakaskokemuksen rakentaminen vaatii silti jatkuvaa tuotekehitystä ja testausta. LUOTUO-hanke on omalla panoksellaan tässä kehitystyössä mukana.

Viime viikonloppuna kokoonnuimme pienen, matkailualan asiantuntijoista koostuneen ryhmän kanssa Anttolanhoviin testaamaan hyvinvointiviikonloppua. Anttolanhovi haluaa tarjota asiakkailleen ”luonnollista luksusta”, jossa nimensä mukaisesti korostuu luonnosta saatava hyvinvointi. Nyt testatussa viikonloppupaketissa luonto oli läsnä hyvin monella tavalla: esimerkiksi Opas Tiinan vetämällä lumikenkäretkellä ja luontojoogaharjoituksessa sekä upeissa lähiruokatarjoiluissa. Lisäksi majoituimme ympäröivään rantamaisemaan hienosti sulautuvassa puurakenteisessa huvilassa.

DSCF3430   DSCF3434

Luontolähtöisessä hyvinvointimatkailussa kannattaakin huomioida luontonäkökulma palvelun jokaisella osa-alueella. Ruoassa, aktiviteeteissa ja saunapalveluissa tämä näkökulma onkin usein hyvin huomioitu. Monesti se kuitenkin unohtuu esimerkiksi majoituksessa. Luonnon elvyttävää ja rauhoittavaa voimaa voidaan tuoda myös sisätiloihin vaikkapa puurakenteilla, viherkasveilla ja luontokuvilla. Huolella mietityistä palvelun osa-alueista ja paikallisista erikoisuuksista syntyy yhdessä aina jotain osiansa suurempaa. Etulyöntiasemassa tällaisten hyvinvointikokonaisuuksien rakentamisessa ovat juuri Anttolanhovin kaltaiset toimijat, joilla on monipuolisia ja korkeatasoisia palveluita tarjonnassaan sekä rakennetut puitteet kunnossa.

DSCF3441

Opas Tiina näyttää lumikenkäilyn mallia.

Oma näkökulmani voi olla hieman värittynyt, mutta paha on pistää paremmaksi sitä hyvinvointikokemusta, joka syntyy päivän ulkoilusta talvisessa lumimetsässä, saunomisesta, hieronnasta ja sen päälle nautitusta maukkaasta illallisesta. Meidän suomalaisten on vain oltava ylpeämpiä tästä aidosta ja luonnollisesta hyvinvointireseptistämme. Se varmasti säväyttää ulkomaistakin hyvinvointimatkailijaa, kunhan vain saamme viestimme perille ja matkailijat suuntaamaan tänne.

PS. Länsi-Savo kävi myös vieraanamme Anttolanhovissa, lue lisää tästä: Länsi-Savo juttu 9.2.2016

 

Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mamk

Nuorten kohtaamispaikat valokeilassa vuoden alussa

Sari-Anne_ohjaamoviikko

Toiminnanohjaaja Sari-Anne Ratia esittelemässä Olkkarin toimintaa Mamkilla

 

Ensimmäistä valtakunnallista Ohjaamoviikkoa vietettiin tammikuun lopussa 24 – 31.1.2016. Viikon aikana Ohjaamot ympäri Suomea ovat täynnä tapahtumia, eivätkä eteläsavolaisetkaan jääneet ilman nuorten ohjaukseen liittyvää näkyvyyttä. Mikkelin Olkkari, Pieksämäen Pientare ja Savonlinnan Intola tekivät kaikki omalla tavallaan Ohjaamon työtä tunnetuksi nuorille ja ammattilaisille. Ohjaamojen tuki -hanke oli myös mukana osassa viikon aikana järjestetyissä tilaisuuksissa.

 
Savonlinnassa Intola järjesti päättäjille ja asiantuntijoille oman virallisen Kick Off! -tilaisuuden tiistaina 25.1. Tämän lisäksi nuoret saivat tukea kesätyön hakuun 30.1. lauantaina Kesätyöpörssi 2016 -tapahtumassa, joka järjestettiin yhdessä Savon ammattiopisto Samiedun kanssa. Juuri ennen Ohjaamoviikkoa Intola oli myös saanut siirrettyä toimintansa uusiin tiloihin nuorisoasema Possen yhteyteen.

Pieksämäen Pientare on niin ikään juuri muuttanut uusiin tiloihin Hiekanpään elämänkaarikylään, joka vie toimintaympäristönä ohjaamoa eteenpäin. Ohjaamoviikon aikana Pientare keskittyi markkinointiin, eli työntekijät jalkautuivat kouluille ja nuorisotaloille. Nuorten kuulemista pidettiin tärkeänä markkinointikierroksen aikana. Myös perustoiminta ryhmineen toimi viikon aikana, käsittäen ainakin kässäklubin ja mahdollisuuden pelata ammatinvalintapeliä. Pientareen sairaanhoitaja Jani Naukkarinen kirjoitti viikon aikana lisäksi hyvän olon reseptejä.

