Mielenterveyttä paikallisesti – Nuorten palveluiden kehittäminen monialaisesti

Jos tuplattaisiin kaikki nuoria auttavien tahojen resurssit, niin mitä tapahtuisi? – Näin ei näytä olevan tapahtumassa, mutta jos olisi, niin apu voisi jalkautua moniammatillisesti sitä tarvitsevan luokse niin nopeasti että se tuntuisi osuvan siihen hetkeen kun sitä eniten tarvitaan.

mamk_xinno_17-10-2016

Monialainen kehittämisryhmä 17.10.2016

Ohjaamojen tuki – hankkeen syksyllä 2015 toteutetun kuntakohtaisen tilanneselvityksen aikana nousi puheisiin se että pienempien kuntien nuoret ja heitä paikallisesti auttavat työntekijät eivät koe isoihin yksiköihin keskitettyjen palveluiden olevan nuorten käytössä samalla tavalla kuin kaupungissa asuvilla. Vaikka alueellisesti palvelut kuuluvat kaikille, voivat esimerkiksi välimatkat ja aikataulujen järjestäminen osoittautua haasteellisiksi. Jokaisessa kunnassa nuorille on tarjolla myös paikallista tukea esimerkiksi etsivän nuorisotyön osalta, mutta erityispalvelut koetaan olevan kaukana.
Samaan aikaan käynnissä olevan ESSO-hankkeen työntekijöiden kanssa päätettiin kokeilla, kuinka kahden hankkeen verkostot voisivat yhdessä ratkaista visaisia kysymyksiä. ESSO-hankkeen tavoitteena kun on luoda uusi toimintamalli, jossa toimintojen keskittämisellä keskussairaalan alueelle luodaan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon integraatio saumattomasti asiakaslähtöisten palveluketjujen aikaan saamiseksi. Yhteisen pöydän ääreen kutsuttiin Etelä-Savon sairaanhoitopiirin nuorten mielenterveystyön verkoston jäsenet, sekä Ohjaamojen tuki – hankkeen avainhenkilöitä sairaanhoitopiirin alueen kunnista.

Työskentely yhdessä alkoi ennakkotehtävien kysymysten asettelulla.

1. Miten nuori joka asuu syrjäseudulla saa samat palvelut kuin kantakaupungissa asuvat?
2. Mikä on nykyisessä järjestelmässä esteenä, ettei nuori saa palveluita?

Vastauksia saatiin runsaasti, ja näistä koostettiin yhdessä käsiteltävät aiheet ensimmäiseen yhteiseen palaveriin, joka toteutettiin Moision sairaalalla Mikkelissä 31.8.2016. Työskentelyyn osallistui toimijoita laajasti koko sairaanhoitopiirin alueelta, mukaan lukien koko nuorisopsykiatrian poliklinikan. Päivän jälkeen käsiteltävä aihekokonaisuus oli jäsentynyt kuuteen osa-alueeseen.

1. Jalkautuvan työn vahvistaminen
2. Ammattilaisten konsultaatiokäytäntöjen kehittäminen
3. Tekniikan hyödyntäminen
4. Nuorten osallisuuden toteutuminen
5. Yhteinen työ ja jokaisen työn tunnustaminen
6. Poliittiseen tahtoon vaikuttaminen

On selvää että nuorten elämä on muuttunut ajassa niin, että palveluiden tarve ja tavoitettavuus tulisi ideaalitilanteessa olla jatkuvaa, eli 24/7 periaatteella tarjottava mahdollisuus edistää omaa asiaansa palveluverkostossa. Usein se hetki jolloin nuori itse olisi kaikkein motivoitunein ottamaan avun vastaan, tapahtuu muulloin kuin virka-ajan puitteissa.
Kunnissa olevat lähityöntekijät pystyvät tavoittamaan nuoren ja tietävät usein hyvin paikkakunnalla asuvat kohderyhmäläisensä. Näin ollen rinnalla kulkeva ammattilainen kykenee yhdessä nuoren kanssa raivaamaan tietä kohdennettujen erityispalveluiden piiriin. Tässä apuna voidaan käyttää myös teknisiä ratkaisuita, mutta haasteena on vielä ainakin laitteiden ja ohjelmien yhteen sopimattomuus, käyttöön tottumattomuus sekä tietoturvakysymykset.
Yhtenä monialaisen yhteistyön rajoitteena on työtä tekevien henkilöiden kalentereissa oleva väljyyden puute. Tahtoa työn jakamiselle nuoren parhaaksi olisi enemmän kuin mitä oman työn resurssien puitteessa pystyy antamaan. Yksi muoto yhteisen työn kehittämiselle on spontaanin ja oikea-aikaisen konsultoinnin mahdollistaminen, jota varten sopiva väljyys kalenterissa olisi erittäin tarpeellista.

