ERNOD-hanke oppimisympäristönä

Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimat TKI-hankkeet toimivat oppimisympäristöinä. Ne tarjoavat opiskelijoille monia mahdollisuuksia opintojen aikana. Hankkeista voi löytyä esimerkiksi harjoittelupaikka tai opinnäytetyön aihe. Hankkeiden sisältöjä voidaan myös nivoa kiinteästi osaksi yksittäisten opintojaksojen toteutusta. Tällöin toteutus voi olla erilaisia yhteisiä sisällöntuotantoja tai sisältöjä oppimistehtävissä. Kyse on opinnollistamisesta, joka liittyy keskeisenä ammattikorkeakoulupedagogiikkaan. TKI-toiminta ja opetus kulkevat käsi kädessä, parhaimmillaan toisiinsa kietoutuneina. Opiskelijan näkökulmasta oppiminen on työelämälähtöistä tai -läheistä. Hankkeiden kautta tarjoutuu aitoja työelämäkontakteja ja verkostoja, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan, omaa ammattialaa sekä laajemmin työelämää. (ks. tarkemmin Haapala 2014, 10).

Ernod-hankkeessa opinnollistamista on tehty tiiviissä yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa. Kevään 2016 aikana hankkeen sisältöjä vietiin mm. yhteisöpedagogikoulutuksen mediakasvatus sekä Sosiaalinen media ja verkkonuorisotyö -opintojaksoille. Opiskelijat saivat suunniteltavakseen mediakasvatuksellisten toimintatuokioiden sisältöjä. Tehtäväksi antona oli kehitellä medialukutaitoa edistäviä toimintaideoita, joita voitaisiin myöhemmin toteuttaa erityistä tukea tarvitsevien kanssa. Näiden tehtävien kautta opiskelijat oppivat hahmottamaan, kuinka erityisen tuen tarpeita voidaan suunnitelmallisesti huomioida. Myös kohderyhmien ohjauksen toteuttamiseen liittyvät kysymykset olivat läsnä. Huomattiin, millaisia asioita ohjauksessa voi tulla vastaan ja mitä tulee ottaa huomioon.

Yleisesti opiskelijoiden tehtävien raporttien perusteella voitiin huomata, että erityisryhmien medialukutaidon ja osallisuuden edistämisen keinot puhuttelevat. Työ niiden etsimiseksi ja hyvien käytänteiden kehittelemiseksi jatkuu hankkeessa. Opiskelijat toimivat edelleen linkkeinä jalkautuessaan työelämän monialaisille kentille. Kohderyhmien äänen kuulumisen edistäminen toteutuu heidän kanssaan työtä tekevien ymmärryksen lisääntymisen myötä. Opiskelijoiden ideoiden käytäntöön saattaminen koittanee esimerkiksi harjoitteluissa uusien kohtaamisten merkeissä.

Ernod-hanke kiittää kaikkia ideointiyhteistyössä olleita ja suunnitelmiaan käyttöömme antaneita. Ohessa julkaistaan yksi kopiksi otetuista ideoista. Kyseessä on ”Ole Emoji” -menetelmä, jonka yhteisöpedagogiopiskelija Pirkka Ohlis toi tiedoksemme oheisen kuvauksen myötä.

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

Lähde: Haapala, A., (2014). Opinnollistaminen TKI-projekteissa : Lähtökohtia toteutukseen ja kokemuksia käytännöstä. Anu. (Ed)., Mikkelin ammattikorkeakoulu, In: A: Tutkimuksia ja raportteja – Research Reports 95, URN:ISBN:978-951-588-469-5

 

Ole Emoji

Tavoite

Menetelmän tavoitteena on kehittää henkilön tunnetaitoja. Päämääränä on auttaa henkilöä tunnistamaan ja arvioimaan erilaisia tunteita sekä antamaan ymmärrystä kuinka tunteet, ja varsinkin niiden hallinta ja säätely vaikuttaa omaan käyttäytymiseen ja tässä yhteydessä varsinkin omaan mediakäyttäytymiseen. Tunnetaitojen kehittäminen auttaa henkilöä toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja saavuttamaan sitä kautta positiivisia kokemuksia.

