Sisupartiolaiset mediavaikuttamista oppimassa

ERNOD -hanke jalkautui Suomen Partiolaisten Roihu2016-leirille. Ensimmäisen päivän työskentelystä voit lukea täältä. Toiseen päivään lähdettiin edellisen päivän lämpimiltä uudella teemalla. Leirisuoralta siirryttiin pääkahvilaan, jonka tiloissa järjestettyä mediavaikuttamistyöpajaa markkinoitiin ennalta myös sisupartiolaisille. He tarttuivat mahdollisuuteen ja saapuivat pajaan pienryhmässä, omien johtajien ja avustajien saattelemina.

liekeissä

Työpajassa työskenneltiin yksilöohjatusti. Jokaiselle työpajaan saapuneelle tarjottiin käyttöön tabletlaite. Monille tablet oli ennalta tuntematon, joten työskentely aloitettiin laitteeseen tutustumalla. Yhteiskäyttöisten laitteiden avulla jokaisella oli mahdollisuus ottaa osaa työskentelyyn. Toisin kuin kenties yleisesti ajatellaan, ei kaikilla ole vielä omia laitteita tai valmiuksia hyödyntää niitä. Siksi vastaavia järjestettyjä mahdollisuuksia tarvitaan. Näin myös erityistä tukea tarvitsevat saavat tarvittavaa käytön ja sisällöntuotannon ohjausta. Mediavaikuttaminen on digiajan kansalaistaito, jonka haltuun ottamisessa ERNOD -hanke kouluttaa.

Ohjatun tutustumisen jälkeen nuoret tarttuivat päivän tehtävään, jonka kautta oli mahdollisuus harjoitella vaikuttamista. Tehtävä tuotiin lähemmäs osallistujien arkea keskusteluttamalla heitä partion leiriarjesta sekä partiosta harrastuksena. Keskusteluttamalla saatiin selville, että monille partio tarkoitti yhdessäoloa vastapainoksi kotiarjessa koetulle yksinäisyydelle. Kaverit ja niiden merkitys nuoren elämässä tunnistetaan, eivätkä erityistä tukea tarvitsevat nuoret tee poikkeusta tässä. Useampaan julkaisuun syntyikin liitettäväksi teksti ”Ketään ei jätetä yksin” tai ”Partiossa tehdään yhdessä”.

Partion toimintaperiaatteisiin kuuluu, että kaikkea tehdään yhdessä kavereiden kanssa. Tästä syystä partiotoiminnan voidaan ajatella sopivan myös sellaisille, joilla on jonkinlainen erityinen tuen tarve. Jos nuori tarvitsee toiminnoissaan enemmän tukea, hän saa sitä myös partiossa – kavereilta ja omalta ryhmältä. Myös avustajan kanssa kuka vaan voi osallistua toimintaan. Tämän nuoret sanoittivat omissa kertomuksissaan. Sanoma koettiin tärkeäksi tuoda esiin ja tähän työpajassa keskityttiin.

Osallistujat tekivät omia kuvallisia tuotoksia käyttämällä tarkoitukseen valitun ilmaisen meemisovelluksen (MemeGenerator) custom-toimintoa. Meemien näkyvyys sosiaalisessa mediassa on ollut viime aikoina huomattavissa, joten työpajaan haluttiin tuoda mahdollisuus tutustua tähän teknisesti helppoon tapaan yhdistää kuvaa ja tekstiä. Koska meemin teko muutoin voi olla vaikeaa hahmottaa, pidettiin tässä työskentelyssä kiinni lähinnä meemisovelluksesta työkaluna.

Sonjan

Syntyneiden tuotosten avulla nuoret saivat tuotua näkyväksi tärkeiksi kokemiaan asioita partiosta – sellaisia joista haluaisivat kertoa muille. Nämä tärkeät asiat ovat varmasti sellaisia, jotka julkaisuun päätyessään edistävät yhdenvertasuutta. Pajassa tuotokset jaettiin nähtäväksi yhteiselle Padlet-seinälle.

Ernod-hankkeen kautta järjestetään sellaista toimintaa, jossa nuoret pääsevät matalalla kynnyksellä harjoittelemaan digitaalisia taitoja ja kasvamaan pienin askelin mediavaikuttajiksi. Roihu2016 oli siten oiva paikka lähestyä kohderyhmää; suurleirin luonteeseen kuuluu se, että siellä on tarjolla lukuisia uuden oppimisen paikkoja.

Tämän työpajan aikana myös hankeväki sai mahdollisuuden oppia uutta. Digitaalisuutta hyödyntävän työpajan ohjaus suurleiriolosuhteissa vaati ennakolta monenlaista mietittävää. Pajanpitoon olikin varauduttu esimerkiksi varustamalla laitteet täysin kosteutta pitävillä suojakuorilla. Pajapäivään osui kuitenkin helle, minkä johdosta pajassa oltiin tekemisissä lähinnä korkean lämpötilan kanssa. Pakkasen lailla kuuma vaikuttaa laitteiden toimintakykyyn, mikä onkin tärkeää muistaa huomioida kun järjestää digitaalisuutta hyödyntävää toimintaa ulkoilmassa.

Avoimen langattoman verkon toimintakyky on myös usein arvoitus, joten jos olet aikeissa järjestää mediavaikuttamistyöpajoja, suosittelemme tämän seikan huomioimista ja hyväksymistä. Pitkämielisyyttä tarvittiin myös Roihulla, sillä verkkokatkokset olivat läsnä toiminnassa. Kun ulkoiset seikat katkaisevat työskentelyn, saattaa se erityistä tukea tarvitsevien kanssa tarkoittaa suurtakin muutosta suunnitelmiin – lähinnä ajankäytöllisistä syistä. Ohjauksessa äkkinäinen rytminmuutos voi myös tarkoittaa toiminnan uudelleen käynnistystä. Positiivinen puoli on toisaalta se, ettei toistosta useinkaan haittaa ole. Erityistä tukea tarvitsevat voivat tarvita useampia kertauksia työskentelyn moniin vaiheisiin.

Mukavien pajakokemusten saattelemana ERNOD -hankeväki jatkaa mediavaikuttamistyöskentelyn kehittelyä monialaisesti. Haluatko sinä olla mukana edistämässä digiajan osalisuutta? Kutsu meidät ohjaus- tai koulutuskeikalle – tulemme mielellämme!

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

 

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s