 
Mikkelin Olkkari panosti myös jalkautumiseen alueen kouluille ja nuorisotaloille. Ohjelmaan kuului virtuaalivirvelillä kalastamista ja runsaan palvelutarjonnan esittelyä. Olkkarin pisteellä pystyi muun muassa saamaan tietoa monista Olkkarissa kokoontuvista nuorten vertaistoiminnallisista ryhmistä. Ryhmät luonnollisesti olivat käynnissä koko viikon ajan. Viikon aikana Olkkarin toimintaan tutustuneiden tietämys tarjotuista palveluista syveni, vaikka paikan olemassa oleminen jo olisikin tuttua tietoa.

 
Olkkarissa toteutettiin myös työntekijöiden ohjaus- ja neuvontatyön työpaja. Näin pyritään saamaan palvelut kohtaamaan entistä paremmin kysynnän nuorten asioissa.

Yhteenvetona voisi todeta että Etelä-Savon ohjaamoilla oli viikon aikana paljon konkreettista näkyvyyttä oikealle kohderyhmälle. Nuorten näkökulmasta ainakin Savonlinnassa kesätyöpörssi oli onnistunut ja palveli hyvin tarkoitustaan, ja Olkkarin esittelykierros sai myös nuorten vanhempia tavoitettua ja tietoisiksi heidänkin lapsilleen sopivista palveluista.

 

Vuosi 2016 sai näin ollen hyvän ja innostavan alun.

Intolan_nuoret__ohjaamoviikko

INTO-hankkeen nuoret kesätyöpörssissä Savonlinnassa

VIP-pelaajat_ohjaamoviikko

Nuorten VIP-pelaaja ryhmän toimintaa Olkkarissa

Etelä-Savon ohjaamoiden kotisivuilta löydät ajankohtaista tietoa tarjonnasta:

Mikkelin Olkkari: http://www.po1nt.fi/fi/sivustot/mikkelinolkkari/
Pieksämäen Pientare: http://www.po1nt.fi/fi/kunnat/pieksamaki/pientare/
Savonlinnan Intola: www.intoilu.fi

 

Heikki Kantonen
TKI-asiantuntija

Ruokamatkailun uusia trendejä

Mitä olisikaan matkailu ilman ruokaa? Ainakin se tuo lisää mukavia muistoja. Ruoan merkitys matkailussa kasvaa jatkuvasti. Suomen ruokamatkailustrategian mukaan juuri ruoka on maailmalla noussut yhdeksi kiinnostavimmaksi matkailun trendeistä. Ruoka yhdistäWP_20150829_007.jpgä ja se auttaa paikallisen kulttuurin ymmärtämisessä.

Ruokamatkailutarjonta voi olla matkailijoiden kohtaama paikallisuuteen ja tarinoihin perustuva maukas ravintolaruokailu,kotiruokailu, katuruoka, suomalaisen ruuan tekeminen ohjatusti, luonnonantimiin ja keräilyyn liittyvä ruokamatkailutuote, luonnossa ja kulttuuriympäristössä tapahtuva ruokailu, erilainen ruokamatkailuun liittyvä reitti ja tapahtuma, tori, kauppahalli, erikoismyymäläkuten juustola, viinitila sekä pienpanimo ja niiden ympärille rakennettu ohjelma. Ruokamatkailuun liittyvät tarinat, paikallisuus ja puhtaus. Seurauksena näistä elementeistä on syntynyt elämyksellinen matkailutuote. Käytännössä ruokamatkailutuote on siis voinut olla esimerkiksi sieniretkiä, viininmaistijaisia, teemaillallisia…

Maailma kuitenkin muuttuu ja matkailijoiden lokeroiminen ja segmentointi on monimuotoisempaa. Matkailijoiden käyttäytyminen matkan aikana voi olla ailahtelevampaa. Yhtenä päivänä halutaan eräretkelle ja ulkotulille, kun taas toisena päivänä meitä kiinnostaa sieniruokien valmistus. Olennaista matkailijoille tarjottavissa ruokapalveluissa ja tuotteissa on korostaa paikallisuutta ja ruokakokemusten ainutlaatuisuutta – ruoka-aineallergioita unohtamatta.

WP_20150719_001.jpg

Viimeisimmän toimialaraportin mukaan tarjontaa esimerkiksi suomalaisissa kodeissa järjestettäviin illallisiin tai suomalaisten kanssa yhdessätehtäviin ruoka-aktiviteetteihin (ruuanlaitto, leipominen) pitäisi olla mahdollisuus nykyistä enemmän ja monipuolisemmin. Ruokamatkailustrategia nostaa keskeisiksi trendeiksi yksinkertaisen elämäntyylin (back to basics), tutustumisen kohdemaan kulttuuriin ja paikallisuuteen (live like locals), osallistumisen ja kodinomaiset maut (taste of home). Matkailija etsii ainutkertaisia elämyksiä, aitoutta ja hyviä tarinoita. Ja niitähän meillä riittää.

