ARKIPALOJA ja AISTIMUKSIA

ERNOD-hanke järjestää torstaina 8.12. klo 12-18 Mikkelin pääkirjastolla toimintapäivän, jossa on mahdollisuus tutustua erityisryhmien arkeen sekä ottaa ohjatusti haltuun mediavaikuttamisen menetelmiä ja -tekniikkaa mediaklubissa (nonstop 12-16).

Arkipaloja -näyttelyyn on koottu digitaalisia tuotoksia, joita on tehty hankkeen järjestämissä #koemunarki ja #kuulemunääni -mediavaikuttamistyöpajoissa. Kirjastolla palvelee myös Mamkin opiskelijoiden järjestämä pimeä kahvila, jossa näkeville tarjoutuu mahdollisuus kokea näkövammaisten maailmaa eri aisteja käyttäen.

Tervetuloa!

juliste

juliste-korjattu-uudestaan

Tuoreista julkaisuista inspiraatiota hyvinvointimatkailun kehittämiseen

dscf0458-2

Hyvinvointimatkailun noste se vain kasvaa ja matkailuyrityksissä on kovat odotukset ensi vuodelle. Vaikka Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen -hanke lähestyykin vääjäämättä loppuaan, on jatkuvuuteen panostettu monella rintamalla. Nyt hankkeessa koottu tieto ja kokemukset on paketoitu kahteen julkaisuun, joista voi ammentaa ajatuksia kehittämistyön jatkoon. Kohderyhmänä ovat erityisesti matkailualan yritykset ja alan kehittäjät, mutta visuaalisesti viimeisteltyjen julkaisujen parissa viihtyvät kaikki aihealueesta kiinnostuneet.

luonnollinen-hyvinointimatkailu

Luonnollinen hyvinvointimatkailu – tulevaisuuden suunnannäyttäjinä tutkimustieto ja teknologia

Julkaisuista tuhdimpi lukupaketti on hankkeen artikkelikokoelma, jossa vierailevina tähtinä on joukko alan kovimpia kotimaisia tekijöitä. Teoksen sisältö on ryhmitelty kolmeen toisiaan tukevaan osioon. Ensin luodaan asiakasymmärrystä perehtymällä hyvinvointimatkailun kohderyhmiin ja markkinoihin sekä myynnin kanaviin. Toinen osio esittelee hankkeessa kerätty tutkimustietoa luonnon hyvinvointivaikutuksia ja hyvinvointiteknologian mahdollisuuksia niiden mittaamisessa. Viimeisessä artikkeliryppäässä, kuten oikeastaan koko julkaisussa, punaisena lankana on palvelumuotoilu, ja esillä ovat LUOTUO-hankkeen yritysyhteistyön kokemukset.

Lukemaan pääset tästä: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116703/URNISBN9789515885616.pdf;jsessionid=AFEB4470171F6B334EE71E60C04138E2?sequence=1

lhv

Luonnon hyvinvointivaikutukset – hyödynnä tietoa matkailuliiketoiminnassa

Toinen julkaisu tarjoaa kevyen katsauksen hankkeen keskeisimpiin aihepiireihin: tutkimustietoon luonnon hyvinvointivaikutuksista ja hyvinvointiteknologiaan. Lehtisen ajatuksena on herättää lukijassa tiedonjano ja johdattaa lisätiedon äärelle. Kuinka tutkimustietoa voisi hyödyntää hyvinvointimatkailun markkinoinnissa? Mitä mahdollisuuksia hyvinvointiteknologia antaa hyvinvointivaikutusten mittaamiseen? Avautuuko tilaisuuksia liiketoiminnan kasvattamiseen?

Tästä julkaisuun: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116464/URNISBN9789515885500.pdf?sequence=1

Lukeminen kannattaa aina. Julkaisujen painoversiosta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä allekirjoittaneeseen.

teksti ja kuvat: Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mamk, viljo.kuuluvainen(at)mamk.fi

 

Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa LUOTUO-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Virtuaalinen läksytuki seitsemässä minuutissa

kuva1

Kuva: Skokie Public Library, CC BY-NC-SA 2.0 

ERNOD-hanke osallistui 22.11.2016 STKS:n IL-seminaariin (#ILseminaari), jonka teemana oli oppimisen tulevaisuus. Seminaaripäivän aikana puheissa vilahtelivat muun muassa sanat osaamismerkki, informaatiolukutaidon kehykset, avoimen tieteen OPS ja flipattu oppiminen. Yksi päivän keskeinen teema oli myös vertaisoppiminen, mihin liittyen ERNOD-hanke esitteli pecha kucha -esityksessä virtuaalisen läksy-/opiskelutuen mallia.

