ARKIPALOJA ja AISTIMUKSIA

ERNOD-hanke järjestää torstaina 8.12. klo 12-18 Mikkelin pääkirjastolla toimintapäivän, jossa on mahdollisuus tutustua erityisryhmien arkeen sekä ottaa ohjatusti haltuun mediavaikuttamisen menetelmiä ja -tekniikkaa mediaklubissa (nonstop 12-16).

Arkipaloja -näyttelyyn on koottu digitaalisia tuotoksia, joita on tehty hankkeen järjestämissä #koemunarki ja #kuulemunääni -mediavaikuttamistyöpajoissa. Kirjastolla palvelee myös Mamkin opiskelijoiden järjestämä pimeä kahvila, jossa näkeville tarjoutuu mahdollisuus kokea näkövammaisten maailmaa eri aisteja käyttäen.

Tervetuloa!

juliste

juliste-korjattu-uudestaan

Tuoreista julkaisuista inspiraatiota hyvinvointimatkailun kehittämiseen

dscf0458-2

Hyvinvointimatkailun noste se vain kasvaa ja matkailuyrityksissä on kovat odotukset ensi vuodelle. Vaikka Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen -hanke lähestyykin vääjäämättä loppuaan, on jatkuvuuteen panostettu monella rintamalla. Nyt hankkeessa koottu tieto ja kokemukset on paketoitu kahteen julkaisuun, joista voi ammentaa ajatuksia kehittämistyön jatkoon. Kohderyhmänä ovat erityisesti matkailualan yritykset ja alan kehittäjät, mutta visuaalisesti viimeisteltyjen julkaisujen parissa viihtyvät kaikki aihealueesta kiinnostuneet.

luonnollinen-hyvinointimatkailu

Luonnollinen hyvinvointimatkailu – tulevaisuuden suunnannäyttäjinä tutkimustieto ja teknologia

Julkaisuista tuhdimpi lukupaketti on hankkeen artikkelikokoelma, jossa vierailevina tähtinä on joukko alan kovimpia kotimaisia tekijöitä. Teoksen sisältö on ryhmitelty kolmeen toisiaan tukevaan osioon. Ensin luodaan asiakasymmärrystä perehtymällä hyvinvointimatkailun kohderyhmiin ja markkinoihin sekä myynnin kanaviin. Toinen osio esittelee hankkeessa kerätty tutkimustietoa luonnon hyvinvointivaikutuksia ja hyvinvointiteknologian mahdollisuuksia niiden mittaamisessa. Viimeisessä artikkeliryppäässä, kuten oikeastaan koko julkaisussa, punaisena lankana on palvelumuotoilu, ja esillä ovat LUOTUO-hankkeen yritysyhteistyön kokemukset.

Lukemaan pääset tästä: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116703/URNISBN9789515885616.pdf;jsessionid=AFEB4470171F6B334EE71E60C04138E2?sequence=1

lhv

Luonnon hyvinvointivaikutukset – hyödynnä tietoa matkailuliiketoiminnassa

Toinen julkaisu tarjoaa kevyen katsauksen hankkeen keskeisimpiin aihepiireihin: tutkimustietoon luonnon hyvinvointivaikutuksista ja hyvinvointiteknologiaan. Lehtisen ajatuksena on herättää lukijassa tiedonjano ja johdattaa lisätiedon äärelle. Kuinka tutkimustietoa voisi hyödyntää hyvinvointimatkailun markkinoinnissa? Mitä mahdollisuuksia hyvinvointiteknologia antaa hyvinvointivaikutusten mittaamiseen? Avautuuko tilaisuuksia liiketoiminnan kasvattamiseen?

