Poimintoja Media & Learning 2016 -konferenssista

Maaliskuun 10.-11. päivä 2016 Brysseliin Media & Learning -konferenssiin (Twitter: #MandL16) kokoontui lähes 300 osallistujaa yli 30 maasta pohtimaan, kuinka oppimista voidaan rikastaa mediakasvatuksen ja medialukutaidon kautta. Sen lisäksi, että osallistujia oli useasta eri maasta, oli paikalla myös paljon eri alojen asiantuntijoita. Opetushenkilöstön lisäksi mukana oli edustajia muun muassa mediataloista, teknologiayrityksistä, opetus- ja kulttuuriministeriöistä, tutkimusorganisaatioista ja kolmannelta sektorilta.

Tähän blogikirjoitukseen olen koonnut muutamia ERNOD-hankkeen näkökulmasta keskeisiä poimintoja konferenssiohjelmasta.

Avainasemassa medialukutaito

Media & Learning -konferenssin keskeisenä teemana oli tänä vuonna erityisesti radikalisaatio ja vihapuhe. Heti konferenssin avauspuheessa DG Connectin pääjohtaja Roberto Viola nosti esille, kuinka medialukutaito on demokratian kivijalka. Radikalismin yleistyessä on tärkeä edistää kriittistä medialukutaitoa. Tämä viesti välittyi myös useassa muussa esityksessä, kuten esimerkiksi Margaret Boribonin (European Newspapers Publishers’ Association, ENPA) puheenvuorossa. Hän perusteli medialukutaidon edistämisen ensisijaisuutta muun muassa siitä näkökulmasta, että lehdistön vapaus, arvot ja ilmaisuvapaus ovat uhattuna. Boribon nosti esille myös maailman nopean kehityksen, mikä osaltaan asettaa tarvetta medialukutaidolle ja erityisesti kriittiselle lukutaidolle.

index5

Digitaalisuus erityisryhmien tukena

Konferenssin yhtenä teemana oli median ja digitaalisten työkalujen hyödyntäminen erityisryhmien opetuksessa ja kasvatuksessa. Aihetta lähestyttiin muun muassa autismin näkökulmasta. Aurélie Baranger Euroopan autismiliittojen kattojärjestö Autism-Europesta nosti vahvasti esille, kuinka teknologiaa voidaan hyödyntää autistien tukemisessa. Autistit ovat yleensä visuaalisia ajattelijoita, joten teknologian mahdollistama työskentely kuvien avulla voi tukea monin tavoin autisteja oppimisessa.

Sinällään mielenkiintoista oli, että vaikka median ja digitaalisten työkalujen hyödyntäminen erityisryhmien opetuksessa ja kasvatuksessa oli nostettu konferenssin yhdeksi keskeiseksi teemaksi, tarkasteltiin teemaa varsin yleisellä tasolla. Konferenssin aikana vahvistuikin se tunne, että erityisryhmien mediakasvatuksen ja -vaikuttamisen menetelmien ja työmuotojen kehittämiselle on suuri tarve. Tähän tarpeeseen pyritään ERNOD-hankkeessakin vastaamaan.

index4

Erityisryhmien kasvatuksen ja opetuksen yhteydessä sivuttiin myös selkokielen ja saavutettavuuden asemaa mediakasvatuksessa, mikä on yksi keskeinen tavoite myös ERNOD-hankkeessa. Saavutettavuutta lähestyttiin erityisesti “ICT for Information Accessibility in Learning” -hankkeen tuottaman “Guidelines for Accessible Information” -saavutettavuusoppaan kautta. Kaiken kaikkiaan suuntaviivojen myötä pyritään edistämään erityisryhmien tiedonsaantia siten, että tieto on kaikkien saavutettavissa eri aistikanavia hyödyntäen.

Digitaalisuus osallisuuden edistämisessä

ERNOD-hankkeessa keskeisenä tavoitteena on nuorten osallisuuden ja osallisuuden mahdollisuuksien edistäminen. Nuorten osallisuus oli erityisesti esillä muutamissa osallistavan videoinnin projekteissa, joissa oli tavoitteena edistää nuorten osallisuuden lisäksi myös monikulttuurista ja kulttuurienvälistä oppimista. Nuorten osallisuus tuli vahvasti esille esimerkiksi belgialaisen elokuvantekijä ja sosiaalityöntekijä Joke Nyssenin Betonne Jeugd (Betoninuoret) -videoprojektissa. Tässä projektissa lähionuoret olivat yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa toteuttaneet dokumentin nuorten elämästä.

index

Monialaista mediavalmennusta

ERNOD-hankkeessa edistetään mediakasvatusta ja -vaikuttamista monialaisessa yhteistyössä oppilaitosten, kirjastojen, nuoriso- ja sosiaalialan sekä järjestöjen kanssa. Monialainen yhteistyö on avainasemassa myös hankkeessa kehitettävien mediakasvatuksen ja -vaikuttamisen menetelmien sekä työotteiden jalkauttamisessa ja levittämisessä. Tähän liittyen olikin mielenkiintoista kuulla Media & Learning-konferenssissa sekä Belgian että Alankomaiden MediaCoach -ohjelmista, joiden tavoitteena on kouluttaa opettajia, nuorisotyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, kirjaston henkilöstöä ja muita nuorten kanssa työskenteleviä sisällyttämään medialukutaidon sisältöjä omaan työhön.

MediaCoach -ohjelman sisällöt eroavat hieman toisistaan Belgian hollannin- ja ranskankielisillä alueilla sekä Alankomaissa. Yhteistä näille ohjelmille on kuitenkin se, että medialukutaidon sisältöjä pyritään tarkastelemaan sekä teorian että käytännön kautta. Ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa mediaosaamista, kuten esimerkiksi mediatuottamista ja mediatuntemusta, omassa työssä. Olennainen osa koulutusta on oman mediaprojektin tekeminen osana omaa työtä ja yhteisöllinen oppiminen muiden valmennettavien kanssa. Koulutusten kestot vaihtelevat muutamasta kuukaudesta vajaaseen vuoteen. Tällä hetkellä koulutukset ovat maksullisia sekä Belgiassa että Alankomaissa.

MediaCoach -ohjelmissa mediakasvatuksen ja -lukutaidon osaamista tuetaan systemaattisesti koulutuksella, joka on avoin kaikille nuorten kanssa toimiville. Kuten konferenssissakin tuli vahvasti esille, tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän mediakasvatuksen ja -lukutaidon taitoja. Olisiko tällainen pitkäjänteinen ja systemaattinen mediavalmennuksen malli tarpeen myös Suomessa?

Moniäänisesti medialukutaidosta

Kaiken kaikkiaan Media & Learning -konferenssi oli moniääninen ja monialainen kattaus eurooppalaisiin, ja kapeammin myös muiden mantereiden käsityksiin ja hyviin käytänteisiin mediakasvatuksesta, medialukutaidosta sekä erityisesti mediakriittisyydestä. Mielenkiintoista oli kuitenkin se, ettei konferenssissa juurikaan puhuttu koodaamisesta. Mitäpä olisi digiajan medialukutaito ja -kasvatus ilman koodaamisen periaatteiden ymmärtämistä ja soveltamista?

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.
Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s