Sopimattoman naurun tutkimusta

wtc0464_b_Kingkong

Epämiellyttävä materiaali ryöpsähtää silmille kaikkialla sosiaalisessa mediassa ja kuvaruuduilla: vitsejä etnisistä ryhmistä, romaneista, vammaisista, mielenterveysongelmista kärsivistä, kouluammuskelijoista, terroristeista, uskonnoista, seksuaalisista vähemmistöistä ja kuolemasta. Mitä stereotyyppisempi, pelottavampi, hirvittävämpi tai enemmän median esille nostama aihepiiri on, sitä varmempaa on syntyä myös huumoria. Kyseessä on yhtä lailla kiinnostava kulttuurinen ilmiö; mustassa huumorissa paikantuu erilaisia nykyajan pelkoja ja teemoja, joille ei sopimattomuutensa vuoksi muutoin tarjoutuisi julkista esitystapaa.

Niin sanotussa mustassa huumorissa tai sairaissa vitseissä ei ole sinällään mitään uutta. Nuorisokulttuurien synnyn myötä mustaa huumoria alettiin paikantaa suosittuna lasten ja nuorten ajanvietteenä. Amerikassa tätä vitsiperinnettä tallennettiin tutkimuskäyttöön 1950-luvulta lähtien, Suomessa pitkälti vasta 1970-luvulta alkaen. Alkuun suosittuja olivat esimerkiksi neekerivitsit, keskitysleirivitsit ja kuolema eri muodoissa. Toisaalta tabuaiheiksi kelpasivat myös kodin, isänmaan ja uskonnon teemat ja niiden kustannuksella nauraminen. Mustan huumorin piiriin määritelläänkin usein esimerkiksi kuolemaa ja kärsimystä käsittelevät aiheet, pornografiaan tai ulosteisiin liittyvät teemat sekä aiheet, joita voidaan pitää liian karmivina tai ahdistavina aihepiireinä ollakseen huumorin kohteina. Osittain musta huumori kuvastaa myös tabuaiheiden muuttumista: siinä missä 1980-luvulla homous oli vielä irvokas teema-alue, on siitä 2010-luvulla tullut nuorisokulttuurien piirissä jo monella tavalla sallitumpi ja vähemmän koomisia elementtejä tarjoava aihepiiri.

Aikuisten ja auktoriteettien näkökulmasta mustan huumorin tuotokset ovat olleet aina paheksunnan ja kieltämisen kohteina: lapset ja nuoret mielletään kasvatuksen ja koulutuksen keskeneräisiksi tuotoksiksi, joista pitäisi kasvaa kunnon ihmisiä ja arvomaailmaltaan suvaitsevaisia ja moitteettomia. Toisaalta sairaiden vitsien ja mustan huumorin olemassaololle on löydetty myös runsaasti merkityksiä, jotka kuvaavat huumorin olemassaolon syitä ja tarkastelevat teemaa enemmänkin inhimillisenä ja yleismaailmallisena ilmiönä. Ymmärtävät tulkinnat ovat listanneet mustan huumorin vertaisryhmäkulttuurien säätelijäksi ja lasten ja nuorten omaksi kulttuuriksi. Sen ansioiksi on nähty myös pyrkimys kärjistää ja purkaa stereotypioita tai käsitellä järjen ylittäviä katastrofeja. Musta huumori voidaan tulkita myös kiinnostavien aikalaiskuvausten ja ajankohtaisilmiöiden nostona, mediakuville kapinoimisena tai taitavan kielenkäytön ja monitulkintaisuuksien leikittelynä. Amerikkalainen tutkija Maria Agozzino toteaa vuonna 2006, että emme itse asiassa voi ymmärtää kulttuurin kokonaisuutta, jos emme käsittele myös inhottavaa kulttuurista realiteettia, kuten huumorin aiheina olevia seksismiä ja rasismia.

Juvenia, nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksessa tarkastellaan alle 29-vuotiaiden nuorten digitaalisesti välittämiä ja vastaanottamia mustan huumorin muotoja 2000-luvulla. Aiemmin suusta suuhun tai kynältä paperille levinneet vitsit, lauluparodiat, kuva-arvoitukset ja muut folkloren muodot ovat siirtyneet 2000-luvulla uuteen, digitaaliseen formaattiin, näppäimistöltä näytölle -perinteeksi. Näitä sopimattoman naurun tuotoksia kaivataan nyt tutkimusaineistoksi.

email_2005_0236_Duck

Keruupyyntö

Oletko tallettanut puhelimeesi osuvan, mutta kieltämättä mauttoman/sairaan/mustaa huumoria viljelevän/seksistisen/alatyylisen/rasistisen vitsin tai kuvan?