Tästä julkaisuun: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116464/URNISBN9789515885500.pdf?sequence=1

Lukeminen kannattaa aina. Julkaisujen painoversiosta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä allekirjoittaneeseen.

teksti ja kuvat: Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mamk, viljo.kuuluvainen(at)mamk.fi

 

Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa LUOTUO-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Virtuaalinen läksytuki seitsemässä minuutissa

kuva1

Kuva: Skokie Public Library, CC BY-NC-SA 2.0 

ERNOD-hanke osallistui 22.11.2016 STKS:n IL-seminaariin (#ILseminaari), jonka teemana oli oppimisen tulevaisuus. Seminaaripäivän aikana puheissa vilahtelivat muun muassa sanat osaamismerkki, informaatiolukutaidon kehykset, avoimen tieteen OPS ja flipattu oppiminen. Yksi päivän keskeinen teema oli myös vertaisoppiminen, mihin liittyen ERNOD-hanke esitteli pecha kucha -esityksessä virtuaalisen läksy-/opiskelutuen mallia.

Virtuaalinen opiskelutuki seitsemässä minuutissa  

ERNOD-hankkeen pecha kucha -esityksessä kuvattiin lyhyesti tanskalainen virtuaalisen läksytuen malli Lektier Online. Tanskassa virtuaalisen läksytuen mallia on kehitetty yli vuosikymmenen ajan ja nykyään se on valtakunnallinen palvelu. Keskeistä mallissa on sen pohjautuminen vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoiset yliopisto-opiskelijat antavat virtuaalista läksytukea sitä varten kehitetyn sovelluksen kautta osana opintojaan. Vapaaehtoiset kokoontuvat antamaan läksytukea samaan paikkaan muodostaen yhteisön. (Lue lisää vapaaehtoisten yhteisöllisyydestä: https://tkiblogi.wordpress.com/2016/06/09/mahdollisuuksia-kiinnittaa-ihmisia-yhteisoihin/)

Pecha kucha -esityksessä kuvattiin myös ERNOD-hankkeen puitteissa tehtyjä virtuaalisen läksytuen kokeiluja. Ensimmäiset kokeilut tehtiin loppukeväästä 2016 yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun, Mikkelin kaupunginkirjaston ja Kouvolan kaupunginkirjaston kanssa. Syksyllä 2016 olemme saaneet kokeiluihin mukaan myös Oulun ja Joensuun kaupunginkirjastot, joissa molemmissa vapaaehtoiset antavat läksytukea erityisesti maahanmuuttajanuorille. Molemmissa kaupungeissa vapaaehtoisina toimivat yliopisto-opiskelijat: Joensuussa mukana on äidinkielen ja kirjallisuuden pääaineopiskelijoita ja Oulussa puolestaan S2-opettajaopiskelijoita.

img_6451

Yhteisöpedagogiopiskelijoita virtuaalista läksytukea antamassa marraskuussa 2016

Tanskan mallin ja ERNOD-hankkeen puitteissa tehtyjen kokeilujen esittelemisen jälkeen oli vielä muutama minuutti aikaa peilata virtuaalisen läksytuen mallia yleisten kirjastojen uuteen kirjastolakiin. Uudessa kirjastolaissa korostuu väestön yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen sivistykseen ja kulttuuriin. Virtuaalinen ohjaus on parhaimmillaan kaikkien saavutettavissa, joten se tukee myös kansalaisten yhdenvertaisuutta ja palvelujen saatavuutta. Uudessa kirjastolaissa lähtökohtina ovat myös yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Virtuaalinen läksytuki voisikin olla yksi sellainen digitaalinen palvelu, joka edistää kirjaston käyttäjien aktiivisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.

Vertaisoppiminen – vuorovaikutusta ja toimijuutta 

IL-seminaarin yhdessä työpajassa Tiia Puputti Jyväskylän yliopiston kirjastosta johdatteli osallistujat pohtimaan vertaisoppimisen mahdollisuuksia erityisesti informaatiolukutaidon edistämisessä.

img_6517

Puputti luonnehti vertaisoppimista keinoksi aktivoida ja lisätä vuorovaikutusta sekä tukea minäpystyvyyden tunnetta ja oman osaamisen jakamista. Myös virtuaalisen läksytuen ytimessä on nuorten minäpystyvyyden ja toimijuuden edistäminen. Virtuaalisen läksytuen vapaaehtoinen ei ole opettaja, vaan yhdessä pohtija ja rinnallakulkija, joka pyrkii toiminnallaan edistämään nuoren omaa toimijuutta.

