Hyvinvointimatkailua pyöräillen Punkaharjulla

WP_20160511_17_28_25_Pro

Tauko Hiukkajoen maisemissa.

Leppoisaa pyöräilyä kansallismaisemissa, saunomista Pihlajavedellä ja Puruvedellä, lähiruokaa, maatilamajoitusta ja maatilojen isäntäväen tarinoita. Tähän päälle lisätään asiantuntevan oppaan tarinat ja täydellinen huolto tavaroiden kuljetuksineen. Alkaa kuulostamaan jo hyvinvointilomalta.

Tällaisella reseptillä Punkaharjun maatilamatkailuyritykset tähtäävät sekä kotimaisille että kansainvälisille hyvinvointimatkailumarkkinoille. Tavoite on vastata kasvavaan kysyntään, jossa asiakas hakee lomaltaan rauhoittumista ja hiljaisuutta luonnosta, laadukasta palvelua ja kevyttä luontoaktiviteettia.

Mukana yhteistyössä ovat Tynkkylän Lomaniemi, Matkailutila Naaranlahti, B&B Hepokatti sekä Activity Maker-ohjelmapalveluyritys. LUOTUO-hanke on ollut mukana kehittämässä pakettia, jota päästiin testaamaan ensi kertaa viime viikolla. Uutena koukkuna tarjosimme asiakkaille mahdollisuutta unen laadun mittaukseen Beddit-laitteella loman aikana.

Testiryhmässä oli jäseniä Helsingistä ja Oulusta, joten saimme hyvää ulkopuolista näkemystä paketin hiomiseen. Kuvat kertovat parhaiten testin kokemuksista ja tunnelmista, joten antaa niiden puhua puolestaan.

teksti ja kuvat: Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mamk

DSCF3845

Kokonharjun aarnialue Punkaharjulla.

WP_20160510_21_13_48_Pro

Norppia bongaamassa Pihlajavedellä Tynkkylän Lomaniemessä.

WP_20160510_14_24_34_Pro

Putikon kylä Punkaharjulla.

WP_20160511_15_30_11_Pro

Putikon Hovi.

WP_20160511_19_49_54_Pro

Matkailutila Naaranlahden saunaranta.

WP_20160511_21_09_39_Pro

Auringonlaskun ratsastaja Naaranlahdessa.

WP_20160512_12_26_57_Pro

Paluumatkalla Punkaharjun harjualueella.

DSCF3883

Suomen pisimpiä puita ihmettelemässä Punkaharjun puulajipuistossa.

 

LUOTUO-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Asiakaslähtöisyyttä vai keskusjohtoisuutta? Valtio Expo 2016

Valtio Expo 2016 -tapahtuma kokosi 17.5. arviolta viitisen sataa valtionhallinnon päättäjää ja asiantuntijaa Marina Congress Centeriin Katajanokalle. Tutkimuskeskus Digitalia oli läsnä kahden edustajan voimin.

Puheenvuoroissa käsiteltiin työn tuottavuutta, yhteentoimivuutta ja digitalisaatiota. Lisäksi esille nousivat robotiikka, prosessien kehittäminen ja erilaisten palveluiden ideoiminen ja kehittäminen asiakaslähtöisesti.

Vaikuttaa vahvasti siltä, että valtiohallinnonkin tasolla on vihdoin oivallettu asiakaslähtöisyyden ja henkilöstötyytyväisyyden arvo. Esimerkiksi Valtorin yhteisten ICT-palveluiden kehittämiseen on otettu mukaan todellisia loppukäyttäjiä. Sari-Anne Hannula mm. totesi, että palvelun on oltava laadukas ja kustannustehokas, vaikkakin palvelun tuottajalla eli Valtorilla on on monopoliasema. Ajatusmalli, joka 20 vuotta sitten ei olisi tullut kuuloonkaan. Hienoa!