Me täällä Saimaan alueella matkailevat voimme laittaa oman lusikkamme soppaan. Nyt meneillä olevan ideakilpailun avulla voit kertoa oman ajatuksesi siitä, millaista ruokamatkailua tulisi Saimaan seudulla tarjota – perunannostolomaa maaseudulla vai Maijatädin mehunkeittopäivät. Osallistu ideakilpailuumme 1.2-30.3. välisenä aikana verkkosivuillamme mamk.fi/ruokamatkailuideoita. Parhaat ideat palkitaan tuotepalkinnoin.

Marjut Kasper, projektipäällikkö, Mamk

Ei muuta – ruokatrendeistä vahvimpia

Ei muuta. Siinä se oli – nakkipaketin kyljessä. Mies ihmetteli merkintää, mutta minä riemastuin. Elintarviketuottaja on trendiaallon harjalla – kertoo asiakkaille pakkausmerkinnällä selvästi mihin tuotteen luonnollisuus tai aitous perustuu: valmistuksessa on käytetty vain lihaa, vettä, merisuolaa ja mausteita.

Suositut tv:n kokkausohjelmat, ruokabloggarit ja omien ruokavalintojen jakaminen sosiaalisessa mediassa pitää yllä ruokaharrastuneisuutta. Ruokahifistelijät haluavat käyttää tuoreita, prosessoimattomia raaka-aineita ja valmistaa ruokansa alusta lähtien itse. Aitous, etnisyys ja terveellisyys kiinnostavat. Myös uutuustuotteita kokeillaan mielellään. Kiinnostuksen kuitenkin herättää yhä useammin tarina brändin, tuotteen tai tuottajan takana, ei pelkästään itse tuote.

Ruokailun välipalaistumisen trendi jatkuu vahvana. Ravitsevat, helposti mukana kuljetettavat ja syötävät välipalakonseptit korvaavat entistä useammin perinteistä ateriointia: siksi välipalan pitää myös vastata sitä korvaavan aterian, vaikkapa aamupalan, ravitsemussisältöä. Kun uusiin välipalatuotteisiin yhdistetään toinen valtatrendi, kasvisten käytön lisääntyminen, onkin käsillä  uutuustuotteita, kuten kasvisjogurtti tai vihis.

IMG_20160128_182510~2

Kausittain vaihtuvat trendikasvikset, kuten lehtikaali, kurpitsa tai punajuuri, antavat luvan haluta ja nauttia värikästä ruokaa, siis hedelmiä, vihanneksia ja kasviksia pitkin päivää. Jotta se onnistuisi, tehdään niiden käyttö mahdollisimman helpoksi. Hedelmät ja kasvikset tiivistetään juomiin tai välipala-patukoihin, ja kaupasta saa laadukkaita, värikkäitä ja raikkaita pakasteita ruoanvalmistukseen. Ainakin näin talvisaikaan värit piristävät ja houkuttavat syömään.

Proteiinien riittävän saannin trendi osana hyvää ravitsemusta jatkuu vahvana. Keskeinen proteiinien lähde, maitotaloustuotteet, saa uusia haastajia. Härkäpapu, herneproteiini ja markkinoille tulossa oleva nyhtökaura eivät enää ole vain vegaanien valintoja, vaan kiinnostavat myös ekoloogisuuden tai terveellisyyden vuoksi. Vegaanituotteiden valikoima kasvaa, mutta vahvin kasvu on “ei-oo” tai “ei-muuta” -tuotteilla.  Erityisesti gluteenittomille ja laktoosittomille tuotteille on kysyntää.

Ruokatrendien kirjo alkaa yhtä laajaa kuin ruokatuotteiden. Tämän kirjoituksen runkona on Innova Marketingin trendikatsaus (2015). Lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljasen blogissa hyvä kattaus lähiruoasta ja ruokatrendeistä.  Ruokien ja juomien megatrendejä 2016-2017 on thefoodpeople on koonnut infograafiin  ja Technomic puolestaan videolle.

Ruokatrendien kirjo näkyy hyvin myös ruokakaupan valikoimissa.  Käytä joskus hetki aikaa vaelteluun ruokahyllyjen äärellä. Mukaan voi tarttua joku kiinnostava, trendikäs uutuustuote, vaikka mystinen vihis, tai ainakin ihmeteltävää siitä, mitä kaikkea tarjolla on.

Niin, ne nakit. Hyviä olivat. Ei muuta.

Teija Rautiainen

Tutkimuspäällikkö, Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen, elintarviketurvallisuus ja ruokapalvelut