Elintarvikkeiden paikallisuus ja alkuperä myy

Näin voi päätellä ainakin Tescoon liittyvästä uutisoinnista. Britannian suurin vähittäiskauppaketju,  Tesco, lanseerasi uusia tuotesarjoja maatilatuote-brändeillä, kuten Boswell- ja Rosedene- farmit. Tuotesarjoissa on laaja kirjo elintarvikkeita: lihaa, vihanneksia ja juustoja.

Tuottajajärjestöt ovat silti närkästyneitä, suorastaan ravoissaan.

Ongelma on, ettei brändien mukaisia maatiloja ole olemassa:  nimet on keksittyjä ja suurin osa elintarvikkeista on ulkomaista alkuperää. Tarkkaan ottaen ei ole kyse ruokaväärennöksestä, koska pakkausmerkinnöissä on kerrottu myös elintarvikkeen oikea alkuperä. Kritiikki kohdistuu kuluttajia harhaanjohtavaan markkinointiin: kotoinen tila-brändi luo kuvan ja lupauksen kotimaisuudesta, jota ei ole.

Lähiruoka ja paikallisuus ruokakaupassa siis myy ja niillä on vaikutusta kuluttajien ostopäätöksiin. Jopa niin paljon, että markkinoinnin rajoja ollaan valmiita testaamaan.

Entä meillä?

Suomessa vähittäiskauppa tuo elintarvikkeiden alkuperää ja paikallisuutta esille entistä vahvemmin, ja tuottajatkin saavat osansa huomiosta. On vaikeaa kuvitella, että samankaltaista olemattomiin maatiloihin perustuvaa tuotesarjaa, joku täällä lähtisi tuomaan markkinoille.

Paikallisuus ja lähiruoka myy myös meillä. Maukas, herkullinen, ravitseva ja lähellä tuotettu —onko siinä hyvä kombinaatio myyviä ominaisuuksia ruoalle? Ruokakaupassa kuluttajista on tulossa hybridi-kuluttajia, jotka ovat valmiita sekä ostamaan kallista, että halpaa ruokaa. Itselle merkityksellistä lisäarvoa tuottaviin ruokatuotteisiin ja raaka-aineisiin panostetaan myös rahallisesti. Eettisyys, reilut tuotanto-olosuhteet, erityinen maku tai paikallisuus voivat olla syy “premium-tuotteen” hankintaan. Ruokamenoja tasataan ostamalla muissa tuotteissa edullisimpia tuotteita. Ilmiö näkyy vähittäiskaupassa, mutta myös siinä, että REKO-lähiruokarenkaat yleistyvät vauhdilla. Kuluttajat haluavat käyttää tuoretta ja paikallistaa ruokaa ja ostaa suoraan alueen tuottajilta.

sikaa_rajattu
Lautasella paikallista, herkullista ja terveellistä siikaa – houkutteleeko?       

Vahvoja viestejä siihen, että myös, ja erityisesti, pk-elintarviketuottajien kannattaa panostaa oman tuotteensa ja toiminnan erityispiirteiden esilletuontiin, on olemassa. Erilaiset laatu- ja jäljitettävyysjärjestelmät, logot ja serfikaatit kuvaavat esimerkiksi tuotteen alkuperää, paikallisuutta, tuotantotapaa, toimitusketjua tai kestävän kehityksen mukaista tuotantoa. Niiden käyttöönotto vaatii panostusta, ja  konkreettisen hyödyn osoittaminen ei ole aina yksinselitteistä. Oman toiminnan ja tuotteiden ainutlaatuiset, parhaat, ja asiakkaille merkitykselliset, puolet voi tuoda esille kuvin ja sanoin muutoin: markkinointiviestinnässä, pakkauksissa, somessa ja henkilökohtaisissa kontakteissa. Kun sen tekee aidosti ja luotettavasti, viesti kantaa.

Teija Rautiainen (teksti ja kuva)

tutkimuspäällikkö, Kestävä hyvinvointi/ KEHYS – Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s