Monet nykyiset digitaaliset ratkaisut noudattavat vielä vanhoja käytäntöjä ja toimintatapoja. Tulevaisuudessa pitäisi löytää tapoja tehdä työ kokonaan eri tavalla. Esiin nostettiin “työ 2.0” konsepti, joka mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn. Tätä tukevat päätelaitepalvelu VALTTI, viestintäratkaisu VYVI sekä etäkäyttöpalvelu KAUKO. Oman työpisteen palvelut ovat siis käytössä täysin myös työskenneltäessä etäpisteessä.

Työskentelyä tuetaan myös mahdollistamalla BYOD (Bring Your Own Device) -malli siten, että laitteille on määritetty tietyt reunaehdot täytettäviksi. Maailmalla on monia firmoja, jotka maksavat työntekijöilleen tietyn summan vuodessa, jos he käyttävät omia laitteitaan työskentelyyn. Tällainen toimintakulttuuri olisi mielestämme hyvä ottaa harkintaan myös tulevassa Xamkissa.

Yrjö Benson VM:sta nosti esiin lait ja niiden ongelmat. Hän mainitsi monia tapauksia, joissa yhteentoimivuutta rajoittaa se, että laissa on erikseen kerrottu, mille tahoille tietoja voi luovuttaa. Jos tahoa ei ole mainittu, tietoa ei voi tulkinnan mukaan luovuttaa, vaikka kyseisellä taholla olisikin oikeus tietoon. Toinen mielenkiintoinen asia Bensonin puheenvuorossa oli kokonaisarkkitehtuuri. Bensonin mukaan tämä on vihattu sana ja mietinnässä onkin sen käytöstä luopuminen. Tämä koskettaisi laajasti myös Mamkin sähköisen asioinnin ja arkistoinnin koulutusta, joka tällä hetkellä pohjautuu vahvasti kokonaisarkkitehtuurin takana olevaan malliin.

Lopuksi esille nostettakoon VM:n Jari Kallelan puheenvuoro yhteisestä sähköisestä arkistoinnista. Puheenvuoro perustui pitkälti Sapa-työryhmän lausuntopyyntöön ja sen tuloksiin. Kokoamme tähän puheenvuorossa esitettyjä havaintoja ottamatta niihin sen enempää kantaa – jokainen muodostakoon oman mielipiteensä.

  • Yksi iso arkisto on halvempi kuin monta pientä
  • Sapa-palvelu on maksullinen määräajan säilytettävälle aineistolle
  • Yksityisten arkistopalveluja tarjoavien yrityksen kykyyn hoitaa homma ei luoteta
  • Sapan aikataulu on osoittautunut jo nyt liian optimistiseksi.
  • Ei jakseta uskoa, että 10v vanhat tiedot olisivat tietoturvakriittisiä.

 

Loppukaneettina Digikiri -puheenvuorossa todettiin: “Digitalisaatio etenee – johdettuna tai ilman, ja se vaikuttaa kaikkeen hallitusohjelmasta, raporteista ja julkilausumista huolimatta.”

Teksti: Anssi Jääskeläinen ja Liisa Uosukainen, Digitalia

Digiosaajaksi työelämään: Kaupunkien avoimet 3d-mallit

Mikkelin ammattikorkeakoulu rakentaa oppimispeliä Digiosaajaksi työelämään -hankkeessa. Hanke toteutetaan avoimen lähdekoodin periaatteella. Myös pelin kehittämisessä pyritään hyödyntämään avoimia materiaaleja. Tässä blogikirjoituksessa selvitetään minkälaisia valmiita resursseja on olemassa pelimaailman luomiseen.

Toteutettava peli on 3d-peli, jossa pelaaja liikkuu pelihahmolla. Peliin tarvitaan kolmiulottainen malli pelimaailmasta, jossa pelaaja voi kulkea ja toimia. Peleissä maailma voi olla täysin kuvitteellinen, esimerkiksi tulevaisuuden tieteiskuvitelma tai maaginen fantasiamaailma. Tässä hankkeessa laadittavan pelin on tarkoitus olla melko realistinen, joten siihen sopii paremmin maailma, joka yrittää olla melko todenmukainen. Todenmukainenkin maailma voi olla joko nimeämätön, esimerkiksi tyypillinen suomalainen kaupunki, tai malli jostain todellisesta kaupungista.