Lähetä se tutkimuskäyttöön!

Teen tutkimusta nuorten välittämästä huumorista, joka kulkee kännyköissä / sosiaalisessa mediassa, ja jonka Sinä tai joku muu voisi luokitella ”mustaksi huumoriksi”.

Keruuaika on 31.5.2016 saakka. Saatu aineisto arkistoidaan nimettömänä myös mahdollisten myöhempien tutkimusten käyttöön. Tärkeää on, että olet saanut viestin joltakin toiselta ihmiseltä tai nähnyt sen jonkun toisen lisäämänä sosiaalisessa mediassa. Älä siis kopioi sisältöjä erilaisilta ”Funny picture”-sivustoilta, vaikka niitä sieltä löytyisikin mielin määrin.

Lähetä viestit WhatsApp-viestillä (040-8298452/Laura Hokkanen) ja anna tulla niin paljon mustanpuhuvia vitsejä / kuvavitsejä / arvoituksia / sanamuunnoksia / laulumuunnoksia yms. kuin ikinä vastaanotat tai havaitset ystäviesi some-päivityksissä. Vinkkaa mieluusti keruusta myös ystävillesi, jotka ovat alle 29-vuotiaita.

Vaihtoehtoisesti voit myös tekstailla niitä numeroon 040-8298452 (Laura) tai lähettää sähköpostilla laura.hokkanen@mamk.fi

Kaikki aineisto käsitellään nimettöminä: vain ikä, sukupuoli sekä asuinpaikkakunta näkyvät tutkimuksen pohjalta julkaistuissa artikkeleissa/kirjoissa.

Tutkija, FT Laura Hokkanen

Juvenia – Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Mikkelin ammattikorkeakoulu)

(Blogin kuvat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistoon vuosina 2001 ja 2005 tallennetuista kiertävistä sähköpostiviesteistä)

Advertisements

Lasten Maaseutuparlamentti kiinnosti Baltiassa

Pääsiäisviikolla matkasimme projektipäällikkö Maritan kanssa Latviaan ja Viroon levittämään tietoa Lasten Maaseutuparlamentista, tutustumaan muihin samankaltaisiin menetelmiin sekä luomaan kansainvälisiä yhteistyöverkostoja.

Matkamme alkoi maanantaina 21.3. lennolla Helsinki-Vantaalta Riikaan. Lentokentän matkatavaroiden kuljetuksessa oli jokin häiriö ja vähän jännitettiin saadaanko matkalaukkua, joka oli täynnä jos jonkinmoista esitettä ja viemistä yhteistyökumppaneille mukaan matkaan. Saavuttuamme kentälle tilanne oli kuitenkin jo rauhoittunut ja kaikki sujui sulavasti.

12910765_10206049976154543_1680868398_n

Lento Riikaan kesti vain tunnin ja ensimmäisenä päivänä ehdimme pitää ensimmäisen palaverin paikallisen Latvian Rural Forumin johtajan kanssa. Vähän alkuun jännitti olla neuvottelupöydässä jossa pääkieli on englanti mutta palaveri sujui hyvin ja uskalsin minäkin suuni avata!

12935376_10206049969074366_741647296_n

Illalla söimme hyvin ja ihailimme Riian maisemia Radisson blu hotellin ylimmästä kerroksesta.

Tiistaiaamu potkaistiin käyntiin maittavalla hotelliaamiaisella, jonka jälkeen lähdimme matkaamaan kohti Valmieraa. Valmiera sijaitsee n. 2,5h päässä Riiasta, matka sujui leppoisasti bussissa olevan ilmaisen wifin avulla. Valmierassa vierailimme Vidzemen ammattikorkeakoululla, tiukan aikataulun takia emme ehtineet neuvottelun jälkeen tutustua itse kouluun. Riikaan palattuamme pidimme vielä yhden neuvottelun mystisessä georgialaisessa ravintolassa, jonka salaatissa oli aivan liikaa tilliä ja korianteria.

Keskiviikkona ehdimme hieman kierrellä Riian torilla turnipsikauppiaiden ja sukkahousunmyyjien seassa ennen lähtöä Latvian Rural Advisory and Training Centre:n toimistolle. Meitä tultiin erikseen hakemaan ja englantia puhumaton kuskimme kaasutti meidät 45 minuutissa Ozolniekiin neuvotteluun.

