Erityisryhmien ohjaus ja neuvonta -koulutukset Mikkelissä ja Kouvolassa

erilaisuus

ERITYISRYHMIEN OHJAUS JA NEUVONTA  -koulutukset Mikkelissä ja Kouvolassa 

Aika: torstai 7.4.2016 klo 8:30-16:00 Peruuntunut vähäisen osallistujamäärän vuoksi

Paikka: Mikkelin kaupunginkirjasto, Mikkeli-sali, Raatihuoneenkatu 6

 

 Aika: tiistai 3.5.2016 klo 8:30-16:00 
Paikka: Kouvolan kaupunginkirjasto, Mediamaja, Salpausselänkatu 33

Huom! Koulutuspäivien sisällöt ovat samat sekä Mikkelissä ja Kouvolassa järjestettävissä koulutuksissa. 

Asiakkaiden moninaisuus on arkipäivää, ja erilaisuus haastaa meitä tarkastelemaan tapaamme kohdata, ohjata ja neuvoa jokaista asiakasta. Koulutuspäivän tavoitteena on kehittää nuorten kanssa työskentelevien osaamista ja valmiuksia kohdata erilaisia nuoria monialaisissa toimintaympäristöissä, kuten esimerkiksi kirjastoissa, järjestöissä ja oppilaitoksissa.

Osallistavassa ja toiminnallisessa koulutuspäivässä tutustutaan siihen, millaisilla asioilla voi olla vaikutusta nuoren käyttäytymiseen sekä tapaan reagoida ja toimia erilaisissa tilanteissa. Miten erilaisuus ja erityisyys ilmenevät eri toimintaympäristöissä ja mitkä asiat voivat aiheuttaa haasteita ohjauksen ja neuvonnan arkeen?

Koulutus on suunnattu kirjasto-, nuoriso- ja sosiaalialan, järjestöjen sekä toisen ja korkea-asteen henkilöstölle. Koulutus on avoin kaikille nuorten kanssa työskenteleville sekä muille kiinnostuneille.

Sisällöt:

  • Näkökulmia erilaisuuteen
    • nuoruus ikävaiheena
    • erityisen tuen tarpeet ja niiden ilmeneminen arjessa
      • laaja-alaiset oppimisvaikeudet, kehitysvammaisuus
      • erityiset oppimisvaikeudet
    • sosiaalinen ja kulttuurinen tausta (mm. romanit ja maahanmuuttajat)
  • Erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan kohtaaminen
    • Vuorovaikutus kohtaamisen lähtökohtana
    • Kohtaan, ohjaan, motivoin – työkaluja kohtaamisiin
    • Ohjauksen/neuvonnan työkaluja toiminnallisesti

Kouluttajana toimii erityisopetuksen asiantuntija Liisa Varis Ammattiopisto Luovista

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen Mikkelissä 7.4.2016 järjestettävään koulutukseen: https://www.lyyti.in/koulutusmikkeli (ilmoittautuminen päättyy 29.3.2016)

Ilmoittautuminen Kouvolassa 3.5.2016 järjestettävään koulutukseen: https://www.lyyti.in/koulutuskouvola (ilmoittautuminen päättyy 22.4.2016)

Koulutus on maksuton. 

Koulutuksen järjestää Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoima “Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä” -hanke. Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. Lisätietoja www.mamk.fi/ernod 

 

 

Advertisements

Miten nuori kohdataan?

Ole aito ja avoin, kuuntele ja puhu suoraan. Dialogisessa ohjauksessa keskeistä on asiakkaan, nuoren, ja asiantuntijan tasapainoinen suhde. Se pyrkii yhteisen ymmärryksen rakentamiseen keskustelun tai väittelyn sijaan ”letittämällä” omat ajatukset yhteen toisen näkemysten kanssa.