“Vaikka aluksi jännittikin, niin huomasin läksytukea antaessani että kukaan ei oleta että täällä päässä on kaikki vastaukset valmiina. Ja että vastauksia voi etsiä vaikka yhdessä.”

Vapaaehtoinen

IL-seminaarissa pääpainopiste oli luonnollisestikin informaatiolukutaidossa ja tiedonhaun taidoissa. Päivän aikana jäinkin pohtimaan virtuaalisen läksytuen mallia erityisesti tiedonhaun näkökulmasta. Virtuaalisen läksytuen mallissa vapaaehtoiset auttavat nuoria tarvittaessa myös tiedonhaussa, jolloin myös omat tiedonhaun taidot kehittyvät. Tällainen vertaisoppimiseen pohjautuva malli taitaisikin olla sovellettavissa myös tieteellisten kirjastojen informaatiolukutaidon opetukseen, eikö vain?

 

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

 

Stressi on mielentila

Työhyvinvointi, työ, aivot ja stressi liittyvät yhteen. Tässä muutama miete stressistä mielentilana.

Vaikka stressi on mielentila siinä missä onnellisuus ja surullisuus, se mielletään usein vain negatiiviseksi asiaksi. Koska pieni stressi pitää meidät liikkeessä, se on myös hyvä asia. Hyvää stressiä täytyy siis ruokkia positiivisilla ajatuksilla – huolimatta siitä, miten haastavaa se voi olla asioiden kasaantuessa niskaan.

Loppujen lopuksi tunne hyvin tehdystä ja haastavasta työstä on palkitseva. Sitä kannattaa siis tavoitella. Kun siis huomaat mielentilasi muuttuvan apeaksi ja negatiiviseksi paineen keskellä, palauta ajatuksesi tilanteeseen, joka saa sinut iloisemmaksi. Palauta mieleesi ja  pohdi tuota tulevaa ja aiemmista kokemuksistasi tuttua, palkitsevaa tunnetta.

Asentoharjoitus

Voit myös kokeilla seuraavaa pientä harjoitusta, jonka jokainen voi tehdä kun ajatukset alkavat mennä synkeiksi.

Nouse seisomaan ja vedä hartiasi taakse. Nosta leukasi ja katseesi ylös ja sano ääneen: “olen surullinen”. Sano sen jälkeen: “olen onnellinen”.
Kumpi tuntuuko aidommalta? – voit siis auttaa mielesi iloisemmaksi muuttamalla asentosi sellaiseksi, kun se normaalisti hyvällä mielentilalla on!
Harjoituksen voit halutessasi kokeilla myös toisinpäin.

Lähteet:
https://www.terve.fi/elamanhallinta/75542-stressi-tietopaketti
http://www.osteon.fi/nlp/ryhti-on-mielentila/

Doora Kakko

Doora kuuluu Aivot ja työ-seminaarivalmisteluihin osallistuvaan  liiketalouden opiskelijoiden työryhmään.

LISÄTIETOJA SEMINAARISTA JA TYÖHYVINVOINTIAKATEMIA-HANKKEESTA
MORE INFORMATION ABOUT THE SEMINAR & PROJECT
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Kaiken ei tarvitse olla täydellistä

Joskus tehtäviä on hetkellisesti aivan liikaa eikä pakoteitä enää löydy. Silloin on vain yritettävä tehdä kaikki tehtävät kunnialla sen sijaan, että jäisi potemaan huonoa omaatuntoa siitä, miten jotkin asiat voisi hoitaa paremmin.

Vaikka tehtävää ei ole suoritettu täydellisesti, se ei tarkoita automaattisesti sitä, että se olisi tehty huonosti. Jos huomaat oman työnjälkesi huonontuvan, pysähdy miettimään onko sinulla liian monta rautaa tulessa. Tarvittaessa opettele sanomaan myös “ei” tehtäville, joihin paneutumiseen sinulla ei ole aikaa.

