Joutilaille nuorille (miehille) suuntaa Ohjaamosta

Ylen A-studio: Talk tarttui torstaina 29.9.2016 tärkeään aiheeseen: miksi niin moni nuori mies on joutilas? Aihetta olivat pohtimassa kansanedustajat Susanna Koski ja Lauri Ihalainen, tukityöllistetty Kosma Sahlman ja yrittäjä Sirpa Kilpeläinen juontajana Jan Anderssonin johdolla. Aktiiviseen twitter-keskusteluun voit palata tunnisteella #yleastudio.

Miltä näyttää Etelä-Savossa?

Nuorten työttömyys Etelä-Savossa on korkeaa. Maaseutumaisilla alueilla työtä on tarjolla vähän, mutta nuoret eivät ole valmiita muuttamaan kotipaikkakunnalta kaupunkikeskuksiin tai oman maakunnan ulkopuolelle. Etelä-Savon työllisyyskatsauksen mukaan elokuussa 2016 maakunnassa oli 1 286 alle 25-vuotiasta työtöntä, joista 59 % on miehiä.

Alueellisella ja paikallisella palvelujärjestelmällä on erityisen keskeinen rooli nuorten syrjäytymiskehityksen katkaisemisessa. Erityisesti maaseutumaisissa pienissä kunnissa, mutta myös maakuntakeskus Mikkelissä nuoret ovat tyytymättömiä tukipalveluiden saatavuuteen ja riittävyyteen. Mikä neuvoksi?

duuni

Ohjauksesta ja työpajoilta potkua uraputkeen

Opinto-ohjauksen rooli nuoren työelämätaitojen ja osaamisen kartoittajana ja lisääjänä on merkittävä. Opinto-ohjauksen rinnalle tulisi tuoda myös lukioihin vahvemmin uraohjausta. TET-jaksojen ulottamisesta lukioon keskusteltiin ohjelman aikana paljon – kaikilla toisen asteen opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus tutustua työelämään konkreettisesti. Toisellakin asteella käytössä olevat yrittäjyyskurssit ovat hyvä lisä. Nuorten osaaminen täytyy saada näkyviin heille itselleen ja tulevaisuuden työnantajille.

Ohjelman aikana keskusteltiin paljon nuorten työpajojen roolista, jota korosti erityisesti kansanedustaja Ihalainen. Työpajoilla nuoret saavat käytännön työkokemusta ja muita työelämässä tarvittavia taitoja. Työpajat ovat nuorten keskuudessa pidettyjä ja eteenpäin auttavia yhteisöjä.

Nuorten työpajat ovat hyvä tapa hankkia työkokemusta ja jopa suorittaa tutkinto. Niiden tarjonta on kuitenkin suppeaa; kaikkia nuoria eivät tekstiilikäsityöt tai puu- ja metallityöt kiinnosta. Työpajoille kaivataan monipuolisuutta ja mahdollisuuksia testata eri alojen työtehtäviä. Digitaalisuutta, mediaa tai kulttuuria kuitenkin löytyy valitettavan harvalta työpajalta – varsinkin pienissä kunnissa.

Ohjaamot suunnannäyttäjinä

Nuorten palvelujärjestelmä on tällä hetkellä pirstaleinen. Kansanedustaja Ihalainen ehdotti selkeää mallia, jossa kunnilla olisi nuorista kokonaisvastuu ja rahoitus palveluiden tuottamiseen tulisi valtiolta. Idea on ehdottoman kannatettava, kunhan kuntatoimijoille taataan riittävät resurssit. Ilman rahaa ei pitkälle pötkitä, vaikka toimijoiden tahtotila olisi kuinka kova ja työntekijä nuoren puolella.

Montaa minuuttia ei ehtinyt ohjelmaa kulua, kun jo ensimmäisen kerran mainittiin taikasana Ohjaamo. Ohjaamot ovatkin erinomainen työkalu kunnille nuorten palveluiden kokonaisvaltaiseen tuottamiseen. Ohjaamosta nuori voi saada apua opintoalan valintaan tai työhakemuksen ja ansioluettelon tekemiseen. Monien Ohjaamojen kautta saa myös oikeita töitä, kuten yrittäjä Sirpa Kilpeläisen esimerkki Lahden Ohjaamossa tehtävästä yritysyhteistyöstä osoitti.