Virtuaalinen opiskelutuki seitsemässä minuutissa  

ERNOD-hankkeen pecha kucha -esityksessä kuvattiin lyhyesti tanskalainen virtuaalisen läksytuen malli Lektier Online. Tanskassa virtuaalisen läksytuen mallia on kehitetty yli vuosikymmenen ajan ja nykyään se on valtakunnallinen palvelu. Keskeistä mallissa on sen pohjautuminen vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoiset yliopisto-opiskelijat antavat virtuaalista läksytukea sitä varten kehitetyn sovelluksen kautta osana opintojaan. Vapaaehtoiset kokoontuvat antamaan läksytukea samaan paikkaan muodostaen yhteisön. (Lue lisää vapaaehtoisten yhteisöllisyydestä: https://tkiblogi.wordpress.com/2016/06/09/mahdollisuuksia-kiinnittaa-ihmisia-yhteisoihin/)

Pecha kucha -esityksessä kuvattiin myös ERNOD-hankkeen puitteissa tehtyjä virtuaalisen läksytuen kokeiluja. Ensimmäiset kokeilut tehtiin loppukeväästä 2016 yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun, Mikkelin kaupunginkirjaston ja Kouvolan kaupunginkirjaston kanssa. Syksyllä 2016 olemme saaneet kokeiluihin mukaan myös Oulun ja Joensuun kaupunginkirjastot, joissa molemmissa vapaaehtoiset antavat läksytukea erityisesti maahanmuuttajanuorille. Molemmissa kaupungeissa vapaaehtoisina toimivat yliopisto-opiskelijat: Joensuussa mukana on äidinkielen ja kirjallisuuden pääaineopiskelijoita ja Oulussa puolestaan S2-opettajaopiskelijoita.

img_6451

Yhteisöpedagogiopiskelijoita virtuaalista läksytukea antamassa marraskuussa 2016

Tanskan mallin ja ERNOD-hankkeen puitteissa tehtyjen kokeilujen esittelemisen jälkeen oli vielä muutama minuutti aikaa peilata virtuaalisen läksytuen mallia yleisten kirjastojen uuteen kirjastolakiin. Uudessa kirjastolaissa korostuu väestön yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen sivistykseen ja kulttuuriin. Virtuaalinen ohjaus on parhaimmillaan kaikkien saavutettavissa, joten se tukee myös kansalaisten yhdenvertaisuutta ja palvelujen saatavuutta. Uudessa kirjastolaissa lähtökohtina ovat myös yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Virtuaalinen läksytuki voisikin olla yksi sellainen digitaalinen palvelu, joka edistää kirjaston käyttäjien aktiivisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.

Vertaisoppiminen – vuorovaikutusta ja toimijuutta 

IL-seminaarin yhdessä työpajassa Tiia Puputti Jyväskylän yliopiston kirjastosta johdatteli osallistujat pohtimaan vertaisoppimisen mahdollisuuksia erityisesti informaatiolukutaidon edistämisessä.

img_6517

Puputti luonnehti vertaisoppimista keinoksi aktivoida ja lisätä vuorovaikutusta sekä tukea minäpystyvyyden tunnetta ja oman osaamisen jakamista. Myös virtuaalisen läksytuen ytimessä on nuorten minäpystyvyyden ja toimijuuden edistäminen. Virtuaalisen läksytuen vapaaehtoinen ei ole opettaja, vaan yhdessä pohtija ja rinnallakulkija, joka pyrkii toiminnallaan edistämään nuoren omaa toimijuutta.

“Vaikka aluksi jännittikin, niin huomasin läksytukea antaessani että kukaan ei oleta että täällä päässä on kaikki vastaukset valmiina. Ja että vastauksia voi etsiä vaikka yhdessä.”