Menetelmä

Menetelmää varten tarvitsen tabletin tai älypuhelimen sekä mielikuvitusta. Aluksi valitse joku tunnetila, vaikka joku perustunteista: ilo, suru, pelko, viha, inho tai hämmästys, tai vaikka miltä tällä hetkellä tuntuu. Etsi älypuhelimella tai tabletilla emoji joka vastaa tuota tunnetta. Tämän jälkeen yritä itse matkia tuota ilmettä/tunnetta ja ota siitä kuva. Eläydy –ole mahdollisimman aito ja luova, huumoria unohtamatta! Internetistä löytyy, haulla ”emoji”, kuvia erilaisista emoji kuvakkeista. Jos haluat niin etsi emoji jota esitit ja mahdollisuuksien mukaan liitä jollain kuvanmuokkaus ohjelmalla ottamasi kuva ja valitsemasi emoji rinnakkain. Kuinka hyvin onnistuit vangitsemaan tunnetilan?

Kun tunteita tietoisesti aletaan opetella, etsitään tunteelle nimi ja kuvataan kokemusta sekä mietitään sen syytä ja ilmaisua. Tunteet ilmenevät käyttäytymisessä, ilmeissä, eleissä ja koko kehon reaktioina. Tunteen, sisäisen ja hyvin subjektiivisen kokemuksen havainnollistamiseen kuva on verraton apuväline ja sillä on tärkeä merkitys. Kuva konkretisoi ja selkeyttää tunteita, jotka voivat olla vaikeasti ymmärrettäviä. Tunteisiin liittyviä ilmeitä voidaan näin nimetä ja konkretisoida, millainen ilme ja millainen tunne liittyvät yhteen. Samalla voidaan pyrkiä vielä pintaa syvemmälle, syy-seuraussuhteen ymmärtämiseen. Mistä tunne mahtaa johtua? Miten kyseistä tunnetta olisi soveliasta ilmaista? (Opetushallitus 2013b.)

Menetelmän perustelut

Joillekin ihmisille tunteiden tunnistaminen on helppoa ja niiden ilmaiseminen hallittua. Toisille taas tunnistaminen teettää vaikeuksia ja niiden ilmaiseminen voi olla hallitsematonta. Tällöin kyse henkilön tunnetaidoista. Erityisnuorella esim. tarkkavaisuus tai autisminkirjon häiriöiden vuoksi voi olla suuria haasteita tunnetaidoissa jotka ilmenevät vaikeuksina tunnistaa, tulkita ja hallita erilaisia tunteita. Väärät tulkinnat voivat aiheuttaa monia riskejä ja ongelmia eri vuorovaikutustilanteissa, joita nuori elämässä kohtaa. Tunnetaitoja voidaan harjoittaa. Kyky havaita ja tiedostaa omia tunteita on tunnetaitojen ja itsetuntemuksen perusta. Sitä tarvitaan myös toisten tunteiden hahmottamisessa ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Jos omia tunteita ei pysty näkemään, on hankala ymmärtää toistenkaan tunteita. (Suomen mielenterveysseura ry 2016.; Opetushallitus 2013a.)

Tunnetaitojen opettelussa aloitetaan itsehavainnoinnista ja reflektoinnista. Tarkoituksena on, että henkilö pyrkii mahdollisimman rehellisesti ja objektiivisesti tunnistamaan omia kokemuksiaan. Pohditaan mitä tunteita ja toimintoja jossakin tilanteessa oli ja miten ne vaikuttivat. Itsetuntemuksen tietoinen kehittäminen merkitsee omien tunteiden tunnistamisen, nimeämisen, arvioinnin, erottelun ja säätelyn hallintaa. Reflektoinnin avulla pystytään havainnoimaan ja tunnistamaan myös muiden, lähettyvillä olevien henkilöiden kokemia tunteita. Näin alkaa hahmottua, että omat ja toisten henkilöiden tunteet ovat yhtä tärkeitä vaikkakin saattavat ilmetä eri lailla. (Opetushallitus 2013b.)

