Mahdollisuuksia kiinnittää ihmisiä yhteisöihin

Julistekuva

Lapsuudessani parittomien viikkojen perjantai oli viikon kohokohta. Se oli päivä, jolloin kirjastoauto kaarsi joko kodin tai koulun pihaan. Tuttu kirjastoauton virkailija toivotti tervetulleeksi, vinkkaili hyvistä kirjoista ja saattoi samalla kysellä kuulumisiakin. Kirjojen lisäksi mukaan tarttui innostus lukemiseen.

Viime syksynä vapaa-ajalta hyvin tutusta kirjastoympäristöstä tulikin yllättäen keskeinen osa nykyistä työtäni. On ollut ilo päästä näkemään kirjastotyötä ikään kuin ”lainaustiskin” toiselta puolelta – mikäli sellaista tiskiä nykyään enää kirjastoissa on.

Tällä viikolla pääsin syventymään kirjastoalan näkymiin maanantaina Saavutettava kirjasto –seminaarissa (#saavutettavakirjasto) ja tiistaista keskiviikkoon Mikkelin ammattikorkeakoululla järjestetyissä Osaava kirjasto – Itä-Suomen kirjastopäivissä (#kirjastotosaa). Keskeisiä seminaariteemoja olivat muun muassa kirjastojen saavutettavuus, parhaillaan käynnissä oleva kirjastolain uudistus sekä kirjastojen osaaminen.

Kirjastot yhteisöllisyyden mahdollistajina

Molempien seminaarien aikana minua puhututti ajatus siitä, kuinka kirjastot ovat yhteisöllisyyden mahdollistajia. Kirjastot tarjoavat mahdollisuuksia kiinnittää ihmisiä yhteisöihin, kuten kirjastolain uudistusta esitellyt Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen osuvasti kuvasi. Kirjastot edistävät osallisuutta, aktiivista kansalaisuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä.

Myös ERNOD-hankkeessa kirjastot ovat keskeisiä yhteisöllisyyden mahdollistajia. Kirjastoissa on järjestetty esimerkiksi mediavaikuttamistyöpajoja niin oppilaitosten, työpajojen kuin kolmannen sektorin nuorille. Monelle nuorelle kirjasto on ollut entuudestaan vieras toimintaympäristö, minkä vuoksi ryhmien kanssa on digitaalisuutta hyödyntäen tutustuttu kirjastoon ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tässä erään hankkeeseen osallistuneen nuoren ajatuksia kirjastosta:

Oman yhteisönsä kirjastolle ovat myös muodostaneet vapaaehtoiset nuoret, jotka ovat lähteneet mukaan virtuaalisen opiskelutuen pilotointiin menneen kevään aikana. Perusajatuksena tässä pilotoinnissa on, että kirjastolle kokoontuvat nuoret antavat virtuaalista opiskelutukea sitä tarvitseville maahanmuuttajanuorille. Vaikka virtuaalinen ohjaus ei ole paikkaan sidottua toimintaa, kokivat vapaaehtoiset tärkeäksi sen, että he kokoontuivat samaan paikkaan tukea antamaan. Vapaaehtoisista muodostui yhteisö, joka jakoi ajatuksia, kokemuksia ja vinkkejä. Virtuaalinen ohjaus ei ollut monelle entuudestaan tuttua, joten yhteisö lievitti myös mahdollista jännitystä sekä tarjosi mahdollisuuden yhteiselle reflektiolle.

WP_20160516_15_10_27_Pro

Vapaaehtoisia virtuaalista opiskelutukea antamassa

Moniarvoisuus ja monikulttuurisuus

Yhteisöllisyyden ohessa moniarvoisuus ja monikulttuurisuus ovat keskeisiä kirjastolain uudistuksen tavoitteita ja arvoja. Nämä ovat keskeisiä elementtejä myös ERNOD–hankkeessa. Hankkeen järjestämät mediavaikuttamistyöpajat ovat yhteisöllisiä tapaamisia, joissa myös nuorten yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioidaan. Hankkeen järjestämien mediavaikuttamistyöpajojen myötä kirjastoihin on mahdollisesti saatu myös uusia asiakkaita. Esimerkiksi eilen Mikkelin kaupungin kirjastolla järjestettiin mediavaikuttamistyöpaja paikallisen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen nuorille. Valtaosa näistä nuorista oli ensimmäistä kertaa paikallisessa kirjastossa tai jopa ensimmäistä kertaa missään kirjastossa. Uskoisin, että ohjatun mediavaikuttamistyöskentelyn jälkeen kynnys astua kirjaston ovista sisään on entistä matalampi.

Kirjastopalveluiden saavutettavuus

Uuden kirjastolain keskeisenä tavoitteena on myös se, että kirjastot ovat kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi hyvänä tukinuorana toimii tällä viikolla julkaistu yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus. Saavutettava kirjasto –seminaarissa Jaakko Tiinanen kuvasi hienosti, kuinka saavutettavuus on sosiaalinen ilmiö – se rakennetaan päivittäisissä kohtaamisissa. Tämä on tavoitetila myös ERNOD-hankkeessa, mutta yhtälailla myös teema, josta opimme joka päivä lisää näissä päivittäisissä kohtaamisissa.

Kirjastolain uudistuksessa myös erityisryhmien, erityisesti lukemisesteisten, tarpeet on nostettu keskiöön. Myös eri kieliryhmät, kuten viittomakieliset, huomioidaan entistä paremmin kirjastopalveluiden järjestämisessä. Tähän liittyen ERNOD-hankkeessa on käynnistetty selkokielisen ja viittomakielisen materiaalien tuottaminen, jotta hankkeessa mukana olevista kirjastoista olisi saatavilla yleistä tietoa niin selkokielellä kuin myös viittomakielisenä materiaalina. Tämäkin edistää kiinnittymistä kirjaston mahdollistamiin yhteisöihin.

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

 

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s