Tunnelmia digitaalisen tiedon kesäkoulusta

22.-24.8. järjestetty digitaalisen tiedon kesäkoulu houkutteli aurinkoiseen Helsinkiin 47 opiskelijaa ja koko joukon asiantuntevia puhujia ympäri maata.

Vietimme Kansalliskirjastolla kolme intensiivistä ja innostunutta päivää. Aamupäivät oli omistettu luennoille, iltapäivät opiskelijoiden omille esityksille ja käytännön työssä esiin nousseiden ongelmien ratkaisemiselle. Maanantain iltaohjelmaan kuului kierros Päivälehden arkistossa ja museossa, ja tiistain alkuiltaan sopi oivallisesti tutustuminen Kansalliskirjastoon.

Osallistujat kiittelivät erityisesti ajantasaista tietopakettia ja mahdollisuutta osallistua yli oppilaitos- ja tieteenalarajojen. Tästä suuri kiitos osaaville puhujavieraillemme ja Digitalian yhteistyökumppaneille!

Ohjelma oli ensiluokkainen. Toivottavasti järjestätte vastaavan kesäkoulun myös tulevina vuosina!

Myös järjestelyt koettiin toimiviksi lukuunottamatta kurssi-infraa. Seuraavan kerran tarvitsemme suuremmat tilat ja näin kesäkaudella mielellään ikkunat, jotka on mahdollista avata. Kesäkoulun järjestäjät jakavat yksissä tuumin tämän havainnon.

WP_20160823_11_44_30_Pro.jpg

Kesäkoulun runsas osallistujajoukko tiiviissä ja lämpimissä tunnelmissa.

Ja herättipä kurssi osallistujissa myös kiinnostusta hakeutua alan täydennyskoulutukseen Mikkelin ammattikorkeakouluun!

Professori Mikko Tolonen Helsingin yliopistosta muistutti digitaalisen humanismin perusperiaatteista, joita ovat muun muassa monitieteinen yhteistyö sekä avoin tiede ja aineistonhallinta. Perinteisiä kulttuurihistoriallisia aineistoja ei ole tarkoitus unohtaa eikä humanisteja korvata uusilla, vaan kyse on lähinnä aineistojen, menetelmien ja lähestymistapojen kirjon laajenemisesta. Digihum lienee samanlainen välivaiheen ilmiö kuin tietojohtaminen – kun tulemme riittävän tutuiksi digitalisaation tai tiedon kanssa, etuliitteet putoavat tarpeettomina pois?

Toki digitaalisessa tiedossa on vain harvoin kyse siitä, etteivätkö ihmiset oppisi työssään uutta ja mielellään laajentaisi perspektiiviään. Suurimmat ongelmat ovat sääntelyn sekavuudessa ja vanhentuneisuudessa. Itä-Suomen yliopiston professori Tomi Voutilainen korostikin, että poliittinen tahtotila on luoda yhtenäinen tiedonhallintalaki. Suomella on hallussaan digitaalisen tiedon näkökulmasta kyseenalaisia ennätyksiä: esimerkiksi henkilötietoja käsitellään yli 700 laissa.

Yliopisto-opettaja Tuija Kautto Tampereen yliopistosta nosti esille tiedonhallinnan eettiset kysymykset. Suurin haaste on löytää tasapaino riittävän avoimuuden ja yksityisyyden välille. Tässäkin alan ammattilaiset ovat keskittyneet liikaa tekniikkaan, kun pitäisi tutkia työn etiikan toteutumista ja vaikuttavuutta. Yleiset ohjeet ovat vuosien takaa ja erään opiskelijan mukaan “aivan eri maailmasta kuin missä tänä päivänä eletään”. Kautto muistutti myös, ettei eettistä koodistoa voi kopioida valmiina ja sen jälkeen kuvitella sen toteutuvan: periaatteet tulee käydä läpi henkilöstön kanssa. Olennaista on myös luoda prosessi eettisten sääntöjen rikkomusten tutkimiseen.