Niille nuorille, joita joutilaisuus ei juuri sillä hetkellä haittaa, Ohjaamot tarjoavat monenlaisia vapaa-ajan mahdollisuuksia kuten ryhmätoimintaa, harrastuksia ja muita vapaa-ajan tapahtumia. Joutilaisuus voi olla hyvästä, kunhan siitä ei tule pysyvä tila.

polkupyora

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Työpajassa etsittiin keinoja matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi

VÄHIMAT-hankeen työpajassa torstaina 8.9. haettiin pienllä mutta monipuolisella joukolla keinoja matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi Etelä-Savossa Tuloksena oli ehdotuksia maakunnan matkailun kaikille toimijoille.

tyopaja-08092016_img_3146

Yrityksiltä toivottiin vähähiilisten tuotteiden aktiivista tarjontaa, lisää kasvisruuan tarjontaa ja vahvempaa tiedotusta ja viestintää asiakkaille. Vähähiilisyydestä syntyneitä säästöjä esitettiin näkymään tuotteiden hinnassa.

Maakunnan matkailun kehittämisyhtiöiltä toivottiin hiilijalanjälkeen/vastuullisuuteen liityviä ohjeista ja suosituksia, vastuullisuuden mittarien markkinointia sekä  konkreettisia hankkeita.  Lisäksi toivottiin hahmotettavan terveys- liikunta- ja hyvinvointimatkailyn yhteydet “ilmastomatkailuun”, jolla on pieni hiilijalanjälki.

Kuntien toivottiin ottavan hiilijalanjäljen huomioon kaavoituksessa, rakennusjärjestyksessä ja muussa rakennusvalvonnassa, lämmitykseen liittyvissä asioissa, valaistuksessa sekä vesi- ja jätevesiasioissa. Lisäksi toivottiin kuntien olevan aktiivisia kuljetusketjujen kehittämisessä (“matkailualan uber).

Maakuntatasolla toivottiin luotavan yhteiset mittarit Etelä-Savoon, mikä mahdollistasi myös yritysten vertailun. Esitettiin myös,  että maakunnasta tulisi edelläkävijä matkailun hiilijalanjäljen pienentämisessä ja matkailun vastuullisuuden lisäämisessä.

Mukana oli edustajia matkailuyrityksistä, maakuntaliitosta, Ruraliasta, Mamkin opettajakunnasta ja opiskelijoista ja Esedusta. Hankkeen ohjausryhmän jäsen Kotkasta toi työpajaan näkemystä laajemmalti Xamkin alueelta.

Työpajassa esitetty tiivistelmä hankkeen tuloksista:  vahimat-tulokset-tyopaja-8-9-2016

Eeva Koivula

Projektipäällikkö

VÄHIMAT – Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa -hanke

 

 

Suomikliseitä arvostetaan aidosti maailmalla

dscf4371

Tätä ulkomainen hyvinvointimatkaija hakee Suomesta.

Puhtaan luonnon rauhaa, toimiva ja turvallinen yhteiskunta, tasokas koulutus, luotettavia ihmisiä – tällaisilla asioilla kuulee Suomea usein luonnehdittavan. Ne voivat kuulostaa kliseiltä, mutta niihin kiteytyy paljon kivenkovaa asiaa. Ennen kaikkea näiden asioiden arvostus kasvaa koko ajan maailmalla matkailijoiden silmissä. Näin paaluttaa teesinsä Jukka Mildh. Maailmaa yli kaksikymmentä vuotta erilaisissa Formula 1 -sarjaan liittyvissä tehtävissä kiertänyt Mildh kävi LUOTUO-hankkeen tilaisuudessa 7.9 avaamassa omaa kansainvälistä näkökulmaansa suomalaisen hyvinvointimatkailun vetovoimatekijöistä.

DSCF4477.JPG

Jukka Mildh uskoo, että kysyntä Suomen matkailuvalteille vain kasvaa tulevaisuudessa.

Jukka toimii nykyään CreaMentors -yrityksen asiakkuusjohtajana ja on sitä kautta ollut sparraamassa LUOTUO-hankkeessa mukana olevia matkailuyrityksiä. Hänen mukaansa meille suomalaisille arkipäiväiset ja jopa itsestään selvät asiat ovat juuri niitä timantteja, jotka voivat olla kansainväliselle matkailijalle syy vierailla Suomessa. Usein sokaistumme omille vahvuuksillemme ja keskitymme epäolennaisiin asioihin sen sijaan, että asettuisimme oikeasti kansainvälisen asiakkaan näkökulmaan. Maailmaa nähneitä hyvinvointimatkailijoita kannattaa houkutella isoilla globaaleilla teemoilla, kuten tutkitusti puhtaalla ilmalla ja maamme erinomaisella turvallisuudella. Vahvuuksia meillä hyvinvointimatkailussa riittää. Tietysti nämä isot teemat pitää pystyä paloittelemaan myytäviksi matkailupalveluiksi.