Ohjaustilanteissa arvokkaimpia hetkiä voivat olla ne, kun ”kumpikaan ei todella tiedä”. Se mahdollistaa avoimuuden ja yhteisen ihmettelyn. Ammattilaisen tulee astua ulos omasta auktoriteetistaan tai asiantuntemuksestaan ja keskittyä vuorovaikutukseen. Ihminen on jatkuvasti muuttuva tietoinen toimija, ja myös asiantuntijan välillä kohdattava omat rajallisuutensa ja ristiriitaisuutensa ohjaustilanteissa.

kommunikointi

Nuoren kohtaaminen ja ohjaus työotteena -koulutus järjestettiin 18.2.2016

Ohjaamojen tuki -hanke järjesti Etelä-Savon Ohjaamo-toimijoille ja muille ohjauksen parissa työskenteleville koulutuksen ”Nuoren kohtaaminen ja ohjaus työotteena”. Koulutus järjestettiin Mikkelin ammattikorkeakoululla ja siihen osallistui 15 nuorten palveluiden asiantuntijaa ympäri Etelä-Savoa. Kouluttajana toimi Mamkin yhteisöpedagogikoulutuksen lehtori, kasvatustieteiden tohtori Helena Timonen.

Koulutuksessa käsiteltiin nuoren kohtaamista dialogisen ohjauksen ja sen eri menetelmien: sosiodynaamisuuden, narratiivisuuden ja ratkaisukeskeisyyden kautta. Koulutus sisälsi värikkäitä luento-osuuksia ja monipuolisia käytännön harjoitteita. Lisäksi osallistujat saivat vinkkejä ohjaustilanteissa hyödynnettäviin työkaluihin. Koulutuksessa päästiin pintaa syvemmälle, ja osallistujien tunneskaala vaihteli itkusta nauruun.

Koulutuksen materiaalit löytyvät Elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu Etelä-Savossa -verkkosivuilta.

160218_koulutus_timonen

Ohjaamojen tuki -hanke kouluttaa ohjauksen ammattilaisia

Yksi Ohjaamojen tuki -hankkeen päätavoitteista on vahvistaa eteläsavolaista Ohjaamo-osaamista. Hanke tarjoaa koulutusta, joka tukee kuntien ja nuorten palveluita tarjoavien organisaatioiden matalan kynnyksen monialaista palveluohjausta. Koulutuskokonaisuuden keskeisiä sisältöjä ovat asiakaslähtöisyys, vaikeimmin työllistyvien nuorten ja erityisryhmien kohtaaminen ja ohjaaminen, monihallinnollinen yhteistyö, verkostotyö ja verkostojen strateginen johtaminen. Lisäksi toimijoiden kehittämisosaamista tuetaan innovatiivisiin palvelukokeiluihin rohkaisemalla.

Hankkeen seuraava koulutus Monikulttuurisuus ohjauksessa, opiskelussa ja työssä – VII Uusi koulu -seminaari järjestetään Mikkelissä 6.4.2016 yhteistyössä Itä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Tilaisuuden kutsu ja ohjelma löytyvät aluehallintoviraston verkkosivuilta. Tervetuloa kouluttautumaan!

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Ihana karmea sähköposti

Tutkimuskeskus Digitalian tavoitteena on parantaa sähköpostiarkistojen käytettävyyttä ja hallintaa.

Jos käytämme ilmaisua email archiving – joka muuten tuottaa Google-haussa 5,5 miljoonaa hakutulosta – tavallinen kansalainen saattaa ajatella, ettei asia koske häntä. Jos taas kysymme ihmisiltä “Oletko ajatellut, mitä kaikkea sähköposteistasi löytyy ja mitä kyseisille tiedoille tulevaisuudessa tapahtuu?“, harvassa ovat ne, joita vastaus ei lainkaan kiinnostaisi.

Työpaikoilla ja sosiaalisessa mediassa ei voi välttyä tulikivenkatkuisilta puheenvuoroilta, joissa sähköpostin koko olemassaolo manataan alimpaan kadotukseen. Esimerkiksi johtajien työuralla kuluu 2-3 vuotta pelkästään sähköpostien käsittelyyn.