IMG_0117

Marita tykästyi toimistolla olevaan lehmään.

Paluumatka Riiaan sujui vauhdikkaasti ja aikaa kiertelyyn jäi vielä hetki.  Neljälta alkoi matkamme kohti Tallinnaa paikallisella Onnibussin vastineella, Luxbussilla. Lähes viiden tunnin mittainen matka sujui yllättävän mukavasti, perille päästyämme kello löi jo lähes kymmentä joten hotellille päästyämme tunsimme jo sängyn suloisen kutsun. Torstaina pidimme vielä kaksi palaveria hotellilla, joiden jälkeen olikin jo aika lähteä kohti satamaa ja koto-Suomea.

12899847_10206049967754333_1769918132_n

Kahden tunnin laivamatkan ja kolmen tunnin bussimatkan jälkeen olimme lopulta Mikkelissä yhdentoista aikaan illalla. Reissu oli mukava mutta olipa vaan mukavaa päästä kotiinkin!

Latvialaiset kumppanimme olivat toteuttaneet projektin lasten maisemasuunnittelusta. Pääsimme tutustumaan julkaisuun, jossa oli paljon kuvia luovin menetelmin toteutetuista lasten näkemyksistä. Tällä hetkellä pyrittiin jatkamaan lasten ideoiden toteuttamista. Selijassa oli myös pidetty ”Coffee with politicians” –nimisiä  kahvittelutilaisuuksia, joissa nuoret kohtasivat päättäjiä ja pääsivät tuomaan omia ideoitaan esille.

Ozolniekassa saimme kuulla paikallisen Maaseutuverkoston toteuttamasta somekampanjasta, jossa neljäkymmentä koulua kilpaili keskenään kuukausittain vaihtuvien teemojen puitteissa. Ensimmäisen kuukauden teema oli ollut Jälkiä lumessa, jossa lasten piti löytää ja kuvata eri lähiympäristöstään erilaisia jälkiä. Muita teemoja olivat mm. kylän historia sekä maaseudun ammatit. Kilpailu kestää yhteensä yhdeksän kuukautta ja voittajat saavat palkinnokseen uusia tabletteja luokalleen sekä luokkaretken.

Viron kumppanit olivat Lasten Maaseutuparlamentista hyvin kiinnostuneita ja sovimme jatkavamme yhteistyötä tulevaisuudessa.

 

Kutsuimme kaikki neuvottelukumppanimme 20.10. pidettävään Lasten Maaseutuparlamentin istuntoon.

Veera Nikinmäki, yhteisöpedagogiharjoittelija

Darcmedia ja Digitalia esittäytyivät avointen ovien päivässä

Darcmedia ja Digitalia järjestivät 22.3.2016 yhteisen avointen ovien iltapäivän Mamk:n hanketoimijoille.

Iltapäivän aikana TKI-väellä oli mahdollisuus tutustua niin mediatuotannon ja arkistoinnin palveluihin kuin kesällä 2015 perustettuun Digitaliaan. Kierrokselle ehti mukaan parikymmentä osallistujaa.

Tutustumiskierros alkoi neuvotteluhuoneesta MB124, jossa tutkimusjohtaja Noora Talsi toivotti osallistujat tervetulleeksi ja Digitalian IT-asiantuntija Liisa Uosukainen esitteli arkistoratkaisun toimintaa. Kimmo Parkkinen tutustutti vieraat digitointipalveluihin ja naapurihuoneessa demottiin Yksa-arkistopalvelua. Studiossa osallistujat pääsivät kuvauttamaan itsensä pääsiäisteeman hengessä Manu Eloahon osaavalla opastuksella.

Osallistujien mukaan kierros “avasi silmät uudelle” ja esitteli vaikuttavaa osaamista. Mieleenpainuvinta olivat digitointitilat monine laitteineen, Darcmedian arkistopalvelut ja vanhat luettavaan muotoon saatetut dokumentit.

Digitaliassa puhutti kyberturvallisuus: ei pidä tuudittautua ajatukseen siitä, etteivät oman organisaation tiedot kiinnosta ketään. Tavallisten kansalaisten käyttöön suunniteltu Kansalaisarkisto herätti myös paljon kiinnostusta ja keskustelua. Kirsikkana pashan päällä pääsiäispupukuville kertyi runsaasti tykkäyksiä Facebookissa.