DSCF4499.JPG

Jukka Mildh on nähnyt F1-maailmassa sen korkean vaatimustason ja toimintatavat, joilla maailman huipulla menestyminen edellyttää. Tekemisen tasossa meillä suomalaisilla ei hänen mukaansa ole mitään hävettävää. Osaamme kehittää laadukkaita palveluita ja tuotteita, mutta hieromme ja viimeistelemme niitä usein liian valmiiksi. Kaupallistamisessa ja rohkeassa markkinoille menossa meillä on vielä paljon kehittymisen varaa. Se vaatii rehellistä itseluottamusta ja uskoa meidän omiin olemassa oleviin vahvuuksiin. Jukka kannustaakin matkailuyrityksiä kansainvälistymään ennakkoluulottomasti, sillä osaamisemme riittää kilpailussa ja matkailutuotteillemme löytyy kysyntää.

Esitysmateriaali: jukka-mildh_luotuo-esitys_7-9-2016

 

teksti ja kuvat: Viljo Kuuluvainen, Mamk

 

LUOTUO-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lähiruokatuottajat ja matkailuyrittäjät treffeille Punkaharjulle

Savonlinnan seudulla järjestettiin yhteistyössä Visit Savonlinnan kanssa äänestys 1.-9.9.2016 välisenä aikana kiinnostavimmasta ruokamatkailuohjelmasta alueella. Äänestyksessä mukana olleet ideat olivat tuloksia ruokamatkailuhankkeen ideakilpailusta. Ehdotuksia oli mukana 15 kpl. Kisa oli tasainen ja tiukka. Kolme toivotuinta ruokaohjelmaa Savonlinnan seudulle oli:

1. Makumatkalla Etelä-Savossa – lähiruokakierros maistijaisten muodossa opastuksella
2. Fine Dining metsässä sekä Yöpalaa Saimaalla (jaettu kakkossija)
3. Luonnon yrttien keruuretki – ammattikokki valmistaa annoksen

Saimaan alueen matkailijoita on kuultu ja katseet kääntyvät nyt alueen matkailu-ja lähiruokayrittäjiä kohden. Ruokamatkailuideoita Saimaan seudulla hanke järjestää yhdessä Savonlinnan yrityspalvelujen kanssa Yritystreffit tiistaina 11.10 Kruunupuistossa, Punkaharjulla. Treffien teemana on Ruokamatkailu ja sähköinen markkinointi. Yritystreffien tavoitteena on maaseudulla matkailussa toimivien yritysten aktivointi tuotteistamiseen ruokamatkailussa  sekä tuoda lähiruokatuottajat lähemmäksi osaksi matkailua ja matkailumarkkinointia. Lähiruokatuottajat, kuten marjanviljelijät ja suoramyyntitilat ovat yhä tärkeämpi osa matkailua Etelä-Savossa. Kotimaiset ja ulkomaalaiset matkailijat haluavat käydä tilavierailuilla ja ostaa tuotteita suoraan tuottajilta. Matkailijoiden tulisi kuitenkin tietää missä tuotteita on myynnissä ja maisteltavissa.

Sähköinen markkinointi on yksi keino nostaa ruokamatkailua vahvemmin esille Savonlinnan seudulla. Avainkysymyksiä ovatkin kuinka matkailijat löytävät itsepoiminta- ja suoramyyntitilat? Mistä he saavat tietoa tilojen tuotteiden myyntipaikoista? Tai tietoa mihin ruokatapahtumaan, retkelle tai kurssille voisi vierailun aikana osallistua?

wp_20151014_014

Lähiruokakierros maistijaisineen – tuoteidea kiinnosti matkailijoita

Matkailijat, tuottajat ja tuotteet kohtaavat verkossa

Visit Savonlinna sivustolle on ideoitu uutta ruokamatkailuun liittyvää tuoteperhettä Food&Travel. Sivustolla yrittäjät voivat esitellä valmiiksi paketoituja ruokamatkailutuotteita, kuten teemaruokailuja, ruokakursseja ja muita ruokaan liittyviä retkiä ja tapahtumia. Visit Savonlinna on verkkopalvelu, joka toimii alueen matkailumarkkinoinnin välineenä ja reaaliaikaisena tietokanavana kaupungissa vieraileville ja matkailijoille. Kesä-elokuun aikana verkkopalvelu tavoitti yli 60 000 Savonlinnasta ja alueen tarjonnasta kiinnostunutta henkilöä, kehitysjohtaja Pellervo Kokkonen Savonlinnan yrityspalveluista kertoo.

Tilaisuudessa on osallistujilla mahdollisuus varata myös esittelypöytä oman yrityksen esittelyä varten. Ilmoittautumiset treffeille on käynnissä 5.10 asti marjut.kasper@mamk.fi tai nita.silvennoinen@savonlinnatravel.com

Yritystreffien ohjelma Tästä linkistä lisää

Tervetuloa mukaan!