On kuitenkin hyvä muistaa, ettei väline ole pääsyyllinen, vaan tapamme käyttää sitä. Alkuperäisenä tavoitteena oli jakaa helposti informaatiota suurelle joukolle vastaanottajia, mutta jokin meni vikaan. Sähköpostista tuli muun muassa yhteistyön ja dokumentoinnin väline – ja kumpaankaan näistä tarkoituksista se ei sovi. Tiettyyn sovellukseen lukkiutuneen käyttäjämassan ohjaaminen järkevämpiin palveluihin on hartiavoimin tehtävää muutostyötä.

Vahinko on siis jo päässyt tapahtumaan. Ja tästä pääsemmekin sähköpostin ihanuuteen: tutkijoille ja organisaatioiden kehittäjille se voi olla korvaamaton aarreaitta. Mikäpä havainnollistaisi organisaation todellisia vuorovaikutus- ja valtasuhteita paremmin kuin sähköpostikeskusteluista laadittu verkostoanalyysi?

hand-1030571_640

Viestejä voidaan analysoida toisaalta historiallisesta perspektiivistä (esimerkiksi tunnettujen poliitikkojen ja vaikuttajien sähköpostiarkistot) ja toisaalta tulevaisuutta luotaavasta johtamisen perspektiivistä (esimerkiksi sävyanalyysi sähköpostikeskustelujen sisällöstä yrityksen muutostilanteessa). Molempiin on saatavilla omanlaisiaan työkaluja, jotka luonnollisesti sisältyvät niihin Googlen 5,5 miljoonaan hakutulokseen. Helppo valinta…

Itse työkalut ja niiden tarjoama automatiikka ovat kuitenkin vasta jäävuoren huippu. Sähköpostiaineistojen käsittely ja parempi hallinta edellyttää kokonaisvaltaista kehittämistyötä, jossa ovat mukana niin arkistoijat, lainsäädännöllisten kysymysten tuntijat, IT-osaajat, tiedonhallinnan etiikkaan perehtyneet ammattilaiset kuin loppukäyttäjät tutkijoista tavallisiin kansalaisiin.

Ja kuinka näitä yhteyksiä pidetään yllä? Tietenkin sähköpostilla.

 

Teksti: Miia Kosonen

TKI-asiantuntija, tutkimuskeskus Digitalia

ERNOD -hankkeen mediaklubeissa tarkasteltiin osaamista uudella tavalla

ERNOD-hanke jalkautui mediataitoviikolla Mikkelin pääkirjastolle Rekry On -tapahtumaan. Työntekijöiden ja työnantajien kohtauspaikaksi rakennetussa Mikkelin seudun suurimmassa rekrytointitapahtumassa pidettiin hankkeen toimesta mediaklubia koko viikon ajan.

Mediaklubissa työnhakijoille tarjottiin mahdollisuus työstää oman osaamisen kuvaus Kerro se kuvin -työskentelyn avulla. Uutta, tapahtumaa varten laadittua menetelmää kävi testaamassa myös joukko nuorten kanssa työskenteleviä vertaiskoulutuksen hengessä. Työskentely poiki kannustavaa palautetta edelleen kehittämisen tarpeisiin. Erään työnhakijan mukaan työskentely oli ”silmiä avaava”. Palautteessa kiteytyy se, ettei oman osaamisen tunnistaminen ole aina helppoa. Sen vuoksi on tärkeää tuoda siihen uusia tapoja. Sellaisia, joista kuka tahansa voi hyötyä.

mediaklubista

Tämän blogikirjoituksen kautta palaamme vielä tunnelmiin, jotka kytkeytyivät valtakunnalliseen mediataitoviikkoon. Tässä yhteydessä on hyvä paikka jakaa kuvaus menetelmästä, jota toivomme teidän jakavan edelleen. Mikäli siis mediaklubi jäi tällä kertaa käymättä, voi sen pyöräyttää käyntiin osaamisen tunnistamisen hengessä missä tahansa. Alle on kirjattu lyhyt esittely työskentelystä.

