Lasten Maaseutuparlamentti Skotlannin nummilla

Maanantaina 18.4. matkustimme Maritan sekä Leader-yhdistys EMO (Eteläisen Maaseudun Osaajat) ry:n Kim Smedslundin kanssa Skotlantiin.Finnair lensi ensimmäistä kertaa Edinburghiin joten lähtöportilla meitä odotti kaiuttimista raikaava säkkipillimusiikki sekä tee- ja keksitarjoilu. Laskeutuessamme Edinburghiin sai koneemme paloautolta tervetulokasteen ja koneesta poistuimme säkkipillin säestäminä.

20160418_111101

Kentällä meitä odotti matkaisäntämme Nicola Hill Dumfries & Gallowayn Leader –yhdistyksestä, jonka kanssa lähdimme taittamaan matkaa kohti Dumfriesia. Parin tunnin ajomatkan jälkeen pääsimme perille, kirjauduimme hotelliin, lounastimme The Stove -nimisessä taidekahvilassa, jonka jälkeen jatkoimme vielä puolisentoista tuntia köröttelyä Langholmiin. Siellä tapasimme edustajat Langholm Initiative -hankkeesta sekä Xcel -projektista, jotka esittelivät meille nuorten kanssa tekemäänsä työtä. Palattuamme Dumfriesiin pyörähdimme illallisella kaupungilla, jonka jälkeen kävimmekin matkan uuvuttamina levolle.

Tiistaiaamu aukesi aurinkoisena, kun päätimme Maritan kanssa käydä koeajamassa hotellimme Span. Pohjakerroksessa sijatseva spa piti sisällään kuntosalin ja sauna-/allasosaston. Kokemus oli sinällään miellyttävä (tuntematon skottimummo lauloi meille irlantilaisia kansanlauluja saunassa), mutta sauna ilman vesiämpäriä tai kauhaa jätti kylmäksi ja rajalliset peseytymismahdollisuudet hieman harmitti. Kylpylästä poistuimme kuitenkin virkeinä ja aamupalan jälkeen kävelimme lähistöllä olevalle nuorisotalolle, missä meille esiteltiin nuoret projektien rahoitusjärjestelmä Youth Bank sekä nuorisovaltuuston kaltainen Scottish Youth Parliament. Lounastimme The Usual Place -nimisessä kahvilassa, joka voittoa tavoittelematta tarjoaa arvokasta työkokemusta nuorille. Lounaan jälkeen vierailimme The Holywood Trustissa, yhdistyksessä joka rahoittaa nuorten hyvinvointia tukevia projekteja.

skotlanti

Illallista nautimme hotellimme ravintolassa yhdessä Dumfries & Galloway Leader -yhdistyksen edustajien kanssa.

Viimeisenä päivänä Dumfriesissa kokoustimme Leader -yhdistysten kanssa, Marita pääsi esittelemään Lasten Maaseutuparlamenttia sekä paikallisen yhdistyksen jäsenille että Highlandsien ja Ayrshiren Leader -edustajille.

13000295_902657313166468_7931375241975887853_n

20160420_124359(0)

Kuvassa Marita sekä Dumfries & Galloway Leaderin Peter Ross ja Nicola Hill.

Iltapäivällä matkasimme takaisin Edinburghiin, jossa vietimme vapaa-aikamme kierrellen kaupungilla. Torstaiaamuna lensimme takaisin Suomeen ( tällä kertaa ilman ylimääräisiä juhlallisuuksia).

Reissu oli varsin antoisa ja kävi ilmi että skotit ovat tavattoman vieraanvaraista väkeä! Tapasimme paljon uusia ihmisiä ja pääsimme tutustumaan erittäin mielenkiinotoisiin projekteihin. Näissä tunnelmissa onkin hyvä jatkaa Lasten Maaseutuparlamentin valmistelua!

Kutsuimme Skotlannin kollegamme parlamentti-istuntoon 20.10. jossa toivottavasti pääsemme jatkamaan hyvin alkanutta yhteistyötä.