parhaat_ideat_syntymassa

Ideat vielä osallistujien ajatuksissa 31.8.2016

Elokuun tapaamisen jälkeen yhteinen työskentely sai jatkoa 17.10.2016 Mikkelin ammattikorkeakoululla, jossa aikaisempaa pienempi aktiivien joukko kävi ryhmäkeskustelua teemojen sisältä. Työskentely tiivistyi tuolloin lopulta kahteen osa-alueeseen.

1. Jalkautuvan työn vahvistaminen
2. Konsultaatiokäytäntöjen kehittäminen

Ymmärrys nuorten auttamiskentän tilanteesta on monialaisesti ajatellen työpajojen jälkeen osallistujilla jäsentyneempi. Keskustelua käytiin siitä miten erityispalvelut voisivat kulkea bussilla sinne missä nuoret ovat, sekä siitä miten paljon saavutettaisiin yksinkertaisesti vahvistamalla paikallisella tasolla olevaa palvelua.
Tekniikan hyödyntämisessä jo nyt pystyisi hyödyntämään enemmän esimerkiksi nettiterapiaa, niin että paikallistason rinnalla kulkija osallistuisi nuoren tukena harjoituksiin ja tapaamisiin. Näin myös heikommin itsenäiseen työskentelyyn kykenevä nuori saisi avun lähipalvelun omaisesti.
Yksi työstettävä ongelma on se miten tieto jo nyt tarjolla olevista palveluista saataisiin leviämään kaikille nuorten kanssa työskenteleville. Tarvetta olisi ainakin selkeälle koonnille turvalliseksi todetuista verkkopalveluista, sekä listalle niistä puhelinnumeroista joiden kautta saadaan palvelut jalkautumaan nuorten luokse. Tiedot eivät aina tavoita henkilöitä oikeaan aikaan.
Sellaiset palvelut jotka toimivat nuoren tilanteen selvittämistarkoituksessa ovat usein pyydettävissä apuun yksinkertaisella ammattilaisten ”lähetteellä”, ja näin ollen esimerkiksi sairaanhoitopiirin Välimaaston työryhmä ja paikallinen nuoren tilanteen tunteva etsivä nuorisotyö saavat toisistaan työskentelyn apua. Rakenteita on olemassa, ja niitä voi ja tulee käyttää.

moision_sairaala_31-8-2016

Suurin joukko asian äärellä 31.8.2016

Yhteistä tahtoa toimia nuorten parhaaksi löytyy, ja niin jo toimitaankin. Kokemukset palveluiden tavoittamattomuudesta ovat silti todellisia. Jonkun pitää kuulla nuoren hätä silloin kun nuori on valmis siitä puhumaan, ja kaikkien tulee yhdessä saada apu sinne missä nuori on. Juuri tästä on lopulta kyse, ja ainakin Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ja kuntien alueella toimivat rinnalla kulkijat ovat aihetta yhdessä pohtineet.
Yhteiset kohtaamiset ovat olleet tarpeellisia. Aina kun ihmiset kohtaavat, syntyy uusia oivalluksia ja tärkeitä kontakteja. Lisäksi hankkeiden verkostojen yhteistapaamisista on syntynyt materiaalia, joiden pohjalta myös Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat jatkotyöstävät kehittämisen ideoita.

 

Heikki Kantonen
TKI-asiantuntija

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s