Viittomakielisten nuorten osallisuuden edistäminen

kuva
Nuorisopäivillä yhdistyksen ja nuortenkerhot äänestivät uudet jäsenet nuorisotoimikuntaan. Kuva Johan Hedrén, Kuurojen Liiton uutisarkisto, http://www.kuurojenliitto.fi

Tässä blogikirjoituksessa esitän lyhyen yhteenvedon ERNOD-hankkeelle tehdyn kartoitustehtävän tuloksista ja esitän tämän kirjoituksen lopuksi muutamia pohdintoja tulosten perusteella.

Kartoitustehtävä on toteutettu osana Humanististen ammattikorkeakoulun kolmannen vuosikurssin tulkkiopiskelijoiden kehittämistyön menetelmäopintoja. Myös tehtävä ja sen raportti ovat osa ERNOD-hanketta, jossa Humanistinen ammattikorkeakoulu on mukana osatoteuttajana. Kartoituksen kautta hanke saa ajankohtaista tietoa viittomakielisten nuorten osallisuudesta ja toiveista mediapajan sisältöön liittyen.

Tavoitteena osallisuuden mahdollisuuksien kartoittaminen

Tulosten avulla hanke voi kehittää viittomakielisten nuorten osallisuutta ja nuoriso- ja kirjastopalveluiden saavutettavuutta sekä suunnitella heidän toiveitaan vastaavia työpajoja.

Seitsemän hengen tulkkiopiskelijaryhmän kehittämistehtävän tavoitteena oli selvittää viittomakielisten nuorten osallisuutta sekä nuoriso- ja kirjastopalveluiden käyttöä. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa viittomakielisten nuorten toiveita myöhemmin järjestettävää mediapajaa varten. Kartoitus toteutettiin sähköisenä Webporol-kyselynä.

Kyselyyn vastasi yhteensä 46 viittomakielistä nuorta. Vastanneista enemmistö oli naisia (n=29) ja vähemmistö miehiä (=17). Enemmistö vastaajista (n=39) vastasi äidinkielensä olevan suomalainen viittomakieli. Lähes puolet vastaajista (n=22) ilmoitti asuvansa Etelä-Suomessa. Vastaajista kolme asuu Pohjois-Suomessa, yhdeksän Länsi-Suomessa ja 12 Itä-Suomessa. Tuloksista käy ilmi, että viittomakielisiä nuoria asuu Suomen eteläosassa suhteessa enemmän kuin muualla.

Viittomakieliset nuoret, nuorisopalvelut ja järjestötoiminta

Vastaajista suurin osa (n=39) ei käyttänyt oman asuinalueensa tarjoamia nuorisopalveluita lainkaan. Kolme vastaajista käy kuitenkin nuorisotalolla.

Suurin osa vastaajista (n=34) ilmoitti olevan mukana viittomakielisessä järjestötoiminnassa ja heistä valtaosa on kuurojen yhdistyksen tai kerhon jäseniä. Suosituimpia järjestötoiminnan muotoja oli mm. Kuurojen Liiton nuorisotoiminta, kuurojen yhdistysten, nuorten kerhojen ja urheiluseurojen toiminta.

Viittomakieliset nuoret ja kirjastopalvelut 

Vastauksista on selkeästi nähtävissä, että vastaajajoukko käyttää kirjastopalveluita suhteellisen harvoin. Vastaajista 18 henkilöä ilmoitti käyttävänsä kirjastopalveluita harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Kahdeksan vastaajista ei käytä kirjastopalveluita koskaan ja kuusi käyttää noin kerran vuodessa. Kuusi vastaajaa käyttää kirjastopalveluita kerran kuussa, viisi useammin kuin kerran kuukaudessa. Viikoittain kirjastopalveluita käyttää kolme vastaajaa, joista yksi käyttää kirjastopalveluita useammin kuin kerran viikossa.

Toiveita ja ideoita mediavaikuttamistyöpajaan 

Vastaajilta tuli paljon erilaisia toiveita myöhemmin järjestettävään mediatyöpajaan. Vastauksissa kerrottiin muun muassa halusta oppia enemmän blogeista ja vlogeista, kotisivujen tekemisestä, videoinnista, animaatioiden tekemisestä, editoinnista, mainosjulisteiden ja muiden kuvallisten mainosten tekemisestä, valokuvaamisesta ja kuvien muokkaamisesta esimerkiksi Photoshopin avulla. Lisäksi eräs vastaaja ilmaisi kiinnostuksensa tarinoiden viittomiseen ja ehdotti yhdeksi mediatyöpajan sisällöksi viitottujen tarinoiden tekemisen.

Johtopäätöksiä 

Kyselystä saadut tulokset ovat mielestäni hyödyllisiä ERNOD-hankkeelle ja antavat vastauksia viittomakielisten nuorten osallisuudesta sekä nuoriso- ja kirjastopalveluiden käytöstä.

Mielenkiintoista on, että vaikka iso osa vastaajista osallistui aktiivisesti kuurojen yhdistysten sekä viittomakielisten nuorten kerhojen toimintaan, eivät vastaajat kuitenkaan ilmoittaneet käyttävänsä kovinkaan paljon nuoriso- tai kirjastopalveluita. Tulosten mukaan näyttää mahdolliselta, että nuorisopalveluissa ei ole otettu riittävästi huomioon viittomakielisten nuorten tarpeita ja olisi myös mielenkiintoista saada tietää, miksi nuorisopalvelutoiminta ei kiinnosta viittomakielisiä nuoria.

Vastaajat ovat siis hyvin aktiivisia yhteisöllisessä toiminnassa, joten hankkeen kannalta tärkeää on pohtia miksi nuoriso- ja kirjastopalvelut jäävät silti viittomakielisillä nuorilla vähälle käytölle.

Viittomakielisten nuorten houkuttamista voisi siis miettiä esimerkiksi tämän hankkeen kautta kehittämällä uudenlaisia keinoja heidän houkuttelemiseksi mukaan esimerkiksi mediatyöpajan kautta, jolloin yhteisöllisesti aktiiviset viittomakieliset nuoret löytäisivät nämä palvelut ja kokisivat ne omikseen.

Lähde: Hietala, Huotari, Lappalainen, Lähtevänoja, Ruotsalainen, Sahl & Sutinen, 2015. Raportti. Erityisnuorten digiajan osallisuus – Kartoitus viittomakielisten nuorten osallisuudesta. Kehittämistyön menetelmät 2. Viittomakielentulkin koulutusohjelma. Humanistinen ammattikorkeakoulu.

 

Juha Oksanen
Lehtori, projektityöntekijä
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutus
Humanistinen ammattikorkeakoulu

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s