Lasten Maaseutuparlamentti Skotlannin nummilla

Maanantaina 18.4. matkustimme Maritan sekä Leader-yhdistys EMO (Eteläisen Maaseudun Osaajat) ry:n Kim Smedslundin kanssa Skotlantiin.Finnair lensi ensimmäistä kertaa Edinburghiin joten lähtöportilla meitä odotti kaiuttimista raikaava säkkipillimusiikki sekä tee- ja keksitarjoilu. Laskeutuessamme Edinburghiin sai koneemme paloautolta tervetulokasteen ja koneesta poistuimme säkkipillin säestäminä.

20160418_111101

Kentällä meitä odotti matkaisäntämme Nicola Hill Dumfries & Gallowayn Leader –yhdistyksestä, jonka kanssa lähdimme taittamaan matkaa kohti Dumfriesia. Parin tunnin ajomatkan jälkeen pääsimme perille, kirjauduimme hotelliin, lounastimme The Stove -nimisessä taidekahvilassa, jonka jälkeen jatkoimme vielä puolisentoista tuntia köröttelyä Langholmiin. Siellä tapasimme edustajat Langholm Initiative -hankkeesta sekä Xcel -projektista, jotka esittelivät meille nuorten kanssa tekemäänsä työtä. Palattuamme Dumfriesiin pyörähdimme illallisella kaupungilla, jonka jälkeen kävimmekin matkan uuvuttamina levolle.

Tiistaiaamu aukesi aurinkoisena, kun päätimme Maritan kanssa käydä koeajamassa hotellimme Span. Pohjakerroksessa sijatseva spa piti sisällään kuntosalin ja sauna-/allasosaston. Kokemus oli sinällään miellyttävä (tuntematon skottimummo lauloi meille irlantilaisia kansanlauluja saunassa), mutta sauna ilman vesiämpäriä tai kauhaa jätti kylmäksi ja rajalliset peseytymismahdollisuudet hieman harmitti. Kylpylästä poistuimme kuitenkin virkeinä ja aamupalan jälkeen kävelimme lähistöllä olevalle nuorisotalolle, missä meille esiteltiin nuoret projektien rahoitusjärjestelmä Youth Bank sekä nuorisovaltuuston kaltainen Scottish Youth Parliament. Lounastimme The Usual Place -nimisessä kahvilassa, joka voittoa tavoittelematta tarjoaa arvokasta työkokemusta nuorille. Lounaan jälkeen vierailimme The Holywood Trustissa, yhdistyksessä joka rahoittaa nuorten hyvinvointia tukevia projekteja.

skotlanti

Illallista nautimme hotellimme ravintolassa yhdessä Dumfries & Galloway Leader -yhdistyksen edustajien kanssa.

Viimeisenä päivänä Dumfriesissa kokoustimme Leader -yhdistysten kanssa, Marita pääsi esittelemään Lasten Maaseutuparlamenttia sekä paikallisen yhdistyksen jäsenille että Highlandsien ja Ayrshiren Leader -edustajille.

13000295_902657313166468_7931375241975887853_n

20160420_124359(0)

Kuvassa Marita sekä Dumfries & Galloway Leaderin Peter Ross ja Nicola Hill.

Iltapäivällä matkasimme takaisin Edinburghiin, jossa vietimme vapaa-aikamme kierrellen kaupungilla. Torstaiaamuna lensimme takaisin Suomeen ( tällä kertaa ilman ylimääräisiä juhlallisuuksia).

Reissu oli varsin antoisa ja kävi ilmi että skotit ovat tavattoman vieraanvaraista väkeä! Tapasimme paljon uusia ihmisiä ja pääsimme tutustumaan erittäin mielenkiinotoisiin projekteihin. Näissä tunnelmissa onkin hyvä jatkaa Lasten Maaseutuparlamentin valmistelua!

Kutsuimme Skotlannin kollegamme parlamentti-istuntoon 20.10. jossa toivottavasti pääsemme jatkamaan hyvin alkanutta yhteistyötä.

 

Veera Nikinmäki, yhteisöpedagogiharjoittelija

Vastuullisuudesta valttia

VASTUULLISUUDESTA_VALTTIA_2_MG_4866

 Paikallisuus, tuoteturvallisuus ja lähiruoka ovat vastuullisen ruoantuotannon elementtejä, joiden hyödyntäminen kilpailukeinona on pientenkin elintarvikeyritysten ulottuvissa. Tämä kuluttajaa kiinnostava tieto saadaan perille monipuolistamalla ruokaan liittyvän viestinnän sisältöä ja kanavia.

 Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle –hankkeessa opastetaan elintarvikealan mikro- ja pienyrityksiä varmistamaan perusasiat kuntoon uudistuneen lainsäädännön mukaisesti sekä huomioimaan vastuullisuuden markkinointiviestinnässä.

 Keväällä 2016 käynnistyvät sekä elintarvikkeita valmistaville yrityksille että ammattikeittiöille suunnatut infotilaisuudet teemalla Elintarviketietoasetus muuttui – mitä vaikutuksia yrityksellesi? Näitä syksyyn jatkuvia tietoiskutyyppisiä tilaisuuksia seuraavat työpajat, joissa pakkausmerkintäsäädöksiä ja muuta kuluttajalle lainsäädännön edellyttämää viestintää tarkastellaan yksityiskohtaisesti ja yritysten kokemien ongelmien pohjalta.

 Vuoden 2016 lopulla ja vuoden 2017 aikana hankkeessa keskitytään yritysten markkinointiviestintään. Infotilaisuuksissa ja työpajoissa tuodaan silloin esille keinoja, joilla pienet yritykset voivat hyödyntää vahvuuksiaan ruoantuotannon vastuullisuudessa. Lisäksi esitellään mahdollisuuksia sosiaalisen median välineiden hyödyntämiseksi.