Hymiöt ja Emojit nuorten viestinnässä

Hymiöillä on nuorten keskinäisessä viestinnässä ollut aina erityinen merkitys. Niillä on pyritty rikastamaan viestien sisältöä. Englanniksi hymiö on emoticon. Tämä tulee sanoista emotion (tunne) ja icon (kuvake). Vaikka sana hymiö viittaa hymyyn, niin hymiöllä pystytään esittämään monenlaisia ilmeitä, tunteita ja asenteita. (Kotimaisten kielten keskus 2012.) Hymiöillä pyritään tuottamaan merkityksiä: kuvaamaan todellisuutta, ottamaan siihen kantaa ja luomaan yhteyttä viestintäkumppaniin. Niiden avulla on tuotu kirjoitukseen puhekielen ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen elementtejä. Hymiöitä ei käytetä sattumanvaraisesti vaan niillä on oma logiikkansa. (Kotimaisten kielten keskus 2012.) Kirjoitetussa viestissä on vaikeaa tai niissä ei pysty välittämään puheessa olevia painotuksia, eleitä ja ilmeitä. Hymiöiden avulla voidaan tarkentaa viestin merkitystä ja auttaa sitä, miten viesti pitäisi tulkita. Näin esimerkiksi vitsit tai ironia on helpompi ymmärtää. (Helsingin Sanomat 2015.)

Kirjoitettujen hymiöiden rinnalle on tulleet emojit, jotka ovat aitoja kuvamerkkejä. Ilmiö lähtöisin japanilaisesta kulttuurista ja sana ”emoji” tarkoittaa kuvaa tai hahmoa. (Helsingin Sanomat 2015.) Kuvamerkkejä tunteiden ja mielikuvien esittämisessä ja koristelussa myös kertomaan asiaa. (MTV 2015.) Emojit voivat olla hymiötä, jotka esittävät erilaisia ilmeitä ja tunnetiloja, tai muita symboleja kuin esimerkiksi eläinhahmoja, ruokia tai esineitä. (Helsingin Sanomat 2015.) Emojien käyttö on levinnyt ja yleistynyt maailmalla ja ne ovat tulleet osaksi päivittäistä viestintäämme. Hymiöitä ja emojeita on pidetty aina nuorten juttuna, mutta nykyään myös vanhempi väestö on pikkuhiljaa omaksunut ne osaksi omaa viestintäänsä. (MTV 2015.) Emojeilla viestiminen on yksinkertaista ja nopeaa, joka on oleellinen seikka tämän päivän nopeatempoisessa viestinnässä. Emojit ilmaisevat tehokkaasti esimerkiksi tunnetilaa ilman, että asiasta täytyy kertoa vastaanottajalle. Tämän lisäksi emojeilla viestiminen on luovaa. Esimerkiksi koko viestin voi rakentaa pelkästään pienistä kuvakkeista, ilman kirjoitettuja sanoja. Emojeilla viestiminen ei myöskään edellytä luku- eikä kirjoitustaitoa ja se on myös melko universaalia. Näin ollen viestiminen ei vaadi esimerkiksi yhteistä kieltä. (MTV 2015; Helsingin Sanomat 2015.)

Tästä mallia 😉

Ohlis

Lähteet:

Helsingin Sanomat 2015. Emojit valtaavat viestin – kokeile, pysytkö kärryillä. WWW-dokumentti. http://www.hs.fi/tiede/a1422852840542 Päivitetty 3.2.2015 Luettu 7.3.2016

Kotimaisten kielten keskus 2012. Kolmekymmentä hymiövuotta- Vai sittenkin 300, 3 000 tai 30 000? WWW-dokumentti. http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/vesa_heikkinen/kolmekymmenta_hymiovuotta.9751.blog Päivitetty 19.9.2012 Luettu 1.3.2016

MTV 2015. Nyt tätäkin tutkitaan – suomalaisten hymiöiden käyttö syynissä. WWW-dokumentti. http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/nopeuttavat-ja-helpottavat-viestintaa-tiesitko-kaiken-taman-hymioista/5328112 nPäivitetty 26.09.2015 Luettu 6.3.2016

Suomen mielenterveysseura ry 2016. Tunnetaitojen perusteet. WWW-dokumentti.

#ERNOD kysyy:

Miltä sinusta tuntuisi käyttää pikaviestinnässä omia kasvokuviasi? Entäpä jos kokelisit! Testaa samalla, onko tästä sovelluksesta apua: http://www.myemojicreator.com/ Mikäli innostut, kerro siitä meille somesti: @mediaklubi #ERNOD

Virva Korpinen
TKI-asiantuntija
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s