Hanketta varten tutkittiin millaisia valmiita malleja löytyy, kun tarkoituksena on saada pelimaailmaksi tyypillinen suomalainen kaupunkimaisema mahdollisimman helppokäyttöisessä tiedostomuodossa ja sallivalla käyttölisenssillä. Suurimmat kaupungit käytiin läpi järjestelmällisesti, pienemmät sen mukaan kun hakutuloksia löytyi.

Helsinki

Helsingin kaupungilla on avoimella lisenssillä (CC BY 4.0) julkaistut mallit kaupungin rakennuksista. Ne löytyvät osoitteesta http://www.hri.fi/fi/dataset/helsingin-3d-rakennukset. Mallit ovat laatikkomalleja ilman tekstuureja eli pelikäytössä ne pitäisi kuvittaa. Data on tarjolla kml/kmz-formaatissa, joka on avoin xml-tyyppinen formaatti geotiedoille, sekä Sketchup skp -muodossa, joka on varsin yleinen formaatti 3d-rakennusten mallintamiseen. Tietojen käyttö omissa sovelluksissa on siis helppoa, vain tekstuurit puuttuvat. Alla esimerkkikuvaa Helsingin rakennusmalleista.

helsinki

Tampere

Tampere jakaa kaupungin 3d-mallit dwg-muodossa, joka on suljettu AutoCAD-ohjelmiston käyttämä tiedostomuoto. Mallit voidaan usein muuntaa myös muihin muotoihin, joten harrastelijakin saa mallit käyttöön, vaikka ei yhtä helposti kuin Helsingin malleja. Myös Tampereen mallit ovat laatikkotaloja ilman tekstuureja. Tampereen aineiston kuvaus löytyy osoitteesta http://palvelut2.tampere.fi/tietovaranto/tietovaranto.php?id=173 ja itse aineistot osoitteesta http://kartat.tampere.fi/splashscreen/. Alla esimerkkikuvaa Tampereen rakennuksista. Tampereen keskustaa on mallinnettu myös teksturoituna. Nämä mallit eivät kuitenkaan ole avointa dataa. Niitä voi katsella osoitteessa: http://vapriikki.net/tammerkoskenkaupunki/3d/

tampere

Turku

Turun osalta en löytänyt avoimia kaupunkimalleja. Kaupungin sivuilla mainitaan 3d-mallit karttapalveluissa

Espoo

Espoo järjesti viime vuonna 3D City Model Hackathlon -tapahtuman. Tapahtumassa käytettiin 3d-mallina Otaniemen 3d-mallia. Hackathlonin tuloksista voi lukea Espoon kaupungin sivuiltaEspoosta ei kuitenkaan löydy julkisesti avoimia 3d-kaupunkimalleja. Useampia suljettuja 3d-malleja on olemassa, esimerkiksi Tapiolasta sekä interaktiivinen CityPlanner-järjestelmässä toteutettu Tehtävä Leppävaarassa.

Vantaa

Vantaa on mallintanut kaupunkinsa MineCraft-pelimaailmaanMinecraft on mielenkiintoinen pelillinen ympäristö, mutta ei sovi tämän hankkeen pelinkehitykseen. Eräs esittelyvideo Vantaan Minecraft-mallista löytyy alta.