AOP3

Juveniasta lähdettiin avointen ovien päivään isommalla joukolla. Kuvanottohetkellä Heikki Kantonen (oik.) oli jo ehtinyt poimia matkaan pääsiäispupun lupaaman yllätyksen. Kuva: Miia Kosonen

Kuten väistämättä tapahtumissa, kaikki kiinnostuneet eivät muiden kiireiden tai pääsiäislomaviikon vuoksi ehtineet paikalle. Saimmekin useampia pyyntöjä järjestää vastaavanlainen tapahtuma uudelleen! Ja mukaan ovat tervetulleita myös yhteistyökumppanimme.

Teksti: Miia Kosonen

TKI-asiantuntija, tutkimuskeskus Digitalia

Aitous ja luonto ovat luksusta – niistä Markus Maulavirta loihtii elämyksiä

DSCF3652

Saimaan maisemia tiirailemassa lumikenkäretkellä (Maulavirta punaisessa pipossa).

Kokki. Konkari. Eräisäntä. Näillä sanoin Markus Maulavirta esittelee itsensä verkkosivuillaan. Ja hyvin nuo sanat häntä kuvaavatkin. Mies on monelle tuttu kasvo mediasta. Nykyään hän tuottaa hyvinvointielämyksiä luonnossa Arctic Aihki – ja Arctic Hike Helsinki -brändiensä alla.

Meillä oli kunnia saada Maulavirta vetämään LUOTUO-hankkeen koulutuspäivää Sahanlahti Resortiin Puumalaan. Arctic Aihki valittiin vuoden alussa mukaan Visit Finlandin FinRelax-ohjelman kärkituotteisiin. Arctic Aihki on eräkämppä Sallassa, jonka ympärille on kehitetty monenlaisia luontoelämyspalveluita.

Koulutuspäivän tavoitteena olikin avata esimerkkien kautta sitä, kuinka luontolähtöinen hyvinvointimatkailun kärkituote rakennetaan. Päivän anti keskittyi luontoelämyksen käytännön toteutukseen, mutta kävimme myös läpi palvelukonseptin muita osa-alueita kuten markkinointia.

Lumikenkäilimme Saimaan saareen, nautimme laavulla pakurikääpäteet ja valmistimme ruokamme avotulella Sahanlahden Pajapirtissä. Tarjolla oli alkupalaksi isohirvenjäkälä-sienikeitto, pääruoaksi Puumalan lohta, puolukkamajoneesia ja hiillosjuureksia sekä jälkiruoaksi nokipannukahvit ja tikkupulla. Herkullista.

Osallistujille jäi varmasti mieleen paljon sovellettavaa omaan yritystoimintaansa. Tässä omia huomioitani päivän annista:

Tarinat

Tarinoihin on syytä panostaa. Esimerkiksi paikasta, ruokalajista tai vaikkapa saunavastasta tulee erityinen kun siihen liittää kiehtovan taustatarinan. Yleensä tarinaa ei edes tarvitse keksiä vaan se on jo olemassa. Se pitää vain tuoda esille. Toki tarinankerronta on oma taiteenlajinsa, joka on hallittava.

DSCF3641

Saaressa tutustumassa eri jäkälälajeihin.

Ruoka

Ruoka on keskeisessä asemassa lähes kaikissa matkailupalveluissa. Sen mukana moni matkailupalvelu joko menestyy tai kaatuu. Maulavirralla tämä puoli on enemmän kuin hallussa. Ruokakokemusta syventää se, että siinä on hyödynnetty mahdollisimman paljon lähiluonnon antimia.

DSCF3699

Puumalan lohet loimussa.

Yksityiskohdat

Luontoelämyksen rakentamisessa huomio kannattaa kiinnittää yksityiskohtiin. Niillä on suuri merkitys asiakkaan kokemukseen. Tämä koskee niin niin ruokaa, fyysisiä elementtejä, tarinoita kuin varusteitakin. Huomion kiinnittäminen ei kuitenkaan tarkoita loputonta hieromista yksityiskohtien kanssa.

DSCF3590

Laadukas luontoelämys vaatii paljon esivalmisteluja.

Asiakkaan osallistaminen

Maulavirta osallistaa hienosti asiakkaansa mukaan palveluun. Nykyihminen kaipaa käsillä tekemistä ja jo siitä syntyy elämys. Osallistaminen voi olla esimerkiksi osallistumista ruoanlaittoon, tulen tekemiseen tai puiden pilkkomiseen. Tekemistä voi ammentaa suomalaisista perinteistä ja samalla niistä voi kertoa mielenkiintoisia tarinoita.