Vaikka sinusta tuntuu siltä, että hukut työn alle, koita jotenkin pitää mieli kirkkaana. Muista, että pian helpottaa. Koska kaikki ongelmamme ovat joko menneitä tai tulevia, meillä ei ole nyt mitään hätää.

Lähestyykö joku deadline?
Älä huoli, se on vasta tulevaisuudessa.

Epäonnistuitko puheessa?
Se on mennyttä, joten et voi enää asialle mitään.

Juuri nyt kaikki on hyvin.

nyt
Lähde:
https://www.terve.fi/elamanhallinta/75542-stressi-tietopaketti

Doora Kakko

Doora kuuluu Aivot ja työ-seminaarivalmisteluihin osallistuvaan  liiketalouden opiskelijoiden työryhmään.

LISÄTIETOJA SEMINAARISTA JA TYÖHYVINVOINTIAKATEMIA-HANKKEESTA
MORE INFORMATION ABOUT THE SEMINAR & PROJECT
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

 

Onko stressi osa arkeasi?

On kylmä syysaamu. Heräät aikaisin, kiiruhdat ruuhkassa töihin, liikut työpaikalla paikasta toiseen ja yrität saada valmiiksi kaikki annetut tehtävät aikataulussaan juuri niin kuin oppikirjassa. Pääset tapaamisesta ja siirryt seuraaviin askareisiin. Ruokatunnin aikanakin pohdit jo seuraavaa tehtävää ja toivot ettet ole unohtanut mitään tärkeää, joka pitäisi vielä tänään saada valmiiksi. Työpaikalta lähtiessä käyt läpi kaiken mitä sait päivän aikana tehtyä. Olisiko voinut olla vielä hieman tehokkaampi?

head-1597565_1920
Et  ole suinkaan matkalla suoraan kotiin lepäämään, vaan haet ehkä lapsesi tarhasta. Käytkö ensin ruokaostoksilla? Oletko hankkinut autoosi jo uudet talvirenkaat? Naapurin rouvakin kyselee haravointitalkoiden perään ennen kuin lumi valtaa maan. Missä välissä kerkeät siivota ja pyykätä? Entä milloin ehdit levätä? Pohditko vielä sängyssä ennen nukahtamista mitä sinun tarvitsee saada huomenna valmiiksi?

Nykymaailma odottaa meiltä paljon. Työelämä vaatii paljon voimiamme ja usein töistä lähtiessä meidät valtaa riittämättömyyden tunne, koska jotain on varmasti jäänyt kesken tai jonkin tehtävän olisi voinut hoitaa myös paljon paremmin. Stressiä ei voi välttää ja pienissä määrin se jopa pitää meidät liikkeessä. Jossakin kohtaa stressi voi ottaa yliotteen ja kaikki tehtävät vain tuntuvat kasaantuvan. Vuorokauden tunnit eivät tunnu riittävän enää mihinkään. Tässä kohtaa meidän pitäisi  pysähtyä miettimään, kuinka voimme muuttaa tekojamme, jotta jaksaisimme arjessa paremmin.

Pysähdy ja tee lista

Yksi syy stressiin on kiire. Hermostuneena mikään ei onnistu kerralla. Ensimmäinen askel kiireen vähentämiselle on järjestelmällisyys. Pysähdy paikoillesi ja tee aikataulutettu lista asioista, jotka täytyy saada valmiiksi. Kun asiat pyörivät vain sumuna päässä, voi tehtävälista tuntua mahdottoman pitkältä. Voit kirjoittaa tehtävät vaikka taskukokoiseen kalenteriin ja yliviivata aina sitä mukaa, kun saat ne tehtyä. Jos merkkaat tehtävät ylös aina kun niitä ilmenee, vältyt myös tuplabuukkaamiselta. Kun aamu lähtee käyntiin selvin sävelin, ei aikaa tuhlaannu ajatussumun hämmentämiseen.