Marjut Kasper, Projektipäällikkö

 

Eteläsavolaisella hyvinvointituotteella tilaisuus näkyä kansainvälisillä markkinoilla  

4f555f56656eb91e63b16e51c6304e0d866b071b

Hyvinvointimatkailu on kansainvälisesti kasvava ala ja teeman ympärille luodaan jatkuvasti uusia tuotteita. Hyvinvointimatkailulla tarkoitetaan matkailua, joka edistää kokonaisvaltaisesti hyvää oloa ja terveyttä. Juuri käynnistyneessä Saimaa Wellbeing-kilpailussa etsitään eteläsavolaisen hyvinvointimatkailun kärkituote.

Etelä-Savossa on lukuisia luontolähtöisiä hyvinvointimatkailutuotteita, joita on nyt aika nostaa esille. Saimaa Wellbeing-kilpailu antaa yrityksille näkyvyyttä ja mahdollisuuden päästä kansainvälisille markkinoille. Kutsumme mukaan eteläsavolaisia toimijoita, jotka panostavat hyvinvointimatkailun kehittämiseen.

Kilpailuun osallistuvia tuotteita arvioidaan Visit Finlandin kansainvälistymiskriteereiden ja hyvinvointimatkailun FinRelax-kriteereiden mukaan.  Hyvinvointimatkailun kriteereissä kannustetaan yrityksiä panostamaan tuotteissaan maamme luontaisesti tarjoamiin hyvinvointielementteihin, joita ovat esimerkiksi sauna, mökki, vesi, hiljaisuus ja kevyet luontoaktiviteetit.

Näkyvyyttä FinRelax-ohjelmassa

Saimaa Wellbeing -kilpailun voittajan valitsee matkailualan asiantuntijoista koostuva raati. Valinta julkistetaan 10.11.2016. Kilpailun voittaja nousee tähtituotteeksi valtakunnalliseen Visit Finlandin FinRelax-ohjelmaan joka takaa sille kansainvälistä markkinointi- ja myyntitukea sekä näkyvyyttä.

Kilpailu on käynnissä 14.9–15.10.2016.  Järjestäjinä ovat Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoima Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen (LUOTUO) -hanke yhteistyössä Visit Finlandin kanssa.

Osallistumisohjeet kilpailuun: www.mamk.fi/saimaawellbeing

Lisätietoja:
Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö
LUOTUO-hanke, Mikkelin ammattikorkeakoulu
p. 040 670 1695, viljo.kuuluvainen@mamk.fi

Yritykset panostavat vastuullisen toimintansa esittelyyn markkinointiviestinnässä

Onko sattumaa, että viikon kuluessa kahden luetuimman sanomalehden etusivun täyttää mainos, jossa elintarvikeyritys tuo esille vastuullista toimintaansa?

yhdistelma

Sattumaa se ei ainakaan siinä mielessä, että nyt on käynnissä ruokatrendi, jossa ruoan alkuperätieto on keskeisessä asemassa. Näin voi päätellä Taloustutkimus Oy:n (Suomi syö) ja TNS Gallupin tutkimuksista. Markkinatutkimusten mukaan ruoan kotimaisuuden arvostus on lähtenyt nousuun vuodesta 2007 lähtien. Noin kolme vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa jäljitettävyyttä piti tärkeänä ostoperusteena jo 60 % 18 – 75-vuotiaasta väestöstä. Perhetilatuotteet, eli tuotteet, jotka ovat jäljitettävissä tuotantotilalle saakka, olivat kasvattaneet tunnettuuttaan ja käyttöään huomattavasti. Hieman yli puolet suomalaisista piti tärkeänä, että kotimaisen elintarvikkeet voitaisiin jäljittää maatilalle saakka. Kuitenkin vain 35% kokee, että heillä on riittävästi tietoa tuottajasta ja alkuperästä.

 

Suuret yritykset haluavat nyt korostaa kuluttajille suunnatussa viestinnässään erityisesti kolmea vastuullisen toiminnan ulottuvuutta: tuoteturvallisuutta (jäljitettävyys, puhtaus), eläinten hyvinvointia ja paikallista hyvinvointia (”se on kuin suoraan tilalta ostaisit”). Tuotteille halutaan selvästikin luoda lähiruokaimagoa, mikä vetoaa tällä hetkellä kuluttajiin erityisesti. Jotta lupauksille olisi katetta, ovat suuret elintarvikevalmistajat joutuneet kehittämään melkoisesti tuotantoprosessiaan ja tietojärjestelmiään. Suuressa tuotantolaitoksessa tilakohtaisten tuote-erien erillään pitäminen ei ole helppoa. Kun asiaa muutama vuosi sitten selvitettiin, oli vastaus yksikäsitteisesti ”ei ole mahdollista”. Jäljitettävyys maatilalle saakka tuo tuotteille kuitenkin niin suuren lisäarvon, että mahdottomastakin on tehty nyt mahdollinen.

 

Entä pienet yritykset?