Oulu

Oulun keskustasta on saatavilla yksityisen henkilön laatima yksityiskohtiakin sisältävä 3d-malli. Siinäkin tosin rakennukset ovat ilman tekstuureja, mutta ne on osittain väritetty todenmukaisesti. Kaupunkimalli ei ole avoin, mutta edullisesti käytettävissä. Mallista löytyy lisätietoja osoitteesta http://personal.inet.fi/surf/tm/oulu3d.html

uusi_rotuaarinaukio
(kuva Oulu Center 3D)

Hämeenlinna

Hämeenlinna on julkaissut kaupungin pohjan Cities: Skylines -peliin ja järjestää pelissä suunnittelukilpailun. Hämeenlinnan kilpailun kilpailuaika päättyy ensi viikonloppuna, joten kohta on todennäköisesti tulossa tuloksia. Cities: Skylines on visuaalisesti hieno ja elävä kaupunki, mutta kaupallinen tuote, joten se ei ole käytettävissä hankkeessa. Mallia pelistä voi katsoa alle olevasta videosta, jossa esitellään Helsinkiä Cities: Skylines -pelin mallina. 

Mikkeli

Mikkeli on ainoa kaupunki Suomessa, josta löysin avoimen 3d-mallin, jossa rakennuksissa on käytetty tekstuureita. Malli on ladattavissa Sketchupin skp-tiedostona, jolloin se on helposti harrastelijan käytettävissä. Malliin voi tutustua osoitteessa http://www.mikkeli.fi/palvelut/3d-malli-mikkelin-keskustasta

mikkeli.jpg

Muut kaupungit

Monista kaupungeista on mallinnettu yksittäisiä rakennuksia, joita löytyy esimerkiksi Sketchupin mallivarastostaKaupallisina tuotteina löytyy malleja useista maailman kaupungeista, mutta vain harvoin tekstuureilla. Netissä on monia mallivarastoja, joista kaupunkimallien löytymisen pitäisi olla helppoa, jos niitä on olemassa. Näistä mallivarastoista löytyy kuitenkin huomattavan vähän valmiita kaupunginosia eivätkä Suomen kaupungitkaan ole omia mallejaan niissä julkaisseet.

Jos tarkoitus ei ole hyödyntää itse malleja, Google Earth on hyvä paikka katsella kaupunkien 3d-malleja. Ne on automaattisesti rakennettu ilmakuvista ja lähietäisyydeltä katsottuna joskus kömpelön näköisiä. Kauempaa katsoen kaupungit kuitenkin näyttävät hyviltä. Näitä malleja ei ole mahdollista ladata omaan käyttöön.

Suomen 3d-kartta varustettuna laatikkomallisilla rakennuksilla on myös mielenkiintoinen kokeiltava, vaikkei liity tässä hankkeessa tarvittaviin 3d-malleihin http://antimaps.com/

Lopputulos

Useista kaupungeista on käytettävissä 3d-kaupunkimalleja tekstuurittomina laatikkomalleina. Näitä olisi mahdollista käyttää peliprojektissa, mutta tekstuurien laatiminen vaatisi huomattavaa työtä. Ilman tekstuureja talot eivät erotu helposti toisistaan ja ovat tylsän näköisiä.

Mikkeli näyttää olevan tällä hetkellä ainoa kaupunki, joka tarjoaa avoimen teksturoidun kaupunkimallin avoimesti. Malli on helposti käytettävissä erilaisiin peliprojekteihin. Niinpä tässä hankkeessa aiomme käyttää Mikkelin kaupunkimallia pelimaailmana.

Olisi hienoa, jos yhä useampi kaupunki julkaisisi avoimia 3d-malleja. Pelkät laatikkomallit eivät riitä moniin sovelluksiin, vaan teksturoidut rakennukset olisivat paljon näyttävämpiä ja monikäyttöisimpiä.

Mikkelin ammattikorkeakoulu on mukana ensi viikonloppuna Hack Mikkeli -tapahtumassa. Tapahtumassa on tarkoitus kehittää uusia palveluita ja keksiä käyttöä kaupungin avoimelle datalla, esimerkiksi tälle kaupunkimallille.

cgtf-kbweaepllx

Mika Letonsaari
TKI-asiantuntija

Luonnon hyvinvointivaikutukset ja hyvinvointiteknologia -tilaisuus 2.6. Savonlinnassa

 