 

Veera Nikinmäki, yhteisöpedagogiharjoittelija

Advertisements

Vastuullisuudesta valttia

VASTUULLISUUDESTA_VALTTIA_2_MG_4866

 Paikallisuus, tuoteturvallisuus ja lähiruoka ovat vastuullisen ruoantuotannon elementtejä, joiden hyödyntäminen kilpailukeinona on pientenkin elintarvikeyritysten ulottuvissa. Tämä kuluttajaa kiinnostava tieto saadaan perille monipuolistamalla ruokaan liittyvän viestinnän sisältöä ja kanavia.

 Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle –hankkeessa opastetaan elintarvikealan mikro- ja pienyrityksiä varmistamaan perusasiat kuntoon uudistuneen lainsäädännön mukaisesti sekä huomioimaan vastuullisuuden markkinointiviestinnässä.

 Keväällä 2016 käynnistyvät sekä elintarvikkeita valmistaville yrityksille että ammattikeittiöille suunnatut infotilaisuudet teemalla Elintarviketietoasetus muuttui – mitä vaikutuksia yrityksellesi? Näitä syksyyn jatkuvia tietoiskutyyppisiä tilaisuuksia seuraavat työpajat, joissa pakkausmerkintäsäädöksiä ja muuta kuluttajalle lainsäädännön edellyttämää viestintää tarkastellaan yksityiskohtaisesti ja yritysten kokemien ongelmien pohjalta.

 Vuoden 2016 lopulla ja vuoden 2017 aikana hankkeessa keskitytään yritysten markkinointiviestintään. Infotilaisuuksissa ja työpajoissa tuodaan silloin esille keinoja, joilla pienet yritykset voivat hyödyntää vahvuuksiaan ruoantuotannon vastuullisuudessa. Lisäksi esitellään mahdollisuuksia sosiaalisen median välineiden hyödyntämiseksi.

 Mikkelin ammattikorkeakoulun hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hanke alkoi 1.1.2016 ja päättyy 30.10.2017.

 Osallistu keskusteluun Facebook-ryhmässä https://www.facebook.com/groups/1188113651248275/

 Lisätietoja hankkeesta: http://www.mamk.fi/valtti

 

Digitaalisen tiedon kesäkoulu elokuussa, tule mukaan!

Tutkimuskeskus Digitalia eli Mikkelin ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto ja Kansalliskirjasto järjestävät yhdessä Digitaalisen tiedon kesäkoulun (5 op) 22.-24.8. Helsingissä.

Kesäkoulu on maksuton ja suunnattu ensisijaisesti korkeakoulututkintoa opiskeleville digitaalisen kulttuurin, tiedonhallinnan ja sähköisen asioinnin aloilta. Ohjelmassa on huipputason asiantuntijapuheenvuoroja ja workshop-työskentelyä, jossa syvennetään esiteltyjä teemoja.

Tarjolla on ajankohtainen kattaus digitaaliseen tietoon etiikan, juridiikan, kulttuurin, historian ja informaatiotieteiden näkökulmasta.

Digitalia kesäkoulu esite s1.jpg

Mikä on luottamuksellista tietoa ja kuinka EU:n uusi tietosuoja-asetus vaikuttaa henkilötietojen käsittelyyn? Saammeko enää arkistoida? Tiedostammeko eettiset pelisäännöt esimerkiksi sosiaalisessa mediassa? Kuinka parantaa digitaalisten tietoaineistojen saatavuutta ja lisätä niiden käytettävyyttä?

Myös tavallisen kansalaisen ääni on vahvasti esillä. Onko meillä oikeus tunnistaa ja hallita omia tietojamme ja millaisin ehdoin? Syvennymme henkilökohtaisiin aineistoihin ja MyDataan. Esittelemme myös, kuinka omaa elämäntarinaa voidaan tallentaa kansalaisen arkistopalveluun, ns. Kansalaisarkistoon.