 

Pienillä paikallisesti toimivilla lähiruokayrityksillä olisi nyt kaikki vastuullisuuden valtit käsissään, koska kuluttajat haluavat ostaa lähiruokaa. Niiden on kohtalaisen helppoa varmistaa tuotteen alkuperä, jos raaka-aine saadaan omalta tai naapurin tilalta. Haasteita aiheuttaa sen sijaan jakelutien valinta ja viestin saaminen kuluttajalle. Suoramyynti on kasvattanut suosiotaan, mutta vaihtoehtona voivat olla ruokapiirit, lähiruokamyymälät, torit, nettikaupat tai myynti ruokapalveluyrityksille ja vähittäiskaupoille. Monet ovat valinneet usean jakelutien yhdistelmän. Markkinointiviestintään on sosiaalinen media tuonut uusia välineitä, jotka ovat helposti myös pienten yritysten saatavilla.

 

Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle –hanke tulee esittelemään keinoja siihen, miten pienet ruoka-alan yritykset voivat hyödyntää vastuullisuuden elementtejä markkinointiviestinnässään. Tästä kerrotaan lisää kahdessa yrityksille suunnatussa sähköisen markkinoinnin infotilaisuudessa 22.9. ja 3.10. Lisätietoa ja ilmoittautuminen, kts. https://tkiblogi.wordpress.com/category/ruokamatkailuideoita/

 

Pekka Turkki

Projektipäällikkö

Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle –hanke

 

www.mamk.fi/valtti

Sota-ajan muistot osaksi historiaa – Digitointipäivä Mikkelissä 24.9.

Eurooppalainen Community as Opportunity (CO:OP) -projekti järjestää Digitointipäivän Mikkelissä kauppakeskus Stellassa lauantaina 24.9. klo 11-15.

Tutustu Digitointipäivän ohjelmaan ja tule mukaan!

CO:OP -projekti toteutetaan yhteistyössä Kansallisarkiston ja Sotahistoria – menneisyys innovaatioympäristönä -hankkeen kanssa. Mukana ovat myös Mikkeli-Seura, Mikkelin kaupungin museot, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Mikkelin maakunta-arkisto.

Yksityishenkilöillä on hallussaan merkittävää historiallista aineistoa sota-ajalta. Digitointiin osallistumalla annat oman arvokkaan panoksesi sekä Mikkelin seudun paikallishistorian että laajemmin eurooppalaisen kulttuuriperinnön taltiointiin ja tunnetuksi tekemiseen. Digitointitapahtuma vauhdittaa myös Mikkeliin suunnitteilla olevan Sotahistoriakeskuksen aineistonkeruuta.

Aineistot skannataan ja tallennetaan paikan päällä yhdessä asiantuntijoiden kanssa Stellaan tuoduilla digitointiasemilla. Jo valmiiksi digitoidut aineistot voit tuoda mukanasi esimerkiksi muistitikulla.

Digitoidut aineistot tallennetaan Topoteekki-alustalle. Yleisö voi tutustua aineistoihin Topoteekin kautta.

Digitointipäivän asiantuntijat myös opastavat sopivan aineistolisenssin valinnassa. Voit joko pidättää kaikki oikeudet aineistoon, jolloin yleisöllä on vain katseluoikeus, tai antaa aineistolle Creative Commons -lisenssin. Alkuperäiset aineistot jäävät luonnollisesti sinulle.

Lisätietoa CO:OPista hankkeen sivuilla ja Arkistolaitoksen sivuilla.

Myös tutkimus- ja kehittämiskeskus Digitalia on mukana digitointipäivässä. Lämpimästi tervetuloa!

Vastuullisuusviesti polki Mikkeliin

Vastuullisuusviesti on Savon ammatti- ja aikuisopiston EkoCentria-yksikön vetämä hanke, jossa sanomaa lähi- ja luomuruoasta ja vastuullisesta ruoantuotannosta levitettiin polkupyöräilemällä maakuntiin. Pyöräilyreitti alkoi Varkaudesta ja jatkui Joroisten, Mikkelin, Heinolan ja Lahden kautta Hyvinkäälle. Etelä-Savon puolella etapit olivat tiistaina 6.9. Juva, Tertin kartano ja Graanin liikekeskus sekä keskiviikkona 7.9. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Otava Food Factory.

vastuullisuusviesti_logo

Pyöräilijöiden tullessa Graanin liikekeskukseen järjestelyt ja ohjelma siellä hoidettiin Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle– ja Etelä-Savon ruokaviesti hankkeen puitteissa. K-Citymarketin ja Prisman kauppiaiden edustajat ottivat viestintuojat vastaan ja joutuivat myöhemmin vastaamaan Taina Harmoisen (Mamk) laatimiin kiperiin kysymyksiin siitä, miten kauppa ottaa toiminnassaan huomioon “vastuullisuuden seitsemän ulottuvuutta”. Osoittautui, että sekä K- että S-ryhmä tunnistaneet vastuunsa ruokaketjussa, mm. kummallakin on runsaasti lähi ja luomutuotteita valikoimissaan.