Eettisten periaatteiden toteutuminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Tämä johtunee siitä, että kuvittelemme voivamme omistaa tietoa, mihin HTK Denis Galkin Itä-Suomen yliopistosta esityksessään viittasi. Täsmällisempää olisi puhua tiedon käyttö- ja hallintaoikeuksista. Omistamisen ajatukseen liittyy kiinteästi “voin tehdä mitä haluan”-uskomus. Tieto voi olla täysin avoimesti saatavilla verkossa, mutta sitä ei silti voi käyttää miten huvittaa, esimerkiksi yhdistellä tai tallentaa itselle, muistutti tutkimusjohtaja Noora Talsi Mikkelin ammattikorkeakoulusta.

Turun yliopiston professorit Hannu Salmi ja Jaakko Suominen esittelivät digihistorian historiaa Suomessa ja nettikeskusteluja esimerkkinä digitaalisesta kulttuuriperintöaineistosta. Jo netin neljä ensimmäistä vuosikymmentä tarjoaisivat mahtavan aikaikkunan lähimenneisyyteen – jos vain vanhimmat tiedot BBS:istä ja news-ryhmistä olisivat saatavilla. Olisi mielenkiintoista tutustua esimerkiksi nettiraivon (ns. flame-sotien) ja trollauksen historiaan keskustelufoorumeilta sosiaalisen median aikakauteen. Suomisen mukaan nettikeskusteluaineisto on hunajapurkki, josta ei ainoastaan ahmita hunajaa, vaan muistetaan myös analysoida purkkia.

Keskiviikon kurssipäivässä yliopistotutkija Pekka Henttonen Tampereen yliopistosta selvitti, miten yksityisyyskysymyksiä käsitellään asiakirjahallinnassa. Kirjastonjohtaja Pekka Uotila alusti henkilökohtaisesta arkistoinnista elämäntehtävänä, jonka jälkeen Digitalian Mamk-tiimi esitteli Kansalaisarkiston tähänastista kehitystyötä yhdessä pilottiasiakkaan kanssa.

Kansalaisarkiston tavoite on tulevaisuudessa olla ammattimaisesti toteutettu sähköinen arkisto, joka kuitenkin vastaa käyttökokemukseltaan sitä mihin tavalliset kansalaiset ovat tottuneet. Taustalla vaikuttaa kasvanut kiinnostus säilyttää tietoa ja jättää itsestään digitaalinen perintö (mutta se sääntely – se laahaa jälleen jäljessä), kansalaisten tuottaman datan määrän kasvu sekä MyData-liikehdintä. Työtä kehittämisessä on vielä paljon. Koska ongelmat ovat monitieteisiä ja -alaisia, avoin yhteiskehittämisen malli istuu Kansalaisarkistoon luontevasti. Tarvetta palvelulle koetaan olevan:

“Mamkin kansalaisarkistoprojekti on erittäin merkittävä ja toivon sille menestystä! Tällaisten arkistojen olemassaolo voisi avata myöhempien aikojen historiantutkijoille henkilötason historiatietojen aarreaitan.” – Kansalaisarkiston pilottiasiakas Eero Kausalainen

Arkistot vaikenevat heistä, jotka eivät ole eläessään olleet merkkihenkilöitä. Kuten kaiken tiedon kohdalla, emme voi tänä päivänä tietää, mikä on kymmenen tai sadan vuoden päästä arvokasta. Siksi henkilökohtaisten elämäntarinoiden säilymisen turvaaminen on palvelus tulevaisuuden digihumanisteille.

Ja niitähän me olemme kaikki, kun oikein silmin katsotaan – Mikko Tolosen ajatusta mukaillen yksikin twiitti saattaa riittää 🙂

Lisää kesäkoulusta tunnisteella #DigitaliaFI ja blogeissa:

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s