Vapaaehtoinen

IL-seminaarissa pääpainopiste oli luonnollisestikin informaatiolukutaidossa ja tiedonhaun taidoissa. Päivän aikana jäinkin pohtimaan virtuaalisen läksytuen mallia erityisesti tiedonhaun näkökulmasta. Virtuaalisen läksytuen mallissa vapaaehtoiset auttavat nuoria tarvittaessa myös tiedonhaussa, jolloin myös omat tiedonhaun taidot kehittyvät. Tällainen vertaisoppimiseen pohjautuva malli taitaisikin olla sovellettavissa myös tieteellisten kirjastojen informaatiolukutaidon opetukseen, eikö vain?

 

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

 

Stressi on mielentila

Työhyvinvointi, työ, aivot ja stressi liittyvät yhteen. Tässä muutama miete stressistä mielentilana.

Vaikka stressi on mielentila siinä missä onnellisuus ja surullisuus, se mielletään usein vain negatiiviseksi asiaksi. Koska pieni stressi pitää meidät liikkeessä, se on myös hyvä asia. Hyvää stressiä täytyy siis ruokkia positiivisilla ajatuksilla – huolimatta siitä, miten haastavaa se voi olla asioiden kasaantuessa niskaan.

Loppujen lopuksi tunne hyvin tehdystä ja haastavasta työstä on palkitseva. Sitä kannattaa siis tavoitella. Kun siis huomaat mielentilasi muuttuvan apeaksi ja negatiiviseksi paineen keskellä, palauta ajatuksesi tilanteeseen, joka saa sinut iloisemmaksi. Palauta mieleesi ja  pohdi tuota tulevaa ja aiemmista kokemuksistasi tuttua, palkitsevaa tunnetta.

Asentoharjoitus

Voit myös kokeilla seuraavaa pientä harjoitusta, jonka jokainen voi tehdä kun ajatukset alkavat mennä synkeiksi.

Nouse seisomaan ja vedä hartiasi taakse. Nosta leukasi ja katseesi ylös ja sano ääneen: “olen surullinen”. Sano sen jälkeen: “olen onnellinen”.
Kumpi tuntuuko aidommalta? – voit siis auttaa mielesi iloisemmaksi muuttamalla asentosi sellaiseksi, kun se normaalisti hyvällä mielentilalla on!
Harjoituksen voit halutessasi kokeilla myös toisinpäin.

Lähteet:
https://www.terve.fi/elamanhallinta/75542-stressi-tietopaketti
http://www.osteon.fi/nlp/ryhti-on-mielentila/

Doora Kakko

Doora kuuluu Aivot ja työ-seminaarivalmisteluihin osallistuvaan  liiketalouden opiskelijoiden työryhmään.

LISÄTIETOJA SEMINAARISTA JA TYÖHYVINVOINTIAKATEMIA-HANKKEESTA
MORE INFORMATION ABOUT THE SEMINAR & PROJECT
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Kaiken ei tarvitse olla täydellistä

Joskus tehtäviä on hetkellisesti aivan liikaa eikä pakoteitä enää löydy. Silloin on vain yritettävä tehdä kaikki tehtävät kunnialla sen sijaan, että jäisi potemaan huonoa omaatuntoa siitä, miten jotkin asiat voisi hoitaa paremmin.

Vaikka tehtävää ei ole suoritettu täydellisesti, se ei tarkoita automaattisesti sitä, että se olisi tehty huonosti. Jos huomaat oman työnjälkesi huonontuvan, pysähdy miettimään onko sinulla liian monta rautaa tulessa. Tarvittaessa opettele sanomaan myös “ei” tehtäville, joihin paneutumiseen sinulla ei ole aikaa.

Vaikka sinusta tuntuu siltä, että hukut työn alle, koita jotenkin pitää mieli kirkkaana. Muista, että pian helpottaa. Koska kaikki ongelmamme ovat joko menneitä tai tulevia, meillä ei ole nyt mitään hätää.

Lähestyykö joku deadline?
Älä huoli, se on vasta tulevaisuudessa.

Epäonnistuitko puheessa?
Se on mennyttä, joten et voi enää asialle mitään.