Samassa tilaisuudessa myös Pekka Turkki (Mamk) kertoi tuoreita tuloksia tutkimuksesta, jossa kartoitettiin eteläsavolaisten vapaa-ajan asukkaiden suhtautumista lähiruokaan ja ruoan ostamiseen. Vapaa-ajan asukkaat käyttävät lähiruokaa entistä enemmän ja kokevat tärkeäksi sen saatavuuden mökkipaikkakunnalla. Lähiruoan laadusta oli erittäin positiivinen mielikuva. Enemmänkin lähiruokaa ostettaisiin, jos tiedettäisiin mistä sitä on helposti saatavana. Verkkokaupasta mökkiläiset eivät halua lähiruokaansa hankkia. Tämän tutkimuksen tuloksista on mahdollisuus kuulla tarkemmin 19.10. Mikkelin ammattikorkeakoulussa järjestettävässä Ruokamatkailuideoita Saimaan seudulle –hankkeen loppuseminaarissa tai lukea samoihin aikoihin julkaistavasta nettijulkaisusta.

wp_20160906_17_23_32_rich

Mikkelin K-Citymarketin ja Prisman edustajat Tainan tentissä

Itä-Suomen AVI:n ylijohtaja Elli Aaltonen tuotiin traktorikyydillä lähettämään ruokaviestin viejät edelleen matkaan Mikkelistä. Lähtötilaisuudessa Ruralia-instituutissa MTK:n Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio esitteli teesit, jotka tuottajanäkökulmasta erityisesti julkisia ruokahankintoja päättävien ja toteuttajien tulisi ottaa huomioon. Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen keroi lähiaikoina tapahtuneesta luomutarjonnan positiivisesta kehitystä maakunnassa ja syys- ja lokakuun vaihteen suuresta Maista luomu -tapahtumasta. Projektipäällikkö Taina Harmoinen Mikkelin ammattikorkeakoulusta kertoi kokemuksista Viesti oikein luomusta -hankkeesta. 

Erityisen mielenkiintoista kuultavaa oli palvelujohtaja Mia Hassisen esitys Mikkelin kaupungin ruokahankintojen vastuullisuudesta. Paikallisten yritysten mahdollisuudet saada tietoa kilpailutuksista ja menestyä niissä huomioidaan monin tavoin. Hankinnan valmistelussa otetaan huomioon hankinnan yritys ja ympäristövaikutukset, aluetaloudellinen merkitys ja innovaatiopotentiaali. Kilpailutuksia ei toteuteta liian suurina kokonaisuuksina ja vältetään sellaisia kriteerejä, jotka estäisivät alueen yrityksiä osallistumasta kilpailutukseen. Mikkelin kaupunki osti vuonna 2015 paikallisia tuotteita 524 000 eurolla, mikä vastaa 21% elintarvikkeisiin käytetyistä menoista. Kaikille kaupungin ruokapalvelujen asiakkaille on tarjolla säännöllisesti suomalaisia luomutuotteita.

wp_20160907_10_06_49_rich

Ylijohtaja Elli Aaltonen lähetti vastuullisuusviestin matkaan Mikkelistä

 

 

Pekka Turkki

Projektipäällikkö, Vastuullisuudesta valttia -hanke

Katso: http://www.mamk.fi/valtti

Liity Facebook -ryhmään: https://www.facebook.com/groups/1188113651248275/?fref=ts

Kokemuksia hyvinvointiteknologiasta osana matkailun tuotteistamista

DSCF4432

Aktiivisuusranneke on monelle tuttua hyvinvointiteknologiaa. Nykyisin ne mittaavat myös sykettä.

Hyvinvointiteknologialla on oma näkyvä osansa Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen-hankkeessa. Teknologia on herättänyt erityistä mielenkiintoa läpi hankkeen, sillä aiemmin luonto- ja hyvinvointimatkailun parissa ei ole juurikaan hyvinvointiteknologiaa testattu.

Tässä yhteydessä hyvinvointiteknologialla tarkoitetaan henkilökohtaisen hyvinvoinnin mittaamiseen tarkoitettuja laitteita ja sovelluksia. Ensisijainen tarkoitus teknologian käytölle on LUOTUO-hankkeessa ollut luonnon hyvinvointivaikutusten havainnollistaminen matkailuyritysten asiakkaille.

Hyvinvoinnin mittaaminen on hyvinvointialalla kuuma trendi, ja se juontaa juurensa quantified self -ilmiöön. Siinä oma hyvinvointi muutetaan numeeriseen muotoon mittaamalla, jolloin voidaan asettaa konkreettisia hyvinvointitavoitteita ja seurata tarkasti omaa edistymistä.