 Kerro se kuvin -työskentely

Testauksen perusteella työskentely sopii hyvin monenlaisille kohderyhmille. Kohderyhmien erityispiirteet, yksilöllisen ohjauksen tarve sekä ryhmäkoko vaikuttavat työskentelyn kestoon. Keskimääräinen työskentelyaika yksilöohjauksessa asettuu n. 60 minuuttiin silloin, kun ohjauksen tarve ulottuu jokaiseen työvaiheeseen. Tämän kokeilun aikana itseohjautuvat käyttivät ryhmänohjauksessa työskentelyyn n. 20 minuuttia.

Työskentelyssä voidaan hyödyntää erilaisia tiloja ja mobiililaitteita. Mediataitojen kehittymisen mahdollistava oppimisympäristö eli mediaklubi syntyy siten minne tahansa. Huomioon on kuitenkin tarpeen ottaa se, että tila on rauhallinen. Erityisen tuen tarpeen näkökulmasta tilan valinta kannattaakin tehdä ajatuksen kanssa. Tapahtumissa mediaklubi voi toimia näyttämönä erilaisille mediakasvatuksen menetelmille. Kokemuksemme perusteella juuri siihen sopii hyvin esimerkiksi kirjasto. Testiviikolla käytimme Mikkelin kirjaston avoimia tiloja ja kirjaston tabletlaitteita (ipad).

Kerro se kuvin -työskentelyä edeltää jonkin verran esivalmistelua. Sopivan tilan ja laitteiden valintaa seuraa sovellusvalinta. Monet kollaasisovellukset sopivat tarkoitukseen hyvin. Omassa sovellusvalinnassamme korostimme helppokäyttöisyyttä ja maksuttomuutta eli pyrimme pitämään mahdollisimman matalan kynnyksen sekä käyttäjän että ohjaavan tahon näkökulmasta. Hinta tai käytettävyys eivät mielestämme saa nousta toimintaan osallistumisen tai toiminnan järjestämisen esteeksi.

Toimintaa ennen laitteisiin oli ladattu valmiiksi toiminnoiltaan yksinkertainen ja ilmainen Perfect Images-sovellus. Sovellus oli ladattu valmiiksi jokaiseen yhteiskäyttötablettiin. Tabletit olivat toiminnan ajan kirjaston vierailijaverkossa.

Olimme valmistaneet laminoituja kuvakortteja, joissa oli kuvia elämän eri osa-alueilta. Samat kuvat löytyivät tabletlaitteiden kuvarullalta. Kuvat oli ladattu etukäteen kuvapankeista, joiden kuvien käyttöön saa vapaat oikeudet. Yksi tällainen kuvapankki on Pixabay. Lisäksi meillä oli käytössämme laminoituja, erilaisia osaamista kuvaavia sanakortteja. Kortit valmistimme itse. Korttiaihiot tulemme tuomaan täältä ladattavaksi myöhemmin.

Varsinainen työskentely käynnistyy alkutehtävällä, jossa osallistuja kirjaa ylös viisi tekemäänsä työtehtävää. Työtehtävät voivat olla esimerkiksi kotitöitä, harrastuksia tai työelämässä tehtyjä töitä. Seuraavassa vaiheessa osallistuja miettii ohjaajaan tukemana, millaista osaamista kyseisistä tehtävistä on kertynyt ja kirjaa ne ylös. Tällä tavalla jatketaan, kunnes työtehtävistä syntynyt osaaminen on löytynyt. Seuraavaksi siirrytään tutkimaan kortteja. Korteista osallistuja etsii kuvia, joista hänelle syntyy mielikuva osaamisestaan sekä sanoja, jotka vastaavat omin sanoin kirjattua osaamista. Kuvia valitaan viisi.