Juuri nyt kaikki on hyvin.

nyt
Lähde:
https://www.terve.fi/elamanhallinta/75542-stressi-tietopaketti

Doora Kakko

Doora kuuluu Aivot ja työ-seminaarivalmisteluihin osallistuvaan  liiketalouden opiskelijoiden työryhmään.

LISÄTIETOJA SEMINAARISTA JA TYÖHYVINVOINTIAKATEMIA-HANKKEESTA
MORE INFORMATION ABOUT THE SEMINAR & PROJECT
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

 

Onko stressi osa arkeasi?

On kylmä syysaamu. Heräät aikaisin, kiiruhdat ruuhkassa töihin, liikut työpaikalla paikasta toiseen ja yrität saada valmiiksi kaikki annetut tehtävät aikataulussaan juuri niin kuin oppikirjassa. Pääset tapaamisesta ja siirryt seuraaviin askareisiin. Ruokatunnin aikanakin pohdit jo seuraavaa tehtävää ja toivot ettet ole unohtanut mitään tärkeää, joka pitäisi vielä tänään saada valmiiksi. Työpaikalta lähtiessä käyt läpi kaiken mitä sait päivän aikana tehtyä. Olisiko voinut olla vielä hieman tehokkaampi?

head-1597565_1920
Et  ole suinkaan matkalla suoraan kotiin lepäämään, vaan haet ehkä lapsesi tarhasta. Käytkö ensin ruokaostoksilla? Oletko hankkinut autoosi jo uudet talvirenkaat? Naapurin rouvakin kyselee haravointitalkoiden perään ennen kuin lumi valtaa maan. Missä välissä kerkeät siivota ja pyykätä? Entä milloin ehdit levätä? Pohditko vielä sängyssä ennen nukahtamista mitä sinun tarvitsee saada huomenna valmiiksi?

Nykymaailma odottaa meiltä paljon. Työelämä vaatii paljon voimiamme ja usein töistä lähtiessä meidät valtaa riittämättömyyden tunne, koska jotain on varmasti jäänyt kesken tai jonkin tehtävän olisi voinut hoitaa myös paljon paremmin. Stressiä ei voi välttää ja pienissä määrin se jopa pitää meidät liikkeessä. Jossakin kohtaa stressi voi ottaa yliotteen ja kaikki tehtävät vain tuntuvat kasaantuvan. Vuorokauden tunnit eivät tunnu riittävän enää mihinkään. Tässä kohtaa meidän pitäisi  pysähtyä miettimään, kuinka voimme muuttaa tekojamme, jotta jaksaisimme arjessa paremmin.

Pysähdy ja tee lista

Yksi syy stressiin on kiire. Hermostuneena mikään ei onnistu kerralla. Ensimmäinen askel kiireen vähentämiselle on järjestelmällisyys. Pysähdy paikoillesi ja tee aikataulutettu lista asioista, jotka täytyy saada valmiiksi. Kun asiat pyörivät vain sumuna päässä, voi tehtävälista tuntua mahdottoman pitkältä. Voit kirjoittaa tehtävät vaikka taskukokoiseen kalenteriin ja yliviivata aina sitä mukaa, kun saat ne tehtyä. Jos merkkaat tehtävät ylös aina kun niitä ilmenee, vältyt myös tuplabuukkaamiselta. Kun aamu lähtee käyntiin selvin sävelin, ei aikaa tuhlaannu ajatussumun hämmentämiseen.

Tehtävälista tuntuu huomattavasti pidemmältä, kun sitä sekoittaa pään sisällä. Kirjaamalla selkiävät ajatukset sekä tehtäviewn mittasuhteet. Auta aivojasi ja jäsennä! 1.12.2016 lisää vinkkejä aivojen hyvinvointiin Savonlinnan Aivot ja työ-seminaarissa. Tervetuloa!

lista

Lähde: https://www.terve.fi/elamanhallinta/75542-stressi-tietopaketti

Dora Kakko

Dora kuuluu seminaarivalmisteluihin osallistuvaan  liiketalouden opiskelijoiden työryhmään.