DSCF3677

Tulen tekeminen ilman tulitikkuja on hyvä pähkinä myös asiakkaille.

Visuaalisuus

Sillä, miltä asiat näyttävät, on todellakin merkitystä. Tämä koskee yhtä lailla palvelun fyysisiä elementtejä, kuten ruokaa, ruokailuvälineitä tai vaatteita, kuin myös markkinointia. Digitaalisessa ympäristössä viimeistelty visuaalinen ilme luo kuvaa laadusta. Kannattaa vilkaista muuten Arctic Aihkin nettisivuja.

DSCF3646

Maaliskuun säät suosivat ulkoilua.

Lisätietoa Markuksen palveluista löydät täältä:

http://www.arcticaihki.fi/

http://www.arctichikehelsinki.com/

 

teksti ja kuvat: Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mamk

Osallisuus ja yhdenvertaisuus nuorten ohjauksessa ja palveluissa

Ohjaamojen tuki ja #ERNOD -hankkeet kutsuttiin esittelemään toimintaansa nuorisoalan koulutuksen verkostopäiville 18.3. Suomen nuoriso-opistolle Paukkulaan. Pikaisten kalvosulkeisten jälkeen osallistujajoukko päästettiin valloilleen ohjauksen maailmaan digitaalisessa kampussuunnistuksessa. Ohjaamojen tuki -hankkeen rasteilla keskityttiin yhdenvertaisuuteen ja nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajien rooliin ohjauksessa ja Ohjaamoissa.

Yhdenvertaisuus ohjauksessa ja nuorten palveluissa

Rastilla tutustuttiin kuvitteellisiin nuoriin ja välähdyksiin heidän historiastaan. 17–30-vuotiaiden nuorten joukossa oli ”tavisteini”, kehitysvammainen nuori, nuori pakolainen, vasta työpaikkaa vaihtanut työssä käyvä nuori, romaninuori ja kouluttamaton, työtön nuori. Rasteja kiertäneet ryhmät valitsivat yhden tai useamman nuoren, johon keskittyivät ja jonka tarinaa loivat. Tehtävänä oli pohtia, mitä yhdenvertaisuus ohjauksessa ja palveluissa on ja miten se toteutuu näiden nuorten näkökulmasta.

Nuorten yhdenvertaisuus ja osallisuus palveluissa on myös Ohjaamo-toiminnan kulmakivi. Rastisuorituksissa otettiin upeasti huomioon erilaisten nuorten erilaiset palveluvalmiudet ja -tarpeet. Eniten puhuttivat nuoret, joilla on erityisen tuen tarpeita. Ratkaisuiksi löydettiin mm. selkokielen käyttö palveluviestinnässä ja erilaiset nuorten ryhmät niin ohjattuna kuin vertaistoimintana. Nuoret voivat itse olla mukana luomassa palveluitaan!

kahvikuppi

Nuoren voi toivottaa tervetulleeksi vaikka “kupposella mokkaa”.

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajien ammatillinen rooli Ohjaamoissa

Rastilla työskenneltiin virtuaalisen fläppitaulun äärellä. Ryhmät työstivät kukin osaltaan yhteistä teemaa portaittain. Taustamateriaalina käytettiin yleisiä Ohjaamo-toiminnan tavoitteita sekä jokaisen osallistujan osaamista alan koulutukseen liittyen. Jokainen kolmesta ryhmästä työskenteli yhden kysymyksen äärellä:

  1. Mitä on nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan ydinosaaminen?
  2. Mitä asioita osaaminen tukee ja kehittää nuoren elämässä?
  3. Mihin Ohjaamojen toiminnan tavoitteisiin osaaminen kohdistuu?

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajien ydinosaamisen alueet kohtaavan hyvin Ohjaamo-toiminnan tavoitteiden kanssa, ja näin ollen lähtökohdat entistä tiiviimmän yhteistyön kehittämiselle ammattikunnan kanssa ovat varsin kannustavat. Yksikään Ohjaamotoiminnan tavoitteista ei jäänyt ydinosaamisen alueiden ulkopuolelle.

008_Final2_parempi resoluutio (002)

Lisäkysymyksenä yksi ryhmä pohti lisäksi, millaisia yhteistyötahoja nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajilla työssään on. Monialainen toimintakenttä kattaa mm. koulut, lastensuojelun, kolmannen sektorin, toimintakeskukset, perheet ja vastaanottokeskukset, jotka ovat myös monet oleellisia Ohjaamo-toiminnan sidosryhmiä.