 Mikkelin ammattikorkeakoulun hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hanke alkoi 1.1.2016 ja päättyy 30.10.2017.

 Osallistu keskusteluun Facebook-ryhmässä https://www.facebook.com/groups/1188113651248275/

 Lisätietoja hankkeesta: http://www.mamk.fi/valtti

 

Digitaalisen tiedon kesäkoulu elokuussa, tule mukaan!

Tutkimuskeskus Digitalia eli Mikkelin ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto ja Kansalliskirjasto järjestävät yhdessä Digitaalisen tiedon kesäkoulun (5 op) 22.-24.8. Helsingissä.

Kesäkoulu on maksuton ja suunnattu ensisijaisesti korkeakoulututkintoa opiskeleville digitaalisen kulttuurin, tiedonhallinnan ja sähköisen asioinnin aloilta. Ohjelmassa on huipputason asiantuntijapuheenvuoroja ja workshop-työskentelyä, jossa syvennetään esiteltyjä teemoja.

Tarjolla on ajankohtainen kattaus digitaaliseen tietoon etiikan, juridiikan, kulttuurin, historian ja informaatiotieteiden näkökulmasta.

Digitalia kesäkoulu esite s1.jpg

Mikä on luottamuksellista tietoa ja kuinka EU:n uusi tietosuoja-asetus vaikuttaa henkilötietojen käsittelyyn? Saammeko enää arkistoida? Tiedostammeko eettiset pelisäännöt esimerkiksi sosiaalisessa mediassa? Kuinka parantaa digitaalisten tietoaineistojen saatavuutta ja lisätä niiden käytettävyyttä?

Myös tavallisen kansalaisen ääni on vahvasti esillä. Onko meillä oikeus tunnistaa ja hallita omia tietojamme ja millaisin ehdoin? Syvennymme henkilökohtaisiin aineistoihin ja MyDataan. Esittelemme myös, kuinka omaa elämäntarinaa voidaan tallentaa kansalaisen arkistopalveluun, ns. Kansalaisarkistoon.

Digitalia kesäkoulu esite s2

Ilmoittaudu viimeistään keskiviikkona 11.5. täyttämällä ilmoittautumislomake. Kurssille hyväksytyt saavat 16.5. aikana vahvistuksen osallistumisesta. Jos et halua suorittaa koko kurssia, voit osallistua pelkästään aamupäivien luento-osuuksiin. Muistathan kuitenkin noudattaa annettuja ilmoittautumisaikoja, sillä tilavaraus Kansalliskirjastolla vahvistetaan osallistujamäärän mukaan.

Lisätietoja antavat TKI-asiantuntija Miia Kosonen ja tutkimusjohtaja Noora Talsi, spostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mamk.fi.

Tapaamisiin kesäkoulussa!

P.S. Viestiä saa jakaa 🙂

Kevätterveisin Miia Kosonen ja Digitalian tiimi

Digiosaajaksi työelämään -hanke käynnistynyt

Mikkelin ammattikorkeakoulu on aloittanut Työväen sivistysliiton hallinnoimassa hankkeessa Digiosaajaksi työelämään. Mikkelin ammattikorkeakoulu toteuttaa hankkeessa moninpelattavan työelämäpelin, joka tarjoaa vaihtoehtoisen tavan oppia työelämän TVT-taitoja sekä työelämän pelisääntöjä, alaistaitoja ja vuorovaikutusta työelämässä.

Tässä blogissa tullaan kertomaan Mikkelin ammattikorkeakoulun osuudesta hankkeessa eli pelin kehityksen vaiheista. Tässä ensimmäisessä kirjoituksessa kerron, miksi peli voi olla hyvä formaatti oppimateriaaliksi.

Opetus voi lähtökohtaisesti olla ohjattua tai itseopiskelua. Ohjatussa opiskelussa opiskelu tapahtuu opettajan johdolla. Tätä on perinteinen luokkahuoneopetus tai luennointi, mutta parhaimmillaan ohjattu opetus on vuorovaikutteista toimimista opettajan ja opiskelijoiden välillä. Ohjatun opiskelun huono puoli on, että se vaatii opetusresursseja eli opettajan läsnäoloa.

Itseopiskelussa opiskelija opiskelee itsenäisesti erilaisia oppimateriaaleja käyttäen. Opetusresurssien säästämisen lisäksi etuna on itseopiskelun tarjoama vapaus opiskeluun käytettävän ajan ja paikan suhteen. Tavalliseenkin opiskeluun liittyy usein osana itseopiskelua, esimerkiksi kotiläksyjä, kertausta tai omatoimista täydentävää opiskelua.

Peli opetusmateriaalina pyrkii yhdistämään parhaat puolet sekä ohjatusta opetuksesta että itseopiskelusta. Peliä voi pelata milloin vain eli se tarjoaa vapauden ajan ja paikan suhteen. Se on itsenäinen oppimateriaali, jolloin opettajan ohjausta ei tarvita. Mutta toisin kuin perinteiset itseopiskelumateriaalit, se pakottaa opiskelijan toimimaan aktiivisesti, samalla tavalla kuin vuorovaikutteinen opetustilanne opettajan johdolla.