LISÄTIETOJA SEMINAARISTA JA TYÖHYVINVOINTIAKATEMIA-HANKKEESTA
MORE INFORMATION ABOUT THE SEMINAR & PROJECT
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Palvelun rakennuspalikat

Ohjaamojen tuki -hanke järjesti eteläsavolaisille Ohjaamojen ja muiden nuorten palveluiden ammattilaisille innovatiivisen kehittämisosaamisen koulutuksen 17.11.2016. Koulutuksen teemoina olivat kehittämisprosessin lisäksi konkreettisemmat aiheet asiakasymmärrys kehittämisen taustalla, uudet ratkaisutavat ja nopeiden kokeilujen toteuttaminen. Aiheisiin pureuduttiin kouluttaja Sami Heikkisen johdolla teoriatiedon voimin ja käytännön harjoittein – legoillakin pääsimme vakavasti leikkimään.

Kehitä vaiheittain

Roomaa ei rakennettu päivässä, eikä palvelukaan ole kerralla valmis. Kehittämisprosessin voi jakaa neljään vaiheeseen:

  1. Rajaa kehityshaaste
  2. Opi asiakasnäkökulma
  3. Ratkaise – ratkaisujen ideointi
  4. Testaa – kokeile käytännössä

rataspaa

Ensin täytyy tietää, mitä halutaan kehittää. Uusi vai olemassa oleva palvelu? Mitä tavoitellaan ja miksi? Miten onnistumista mitataan? Millaisia asiakkaat ovat ja mitä heistä ei vielä tiedetä?

Toinen vaihe on ehkä kaikkein oleellisin: asiakasnäkökulma. Muista huomioida se, jolle palvelua tarjoat ja kehität! Nuorten osallisuus on yksi Ohjaamo-toiminnan peruspilareista, joten nuorilla on oleellinen rooli myös palveluita kehitettäessä.

Ratkaisuvaiheessa luodaan kehityskohteisiin liittyvien kysymysten pohjalta erilaisia ideoita ja ratkaisuehdotuksia. Aivomyrskyn jälkeen ideoista valitaan parhaat, ja lopuksi valitaan helpoin ja nopein käytännössä kokeiltava testiin.

Valittu idea hiotaan timantiksi kuvaamalla idea vaiheittain ja jalostamalla siitä toiminta- tai palvelumalli. Suunnitellaan nopea kokeilu ja sitten testataan!

Kehitä konkreettisesti

Päivän aikana meille esiteltiin muutamia käytännön työkaluja. Lego Serious Play on menetelmä, jossa ideointia ja kehittämistä tuetaan käsillä tekemällä. Jokainen löytää vastauksensa Lego-palikoista ja saa äänensä kuuluviin. Mitä muuta nuorten kanssa voisi tehdä leikin varjolla?

Asiakkaan näkökulma on kaikkein tärkein, ja siihen voi pureutua monella tavalla. Piirrä asiakkaan palvelupolku vaihe vaiheelta paperille tai toteuta palveluroolipeli. Katso palvelua asiakkaan silmin – ja muista myös muut aistit.

 

nimeton

LSP-lämmittelytehtävä: 9 palikan omakuva. On näköinen.

 

Materiaalit

Kattava palvelumuotoilun työkalupakki on kehitetty Jyväskylän ammattikorkeakoulun SDT-hankkeessa.

Lego Serious Play -metodista voit lukea tarkemmin esimerkiksi REaD-lehden artikkelista tai Innovatiivisuus ohjauksessa ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä -julkaisusta.

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Opiskelijatiimin näkökulma Saimaa Wellbeing-seminaarin järjestelyihin

Meillä oli tehtävänä olla mukana järjestämässä Saimaa Wellbeing -seminaaria, joka oli Luotuo-hankkeen loppuseminaari. Lähdimme aamulla klo 8.15 koulun pihalta kukkakaupan kautta kohti Anttolanhovia. Yöllä oli sadellut hieman lunta ja säätiedotuksissa luvattiin huonoa ajokeliä Itä-Suomeen, mielessä käväisi sen vaikutuksesta seminaarin osallistujamäärään ja että saapuisiko kaikki ilmoittautuneet paikalle. Matka sujui aikaisesta ajankohdasta johtuen hieman uneliaissa merkeissä. Viljo Kuuluvaisen toimiessa kuljettajana olimme turvallisesti perillä noin yhdeksän aikaan. Ensimmäiseksi kotaravintolassa järjestelimme infotiskin materiaalit ja nimikyltit esille, sekä jaoimme pöytiin muistiinpanovälineet ja kynät ennen seminaarin alkua. Jännitystä lisäsi viimeinen hankejulkaisu, joka piti olla paikanpäälle toimitettuna aamu yhdeksään mennessä, mutta pakettia ei vain näkynyt kotaravintolassa. Onneksi meillä oli antaa seminaarivieraille aiemmin julkaistu kirjanen hankkeesta, joten tyhjin käsin ei tarvinnut jäädä. Projektipäällikkö Kuuluvainen selvitteli asiaa ja paketti luvattiin toimittaa perille kotaravintolaan puoleenpäivään mennessä.