Seuraavassa vaiheessa siirrytään tuotoksen tekoon kollaasisovelluksella. Kollaasiin valitaan nyt samat viisi kuvaa tabletlaitteen kuvarullalta. Tämän jälkeen otetaan vielä kuva itsestä (selfie) ja liitetään se mukaan kollaasiin. Kun kaikki valitut kuvat on viety kollaasiin, kirjoitetaan niihin kuvatekstityökalulla osaamista kuvaavat sanat. Oman kuvan kuvatekstiksi liitetään yhteystiedot. Kollaasin voi vielä koristella mieleiseksi sovelluksen kuvanmuokkausmahdollisuuksia hyödyntäen.

Työskentelyn aikana valmistuu kuvallinen tuotos, jonka osallistuja voi halutessaan jakaa sosiaalisessa mediassa tai vaikka työhakemuksen liitteenä. Tuotos toimii myös hyvin keskustelun avaukseen, vaikka työhaastattelussa tai koulutusneuvonnassa. Erityisesti ensimmäisiä harjoittelupaikkoja tai kesätöitä hakeville nuorille yksinkertainen visuaalinen työkalu on lisäapu, jollaiselle uskotaan olevan tarvetta. Omasta osaamisesta kertomisesta tulee myös hauskempaa työskentelyn avulla syntyneen värikkään lopputuotoksen myötä.

malli kollaasi

Kiitämme kaikkia mediaklubissa käyneitä, Kerro se kuvin -työskentelyyn osallistuneita. Myötävaikutuksellanne tuotekehittely etenee. Luodaan yhdessä uutta, jotta jokaisella olisi mahdollisuus oppia uutta ja elää mielekästä arkea digiajassa!

 

Virva Korpinen

TKI-asiantuntija

Monialaisia mediavaikuttamisen menetelmiä -koulutus

C'est la Vie!

MONIALAISIA MEDIAVAIKUTTAMISEN MENETELMIÄ -koulutus

 

Aika: torstai 17.3.2016 klo 9:00 – 15:00
Paikka: Kouvolan kaupunginkirjasto, Mediamaja, Salpausselänkatu 33
 

Nuorten kohtaaminen kirjasto-, nuoriso- ja sosiaalityön rajapinnoilla edellyttää ammattilaisten vuoropuhelua toimialat ylittäen. Koulutuspäivän tavoitteena on edistää nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista ja valmiuksia monialaiseen yhteistyöhön sekä mediavaikuttamiseen. Koulutuspäivän aikana lähdemme yhdessä ideoimaan yhteisiä työmuotoja, joiden avulla voimme edistää nuorten osallisuutta ja hyvinvointia. Samalla kokeillaan käytännössä erilaisia kirjastoon ja nuorisotyöhön soveltuvia sekä tableteilla toteutettavia mediavaikuttamisen menetelmiä. Koulutuksessa on käytössä iPad-tabletit.

Koulutus on suunnattu kirjasto-, nuoriso- ja sosiaalialan, järjestöjen sekä toisen ja korkea-asteen henkilöstölle. Koulutus on avoin kaikille nuorten kanssa työskenteleville sekä muille kiinnostuneille. Koulutus ei edellytä aiempaa kokemusta tablettilaitteista.

Koulutus on maksuton.
 