Nykyään teknologian avulla voidaan mitata useita erilaisia hyvinvoinnin muuttujia. Useimmat niistä ovat tietysti fyysiseen hyvinvointiin liittyviä muuttujia. Jo pitkään on ollut mahdollista mitata teknologian avulla esimerkiksi sykettä ja verenpainetta. Sykevälivaihtelun perusteella taas voidaan arvioida esimerkiksi palautumisen tilaa ja stressitasoa.

Yksi uusi nouseva mittaamisen – ja hyvinvoinnin – osa-alue on unen laatu. Siihen on olemassa markkinoilla useita sovelluksia. Aktiivisuuden mittaaminen taas on monelle tuttua kauraa. Nykyään aktiivisuusmittareihin on kehitetty myös sykettä mittaava ominaisuus.

Miksi hyvinvointiteknologiaa matkailuun?

Hyvinvointiteknologian merkitystä matkailualalle voidaan perustella useammasta näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan mittaamisesta kiinnostunut kohderyhmä kasvaa jatkuvasti eri puolilla maailmaa ja leviää eri ikäryhmiin. Hyvinvointimatkailun palveluissa teknologia voi toimia esimerkiksi uutuusarvoa tuottavana koukkuna asiakkaalle. Luonnon hyvinvointivaikutusten havainnollistaminen on vain yksi näkökulma teknologian käyttöön.

Laajassa katsannossa hyvinvointiteknologian painoarvoa lisäävät yhteiskunnan ja liiketoiminnan globaalit kehityssuunnat.  Hyvinvointiteknologia on useissa markkinatutkimuksissa tulevaisuuden suurimpia liiketoiminnan kasvualoja – the next big thing. Markkinaennusteiden nuolet osoittavat järjestään koilliseen. Tulevaisuudessa tiedon merkitys liiketoiminnan kehittämisessä tulee entisestään korostumaan. Dataan perustuva palvelujen kehittäminen ja markkinointi sekä uudenlaiset, mitattuun tietoon perustuvat, asiakkaalle räätälöidyt hyvinvointipalvelut ovat vääjäämättä tulevaisuutta. Teknologia myös mahdollistaa palvelukokemuksen laajentamisen verkkoon. Matkailuyritykselle tämä voi tarkoittaa esimerkiksi digitaalisten hyvinvointivalmennusten tarjoamista asiakkaille.

On nähtävissä, että hyvinvointiteknologia on tulevaisuudessa entistä enemmän osa arkipäiväämme. Se muuttaa varmasti myös matkailijoiden tarpeita ja tottumuksia, joten yritysten on hyvä kehittää ennakoiden uusia palveluita nouseviin tarpeisiin.

DSCF4445

Öura-älysormus on kotimainen uutuus hyvinvointiteknologian saralla.

Mitä käytäntö on opettanut?

LUOTUO-hankkeen kokeiluissa hyvinvointiteknologiaa on testattu osana matkailupalveluja, selvitetty minkälaista tietoa teknologian avulla saadaan kerättyä ja miten tietoa voisi hyödyntää liiketoiminnassa. Kuten usein käy, tarkempi vihkiytyminen aiheeseen on sekä synnyttänyt paljon uusia visioita että nostanut esille erilaisia käytännön haasteita teknologian käytössä.

Kokonaisuutta voi selkiyttää jakamalla sen kahteen osaan. Ensimmäinen kysymys on se, miten teknologia on käytännössä osa matkailupalvelua ja toinen se, miten laitteilla kerätty tieto muokkaa matkailun liiketoimintaa. Teknologian tuottama arvo syntyy pitkälti siitä, kuinka laitteiden keräämää dataa pystytään hyödyntämään. Datan hallinnoimiseen ja omistussuhteisiin liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä.

Olemme hankkineet testaustarkoituksiin erilaisia laitteita: sykemittareita, aktiivisuusmittareita, mielialasormuksia, hyvinvointisormuksia, hyvinvointianalyysejä ja unen laadun mittareita. Mittauksia on tehty palvelutestauksien yhteydessä yritysten asiakkailla, matkailuyritysten henkilökunta on toiminut koekaniineina ja lisäksi hankehenkilöstö on testannut laitteita. Testaukset on käytännössä suoritettu niin, että mittauksen kohteena olevat henkilöt on valittu etukäteen, mittarit on jaettu palvelutestauksen alussa ja testauksen jälkeen ne on kerätty pois. Data on purettu ja analysoitu jälkikäteen. Lisäksi olemme keränneet palautetta mittauksen kohteena olleilta asiakkailta sähköisillä kyselyillä.