Miten luonto vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja miten tätä tietoa voisi hyödyntää matkailussa? Mitä annettavaa hyvinvointiteknologialla on matkailulle? Tervetuloa mukaan koulutuspäivään kuulemaan asiantuntijoiden puheenvuoroja, verkostoitumaan sekä testaamaan teknologiaa. Tilaisuuden järjestää Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen –hanke, jota rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Paikka: Spahotel Casino, Savonlinna, Salonki-kabinetti

Aika: to 2.6.2016 klo 10-14.30

DSCF3886

Ohjelma

  • klo 10-10.15
    • Tervetuloa & avaussanat, Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mamk
  • klo 10.15-10.55
    • Kuinka ruokin asiakkaan sisäistä motivaatiota luontokokemuksilla – ja saan asiakkaan palaamaan ja suosittelemaan muillekin? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM
  • klo 10.55-11.15
    • Luonnon hyvinvointivaikutukset ja hyvinvointiteknologian mahdollisuudet, Helka Sarén, lehtori, Mamk
  • klo 11.15-11.30
    • Metsämieli-menetelmä, Anni Narsakka, psykologi, Metsämieli-ohjaaja
  • klo 11.30-12.15 Lounas (omakustanteinen)
  • klo 12.15-13.15 Teknologiaesittelyt
    • Moodmetric-älysormus, Niina Venho, CEO
    • CityNomadi-mobiiliopastus, Merja Taipaleenmäki, CEO
  • klo 13.15-14.15 Luontokierros Sulosaaressa
    • rasteja luonnon hyvinvointivaikutuksista ja hyvinvointiteknologiaa testattavana
  • klo 14.15-14.30 Yhteenveto ja kokemusten jakaminen

 

KUTSU Luonnon hyvinvointivaikutukset ja hyvinvointiteknologia-koulutuspäivä

Ilmoittautumiset 31.5 mennessä: viljo.kuuluvainen@mamk.fi, 040670 1695

Tilaisuus on maksuton.

Leiritulten sammuttua kipinöi ideat

WP_20160511_16_10_41_Pro

Tällä viikolla osallistuin digitaalisen nuorisotyön yhteisölliseen SomeCamp -tapahtumaan (#somecampfi) Partaharjulla, jonne kokoontui noin 70 digitaalisesta nuorisotyöstä kiinnostunutta ja digitaalista nuorisotyötä tekevää ammattilaista. Tapahtuma oli jaettu kolmeen teemakokonaisuuteen, jotka olivat digitaalinen media ja mediasisältöjen tuottaminen, teknologisoituva nuorisotyö sekä digitaalinen pelaaminen. Näihin teemoihin syvennyttiin vertaisoppimisen ja yhteisen tekemisen kautta.

Tulevaisuuden työntekijän avainkompetenssit

SomeCampia edeltäneenä maanantaina osallistuin Helsingissä Tulevaisuuden työ –seminaariin (#OsaajienSuomi), jossa tapahtuman pääpuhuja Uffe Elbæk pohti työelämän muutosta. Elbæk nosti esille, kuinka (tulevaisuuden) työelämässä pelkkä ammatillinen pätevyys ei riitä. Työntekijällä tulee olla myös ihmissuhde-, merkitys-, muutos- ja toimintaosaamista. Yksinkertaistettuna ihmissuhdeosaaminen tarkoittaa kykyä luoda kestäviä ihmissuhteita niin organisaation sisällä kuin ulkopuolellakin ja vastaavasti merkitysosaaminen tarkoittaa työn merkityksen luomista niin itselle, kollegoille kuin sidosryhmillekin. Olennaista on sanoittaa se, miksi teet sitä, mitä teet. Muutososaaminen tarkoittaa kykyä sopeutua työelämän jatkuviin muutoksiin ja toimintaosaaminen tarkoittaa puolestaan ideoiden muuttamista konkreettiseksi toiminnaksi.