kuva10

Tervetuloa!

kuva11

Infotiskin järjestelyä.

Seminaari alkoi kymmeneltä, mutta ihmisiä alkoi saapua jo aiemmin paikalle. Kahvitarjoilu alkoi klo 9.30. Meidän tehtävämme oli toivottaa seminaarivieraat ja – puhujat tervetulleiksi, antaa jokaiselle heidän nimikylttinsä ja seminaarimateriaalit, ottaa vastaan heidän ulkovaatteensa ja ohjata kahvipöytään, johon Anttolanhovin osaava henkilökunta oli aamutuimaan pyöräyttänyt herkulliset juurespuustit sekä makoisat kahvit.

kuva9

Aamun tarjoilut.

Seminaarin avasi koulutusjohtaja Tuija Pesonen Mikkelin ammattikorkeakoulusta, jonka jälkeen ensimmäinen puhuja Pekko Vehviläinen ”Suomen mitatuin mies” Digital Health Solutions Oy:stä pääsi ääneen.  Hän kertoi hyvinvointiteknologiasta ja sen tuomista mahdollisuuksista matkailubisneksessä. Pekko Vehviläisen mielenkiintoisen luennon jälkeen vuoroon pääsi Naturvention Oy:n perustaja & CSO Mika Tyrväinen. Hän kertoi yhtiönsä innovaatiosta, viherseinästä, sen tervehdyttävistä ja puhdistavista vaikutuksista huoneilmaan. Tässä tuotteessa on tuotu luonto ihmisen luo konttoreihin, julkisiin tiloihin ja saapa nähdä, ehkäpä jonakin päivänä kuulijoiden toivomuksesta, myös yksityiskoteihin.

kuva7

Pekko Vehviläinen

kuva8

Mika Tyrväinen

Seuraavaksi saimme kattavan tietopaketin Visit Finlandin Liisa Renforsilta siitä, miten hyödyntää ympärillämme olevaa luontoa matkailussa ja millaisia asioita matkailija tänä päivänä matkailussa arvostaa valinnoissaan. Luento oli todella mielenkiintoinen ja seminaariin osallistujat kuuntelivatkin herkeämättä.

kuva6

Liisa Renfors

Liisa Renforsin jälkeen puhujan paikalle astui OnLähde Oy:n Jorma Ronkainen. Hän kertoi virtuaaliympäristöistä ja niiden hyödynnettävyydestä ja tuotteistamisesta hyvinvointimatkailussa. Hänellä oli mukanaan, lentävä, kameralla varustettu drooni, jolla voi kuvata ilmasta käsin still- tai videokuvaa erilaista kohteista miehitettyä helikopteria huomattavasti edullisemmin. Kuvauspalvelut ovatkin jo helposti saatavilla esimerkiksi Jorma Ronkaisen edustaman yrityksen kautta.

Seminaari eteni rennossa tunnelmassa. Ensimmäisten parin tunnin jälkeen oli tunnin mittainen lounastauko rantaravintolassa. Lounaspöytään oli katettuna tuoreita ja raikkaita salaatteja sekä erittäin herkullista kalamureketta, paahdettuja kasviksia sekä keitettyjä perunoita. Jälkiruokapöydässä meitä odotti suussa sulava jälkiruoka, hovinhätävara. Herkkua!

kuva5

Anttolanhovin tarjoilut.

Kuten aamulla oli luvattu, saapui odottamamme kirjapaketti seminaaripaikalle ennen lounastauon päättymistä. Itseoikeutettuna projektipäällikkö Viljo Kuuluvaisella oli kunnia päästä ensimmäisenä tarkastelemaan uunituoretta julkaisua. Eleistä ja ilmeistä päätellen painos oli onnistunut ja siten voitiin jakaa seminaariin osallistujille.

kuva4

Tuore julkaisu.