Perusteellisinta dataa testataamistamme mittareista tuottaa Firstbeat-hyvinvointianalyysi, ja testidatan perusteella olemme saaneet luonnon hyvinvointivaikutuksista selkeitä viitteitä. Hyvinvointianalyysin tuloksissa asiakkaiden väliset erot voivat olla suuria, vaikka he olisivat osallistuneet täysin samaan matkailupalveluun. Sen vuoksi mittauksia voi vertailla lähinnä vain saman henkilön aiempiin mittaustuloksiin. Tällöin olisikin hyvä olla mukana vertailuaineistoa mittauksista pidemmältä aikaväliltä. Hyvinvointianalyysissä asiakas saa tulosraportin vasta jälkikäteen, joten palvelun aikana hyvinvointivaikutuksia ei pystytä asiakkaalle havainnollistamaan. Matkailussa tärkeä elämyksellisyyden elementti jää näin pois.

Hankkeessa on opittu paljon siitä, miten teknologia voidaan ottaa osaksi palvelua ja mitkä laitteet ylipäätään toimivat matkailupalveluiden osana. Uusi teknologia tuo aina lisämuuttujia palveluihin. Jos laite on osa yksittäistä luonnossa toteutettavaa palvelua, kuten patikkaretkeä, laitteen on oltava helppokäyttöinen ja siitä on saatava irti mielekästä dataa mieluiten reaaliaikaisesti. Mielialaa mittaava Moodmetric -älysormus ja siihen kuuluva puhelinsovellus on tästä hyvä esimerkki. Sen avulla asiakas voi havainnoida mielialaansa esimerkiksi palauttavan luontokävelyn aikana.

Luonnon hyvinvointivaikutuksia on monenlaisia, mutta kokemustemme mukaan selkeimmin mittareilla havaittavat vaikutukset koskevat mielialan rauhoittumista, palautumista ja stressitasoa. Näitä muuttujia tarkasti mittaavat laitteet ovat siten vahvoilla luonnollisen hyvinvoinnin matkailupalveluissa.

DSCF4410

Moodmetric-älysormus mittaa mielialaa.

Hankkeen kokemusten perusteella suosittelisin, että teknologiaa liitetään lyhytkestoisten palveluiden sijaan kestoltaan pidempiin matkailupaketteihin. Tällöin mittaamista tulisi tehdä koko matkan ajan alusta loppuun. Ja aina parempi olisi, jos mittauksia voitaisiin tehdä vielä pidemmältä ajanjaksolta, jolloin asiakkaan arjen ja hyvinvointiloman välisiä eroja voitaisiin tarkastella. Yksi esimerkki pidempikestoisen matkailupaketin yhteyteen sopivasta mittauksesta on unen laadun tarkkailu. Pidemmän mittausajan myötä tuloksista olisi mahdollistaa vetää vahvempia johtopäätöksiä luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Pidemmin kestävätmittaukset myös vähentävät tekniikan käyttöön liittyvää, ja asiakaskokemusta heikentävää säätämistä merkittävästi. Säätämistä syntyy esimerkiksi laitteen asentamisesta ja pois ottamisesta sekä sen käytön opastamisesta ja opettelusta. On tärkeää miettiä asiakkaan palvelupolku tarkasti kun ryhdytään linkittämään teknologiaa osaksi palvelua. Kaiken tulee sujua jouhevasti eikä tekniikka saa nousta liian suureen rooliin.

Tällä hetkellä yksi merkittävä haaste hyvinvointimatkailun ja teknologian liitossa on se, että suurin osa laitteista on suunniteltu kuluttajan henkilökohtaiseen käyttöön ja omistukseen. Sen vuoksi myös laitteiden keräämä data kertyy henkilökohtaiselle tilille laitevalmistajan sovellukseen. Sovelluksiin tallennettuun dataan on nykyisillä pelisäännöillä matkailuyrityksen usein vaikea päästä käsiksi, vaikka asiakas siihen luvan antaisikin.

Matkailuyritysten on hyvä edetä teknologian kanssa askel kerrallaan. Ensin kannattaa perehtyä ajan kanssa aiheeseen ja ottaa laitteita omaan testikäyttöön. Näin pääsee sisälle aihepiiriin ja oman käyttäjäkokemuksen myötä avautuu uusia ajatuksia laitteiden hyödyntämisestä osana yrityksen palveluita. Kun ajatukset palvelukonsepteista ovat hahmottuneet, voi seuraavaksi siirtyä testaamaan teknologiaa asiakkailla. Asiakaspalaute on mainio keino saada ainesta palvelun edelleen kehittämiseksi ja arvioida teknologian potentiaalia osana palveluita. Jos kokemukset ovat hyviä, seuraava askel voi olla laitevalmistajien kanssa tehtävä yhteistyö palveluiden kehittämisessä.

Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mamk

 

LUOTUO-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.