Ihmisestä tulee dataa

Etelä-Savossa on pitkä perinne työelämän kehittämisessä. Mikkelin kesäpäivät –tapahtuma aloitettiin jo 80-luvulla ja tänä vuonna tilaisuus pidettiin 11-12.5. uudistuneessa Mikkelin työelämäseminaarin muodossa. Mitenkään yllättävää ei ole, että useimmissa puheenvuoroissa käytettiin sanaa murros: maailman, talouden, työelämän, työn, digitalisaation, työhyvinvoinnin, rakenteiden jne. (http://www.mikkelinkesayliopisto.fi/mikkelin_tyoelamaseminaari)

Mielenkiintoisen ja hauskankin kommentin esitti Perheyritysten liitto ry:n toimitusjohtaja Leena Mörttinen puheenvuorossaan evoluution seuraavasta askeleesta: ihmisestä tulee dataa. Jokaisesta meistä kerätään jo nyt monenlaista dataa verkossa ja digijalanjälki jää kaikesta toiminnastamme. Tänään emme kuitenkaan vielä omista ja hallitse itseämme koskevaa dataa. Tulevaisuudessa voimme ajatella olevamme ”kauppatavaraa”, jolloin tarvitaan ”markkinapaikka”, jossa voimme myydä itseämme koskevaa dataa, sen verran kuin haluamme ja sellaiselle kohteelle kuin haluamme. Tässä mielessä voimme myös ajatella, että tulevaisuudessa, yksilön näkökulmasta katsottuna, data on rahaa, toisin kuin tähän asti, jolloin raha on ollut dataa pankkien tileillä.

Kuva 1 Ihmisestä tulee dataa Kuva: Maija Korhonen

Palveluliiketoimintaa ympäri maailman ja ympäri vuorokauden

Aalto-yliopiston professori Erkki Ormala puhui digitaalisuuden vaikutuksista yhteiskunnan rakenteisiin ja aloitti puheenvuoronsa toteamalla ”emme enää mene internettiin, vaan elämme internetin kanssa: verkko on jo luonteva osa elämäämme”. Ormala esitteli työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia globaalin online-työhön sopivan platformin avulla. Esimerkkinä hän käytti kansainvälistä Elance/Upwork yritystä, jonka liikevaihto on 940 miljoonaa dollaria ja ”vapaaehtoisia työntekijöitä” on 9,7 miljoonaa ts. mistään pienestä liiketoiminnasta ei ole kyse. Tällaisesta toiminnasta löytyy myös suomalainen esimerkki, käännöspalveluyhtiö Transfluent Oy. Yrityksellä on yli 100.000 kääntäjää ympäri maailmaa ja teksti voidaan kääntää yli 120 kielelle, lähes reaaliajassa ja kellon ympäri. Asiakas kirjoittaa palveluun tekstin, valitsee haluamansa kielen ja työn saa se kääntäjä, joka vastaa nopeimmin tähän palvelupyyntöön. Toimintatapa ”antaa syyn” olla valmiudessa myös yöaikaan ja isoimmista kielistä voidaan tehdä käännöksiä ympäri vuorokauden.

Kuva 5 Ihmisestä tulee data

Kuva: Maija Korhonen

Tienaa autollasi

Uusista liiketoimintamalleista Ormala otti esiin myös meille useimmille jo ennestään jollakin tavoin tutun uberin. UberPOP on kyydinjakopalvelu, jonka kautta voit tilata kyydin lähellä olevalta autoilijalta. Kuljettajan vaatimuksena on vähintään 21 vuoden ikä, luonnollisestikin ajokortti, ja henkilökohtainen autovakuutus. Jakamalla kyydin kustannuksia matkustajat liikkuvat paikasta toiseen edullisemmin, samalla kun kuljettajat pystyvät vähentämään auton omistamisesta aiheutuvia kuluja. Tällainen palvelu tarjoaa vaihtoehtoisen liikkumismuodon, josta hyötyvät kaupungit, sen asukkaat ja ympäristö. Uberilla on myös ammattikuljettajille tarkoitettu UberBlack, jossa edellytyksenä on ammatillinen ajolupa ja ammattilaisille tarkoitettu autovakuutus. Vastaavanlaisia palveluja tarjoavia yrityksiä ovat myös Lyft ja BlaBlaCars.

Kuva 2 Ihmisestä tulee dataa

Kuva: Maija Korhonen

Uskottava se on, että maailma tosiaan muuttuu. Ja hyvä niin. Nyt meillä suomalaisillakin on oikeasti mietittävänä, haluammeko olla osa ongelmaa vai osa ratkaisua?

Maija Korhonen

tutkimuspäällikkö, Sähköinen arkistointi ja digipalvelut, Mamk

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s