Elbæk puhui erityisesti siitä, kuinka formaalissa koulutuksessa tulee tarjota nuorille mahdollisuuksia edellä mainittujen avainkompetenssien oppimiseen. Näkisin, että nämä avainkompetenssit liittyvät myös nonformaaliin ja informaaliin oppimiseen. SomeCamp –tapahtumassa jäinkin pohtimaan digitaalista nuorisotyötä näiden avainkompetenssien valossa.

Ytimessä ihmissuhdeosaaminen

Nuorisotyössä edellytetään ihmissuhdeosaamista. Selvää on, että nykypäivänä nuorisotyön ihmissuhdeosaamiseen liittyy olennaisesti kohtaamisen taitoihin niin fyysisissä kuin virtuaalisissa toimintaympäristöissä.

Elbaekin mukaan olennainen osa ihmissuhdeosaamista on viestintä, johon syvennyttiin myös SomeCampissa. Ensimmäisen päivän key note –puhuja Panu Mäenpää nosti puheenvuorossaan esille, kuinka viestintä on murroksessa. Tästä murroksesta kertoo esimerkiksi se, että ihminen törmää päivässä 5000-30000 markkinointiviestiin. Nuorisotyössä tämä tarkoittaa sen pohtimista, kuinka näiden tuhansien viestien joukossa juuri oma viesti saadaan perille niin nuorille kuin sidosryhmillekin.

Viestin perille saamista pohdittiin SomeCampissa muun muassa ”Tunnissa toimittajaksi” –työpajassa. Tämän tunnin keskeisin oppi oli se, että erityisesti aidot tarinat koskettavat. Facebook-virrassa pysähdymme ihmisten kokoisten, meitä koskettavien tarinoiden äärelle, kuten Panu Mäenpää kuvasi tarinallisuuden merkitystä.

Työ, jolla on merkitys

Elbækin mukaan ihmissuhdeosaamisen rinnalla tulevaisuuden työntekijällä on merkitysosaamista – osaamista, jonka avulla hän osoittaa itselle ja muille, miksi oma työ on tärkeää ja merkityksellistä. Myös tähän digitaalinen media tarjoaa äärettömästi mahdollisuuksia esimerkiksi vlogien, podcastien ja striimauksen muodossa, kuten SomeCampissa tulikin esille. Digitaalista mediaa hyödyntäen voi sanoittaa itselle ja muille, miksi oma työ on tärkeää ja merkityksellistä.

Pysyvää on muutos

SomeCampin useammassakin key note –puheenvuorossa viitattiin siihen, kuinka ainoa pysyvä asia on muutos. Myös nuorisotyössä edellytetään jatkuvaa muutososaamista. Yksi SomeCampissa puhututtanut ajankohtainen teema oli nuorisotyön ja koodauksen suhde. Kuuluuko koodaus nuorisotyöhön? Ainakin työpajassamme olimme vahvasti sitä mieltä, että koodaus tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia myös nuorisotyön kentällä. Koodaus nähtiin tekemisen muotona, joka voi edesauttaa nuoren kohtaamista, tarjota mielekästä yhteistä tekemistä ja edesauttaa digiajan edellyttämien taitojen kehittymistä. Myös SomeCampin aikana tapahtuneet omakohtaiset ensikosketukset koodaukseen CodeCombatin ja Scratchin avulla vahvistivat tunnetta siitä, että koodaus kuuluu nuorisotyöhön siinä missä moni muukin tekeminen.

WP_20160510_14_23_11_Pro

Ideoista toimintaan

SomeCamp oli inspiroiva tapahtuma, jonka aikana laitettiin yhtälailla hyvät käytännöt kuin kompastuskivetkin jakoon ja yhteiseen pohdintaan. Tämä on hyvä pohja tulevaisuuden työntekijän toimintaosaamiselle ja digitaalisen nuorisotyön edistämiselle. Vaikka SomeCampin leiritulet ovat nyt sammuneet, palo digitaalisen nuorisotyön edistämiseen on tuskin sammunut. Uusia ideoita kipinöi varmasti ympäri Suomea.