Mikä digi?

Yhteistyössä järjestettyjen koulutusjamien virtuaalisesta pelialustasta sekä verkko-ohjauksen, mediaosallisuuden ja mediataitojen teemoista vastasi #ERNOD-hanke. Lisätietoja antavat projektipäällikkö Sanna Lappalainen ja TKI-asiantuntija Virva Korpinen. Seuraa myös blogin #ERNOD-postauksia!

Sonja Miettinen                         Heikki Kantonen
projektipäällikkö                       TKI-asiantuntija

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Perehdyttäminen ohjaamojen toimintaan kokemuksen kautta

Ohjaamojen tuki- hanke on saanut viimeviikolla aloittaneen yhteisöpedagogi harjoittelijan Leevi Kotilaisen. Kotilainen väittää hallitsevansa tietotekniikkaa ja sosiaalista vuorovaikuttamista. Siispä pistettiin hänet testiin jo heti ensimmäisellä viikolla. Ensimmäinen tehtävä oli perehtyä ohjaamoihin ja mikä olisikaan sen parempi paikka kuin Vantaa, jonne kokoontui ammattilaisten kirjo ympäri Suomea.

 

Ohjaamo-päivät IV 16.-17.3

16.03.2016, Vantaa Sokos Hotel

ohjaamopäivät,nuorisotakuu etelä-savo,16.03.2015

Ohjaamo toimijoita Etelä-Savosta, Kuvannut: Nuorisotakuu Etelä-Savo

Sanni Grahn-Laasonen, opetus- ja kulttuuriministeri avasi meidän ohjaamopäivät pitämällä youtube-palvelussa julkaistun avauspuheenvuoron. Puheessaan hän käsitteli kuinka ohjaamot ovat ”valopilkku”, kun pyritään ennaltaehkäisemään nuorten työttömyyttä ja vastamaan muihinkin tämän päivän haasteisiin.

Puheenvuoron jälkeen pureuduttiin syihin miksi ohjaamoja rakennetaan. Ja mikä on tämän hetkinen tilanne? Alkukartoituksen jälkeen päästiin asiaan, Pekka Myrskylä kertoi tilastojen kautta kuinka koulutustaso on suoraan verrannollinen työllistymisprosenttiin. Toinen luennoitsija Hoikkala Tommi puhui paljon toisilta oppimisesta, ”tehdä käsillä on käsittämistä”-Jorma Nieminen, taitotiimeistä ja hänen tutkimuksesta peruskoulun luisut ja liukumat

Iltapäivän starttasi paneelikeskustelu, jossa jaettiin kokemuksia erilaisista ohjaamoista. Seija Laitinen kertoi Pieksämäen pientareesta, Johanna Will-Orava puolestaan kertoi Olkkarin toiminnasta ja Byströmin toiminnasta meille kertoi Anneli Koistinen. Opiskelijan näkökulmasta tämä antoi melko kattavan pohjan siitä millä eritavoilla ohjaamon toimintaa voidaan tuottaa.

Loppu iltapäivä meni pohtiessa nuorten työllistymisen näkökulmasta ohjaamojen tarpeellisuutta ja tehtävää. Miten Ohjaamo toimii nuoren ja työnantajan välissä? Miten nuorille mahdollistetaan yrittäjyys? Miten nuorille tuodaan työllisyyspalvelut yhdeltä luukulta? Tämän pohjalta voimme löytää mahdollisuuksia luoda rakenteita
jotka mahdollistaisi taitojen tutkinnollistamisen

Kuvannut: Nuorisotakuu Etelä-Savo

Kävimme myös tutustumassa tietenkin paikalliseen Vantaan ohjaamoon, joka osoittautui olevan hyvällä sijainnilla höystetty moniammatillinen kompakti pakkaus. Tämä linja-auto aseman miljöön sulautettu toimintakeskus palvelee myös bussikorttiasioissa samalla tarjoten kupillisen kahvia/teetä ja aikaa nuoren asioille.

 

17.03.2016, Vantaa Sokos Hotel

Uuden aamun koitettua uusi aurinko nousee ja kuulemme tulevaisuuden visioita. Tämä päivä starttasi tieto, neuvonta ja ohjaus verkossa presentaatiolla josta vastasivat Mika Pietilä, Suvi Tuominen ja Marko Kilpeläinen. Kilpeläisellä oli visio ja alustavaa runkoa toimivalle Ohjaamojen verkkopalvelulle, josta hyötyisivät niin nuoret kuin ammattilaisetkin. Tämän kaltaiselle palvelulle uskomme olevan kysyntää tässä teknologian ja verkkopalveluiden maailmassa.