Pelissä pelaaja joutuu aktiivisesti tekemään valintoja ja vuorovaikuttamaan pelimaailman kanssa. Tällainen aktiivinen osallistuminen vaatii pelaajan huomion. Ja melkeinpä tärkein osa oppimisessa on huomion kiinnittäminen opittavaan asiaan. Jos ajatus harhailee muihin ajatuksiin, ei oppimisestakaan tule mitään.

tietokonepeli_opetuksessa

Luonnollisesti opiskelijan huomion saaminen oppimispelilläkään ei ole lainkaan itsestään selvää. Huomion saamisessa auttaa, jos pelillä on uutuusarvoa ja se tarjoaa uusia kokemuksia. Huomion ylläpitämisessä on oleellista, että pelimaailma on rikas eli siinä on runsaasti sisältöä ja se on audiovisuaalisesti miellyttävä. Myös peliergonomian pitää olla kunnossa ja pelillisyyden tasapainoinen.

Näistä lähtökohdista hankkeessa on tarkoitus kehittää peliä, joka olisi mahdollisimman kiinnostava erityisesti vähemmän tietotekniikkaa käyttäneille. Hankkeessa on mukana myös Itä-Suomen yliopiston Aducate, joka arvioi pelin kehittämistä pedagogisesta näkökulmasta. Muita hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Mikkelin ja Savonlinnan kaupungit, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM.

Hankkeesta löytyy lisätietoja osoitteista:
http://www.digityo.fi/
http://www.mamk.fi/digityo

Mika Letonsaari
TKI-asiantuntija

Lääkäreistä insinöörejä, sairaanhoitajista diagnostiikka mekaanikkoja?

Tai ainakin vähän sinnepäin, visioi mm. International Society for Telemedicine and eHealth –yhdistyksen puheenjohtaja Andy Fischer 14-16.4. järjestetyssä Nordic eHealth 2016 –seminaarissa.

Varmaa on, että terveyspalvelut tulevat muuttumaan. Digitalisaatio ja erilaiset teknologiat mahdollistavat sen, että jatkossa asiakas on keskiössä päättämässä käyttämistään palveluista ja hoidoista sekä niiden laadusta. Tässä apuna tulevat olemaan henkilökohtaiset terveystietokannat. Niihin voimme omatoimisesti kerätä terveysdataa ja jakaa sitä edelleen haluamallemme taholle, tai vaikka teknologialle kuten keinoälylle, joka pystyy avustamaan omatoimisessa terveyden tarkkailussa ja toivottavasti myös nopeuttamaan ja parantamaan diagnosointia.

Ymmärrettävästi emme kuitenkaan halua, tai uskalla, antaa koko vastuuta ihmis(kunnan) terveydestä ja tulevaisuudesta koneiden valtaan. Hoidossa, tai etenkin hoivassa, myös inhimillisyys nousee keskiöön. Kuitenkin demografisista ja taloudellisista paineista johtuvien kiireiden keskellä inhimillisyys ja läheisyys voivat joskus unohtua. Teknologia ei väsy kuten ihmiset. Tosin keinoälykin turtuu, jos sille syötettävä tieto, oppi, on peräisin väsyneiltä ja rutiineihin kangistuneilta ammattilaisilta.

Tulevaisuudessa, eikä edes kovin kaukaisessa sellaisessa, tulee olemaan ihmisen läpiskannaukseen erikoistuneita ”bajamajoja”. Tuolloin ei enää tarvitse juosta monella eri vastaanotolla saadakseen itsestään kokonaisvaltaisemman terveystarkastuksen.Exercise Machine [Converted] Toisaalta keinoäly voi laskea henkilökohtaiseen potilastietokantaan kerääntyvien tietojen avulla reaaliaikaisesti riskejä sairastua eri sairauksiin, tai ohjeistaa parhaisiin hoitoihin. Mikä parasta, se voi vaikkapa ohjeistaa ennakkoon muuttamaan elintapoja siten, ettei kymmenien vuosien päässä olevat potentiaaliset sairaudet ikinä puhkea. Jotta pystymme kehittämään teknologiaa tälle tasolle, tulee meillä olla luotettavaa ja ajantasaista perustutkimusta. Näin pystymme kehittämään teknologiaa vastaamaan visioihin.

Palatakseni alkuperäiseen kysymykseen, mitä tekevät lääkärit tulevaisuudessa. Tulemme varmasti jatkossa tarvitsemaan vahvan lääketieteellisen osaamisen ja ymmärryksen omaavia ammattilaisia, jotka tekevät myös tutkimusta. Koska evoluutio muokkaa jatkuvasti ihmisen fysiologiaa, pitää meidän olla valmiita koko ajan opettamaan älykkäillekin keinoälyille uutta. Fischerinkin visioiden mukaan kehittyneen teknologian analysoidessa uusinta tutkimustietoa oireista ja vaikuttavista hoitomenetelmistä, tulee diagnosointivastuu siirtymään entistä enemmän lääkäreiltä sairaanhoitajille, joiden tulee ymmärtää myös miten teknologia toimii. Lääkäreitä tarvitaan entistä enemmän teknologian tuotekehitykseen, jossa mielestäni keskeistä on tieteellinen tutkimus. Näin saamme valjastettua yhden ”ammattiryhmän” (tekniikan) lisää resurssipulassa olevien terveyspalveluiden tuottamiseen. Vähennämme samalla terveysalan ammattilaisten kiirettä sekä lisäämme hyvinvointia niin ammattilaisten kuin asiakkaidenkin keskuudessa.

Jos huomioimme terveysalan digitalisaatiossa ja teknologiakehityksessä sekä substanssiosaajat että teknologian tuomat mahdollisuudetkin, voimme luoda ihmisläheistä teknologiaa terveys- ja lääketieteeseen. Kuitenkin pystyäksemme tähän kaikkeen, tulee meidän uudistaa niin terveysalan käytännöntyötä kuin myös koulutusta. Avainasemassa on koulutuksen kehittäminen siten, että se huomioi entistä paremmin digitalisaation ja teknologian tuomat mahdollisuudet sekä luottaa moniammatilliseen osaamiseen terveyspalveluja uudistettaessa.