Koulutukseen voi ilmoittautua 10.3.2016 saakka osoitteessa https://www.lyyti.in/mediavaikuttaminen

 

Koulutuspäivän sisältö:
9:00 – 9:30            Aamukahvi (kaupunginkirjasto tarjoaa)
9:30 – 11:30          Sosiaalinen kirjasto – ohjattu työskentely (kuvakollaasit)
11:30 – 12:30        LOUNAS (omakustanteinen)
12:30 – 13:30        Ohjattu työskentely (video- ja äänitrailerit)
13:30 – 14:00        Iltapäiväkahvit (kaupunginkirjasto tarjoaa)
14:00 – 15:00        Ohjattu työskentely ja päivän yhteenveto
Koulutuksen järjestää Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoima “Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä” -hanke. Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. Lisätietoja www.mamk.fi/ernod 

Vertaisoppimista maker-hengessä

IMG_3654.JPGKuva: Hacklab Mikkeli

 

Mikkelin kaupungin pääkirjaston yläaula muuttui tänään luovaksi tilaksi, kun ERNOD-hanke järjesti yhteistyössä Hacklab Mikkelin kanssa Mikkeli Maker Day:n. Maker-päivään osallistuneilla oli mahdollisuus kokeilla esimerkiksi 3D-tulostamista, rakentaa robotti tai testata reaktiokykyään Speden Speleistäkin tutun nopeustestin avulla. Lisäksi osallistujien oli mahdollista tehdä poistokirja-askartelua käsin, digitaalisesti tai molempia tapoja yhdistäen. Luovuus, vertaisoppiminen ja maker-kulttuuri olivat vahvasti läsnä tässä valtakunnallisen mediataitoviikon tapahtumassa.

Kirjastosta makerspaceksi

Vastikään julkaistun Helsingin kaupunginkirjaston ja ajatushautomo Demos Helsingin toteuttaman Kirjasto treenaa nuoria –hankkeen tulosten mukaan nuoret toivovat kirjaston tarjoavan tilaa luovuudelle. Kirjaston toivotaan olevan paikka, jossa voi harrastaa, syventyä kiinnostuksen kohteisiin sekä tehdä omia juttuja niin yhdessä kuin erikseen. Sama tavoite on myös ERNOD-hankkeessa, jossa kirjastoa kehitetään sosiaalisen kirjaston hengessä sosiaaliseksi, monipuoliseksi ja toiminnalliseksi tilaksi. Maker-päivä oli hieno osoitus siitä, että kirjasto soveltuu tällaiseksi paikaksi erinomaisesti. Kirjaston avoimessa tilassa on helppo kohdata ihmisiä ja tehdä asioita yhdessä.

Maker-kulttuuri ja digitaalinen nuorisotyö

ERNOD-hankkeen tavoitteena on myös kokeilla ja soveltaa erilaisia digitaalisen nuorisotyön muotoja ja menetelmiä. Digitaalinen media ja teknologia ovat olennainen osa nuorisotyötä. Kuinka digitaalinen nuorisotyö ja maker-kulttuuri sitten liittyvät toisiinsa?

Digitaalisella nuorisotyöllä tarkoitetaan digitaalisen median ja teknologian hyödyntämistä nuorten parissa tehtävässä työssä. Median ja teknologian hyödyntämisen lisäksi on tärkeä tukea myös nuoria teknologian ja median ymmärtämisessä. Tässä maker-kulttuurista ja siihen liittyvästä vertaisoppimisesta voi olla paljon hyötyä. Parhaimmillaan nuoret ja nuorten kanssa työskentelevät soveltavat yhdessä digitaalista mediaa ja teknologiaa. Mediataitojen lisäksi opitaan myös monia muita taitoja, kuten itseilmaisua ja tiimityötaitoja.

Mediavaikuttamistyöpajoja maker-hengessä

ERNOD-hanke järjestää kirjastojen, kolmannen sektorin ja oppilaitosten kanssa yhteistyössä mediavaikuttamistyöpajoja, joissa nuorilla on mahdollisuus harjoitella opiskelu- ja työelämässä tarvittavia mediataitoja. Itse tekeminen ja omien ideoiden jakaminen sekä tekemällä ja kokeilemalla oppiminen ovat olennainen osa myös mediavaikuttamistyöpajoja.