Digitalia kesäkoulu esite s2

Ilmoittaudu viimeistään keskiviikkona 11.5. täyttämällä ilmoittautumislomake. Kurssille hyväksytyt saavat 16.5. aikana vahvistuksen osallistumisesta. Jos et halua suorittaa koko kurssia, voit osallistua pelkästään aamupäivien luento-osuuksiin. Muistathan kuitenkin noudattaa annettuja ilmoittautumisaikoja, sillä tilavaraus Kansalliskirjastolla vahvistetaan osallistujamäärän mukaan.

Lisätietoja antavat TKI-asiantuntija Miia Kosonen ja tutkimusjohtaja Noora Talsi, spostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mamk.fi.

Tapaamisiin kesäkoulussa!

P.S. Viestiä saa jakaa 🙂

Kevätterveisin Miia Kosonen ja Digitalian tiimi

Digiosaajaksi työelämään -hanke käynnistynyt

Mikkelin ammattikorkeakoulu on aloittanut Työväen sivistysliiton hallinnoimassa hankkeessa Digiosaajaksi työelämään. Mikkelin ammattikorkeakoulu toteuttaa hankkeessa moninpelattavan työelämäpelin, joka tarjoaa vaihtoehtoisen tavan oppia työelämän TVT-taitoja sekä työelämän pelisääntöjä, alaistaitoja ja vuorovaikutusta työelämässä.

Tässä blogissa tullaan kertomaan Mikkelin ammattikorkeakoulun osuudesta hankkeessa eli pelin kehityksen vaiheista. Tässä ensimmäisessä kirjoituksessa kerron, miksi peli voi olla hyvä formaatti oppimateriaaliksi.

Opetus voi lähtökohtaisesti olla ohjattua tai itseopiskelua. Ohjatussa opiskelussa opiskelu tapahtuu opettajan johdolla. Tätä on perinteinen luokkahuoneopetus tai luennointi, mutta parhaimmillaan ohjattu opetus on vuorovaikutteista toimimista opettajan ja opiskelijoiden välillä. Ohjatun opiskelun huono puoli on, että se vaatii opetusresursseja eli opettajan läsnäoloa.

Itseopiskelussa opiskelija opiskelee itsenäisesti erilaisia oppimateriaaleja käyttäen. Opetusresurssien säästämisen lisäksi etuna on itseopiskelun tarjoama vapaus opiskeluun käytettävän ajan ja paikan suhteen. Tavalliseenkin opiskeluun liittyy usein osana itseopiskelua, esimerkiksi kotiläksyjä, kertausta tai omatoimista täydentävää opiskelua.

Peli opetusmateriaalina pyrkii yhdistämään parhaat puolet sekä ohjatusta opetuksesta että itseopiskelusta. Peliä voi pelata milloin vain eli se tarjoaa vapauden ajan ja paikan suhteen. Se on itsenäinen oppimateriaali, jolloin opettajan ohjausta ei tarvita. Mutta toisin kuin perinteiset itseopiskelumateriaalit, se pakottaa opiskelijan toimimaan aktiivisesti, samalla tavalla kuin vuorovaikutteinen opetustilanne opettajan johdolla.

Pelissä pelaaja joutuu aktiivisesti tekemään valintoja ja vuorovaikuttamaan pelimaailman kanssa. Tällainen aktiivinen osallistuminen vaatii pelaajan huomion. Ja melkeinpä tärkein osa oppimisessa on huomion kiinnittäminen opittavaan asiaan. Jos ajatus harhailee muihin ajatuksiin, ei oppimisestakaan tule mitään.

tietokonepeli_opetuksessa

Luonnollisesti opiskelijan huomion saaminen oppimispelilläkään ei ole lainkaan itsestään selvää. Huomion saamisessa auttaa, jos pelillä on uutuusarvoa ja se tarjoaa uusia kokemuksia. Huomion ylläpitämisessä on oleellista, että pelimaailma on rikas eli siinä on runsaasti sisältöä ja se on audiovisuaalisesti miellyttävä. Myös peliergonomian pitää olla kunnossa ja pelillisyyden tasapainoinen.