Nyt viikonloppuna meillä on upea mahdollisuus ottaa askel terveysalan tulevaisuuden eteen. Pääsemme Suomessa ainutlaatuisessa Future Hack -tapahtumassa käsittelemään lääketieteen ja terveystieteen aineistoja maailmalla tällä hetkellä puhutuimman keinoälyn (IBM Watson) avulla. Mikkelissä 22-24.4.2016 järjestettävä seminaari ja hackathon kokoavat yhteen toista sataa rautaista ammattilaista sekä opiskelijaa mm. lääketieteen, terveystieteen ja it-alalta. Terveysalan tulevaisuus alkaa nyt! Odotan innolla!

Anu Salpakoski
Tutkimuspäällikkö, Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen (Terveyden edistäminen ja hyvinvointiteknologia)
(kuvat iStock)

Hyvinvointivaikutukset ja mittaaminen

DSCF3740

Luonto hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä

Luontoympäristön myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen on osoitettu useissa tutkimuksissa. Luonto mm. aktivoi liikkumaan, elvyttää ja virkistää, saa aikaa lumoutumisen kokemuksia, antaa mahdollisuuden rauhoittua sekä lisää vuorovaikutusta.

Ohessa kooste, joka sisältää tietoa luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista.

Kooste luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista

Mittarit ja mittaaminen

Oman hyvinvoinnin ja terveyden tarkkailu sekä seuranta ovat tulleet helpommiksi ja mittaamisen suosio on kasvanut sen myötä. Tänä päivänä mittareiden ja sovellusten kirjo on valtava ja niiden määrä näyttää lisääntyvän koko ajan.

Ohessa kooste, joka sisältää koottua asiaa mittaamiseen ja mittareihin liittyen.

Kooste mittareista ja mittaamisesta

Luotuo-hankkeessa kokeillaan muutamien mittareita  matkailun palvelutestausten yhteydessä ja kuvataan myöhemmin saatuja kokemuksia mittareiden käytöstä luonnon hyvinvointivaikutusten monitoroinnissa.

Helka Sarén, lehtori

 

Nuorten työpajat ja etsivä työ ohjauksen keskiössä

Ohjaamojen tuki – hanke on vähän kerrassaan päässyt mukaan Etelä-Savon kuntien toimintaan nuorten ohjaukseen liittyen. Paikkakunnasta riippuen olemme olleet suunnittelemassa ja toteuttamassa tilaisuuksia joissa yhdessä nuorten ja ammattilaisten kanssa kehitetään entistä paremmin, yksinkertaisemmin ja monipuolisemmin nuoria auttavia palveluita. Toiminnalla on pyritty vastaamaan paikalliseen tarpeeseen, keskittyen erityisesti Etelä-Savon pienempiin kuntiin.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on hieman raottaa sitä kokonaisuutta jossa hankkeena olemme mukana. Kevät on ollut tässä suhteessa hyvin aktiivista aikaa.

Linnunpönttöjä_Juvalta_31.3.2016Nuorten tekemiä linnunpönttöjä Juvan työpajalta

Tulevaa ja tapahtunutta

Jo varhain alkoi syntyä konkreettista yhteistyötä Joroisten, Rantasalmen ja Juvan kuntien kanssa, joissa kaikissa on yhdessä nuorten kanssa pohdittu tarjolla olevien palveluiden merkitystä ja tavoitettavuutta nuoren elämään liittyen. Yhteistyössä ovat olleet erityisesti nuorten työpajat sekä etsivä nuorisotyö, mutta myös sosiaalitoimen ja terveyspalveluiden edustajia. Kun puhutaan erityisesti nuorten aikuisten palvelutarjonnan kehittämisestä, ovat nuorten työpajat sekä etsivä nuorisotyö ehdottomasti toiminnan ytimessä mainituilla paikkakunnilla. Rantasalmen ja Juvan kuntien kanssa Ohjaamojen tuki – hanke pyrkiikin luomaan uusia käytäntöjä nuorten ohjaustyöhön ja osallisuuteen liittyvissä asioissa. Lisäksi Kangasniemellä ja Mäntyharjulla monialainen yhteistoiminta etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan kesken on kehittymässä uusien fyysisten puitteiden kautta.

Kehitystyö on käynnistynyt myös Puumalan ja Heinäveden kunnissa, molemmissa aivan omanlaiseksi muodostuen. Puumalassa pyritään vastaamaan tarpeeseen miettiä itsenäistymiseen liittyviä kysymyksiä peruskoulun päättävien nuorten osalta, ja Heinävedellä rakennetaan nuorille selkeäksi mallinnettua heille tarkoitettua palvelukarttaa. Puumalan nuorille tarjotaan kaksiosainen teemapäiväkokonaisuus, jotka jakautuvat kevään ja syksyn osalle. Heinävedellä on yhdessä monialaisen verkoston kanssa luonnosteltu ajantasainen palveluverkostokartta, jonka pohjalta nuorten kanssa keskustellen pyritään löytämään oikea malli esittää asiat heille ymmärrettävästi.

Ammattilaisverkoston kesken toteutuvia tilaisuuksia on syntymässä Enonkoskelle ja Puumalaan, joista ensin mainittu WorkShop toteutetaan yhteistyössä Savonlinnan INTO – hankkeen kanssa. Puumalassa puolestaan pureudutaan ajatukseen ”Tukityöllistetään kaikki nuoret!”, yhteistyössä TYP Reitin asiantuntijoiden kanssa. Molempien ammattilaistilaisuuksien tavoitteena on saada kehitettyä ajatuksia nuorten elämän, opintojen ja työllistymisen tehokkaammaksi toteutumiseksi.