ERNOD-hankkeen kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat nuoret. Hankkeen keskeisenä ajatuksena on, että kyvyttömyyden sijasta kiinnitettäisiin huomioita kykyihin ja vahvuuksiin. Myös tähän maker-henki soveltuu hienosti. Kaveria autetaan ja tsempataan eteenpäin. Asioita tehdään yhdessä ja osaamista jaetaan.

media.jpgKuva: Hacklab Mikkeli

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

Luonnon ja korkeatasoisten palveluiden yhdistelmästä syntyy säväyttävä hyvinvointikokemus

DSCF3469

Hiljaisuutta kuuntelemassa.

Puhdas luonto ja hiljaisuus ovat ylellisyyttä erityisesti kaupunkiympäristöstä tulevalle matkailijalle. Kun luontokokemukseen yhdistetään korkeatasoinen lähiruoka, majoitus design huvilassa järven rannalla, saunomista, hemmotteluhoitoja ja lämminhenkinen palvelu, lähestytään ainutlaatuista hyvinvointimatkaa.

Anttolanhovissa Saimaan rannalla nämä palikat ovat kohdillaan. Täydellisen asiakaskokemuksen rakentaminen vaatii silti jatkuvaa tuotekehitystä ja testausta. LUOTUO-hanke on omalla panoksellaan tässä kehitystyössä mukana.

Viime viikonloppuna kokoonnuimme pienen, matkailualan asiantuntijoista koostuneen ryhmän kanssa Anttolanhoviin testaamaan hyvinvointiviikonloppua. Anttolanhovi haluaa tarjota asiakkailleen ”luonnollista luksusta”, jossa nimensä mukaisesti korostuu luonnosta saatava hyvinvointi. Nyt testatussa viikonloppupaketissa luonto oli läsnä hyvin monella tavalla: esimerkiksi Opas Tiinan vetämällä lumikenkäretkellä ja luontojoogaharjoituksessa sekä upeissa lähiruokatarjoiluissa. Lisäksi majoituimme ympäröivään rantamaisemaan hienosti sulautuvassa puurakenteisessa huvilassa.

DSCF3430   DSCF3434

Luontolähtöisessä hyvinvointimatkailussa kannattaakin huomioida luontonäkökulma palvelun jokaisella osa-alueella. Ruoassa, aktiviteeteissa ja saunapalveluissa tämä näkökulma onkin usein hyvin huomioitu. Monesti se kuitenkin unohtuu esimerkiksi majoituksessa. Luonnon elvyttävää ja rauhoittavaa voimaa voidaan tuoda myös sisätiloihin vaikkapa puurakenteilla, viherkasveilla ja luontokuvilla. Huolella mietityistä palvelun osa-alueista ja paikallisista erikoisuuksista syntyy yhdessä aina jotain osiansa suurempaa. Etulyöntiasemassa tällaisten hyvinvointikokonaisuuksien rakentamisessa ovat juuri Anttolanhovin kaltaiset toimijat, joilla on monipuolisia ja korkeatasoisia palveluita tarjonnassaan sekä rakennetut puitteet kunnossa.

DSCF3441

Opas Tiina näyttää lumikenkäilyn mallia.

Oma näkökulmani voi olla hieman värittynyt, mutta paha on pistää paremmaksi sitä hyvinvointikokemusta, joka syntyy päivän ulkoilusta talvisessa lumimetsässä, saunomisesta, hieronnasta ja sen päälle nautitusta maukkaasta illallisesta. Meidän suomalaisten on vain oltava ylpeämpiä tästä aidosta ja luonnollisesta hyvinvointireseptistämme. Se varmasti säväyttää ulkomaistakin hyvinvointimatkailijaa, kunhan vain saamme viestimme perille ja matkailijat suuntaamaan tänne.

PS. Länsi-Savo kävi myös vieraanamme Anttolanhovissa, lue lisää tästä: Länsi-Savo juttu 9.2.2016

 

Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mamk