Lounaan jälkeen seminaari jatkui jälleen luentojen merkeissä. Projektipäällikkö kertoi Luotuo-hankkeen etenemisestä, mitä hankkeessa opittiin ja mitä tulisi jatkossa huomioida hyvinvointimatkailussa (kuva alla).

kuva1

Lehtori Helka Saren Mikkelin ammattikorkeakoulusta puhui, kuinka mittaamisella saadaan luonnon hyvinvointivaikutukset näkyviksi. Hänen jälkeensä Eija Hartikainen Anttolanhovista ja Maria Utti B&B Hepokatista kertoivat oman tarinansa Luotuo-hankkeesta ja sen tuomista mahdollisuuksista ja ideoista omassa liiketoiminnassaan. Paikalle oli saapunut myös Asuntomessut Mikkelissä 2017- tiedottaja Piia Mäkilä. Ennen hänen esityksensä alkamista tietokone, joka oli liitetty videotykkiin, päätti sanoa sopimuksensa irti. Onneksi paikalla oli osaavia ihmisiä ja pienestä vastoinkäymisestä huolimatta Piia pääsi kertomaan asuntomessujen terveiset. Seminaarin vilkkaan loppukeskustelun jälkeen oli vuorossa seminaarin loppuhuipennus, Saimaa Wellbeing- kilpailun voittajan julkistaminen ja palkintojen jako. Paikalle oli kutsuttu, varmuuden vuoksi, ammattikuvaaja, jotta palkituista saatiin hyvälaatuista kuva-materiaalia. Tämä oli kyllä hyvä asia, sillä tässä blogissa esiintyvissä kuvissa ei kuvaajan käsi ole pysynyt aivan vakaana.

Päivä sujui kokonaisuudessaan todella hyvin, kuten saimme todeta myös seminaarissa kerätyn palautteen perusteella. Palaute oli positiivista, mutta vähäistä. Kolmestakymmenestäkahdesta henkilöstä vain kuusi vastasi kyselyyn. Aika seminaaripäivänä meni myös todella nopeasti ja viihtyisästi ja saimme paljon uusia kokemuksia ja uutta tietoa. Päivästä jäi hyvä mieli meille opiskelijoille. Tehtävämme ilmoituskaavakkeen ulkoasun, seminaarin markkinoinnin, seminaarikutsun ja tiedotteen seminaarin järjestelyjen suhteen onnistuivat ensikertalaisilta mielestämme hyvin ja ryhmällämme oli syytä hymyillä päivän päätteeksi leveästi. Kiitos Viljolle ja projektiosaamisen opettajille Tuulalle ja Maritalle luottamuksesta, tämä on ollut todella antoisaa oppimisen ja uusien kontaktien solmimisen kannalta.

kuva2

Teksti ja kuvat: restonomiopiskelijat Hanna Auramo, Paula Kiiskinen, Ulla Kolehmainen ja Petra Savolainen (kuva yllä).

 

Kokeile tätä! Aivojumppa- Brain GYM

Vielä tänään ehdit ilmoittautua Savonlinnassa 1.12.2016 pidettävään Aivot ja työ-seminaariin. Tapahtuman teemaan liittyy myös aivojumppa.  Mitä se on ja miten sitä tehdään – tässä on teille vihjeitä.  Varsinaiseen seminaarin ohjelmaan aivojumppa ei kuulu, mutta siitä pääsee hyvin jyvälle myös tässä.

Mielen olemusta on yritetty selittää aivojen ja niiden toiminnan palasista. Niiden perimmäinen ja arvoituksellinen puoli eli oppiminen on kumminkin jäänyt tavoittamatta . Ajattelu, luovuus ja älykkyys eivät ole vain aivojen vaan koko kehon ilmiöitä. Aistimukset, liikkeet, tunteet ja molempien aivopuoliskojen yhteiset toiminnon perustuvat kehoon. Inhimilliset ominaisuudet, jotka ajatuksissamme yhdistämme mieleen, ei voi olla olemassa kehosta irrallaan. Keho on oppimisen väline, joka kerää kaikki aistimukset, jotka antavat meille tietoa maailmasta ja itsestämme.