Virtuaalitodellisuudesta ja –tulevaisuudesta hypättiin takaisin tämän hetkisiin haasteisiin, mahdollisuuksiin ja ohjaamoiden hyviin käytänteisiin. Näihin pohdintoihin parasta lääkettä oli workshopit. Mahdollistaaksemme monipuolisen vaikuttamisen mahdollisuudet jakauduimme eri ryhmiin, joita olivat ”Viisaus ei asu yhdessä päässä”, ”Viestintäpaja” ja ”Nuorten elämää”.

Viisaus paja oli TESSU:n ohjaama, jossa jakauduimme työalaryhmiin esim, opinto-ohjaajat, TE-palvelut. Tämän jälkeen jokainen ryhmä mietti ongelmia, jotka prosessoitiin tavoitteiden kautta toimintatavoiksi.

Tapahtuma käärittiin loppuun ja kävimme läpi ohjaamoille lähetettyjä kyselyitä ja siitä oli kooste. Loppujen lopuksi tapahtuma oli oikein hyvää tietokylpyä ja paljon hyviä verkostoitumisia. Nyt yhden kokemuksen rikkaampana jatkamme eteenpäin tietäen että teemme työtä, jolla on merkitystä ja pitempi kantoiset vaikutukset.

Alla on linkki, jonka kautta pääset katsomaan video koosteet tapahtumasta. https://www.youtube.com/channel/UCZBOORZlneWDKe1DdcYLwSA

 

Kotilainen Leevi

Harjoittelija

Poimintoja Media & Learning 2016 -konferenssista

Maaliskuun 10.-11. päivä 2016 Brysseliin Media & Learning -konferenssiin (Twitter: #MandL16) kokoontui lähes 300 osallistujaa yli 30 maasta pohtimaan, kuinka oppimista voidaan rikastaa mediakasvatuksen ja medialukutaidon kautta. Sen lisäksi, että osallistujia oli useasta eri maasta, oli paikalla myös paljon eri alojen asiantuntijoita. Opetushenkilöstön lisäksi mukana oli edustajia muun muassa mediataloista, teknologiayrityksistä, opetus- ja kulttuuriministeriöistä, tutkimusorganisaatioista ja kolmannelta sektorilta.

Tähän blogikirjoitukseen olen koonnut muutamia ERNOD-hankkeen näkökulmasta keskeisiä poimintoja konferenssiohjelmasta.

Avainasemassa medialukutaito

Media & Learning -konferenssin keskeisenä teemana oli tänä vuonna erityisesti radikalisaatio ja vihapuhe. Heti konferenssin avauspuheessa DG Connectin pääjohtaja Roberto Viola nosti esille, kuinka medialukutaito on demokratian kivijalka. Radikalismin yleistyessä on tärkeä edistää kriittistä medialukutaitoa. Tämä viesti välittyi myös useassa muussa esityksessä, kuten esimerkiksi Margaret Boribonin (European Newspapers Publishers’ Association, ENPA) puheenvuorossa. Hän perusteli medialukutaidon edistämisen ensisijaisuutta muun muassa siitä näkökulmasta, että lehdistön vapaus, arvot ja ilmaisuvapaus ovat uhattuna. Boribon nosti esille myös maailman nopean kehityksen, mikä osaltaan asettaa tarvetta medialukutaidolle ja erityisesti kriittiselle lukutaidolle.

index5

Digitaalisuus erityisryhmien tukena

Konferenssin yhtenä teemana oli median ja digitaalisten työkalujen hyödyntäminen erityisryhmien opetuksessa ja kasvatuksessa. Aihetta lähestyttiin muun muassa autismin näkökulmasta. Aurélie Baranger Euroopan autismiliittojen kattojärjestö Autism-Europesta nosti vahvasti esille, kuinka teknologiaa voidaan hyödyntää autistien tukemisessa. Autistit ovat yleensä visuaalisia ajattelijoita, joten teknologian mahdollistama työskentely kuvien avulla voi tukea monin tavoin autisteja oppimisessa.