Tehtävälista tuntuu huomattavasti pidemmältä, kun sitä sekoittaa pään sisällä. Kirjaamalla selkiävät ajatukset sekä tehtäviewn mittasuhteet. Auta aivojasi ja jäsennä! 1.12.2016 lisää vinkkejä aivojen hyvinvointiin Savonlinnan Aivot ja työ-seminaarissa. Tervetuloa!

lista

Lähde: https://www.terve.fi/elamanhallinta/75542-stressi-tietopaketti

Dora Kakko

Dora kuuluu seminaarivalmisteluihin osallistuvaan  liiketalouden opiskelijoiden työryhmään.

LISÄTIETOJA SEMINAARISTA JA TYÖHYVINVOINTIAKATEMIA-HANKKEESTA
MORE INFORMATION ABOUT THE SEMINAR & PROJECT
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Palvelun rakennuspalikat

Ohjaamojen tuki -hanke järjesti eteläsavolaisille Ohjaamojen ja muiden nuorten palveluiden ammattilaisille innovatiivisen kehittämisosaamisen koulutuksen 17.11.2016. Koulutuksen teemoina olivat kehittämisprosessin lisäksi konkreettisemmat aiheet asiakasymmärrys kehittämisen taustalla, uudet ratkaisutavat ja nopeiden kokeilujen toteuttaminen. Aiheisiin pureuduttiin kouluttaja Sami Heikkisen johdolla teoriatiedon voimin ja käytännön harjoittein – legoillakin pääsimme vakavasti leikkimään.

Kehitä vaiheittain

Roomaa ei rakennettu päivässä, eikä palvelukaan ole kerralla valmis. Kehittämisprosessin voi jakaa neljään vaiheeseen:

  1. Rajaa kehityshaaste
  2. Opi asiakasnäkökulma
  3. Ratkaise – ratkaisujen ideointi
  4. Testaa – kokeile käytännössä

rataspaa

Ensin täytyy tietää, mitä halutaan kehittää. Uusi vai olemassa oleva palvelu? Mitä tavoitellaan ja miksi? Miten onnistumista mitataan? Millaisia asiakkaat ovat ja mitä heistä ei vielä tiedetä?

Toinen vaihe on ehkä kaikkein oleellisin: asiakasnäkökulma. Muista huomioida se, jolle palvelua tarjoat ja kehität! Nuorten osallisuus on yksi Ohjaamo-toiminnan peruspilareista, joten nuorilla on oleellinen rooli myös palveluita kehitettäessä.

Ratkaisuvaiheessa luodaan kehityskohteisiin liittyvien kysymysten pohjalta erilaisia ideoita ja ratkaisuehdotuksia. Aivomyrskyn jälkeen ideoista valitaan parhaat, ja lopuksi valitaan helpoin ja nopein käytännössä kokeiltava testiin.

Valittu idea hiotaan timantiksi kuvaamalla idea vaiheittain ja jalostamalla siitä toiminta- tai palvelumalli. Suunnitellaan nopea kokeilu ja sitten testataan!

Kehitä konkreettisesti

Päivän aikana meille esiteltiin muutamia käytännön työkaluja. Lego Serious Play on menetelmä, jossa ideointia ja kehittämistä tuetaan käsillä tekemällä. Jokainen löytää vastauksensa Lego-palikoista ja saa äänensä kuuluviin. Mitä muuta nuorten kanssa voisi tehdä leikin varjolla?

Asiakkaan näkökulma on kaikkein tärkein, ja siihen voi pureutua monella tavalla. Piirrä asiakkaan palvelupolku vaihe vaiheelta paperille tai toteuta palveluroolipeli. Katso palvelua asiakkaan silmin – ja muista myös muut aistit.

 

nimeton

LSP-lämmittelytehtävä: 9 palikan omakuva. On näköinen.

 

Materiaalit

Kattava palvelumuotoilun työkalupakki on kehitetty Jyväskylän ammattikorkeakoulun SDT-hankkeessa.

Lego Serious Play -metodista voit lukea tarkemmin esimerkiksi REaD-lehden artikkelista tai Innovatiivisuus ohjauksessa ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä -julkaisusta.

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.