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

 

Ihmisestä tulee dataa

Etelä-Savossa on pitkä perinne työelämän kehittämisessä. Mikkelin kesäpäivät –tapahtuma aloitettiin jo 80-luvulla ja tänä vuonna tilaisuus pidettiin 11-12.5. uudistuneessa Mikkelin työelämäseminaarin muodossa. Mitenkään yllättävää ei ole, että useimmissa puheenvuoroissa käytettiin sanaa murros: maailman, talouden, työelämän, työn, digitalisaation, työhyvinvoinnin, rakenteiden jne. (http://www.mikkelinkesayliopisto.fi/mikkelin_tyoelamaseminaari)

Mielenkiintoisen ja hauskankin kommentin esitti Perheyritysten liitto ry:n toimitusjohtaja Leena Mörttinen puheenvuorossaan evoluution seuraavasta askeleesta: ihmisestä tulee dataa. Jokaisesta meistä kerätään jo nyt monenlaista dataa verkossa ja digijalanjälki jää kaikesta toiminnastamme. Tänään emme kuitenkaan vielä omista ja hallitse itseämme koskevaa dataa. Tulevaisuudessa voimme ajatella olevamme ”kauppatavaraa”, jolloin tarvitaan ”markkinapaikka”, jossa voimme myydä itseämme koskevaa dataa, sen verran kuin haluamme ja sellaiselle kohteelle kuin haluamme. Tässä mielessä voimme myös ajatella, että tulevaisuudessa, yksilön näkökulmasta katsottuna, data on rahaa, toisin kuin tähän asti, jolloin raha on ollut dataa pankkien tileillä.

Kuva 1 Ihmisestä tulee dataa Kuva: Maija Korhonen

Palveluliiketoimintaa ympäri maailman ja ympäri vuorokauden

Aalto-yliopiston professori Erkki Ormala puhui digitaalisuuden vaikutuksista yhteiskunnan rakenteisiin ja aloitti puheenvuoronsa toteamalla ”emme enää mene internettiin, vaan elämme internetin kanssa: verkko on jo luonteva osa elämäämme”. Ormala esitteli työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia globaalin online-työhön sopivan platformin avulla. Esimerkkinä hän käytti kansainvälistä Elance/Upwork yritystä, jonka liikevaihto on 940 miljoonaa dollaria ja ”vapaaehtoisia työntekijöitä” on 9,7 miljoonaa ts. mistään pienestä liiketoiminnasta ei ole kyse. Tällaisesta toiminnasta löytyy myös suomalainen esimerkki, käännöspalveluyhtiö Transfluent Oy. Yrityksellä on yli 100.000 kääntäjää ympäri maailmaa ja teksti voidaan kääntää yli 120 kielelle, lähes reaaliajassa ja kellon ympäri. Asiakas kirjoittaa palveluun tekstin, valitsee haluamansa kielen ja työn saa se kääntäjä, joka vastaa nopeimmin tähän palvelupyyntöön. Toimintatapa ”antaa syyn” olla valmiudessa myös yöaikaan ja isoimmista kielistä voidaan tehdä käännöksiä ympäri vuorokauden.

Kuva 5 Ihmisestä tulee data

Kuva: Maija Korhonen

Tienaa autollasi

Uusista liiketoimintamalleista Ormala otti esiin myös meille useimmille jo ennestään jollakin tavoin tutun uberin. UberPOP on kyydinjakopalvelu, jonka kautta voit tilata kyydin lähellä olevalta autoilijalta. Kuljettajan vaatimuksena on vähintään 21 vuoden ikä, luonnollisestikin ajokortti, ja henkilökohtainen autovakuutus. Jakamalla kyydin kustannuksia matkustajat liikkuvat paikasta toiseen edullisemmin, samalla kun kuljettajat pystyvät vähentämään auton omistamisesta aiheutuvia kuluja. Tällainen palvelu tarjoaa vaihtoehtoisen liikkumismuodon, josta hyötyvät kaupungit, sen asukkaat ja ympäristö. Uberilla on myös ammattikuljettajille tarkoitettu UberBlack, jossa edellytyksenä on ammatillinen ajolupa ja ammattilaisille tarkoitettu autovakuutus. Vastaavanlaisia palveluja tarjoavia yrityksiä ovat myös Lyft ja BlaBlaCars.

