Mistä palvelua syrjäseutujen nuorille?

Ohjaamojen tuki -hankkeen koulutus ”Syrjäseutunuorten palvelutarpeet” kokosi parikymmentä ammattilaista Savonlinnaan aurinkoisena syyspäivänä. Usein syrjäseutujen palvelutarpeita ajatellaan vanhustyön näkökulmasta, mutta Etelä-Savossa on muistettava myös kaukaisten kylien nuoret.

Nuorten työttömyys Etelä-Savossa on korkeaa. Maaseutumaisilla alueilla työtä on tarjolla vähän, mutta nuoret eivät ole valmiita muuttamaan kotipaikkakunnalta kaupunkikeskuksiin tai oman maakunnan ulkopuolelle. Syrjäseuduilla asuvilla, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevilla nuorilla on suuri riski syrjäytyä työelämästä ja yhteiskunnasta.

Tutkimuspäällikkö, YTT Susan Erikssonin esittelemän Itä-Suomen nuorisopuntarin (2015) mukaan nuorten tukipalvelujen saatavuus ja saavutettavuus on syrjäseuduilla heikko. Pitkät välimatkat ja puutteellinen infrastruktuuri, kuten onneton julkinen liikenne, vaikeuttavat nuorten pääsyä palveluihin ja harrastuksiin.

polku

Nuoret hyvinvointiyhteiskunnan rispaantuvilla reunoilla

Tutkija, FT Sari Tuuva-Hongisto esitteli Kunnallisalan kehittämissäätiön vasta julkaisemaa tutkimusta Unohdettu vähemmistö? Syrjäkylien nuoret ja kuntien hyvinvointipalvelut. Tutkimuksen kohteena oli syrjäkylissä asuvien nuorten arki ja kokemukset hyvinvointipalveluista, koulutusmahdollisuuksista, hyvän elämän edellytyksistä, sosiaalisista suhteista ja tulevaisuuden unelmista. Tutkimuksessa haastateltiin 14–17-vuotiaita nuoria syrjäisissä kylissä Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa.

Nuoret viihtyvät omassa elinympäristössään, olipa se kaupungissa tai maalla. Vaikka koulumatka on pitkä ja palvelut kaukana, monetkaan nuoret eivät kaipaa muuta. ”Ainahan voi juosta”, jos ei ohjattuja harrastuksia ole ja ”yhen flipperin vois tuua”, jos halutaan palveluita kehittää.

Koti saattaa olla nuorelle elämän keskus, jonka reunoille muut elämänalueet sijoittuvat. Keskus-periferia-asettelua voisi palveluiden kehittämisessä pohtia laajemminkin. Ajattelussamme kylä ja palvelut ovat keskus, ja nuori on syrjässä. Entäpä jos nuori olisikin ajattelun keskipiste?

Mitä jokainen ammattilainen voi tehdä?

Kiinnostavien alustusten jälkeen jakauduttiin pieniin ryhmiin pohtimaan tuplatiimi-menetelmän avulla, mitä jokainen ammattilainen voi itse työssään tehdä. Työskentelyssä pyrittiin realistisiin ratkaisuihin olemassa olevia resursseja hyödyntäen.

160920_savonlinna

Kuva: Heikki Kantonen

Jokaisen ammattilaisen on tärkeää jalkautua syrjäseudulle. Nuorisotyö voisi välillä hypätä vaikkapa kirjastoautoon. Lisäksi kasvokkain tapahtuvaa palvelua on hyvä täydentää sosiaalisessa mediassa ja erilaisin verkkopalveluin. Nuorelle on hyvä olla läsnä edes jollain tavalla vuorokauden ympäri.

Osallistujien kesken nousivat esiin myös Ohjaamo-toiminnan kantavat teemat: ammattilaisten välinen yhteistyö ja nuorten osallisuus. Palveluiden tuottamisessa tulee kuulla nuoria ja niissä täytyy toimia nuorilähtöisesti. Eri palveluiden ja toimijoiden yhteistyöllä syrjäseudulla asuville nuorille voidaan myös mahdollistaa tuki palveluista, jotka ovat fyysisesti kaukana.

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

 

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s