Heinävesi_nuoret_19.4.2016_lupa_onHeinäveden nuoria miettimässä palvelukartan selkeyttä

Koettua ja pohdittua

Pienissä kunnissa työskennellessä nousee käytännössä aina esille etsivän nuorisotyön merkitys, sekä nuorten työpajojen rooli kokonaisvaltaisessa ohjaustyössä. Nämä kaksi palvelua ja ammattikuntaa löytyvät käytännössä lähes kaikista Etelä-Savon kunnista. Useimmiten toimijoille on kehittynyt kattava käsitys paikkakunnan nuorten elämästä, sekä hyvä ajantasainen tieto mahdollisuuksista tukea nuorta eteenpäin. Eri ammattikuntien välinen yhteistyö toteutuu myös usein juuri etsivän työn ja pajatoimijoiden kautta.

Hirvensalmen, Pertunmaan ja Sulkavan osalta kuntapilottien suunnittelu on vasta kehittymässä, mutta tavoitteena on Ohjaamojen tuki – hankkeen aikana suunnitella ja toteuttaa käytännön toimia kaikissa Etelä-Savon kunnissa.

Alueella on nähtävissä luja tahto ohjata nuoria hyvään elämään ja nuorten parissa toimijat ovat rautaisia ammattilaisia. On ilo olla mukana kehittämässä uusia ideoita näiden ihmisten kanssa.

Heikki Kantonen
TKI-asiantuntija

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Uusi koulu -seminaarin materiaalit saatavilla

Ohjaamojen tuki -hanke ja Itä-Suomen aluehallintovirasto järjestivät Mikkelissä 6.4.2016 Monikulttuurisuus ohjauksessa, opiskelussa ja työssä – Kotoutumista ja yhteisöllisyyttä edistävä toimintakulttuuri: VII Uusi koulu -seminaarin. Seminaarin materiaalit ovat nyt saatavilla verkossa.

lappari

Seminaarin videot on ladattu Mamkin Youtube-kanavaan (MikkeliAMK / Tutkimus ja kehitys).

Maahanmuutto-ja turvapaikkahakijat – kotoutumisen onnistuminen

Irja Sokka, johtava asiantuntija, Etelä-Savon ELY-keskus
(videon alussa myös seminaarin avauspuheenvuorot)

 

Hyvän kotoutumisen eväät

Mi Mi Po Hti, vuoden pakolaisnainen 2013

 

Kotoutuminen ja työ

Jassin Rezai, kielivalmentaja, Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelut

 

Maahanmuuttajanuorten ammatillisesta kohtaamisesta

Antti Kivijärvi, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto

 

Esitysmateriaalit löytyvät aluehallintoviraston verkkosivuilta.

Seminaarin kuulumisia voit lukea aiemmasta blogitekstistä.

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Matkailun hiilijalanjäljillä Berliinissä 9.-11.3.2016

VÄHIMAT -hankkeessa kerätään ajankohtaista tietoa siitä, kuinka hiilijalanjälki näkyy matkailun tarjonnassa ja kysynnässä Suomessa ja kansainvälisesti. Lisäksi kartoitetaan, miten matkailun hiilijalanjäljen ongelma on otettu huomioon toimialan kehittämisessä ja onko näköpiirissä ratkaisuja.Hankkeeseen sisältyy  kaksi benchmarkkausmatkaa ulkomaille. Ensimmäinen matka suuntautui ITB Berlin 2016 -tapahtumaan, jonka järjestäjät kertovat olevan maailman johtava matkailutapahtuma. Se valittiin kohteeksi laajuuden, kansainvälisyyden ja vastuullisen matkailun painotusten vuoksi.

WP_20160309_09_28_46_Pro_ITB

Suurimman osan kolmepäiväisestä ITB-vierailusta käytin keskusteluihin matkailuyritysten ja matkakohteiden edustajien kanssa hallissa, jonka teemana oli ”Adventure, Youth and Responsible Tourism”. Ajattelin löytäväni sieltä hiilijalanjäljen suhteen tiedostavimmat henkilöt ja edelläkävijäyritykset. Kiinnostavaksi hallin tarjonnan teki myös se, että useiden siellä esillä olleiden yritysten kohderyhmänä olivat tosiaan nuoret – tulevaisuuden matkailijat ja vaikuttajat. Kiersin lisäksi muutamia muitakin halleja, jotta saisin käsitystä suhtautumisesta matkailun hiilijalanjälkeen erilaisissa matkakohteissa ja yrityksissä. Konferenssitarjonnasta poimin tilaisuudet, joissa käsiteltiin matkailun hiilijalanjälkeä sekä muutamia muita vastuulliseen matkailuun liittyviä esityksiä.

Yli neljänkymmen keskustelun, runsaan kymmenen esityksen ja paneelikeskustelun, näkemieni messuosastojen sekä keräämäni esitemateriaalin perusteella tuntumaksi jäi, että hiilijalanjälki on asian vakavuuteen nähden edelleen hämmästyttävän pienen piirin juttu, eikä helppoja ratkaisuja ole näköpiirissä.

 

Edelläkävijät – pieni mutta kasvava ryhmä?