Sinällään mielenkiintoista oli, että vaikka median ja digitaalisten työkalujen hyödyntäminen erityisryhmien opetuksessa ja kasvatuksessa oli nostettu konferenssin yhdeksi keskeiseksi teemaksi, tarkasteltiin teemaa varsin yleisellä tasolla. Konferenssin aikana vahvistuikin se tunne, että erityisryhmien mediakasvatuksen ja -vaikuttamisen menetelmien ja työmuotojen kehittämiselle on suuri tarve. Tähän tarpeeseen pyritään ERNOD-hankkeessakin vastaamaan.

index4

Erityisryhmien kasvatuksen ja opetuksen yhteydessä sivuttiin myös selkokielen ja saavutettavuuden asemaa mediakasvatuksessa, mikä on yksi keskeinen tavoite myös ERNOD-hankkeessa. Saavutettavuutta lähestyttiin erityisesti “ICT for Information Accessibility in Learning” -hankkeen tuottaman “Guidelines for Accessible Information” -saavutettavuusoppaan kautta. Kaiken kaikkiaan suuntaviivojen myötä pyritään edistämään erityisryhmien tiedonsaantia siten, että tieto on kaikkien saavutettavissa eri aistikanavia hyödyntäen.

Digitaalisuus osallisuuden edistämisessä

ERNOD-hankkeessa keskeisenä tavoitteena on nuorten osallisuuden ja osallisuuden mahdollisuuksien edistäminen. Nuorten osallisuus oli erityisesti esillä muutamissa osallistavan videoinnin projekteissa, joissa oli tavoitteena edistää nuorten osallisuuden lisäksi myös monikulttuurista ja kulttuurienvälistä oppimista. Nuorten osallisuus tuli vahvasti esille esimerkiksi belgialaisen elokuvantekijä ja sosiaalityöntekijä Joke Nyssenin Betonne Jeugd (Betoninuoret) -videoprojektissa. Tässä projektissa lähionuoret olivat yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa toteuttaneet dokumentin nuorten elämästä.

index

Monialaista mediavalmennusta

ERNOD-hankkeessa edistetään mediakasvatusta ja -vaikuttamista monialaisessa yhteistyössä oppilaitosten, kirjastojen, nuoriso- ja sosiaalialan sekä järjestöjen kanssa. Monialainen yhteistyö on avainasemassa myös hankkeessa kehitettävien mediakasvatuksen ja -vaikuttamisen menetelmien sekä työotteiden jalkauttamisessa ja levittämisessä. Tähän liittyen olikin mielenkiintoista kuulla Media & Learning-konferenssissa sekä Belgian että Alankomaiden MediaCoach -ohjelmista, joiden tavoitteena on kouluttaa opettajia, nuorisotyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, kirjaston henkilöstöä ja muita nuorten kanssa työskenteleviä sisällyttämään medialukutaidon sisältöjä omaan työhön.

MediaCoach -ohjelman sisällöt eroavat hieman toisistaan Belgian hollannin- ja ranskankielisillä alueilla sekä Alankomaissa. Yhteistä näille ohjelmille on kuitenkin se, että medialukutaidon sisältöjä pyritään tarkastelemaan sekä teorian että käytännön kautta. Ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa mediaosaamista, kuten esimerkiksi mediatuottamista ja mediatuntemusta, omassa työssä. Olennainen osa koulutusta on oman mediaprojektin tekeminen osana omaa työtä ja yhteisöllinen oppiminen muiden valmennettavien kanssa. Koulutusten kestot vaihtelevat muutamasta kuukaudesta vajaaseen vuoteen. Tällä hetkellä koulutukset ovat maksullisia sekä Belgiassa että Alankomaissa.

MediaCoach -ohjelmissa mediakasvatuksen ja -lukutaidon osaamista tuetaan systemaattisesti koulutuksella, joka on avoin kaikille nuorten kanssa toimiville. Kuten konferenssissakin tuli vahvasti esille, tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän mediakasvatuksen ja -lukutaidon taitoja. Olisiko tällainen pitkäjänteinen ja systemaattinen mediavalmennuksen malli tarpeen myös Suomessa?

Moniäänisesti medialukutaidosta

Kaiken kaikkiaan Media & Learning -konferenssi oli moniääninen ja monialainen kattaus eurooppalaisiin, ja kapeammin myös muiden mantereiden käsityksiin ja hyviin käytänteisiin mediakasvatuksesta, medialukutaidosta sekä erityisesti mediakriittisyydestä. Mielenkiintoista oli kuitenkin se, ettei konferenssissa juurikaan puhuttu koodaamisesta. Mitäpä olisi digiajan medialukutaito ja -kasvatus ilman koodaamisen periaatteiden ymmärtämistä ja soveltamista?

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.