Kuva 2 Ihmisestä tulee dataa

Kuva: Maija Korhonen

Uskottava se on, että maailma tosiaan muuttuu. Ja hyvä niin. Nyt meillä suomalaisillakin on oikeasti mietittävänä, haluammeko olla osa ongelmaa vai osa ratkaisua?

Maija Korhonen

tutkimuspäällikkö, Sähköinen arkistointi ja digipalvelut, Mamk

 

Digiloo Digiley – digitalisaation kultaiset kengät?

Elämme Euroviisukilpailun finaaliviikkoa, jolloin perinteiseen tapaan aikaisempien vuosien voittajakappaleita soitetaan eri kanavilla. Viikonlopun automatkalla sattuikin korvaan 1980-luvun ruotsalaisen popyhtyeen, Herrey´sin veljesten, Digiloo Digiley euroviisukappale, jossa kerrotaan laulajan löytävän eräänä päivänä kultaiset kengät kadulta.

Kuva 4 Digitalisaatio

Tuon päivän jälkeen mikään ei ollut enää entisellään: kenkien avulla liikkuminen muuttui tanssiksi ja avasi pääsyn ”taikamaailmaan”. Tämän vuoksi hän toivoi meidän kaikkien muidenkin saavan sellaiset kengät. Löytyisiköhän tänä päivänä tuollaiset kultaiset kengät, jotka johdattaisivat meidät digitaalisuuden taikamaailmaan?

Tulemme jatkossa elämään merkittävästi erilaisessa maailmassa kuin tänään. Teknologinen kehitys on ollut nopeaa ja nykyään on jo mahdollista tuotteiden varustaminen sensoreilla, datan tallentaminen pienin kustannuksin ja tallennetun datan analysointi lähes reaaliajassa. Tämä ”digitaalisuus” tuo bisnekseen aivan uusia mahdollisuuksia. Viime vuosien haasteena on ollut se, että digitalisointia on usein ajateltu teknisenä investointina, kun todellisuudessa digitalisoinnilla tarkoitetaan yrityksen liiketoiminnan strategista muutosta.

Kuva 1 Digitaalisuus

Digitaalisuuden hyödyntäminen edellyttää johdon ja omistajien erityishuomiota ja sitoutumista nykyisen liiketoimintamallin arviointiin ja uudistamiseen. Nykytilakartoituksen jälkeen voidaan tavoitteeksi valita

  • liiketoiminnan tehostaminen
  • siirtyminen palveluliiketoimintaan
  • aivan uuden liiketoimintamallin luominen digitaalisuuden pohjalta

Me asiakkaat olemme entistä vaativampia. Parhaiten yritys menestyy tuntemalla asiakkaansa, tiedostamalla tuottamansa lisäarvon sekä ymmärtämällä oman asemansa arvoketjussa. Muutosten tulee näkyä myös työpaikoilla johtamisessa ja esimiestyössä.

Kuva 2 Digitaalisuus

Pienin askelin edistymme, toivottavasti kuitenkin jatkossa joustavin tanssiaskelin niillä kultaisilla kengillä. Digitalisaation hyödyntämistä ja johtamisen kehittämistä itäsuomalaisilla työpaikoilla pyritään edistämään 11.5.2016 Mikkelissä pidettävässä seminaarissa. Tilaisuus on Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen Työelämä 2020 -alueverkostojen tapahtuma, jonka tarkoituksena on vertaisoppiminen ja tiedon jakaminen tulevaisuuden työpaikkojen rakentamiseksi. (kuvat: Maija Korhonen, http://bit.ly/YYhQM)

Maija Korhonen

tutkimuspäällikkö, Sähköinen arkistointi ja digipalvelut, Mamk