Jaoin messuilla kohtaamani yritykset/organisaatiot neljään ryhmään sen mukaan, miten niiden toiminnassa näkyy hiilijalanjäljen pienentäminen.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvilla se oli yrityksen/organisaation keskeisiä tavoitteita.  Ne tarjoavat matkailijoille ja/tai matkailuyrityksille tietoa hiilijalanjäljestä, hiilijalanjälkilaskureita ja usein mahdollisuuden kompensoida yrityksen ja/tai matkailijan aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä rahalla. Kompensaatioina kerätty raha käytetään hankkeisiin, joilla edistetään mm. uusiutuvan energian kehitystyötä ja käyttöä, energiatehokkuutta ja metsitysprojekteja hiilinielujen kasvattamiseksi. Yritykset myös osallistuvat hankkeisiin, konsultoivat, kouluttavat ja tuottavat esitteitä ja aineistoja nettiin. Tällaisia yrityksiä ovat mm. saksalaiset myclimate, atmosfair, TourCert, ClimaPartner ja GIZ Solutions. Lisäksi monet järjestöt, esimerkiksi Brot Für Hunger ja kestävän matkailun organisaatiot kuten EcoTourism Ireland tekevät työtä matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi joko maailmanlaajuistesti tai omalla alueellaan. Nämä yritykset/organisaatiot ovat usein sellaisten varsinaisten matkailuyritysten partnereita, jotka ovat ryhtyneet pienentämään hiilijalanjälkeään.

WP_20160310_16_09_55_Pro

Toiseen ryhmään kuuluvat varsinaiset matkailuyritykset, joissa pyritään tietoisesti ja systemaattisesti pienentämään matkailun hiilijalanjälkeä sekä kohteeseen matkustettaessa että matkakohteessa.

Useat (pk-)yrittäjät tekevät yrityskohtaisia toimenpiteitä kolmesta syystä: ilmastonmuutoksen torjuminen on heille henkilökohtaisesti tärkeää, he uskovat sen olevan kilpailuetu ja he ovat nähneet hiilijalanjälkeä pienentävien toimenpiteiden tuovan myös kustannussäästöä. Asiakkaista ympäristötietoisimmiksi näissä yrityksissä arvioitiin keskieurooppalaiset, erityisesti saksalaiset, sveitsiläiset ja itävaltalaiset, jossain määrin myös britit ja pohjoismaalaiset matkailijat.

Yritysten keinoja pienentää hiilidioksidipäästöjä olivat

– käytetään uusiutuvaa energiaa, mm. aurinkopaneelein ja vesivoimalla tuotettua

-hyödynnetään vanhoja rakennuksia ja läheltä saatavia rakennusmateriaaleja

– suositaan lihasvoimin liikkumista ja kohteita, jotka ovat saavutettavissa ilman fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja/tai julkisilla liikennevälineillä

-suositaan lähi- ja kasvisruokaa tai ainakin tarjotaan sitä vaihtoehtona

-ohjataan netissä, esitteissä ja paikan päällä asiakkaita vähentämään CO2-päästöjä (esimerkiksi veden käyttö, julkisen liikenteen suosiminen, ruokavalinnat,  lämmitys ja ilmastointi)

-annetaan mahdollisuus laskea CO2-päästöjä (laskurit) ja tehdä vähäpäästöisempiä valintoja; myös kilpailua kokeiltu

– ei tarjota lyhytkestoisia pitkän lentomatkan edellyttämiä matkoja

– edistetään julkisten maaliikennevälineiden käyttöä, esim. tarjoamalla tietoa niistä esitteissä ja nettisivuilla sekä sisällyttämällä lentolippuihin julkisen liikenteen liput kentälle ja takaisin

Nämä yritykset usein laskevat ja ilmoittavat tuotteensa CO2-jalanjäljen ja käyttävät kompensaatioita laskennallisen hiilijalanjäljen pienentämisessä.  Kompensaatiomaksu sisällytetään tuotteen hintaan osittain tai kokonaan tai se on asiakkaalle vapaaehtoinen, jolloin yrityksen sivuilta löytyy siihen erikoistuneen yrityksen (esim. myclimate, atmosfair, ClimaterPartner, KLIMA KOLLEKTE) laskuri ja mahdollisuus maksaa kompensaatio. Asiakas voi saada maksamastaan kompensaatiosta todistuksen.

Osa yrityksistä, esim. Arctic Hotel Göönlannissa, ilmoittaa palvelujensa tai koko yrityksensä olevan hiilineutraaleja. Käytännössä tämä perustuu kuitenkin joko suppeaan rajaukseen tai yrityksen ja/tai asiakkaan maksamaan CO2– kompensaatioon.

Yrityksillä on usein jokin sertifikaatti. Sertifikaattien painotukset ja kriteerit vaihtelevat, mutta yhtä lukuun ottamatta (Fair Trade Tourism) kaikissa keskusteluissa esiintyneissä sertifikaateissa (TourCert, Green Key, Irland EcoTourism, ClimatePartner klimaneutral, GreenSign/InfraCert) on tavalla tai toisella mukana myös ilmastonmuutoksen hillitseminen CO2-päästöjä vähentämällä.

Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi saksalaiset matkatoimistot Studiosus ja Hauser Excursionen, saksalainen hostelliketju A&O -travel, Schweitzer Jugendherbergen -hostellit, Glacier Lodge EQI ja Arctic Hotel, Irland WalkHikeBike -luontomatkailuyritys ja Mossala Island Resort Suomessa. Myös anders reisen -verkoston ja GreenlineHotels- verkoston yrityksillä on tavoitteena kestävyyden parantaminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen.