Näistä lähtökohdista hankkeessa on tarkoitus kehittää peliä, joka olisi mahdollisimman kiinnostava erityisesti vähemmän tietotekniikkaa käyttäneille. Hankkeessa on mukana myös Itä-Suomen yliopiston Aducate, joka arvioi pelin kehittämistä pedagogisesta näkökulmasta. Muita hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Mikkelin ja Savonlinnan kaupungit, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM.

Hankkeesta löytyy lisätietoja osoitteista:
http://www.digityo.fi/
http://www.mamk.fi/digityo

Mika Letonsaari
TKI-asiantuntija

Lääkäreistä insinöörejä, sairaanhoitajista diagnostiikka mekaanikkoja?

Tai ainakin vähän sinnepäin, visioi mm. International Society for Telemedicine and eHealth –yhdistyksen puheenjohtaja Andy Fischer 14-16.4. järjestetyssä Nordic eHealth 2016 –seminaarissa.

Varmaa on, että terveyspalvelut tulevat muuttumaan. Digitalisaatio ja erilaiset teknologiat mahdollistavat sen, että jatkossa asiakas on keskiössä päättämässä käyttämistään palveluista ja hoidoista sekä niiden laadusta. Tässä apuna tulevat olemaan henkilökohtaiset terveystietokannat. Niihin voimme omatoimisesti kerätä terveysdataa ja jakaa sitä edelleen haluamallemme taholle, tai vaikka teknologialle kuten keinoälylle, joka pystyy avustamaan omatoimisessa terveyden tarkkailussa ja toivottavasti myös nopeuttamaan ja parantamaan diagnosointia.

Ymmärrettävästi emme kuitenkaan halua, tai uskalla, antaa koko vastuuta ihmis(kunnan) terveydestä ja tulevaisuudesta koneiden valtaan. Hoidossa, tai etenkin hoivassa, myös inhimillisyys nousee keskiöön. Kuitenkin demografisista ja taloudellisista paineista johtuvien kiireiden keskellä inhimillisyys ja läheisyys voivat joskus unohtua. Teknologia ei väsy kuten ihmiset. Tosin keinoälykin turtuu, jos sille syötettävä tieto, oppi, on peräisin väsyneiltä ja rutiineihin kangistuneilta ammattilaisilta.

Tulevaisuudessa, eikä edes kovin kaukaisessa sellaisessa, tulee olemaan ihmisen läpiskannaukseen erikoistuneita ”bajamajoja”. Tuolloin ei enää tarvitse juosta monella eri vastaanotolla saadakseen itsestään kokonaisvaltaisemman terveystarkastuksen.Exercise Machine [Converted] Toisaalta keinoäly voi laskea henkilökohtaiseen potilastietokantaan kerääntyvien tietojen avulla reaaliaikaisesti riskejä sairastua eri sairauksiin, tai ohjeistaa parhaisiin hoitoihin. Mikä parasta, se voi vaikkapa ohjeistaa ennakkoon muuttamaan elintapoja siten, ettei kymmenien vuosien päässä olevat potentiaaliset sairaudet ikinä puhkea. Jotta pystymme kehittämään teknologiaa tälle tasolle, tulee meillä olla luotettavaa ja ajantasaista perustutkimusta. Näin pystymme kehittämään teknologiaa vastaamaan visioihin.

Palatakseni alkuperäiseen kysymykseen, mitä tekevät lääkärit tulevaisuudessa. Tulemme varmasti jatkossa tarvitsemaan vahvan lääketieteellisen osaamisen ja ymmärryksen omaavia ammattilaisia, jotka tekevät myös tutkimusta. Koska evoluutio muokkaa jatkuvasti ihmisen fysiologiaa, pitää meidän olla valmiita koko ajan opettamaan älykkäillekin keinoälyille uutta. Fischerinkin visioiden mukaan kehittyneen teknologian analysoidessa uusinta tutkimustietoa oireista ja vaikuttavista hoitomenetelmistä, tulee diagnosointivastuu siirtymään entistä enemmän lääkäreiltä sairaanhoitajille, joiden tulee ymmärtää myös miten teknologia toimii. Lääkäreitä tarvitaan entistä enemmän teknologian tuotekehitykseen, jossa mielestäni keskeistä on tieteellinen tutkimus. Näin saamme valjastettua yhden ”ammattiryhmän” (tekniikan) lisää resurssipulassa olevien terveyspalveluiden tuottamiseen. Vähennämme samalla terveysalan ammattilaisten kiirettä sekä lisäämme hyvinvointia niin ammattilaisten kuin asiakkaidenkin keskuudessa.

Jos huomioimme terveysalan digitalisaatiossa ja teknologiakehityksessä sekä substanssiosaajat että teknologian tuomat mahdollisuudetkin, voimme luoda ihmisläheistä teknologiaa terveys- ja lääketieteeseen. Kuitenkin pystyäksemme tähän kaikkeen, tulee meidän uudistaa niin terveysalan käytännöntyötä kuin myös koulutusta. Avainasemassa on koulutuksen kehittäminen siten, että se huomioi entistä paremmin digitalisaation ja teknologian tuomat mahdollisuudet sekä luottaa moniammatilliseen osaamiseen terveyspalveluja uudistettaessa.

Nyt viikonloppuna meillä on upea mahdollisuus ottaa askel terveysalan tulevaisuuden eteen. Pääsemme Suomessa ainutlaatuisessa Future Hack -tapahtumassa käsittelemään lääketieteen ja terveystieteen aineistoja maailmalla tällä hetkellä puhutuimman keinoälyn (IBM Watson) avulla. Mikkelissä 22-24.4.2016 järjestettävä seminaari ja hackathon kokoavat yhteen toista sataa rautaista ammattilaista sekä opiskelijaa mm. lääketieteen, terveystieteen ja it-alalta. Terveysalan tulevaisuus alkaa nyt! Odotan innolla!

Anu Salpakoski
Tutkimuspäällikkö, Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen (Terveyden edistäminen ja hyvinvointiteknologia)
(kuvat iStock)

Hyvinvointivaikutukset ja mittaaminen

DSCF3740

Luonto hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä

Luontoympäristön myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen on osoitettu useissa tutkimuksissa. Luonto mm. aktivoi liikkumaan, elvyttää ja virkistää, saa aikaa lumoutumisen kokemuksia, antaa mahdollisuuden rauhoittua sekä lisää vuorovaikutusta.

Ohessa kooste, joka sisältää tietoa luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista.

Kooste luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista

Mittarit ja mittaaminen

Oman hyvinvoinnin ja terveyden tarkkailu sekä seuranta ovat tulleet helpommiksi ja mittaamisen suosio on kasvanut sen myötä. Tänä päivänä mittareiden ja sovellusten kirjo on valtava ja niiden määrä näyttää lisääntyvän koko ajan.

Ohessa kooste, joka sisältää koottua asiaa mittaamiseen ja mittareihin liittyen.

Kooste mittareista ja mittaamisesta

Luotuo-hankkeessa kokeillaan muutamien mittareita  matkailun palvelutestausten yhteydessä ja kuvataan myöhemmin saatuja kokemuksia mittareiden käytöstä luonnon hyvinvointivaikutusten monitoroinnissa.

Helka Sarén, lehtori

 

Nuorten työpajat ja etsivä työ ohjauksen keskiössä

Ohjaamojen tuki – hanke on vähän kerrassaan päässyt mukaan Etelä-Savon kuntien toimintaan nuorten ohjaukseen liittyen. Paikkakunnasta riippuen olemme olleet suunnittelemassa ja toteuttamassa tilaisuuksia joissa yhdessä nuorten ja ammattilaisten kanssa kehitetään entistä paremmin, yksinkertaisemmin ja monipuolisemmin nuoria auttavia palveluita. Toiminnalla on pyritty vastaamaan paikalliseen tarpeeseen, keskittyen erityisesti Etelä-Savon pienempiin kuntiin.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on hieman raottaa sitä kokonaisuutta jossa hankkeena olemme mukana. Kevät on ollut tässä suhteessa hyvin aktiivista aikaa.