Monet esillä olleista keinoista hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi ovat jo käytössä eteläsavolaisissa yrityksissä, mutta niitä voitaisiin varmasti hyödyntää kattavammin ja tehokkaammin. Vaikka kompensaatioilla ei pienennetä kohteen/matkan hiilidioksidipäästöjä, myös niiden käyttöä kannattaa harkita sekä sekä päästöjen pienentämiseksi maailmanlaajuisesti että lisäämään asiakkaiden tietoisuutta hiilijalanjäljestä. Kompensaatiot voivat olla myös kilpailuetu, jos asiakkaat niitä arvostavat. Oppia voidaan ottaa myös siitä, kuinka hiilijalanjäljen pienentämisestä viestitään asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

 

Valtaosa yrityksistä ja asiakkaista ei välitä hiilijalanjäljestä

Kolmannen ryhmän muodostavat yritykset, joissa matkailun aiheuttama hiilijalanjälki on ainakin jollain tasolla tiedostettu, mutta mitään toimenpiteitä sen pienentämiseksi ei ole tehty. Pääsyy tähän on, että hiilijalanjälki ei asiakkaita kiinnosta. Joidenkin yritysten edustajien mukaan  vähäinen kiinnostus johtuu siitä, että asiakkaat uskovat vähähiilisten tuotteiden olevan kalliimpia – ja vaikutti siltä, että myös yritysten edustajat  itse ajattelivat niin.  Tässä kategoriassa oli mm. luokkaretkiä ja opintomatkoja järjestäviä saksalaisia yrityksiä sekä norjalainen nuorisoleirejä järjestävä yritys. On merkille pantavaa, että matkoilla, joilla on ympäristökasvatuksellisia tavoitteita, matkan aiheuttama hiilijalanjälki ohitetaan sujuvasti.  Vastuuta ei siis oteta eikä nähdä tarpeelliseksi ohjata matkailijoita hiilijalanjäljen pienentämiseen, ainakaan vielä.

Tähän ryhmän kuuluivat myös mm. ranskalainen online-matkanjärjestäjä Evaneos, saksalainen Schulz aktiv reisen ja myös muutamat suomalaiset luontomatkailuyritykset.

Neljäs ryhmä oli yritykset, joissa ilmaston lämpeneminen on kyllä tiedossa, mutta matkailun aiheuttamaa hiilijalanjälkeä ei ole ajateltu ollenkaan.  Tällainen suhtautuminen kuului ja näkyi kaukomatkakohteissa (esim. Intia, Australia) ja Itä-Euroopan maiden osastoilla (esim. Serbia, Georgia). Asiakkaiden ei uskota välittävän matkan aiheuttamasta hiilijalanjäljestä, eikä sen vähentämistä myöskään nähdä kilpailuetuna.  Jos matkailun hiilijalanjälkeä täytyisi pienentää, vastaajien näkemyksen mukaan vastuu siitä on jollakin muulla toimijalla (hallitus, alueorganisaatio, isommat yritykset), ei heillä eikä asiakkailla.  Keskustelujen perusteella ei kuulostanut siltä, että muutosta olisi tulossa lähiaikoina.

WP_20160311_16_38_55_Pro

Myös useiden muiden alueiden (Asia, Lähi-Itä, Turkki, osin Välimeren maat) messuosastojen tarjonta ja myyntiargumentit loisteliaine luksusmajoituksineen ja uima-alataineen näyttivät siltä, etteivät palvelujen tarjoajat eivätkä asiakkaat ajattele hiilijalanjälkeä.

Tavallaan tähän ryhmään kuuluvat myös yritykset, jotka profiloituvat luontomatkailuun, mutta jotka eivät näytä hahmottavan hiilidioksidipäästöjen ympäristövaikutuksia. Tällainen oli esimerkiksi mongolialainen Ger to Ger.

Näiden yritysten asiakkaista iso osa on kuitenkin Euroopasta. Eurooppalaisissa matkailijoissa näyttää siis olevan valtava joukko asiakkaita, joille matkailun hiilijalanjäljellä ei ole mitään merkitystä.

 

Ei helppoja ratkaisuja näköpiirissä

Useimmissa vastuullista/kestävää matkailua käsitelleissä tilaisuuksissa ja puheenvuoroissa ei käsitelty matkailun hiilijalanjälkeä ollenkaan. Ekologisessa kestävyydessä korostuivat elinympäristöjen ja uhanalaisten lajien suojelu. Lisäksi tuotiin esille uusiutuvien energialähteiden käyttö, mutta silloinkaan yhteyttä CO2-päästöihin ja ilmastonmuutokseen ei välttämättä mainittu.

Ilmastonmuutosta käsittelevässä paneelikeskustelussa etsittiin vastausta siihen, millaisia strategisia päätöksiä kansainvälisessä matkailussa tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Matkailun arvioidaan tuottavan 5% maailman hiilidioksidipäästöistä ja lentoliikenteen osuuden siitä arvioidaan olevan 40%, autoliikenteen 32% ja  majoituksen 21%.

Paneelikeskustelun pohjaksi esiteltiin arvioita  matkailun luonnonvarojen  käytöstä (RUIs, resource use intensities) vuosina 1900-2050.  Resurssien käyttöä vuonna 2050 on arvioitu kolmen erilaisen skenaarion mukaan:  ”Economic slowdown”,  ”Business as usual” eli BAU ja ”Global growth”.  BAU-skenaarion mukaan matkailun energian käyttö kaksinkertaistuu seuraavan 25 vuoden aikana ja  Economic slowdown -skenaariossakin se kasvaa edelleen hieman.  Nykyisellä menolla lentomatkustamisen polttoaineenkulutuksen arvioidaan nelinkertaistuvan ja CO2-päästöjen kolminkertaistuvan vuodesta 2010 vuoteen 2050.  Ennusteet kansainvälisen matkailun ja sen myötä lentoliikenteen kasvusta ja tämänhetkinen tietämys teknologian kehityksestä osoittavat, että koneiden polttoaineen kulutuksen väheneminen ja muut tekniset parannukset eivät missään skenaariossa kompensoi liikenteen kasvua.

WP_20160311_10_57_10_Pro

Luvut ja graafit olivat pääosin julkaisuista Assessing tourism’s global environmental impact 1900–2050 (http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/09669582.2015.1008500 ). Julkaisussa on myös selitetty RUIs -laskentamalli ja tarkemmat laskelmat matkailun resurssien käytöstä.

WP_20160310_17_50_04_Pro

Paneelin keskeiseksi kysymykseksi nousi  lentoliikenne.  Kysymystä lähestyttiin Malediivien matkailun kautta, joka onkin hyvä esimerkki kansainvälisen matkailun ja ilmastonmuutoksen ristiriitaisesta suhteesta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sääilmiöt ja jäätikköjen sulaminen  ovat saarivaltiolle äärimmäisen vakava uhka, sillä merenpinnan noustessa se voi hukkua mereen kokonaan. Maa on kuitenkin hyvin riippuvainen matkailutulosta ja kohteeseen matkustetaan lähes poikkeuksetta lentäen.

Malediiveilla on tehty paljon matkailun kestävyyden edistämiseksi ja tavoitteena on hiilineutraali tulevaisuus. Siellä on myös tutkittu ja ennakoitu ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia ja matkailun sopeuttamista muutoksiin. Lentoliikenteeseen ei paneelikeskustelun ja maan matkailumarkkinoinnin perusteella näytä olevan halua puuttua.

WP_20160311_16_26_23_Pro

Myös YK:n alaisen maailman matkailujärjestön UNWTO:n kanta on, ettei matkailun kasvua voida rajoittaa, sillä se aiheuttaisi suuria vaikeuksia erityisesti kehittyvien maiden talouksille.

“TIME TO ACT” – lisää tietoa ja toimintaa tarvitaan

Ilmastonmuutosta käsitelleissä tilaisuuksissa kysyttiin myös osallistujilta kestävästä matkailusta ja matkailun hiilidioksidipäästöistä. Läsnäolijat olivat oletettavasti keskimääräistä kiinnostuneempia kestävästä matkailusta ja myös matkailun hiilijalanjäljestä. Vastausten perustella suurin osa yleisöstä oli sitä mieltä, että

-päävastuu toimenpiteistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on valtioiden hallituksilla

-ilmastonmuutos voitaisiin parhaiten pysäyttää turvalliseksi määritelyyn tasoon kehittämällä ja ottamalla käyttöön uusia vähähiilisiä teknologioita

-kansainvälisen lentoliikenteen vapautus polttoaineveroista tulee kumota

-nykyisin harvat matkailijat välittävät kestävän matkailun käytänteistä

-kestävyys on matkailukohteille tärkeä laatutekijä

-matkailualueen kestävyyden parantaminen edellyttää DMO-toimijoilta ensisijaisesti, että heillä on riittävästi kestävän matkailun asiantuntemusta

WP_20160311_10_45_36_Pro

Vastauksissa näkyy mielestäni se, että matkailun hiilijalanjäljestä tarvitaan lisää konkreettista, selkeää  ja oman toiminnan vaikutuksiin kytkettävissä olevaa tietoa.

Kaiken kaikkiaan tuntumaksi ITB:stä jäi, että huoli ilmaston lämpenemisestä vaikuttaa vain harvojen yritysten ja matkailijoiden valintoihin, tietoa matkailun hiilidioksidipäästöistä ja niiden vaikutuksista ei ole riittävästi. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen – tai vähentämättä jättämisen – vaikutukset ovat globaaleja ja muutoinkin kysymys on paljon vaikeammasta ongelmasta kuin mitä aiemmin matkailun ekologisen kestävyyden puitteissa on ratkottu. Varsinkin puuttuminen matkailun suurimpaan päästölähteeseen, lentomatkustamiseen, tarkoittaa valtavaa muutosta sekä matkailijoille, matkailuyrityksille ja kohdealueille. Tiekarttaa muutoksen aikaansaamiseksi ei ITB:ssä esitetty – eikä ihme, sillä tutkijoiden sanoin ”kivuttomia ratkaisuja (lento)matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi ei ole”.

ITB Berliini 9.-11.3.2016 raportti

ITB Berin 2016

 

Eeva Koivula

Projektipäällikkö, VÄHIMAT-hanke

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lasten maaseutuparlamentti mukaan Suomen maaseutuparlamenttiin syksyllä 2017

Suomen kylätoiminta ry, Maaseutuverkosto ja Maa- ja metsätalousministeriö ovat päättäneet järjestää ensimmäisen Suomen Maaseutuparlamentin vuonna 2017. Mukaan on tulossa kylätoimijoiden lisäksi maaseututukijoita, Mtk ja muita maaseudun järjestöjä. Paikalle kutsutaan myös päätöksentekijöitä: virkamiehiä ja poliitikkoja.

Esittelin suunnittelukokouksessa Helsingissä Maa- ja metsätalousministeriön Mariankadun virastossa ideaamme viedä parlamentti-istuntoon maaseudun lasten videotervehdyksiä ja mahdollisesti jotain muutakin lasten esittämää ohjelmaa. Menetelmäämme voisi myös esitellä workshopissa.

kuva1

Olemme mukana! Lapset ja nuoret pääsevät esille parlamentti-istunnossa ja sitä kautta terveiset lähtevät myös loka-marraskuussa Virossa pidettävään European Rural Parliamentiin. Tämä antaa hyvää selkänojaa jatkaa hankevalmistelua jo ideoimaamme suuntaan.

 

Marita Mattila, projektipäällikkö