Linnunpönttöjä_Juvalta_31.3.2016Nuorten tekemiä linnunpönttöjä Juvan työpajalta

Tulevaa ja tapahtunutta

Jo varhain alkoi syntyä konkreettista yhteistyötä Joroisten, Rantasalmen ja Juvan kuntien kanssa, joissa kaikissa on yhdessä nuorten kanssa pohdittu tarjolla olevien palveluiden merkitystä ja tavoitettavuutta nuoren elämään liittyen. Yhteistyössä ovat olleet erityisesti nuorten työpajat sekä etsivä nuorisotyö, mutta myös sosiaalitoimen ja terveyspalveluiden edustajia. Kun puhutaan erityisesti nuorten aikuisten palvelutarjonnan kehittämisestä, ovat nuorten työpajat sekä etsivä nuorisotyö ehdottomasti toiminnan ytimessä mainituilla paikkakunnilla. Rantasalmen ja Juvan kuntien kanssa Ohjaamojen tuki – hanke pyrkiikin luomaan uusia käytäntöjä nuorten ohjaustyöhön ja osallisuuteen liittyvissä asioissa. Lisäksi Kangasniemellä ja Mäntyharjulla monialainen yhteistoiminta etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan kesken on kehittymässä uusien fyysisten puitteiden kautta.

Kehitystyö on käynnistynyt myös Puumalan ja Heinäveden kunnissa, molemmissa aivan omanlaiseksi muodostuen. Puumalassa pyritään vastaamaan tarpeeseen miettiä itsenäistymiseen liittyviä kysymyksiä peruskoulun päättävien nuorten osalta, ja Heinävedellä rakennetaan nuorille selkeäksi mallinnettua heille tarkoitettua palvelukarttaa. Puumalan nuorille tarjotaan kaksiosainen teemapäiväkokonaisuus, jotka jakautuvat kevään ja syksyn osalle. Heinävedellä on yhdessä monialaisen verkoston kanssa luonnosteltu ajantasainen palveluverkostokartta, jonka pohjalta nuorten kanssa keskustellen pyritään löytämään oikea malli esittää asiat heille ymmärrettävästi.

Ammattilaisverkoston kesken toteutuvia tilaisuuksia on syntymässä Enonkoskelle ja Puumalaan, joista ensin mainittu WorkShop toteutetaan yhteistyössä Savonlinnan INTO – hankkeen kanssa. Puumalassa puolestaan pureudutaan ajatukseen ”Tukityöllistetään kaikki nuoret!”, yhteistyössä TYP Reitin asiantuntijoiden kanssa. Molempien ammattilaistilaisuuksien tavoitteena on saada kehitettyä ajatuksia nuorten elämän, opintojen ja työllistymisen tehokkaammaksi toteutumiseksi.

Heinävesi_nuoret_19.4.2016_lupa_onHeinäveden nuoria miettimässä palvelukartan selkeyttä

Koettua ja pohdittua

Pienissä kunnissa työskennellessä nousee käytännössä aina esille etsivän nuorisotyön merkitys, sekä nuorten työpajojen rooli kokonaisvaltaisessa ohjaustyössä. Nämä kaksi palvelua ja ammattikuntaa löytyvät käytännössä lähes kaikista Etelä-Savon kunnista. Useimmiten toimijoille on kehittynyt kattava käsitys paikkakunnan nuorten elämästä, sekä hyvä ajantasainen tieto mahdollisuuksista tukea nuorta eteenpäin. Eri ammattikuntien välinen yhteistyö toteutuu myös usein juuri etsivän työn ja pajatoimijoiden kautta.

Hirvensalmen, Pertunmaan ja Sulkavan osalta kuntapilottien suunnittelu on vasta kehittymässä, mutta tavoitteena on Ohjaamojen tuki – hankkeen aikana suunnitella ja toteuttaa käytännön toimia kaikissa Etelä-Savon kunnissa.

Alueella on nähtävissä luja tahto ohjata nuoria hyvään elämään ja nuorten parissa toimijat ovat rautaisia ammattilaisia. On ilo olla mukana kehittämässä uusia ideoita näiden ihmisten kanssa.

Heikki Kantonen
TKI-asiantuntija

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.