Liike on välttämätön osa ajatusten, uuden tiedon ja kokemusten ankkuroinnissa, sillä se liittää ne hermoverkkoihimme. Tämä pätee myös työelämään ja opiskeluun. Ihminen saattaa istua hiljaa paikallaan ja ajatella jotain, mutta jotta ajatus jäisi muistiin tulee se yhdistää johonkin toimintoon. Kun puhumme siitä mitä olemme oppineet, sisäistämme tiedon fyysisen liikkeen kautta ja liitämme sen kiinteästi hermoverkkoihimme.

Me kaikki olemme hyviä oppijoita luonnostaan, omaksuen kehon ja mielen hienon kokonaisuuden. Erilaiset stressitekijät voivat kumminkin aiheuttaa tukoksen, joka estää oppimisen. Aivojumpan on todistettu saavan aikaan ne muutokset joita tarvitaan. Nyky-yhteiskunnassa tarvitsemme jotain yksinkertaista ja toimivaa. Ihmiset jotka tekevät aivojumppaa itse, tai toisen kanssa näkevät pieniä muutoksia jatkuvasti. Harjoitukset ärsyttävät ja kehittävät erityisesti pikkuaivoja ja vestibulaarijärjestelmää. Aivojumppa helpottaa oppimis- sekä muistamis -prosessin jokaista vaihetta herättämällä mielen ja kehon kokonaisuuden ja saattamalla sen oppimisvalmiuteen.

Ohjelmaan kuuluu veden juonti energistä oppimista varten, sekä mm seuraavat liikkeet:

ELEFANTTI
Liike aktivoi kaikki mielen ja ruumiin kokonaisuuden alueet tasapainoisesti. Liike syntyy lähinnä vartalon lihaksissa, mutta mukana on myös käden ja silmän välinen koordinaatio. Liike aktivoi aktivaatiojärjestelmän ja siksi tarkkaavaisuus kohenee.

aivojumppa1

ENERGIAKAHDEKSIKKO
Ristimällä ensin nilkat ja sitten kädet. Tällä vartalon keskilinjan ylittävällä liikkeellä on aivojen kaikki osat aktivoiva vaikutus kuten ristikäynnilläkin. Liikkeellä voi tietoisesti aktivoida isojen aivojen molempien puoliskoiden tunto – ja liikeaivokuoren. Harjoitusta voi hyödyntää etenkin, jos on stressiä ja haluaa rauhoittua ja keskittyä hetken päästä uudelleen työtehtävään.

aivojumppa2

LAISKA KAHDEKSIKKO SILMIÄ VARTEN
Keskitytään silmien liikkeisiin ja käden ja silmän koordinaation parantamiseen. Kiinnitä katse liikkuvaan sormeen, joka piirtää ääretön-merkkiä. Tekemällä tätä liikettä silmät ja hartiat rentoutuvat ja työntekeminen esim. tietokoneella helpottuu.

aivojumppa3

RISTIKÄYNTI
Keskilinjan ylittävää kävelyä paikallaan. Kun koskettaa oikealla kyynärpäällä vasenta polvea ja sitten vasemmalla kyynärpäällä oikeata polvea, aktivoi yhtä aikaa suuria alueita molemmissa aivopuoliskoissa.

aivojumppa4

Aivojumppa on tehokas kaikille ihmisille ja optimoi oppimisen ja kaikkien tasojen suoritusta, kuten ajatusten viestiminen, luovuus, kuvataide, musiikki, urheilu sekä tehokas työsuoritus työpaikalla tai opiskelijalla tentissä. Jumppa on tehokas, yksinkertainen ja tehokas. Sillä voi pitää yllä mielen ja kehon kokonaisuutta ja edistää kokonaisvaltaista oppimista ja ymmärrystä.

Työ- ja opiskeluintoa!
Erika Sihvo

Erika on osa seminaarin järjestelyistä vastaavia taustajoukkoja.
Seminaaria avustaa kansainvälisistä liiketalouden opiskelijoista koostuva työryhmä.

LISÄTIETOJA SEMINAARISTA JA TYÖHYVINVOINTIAKATEMIA-HANKKEESTA
MORE INFORMATION ABOUT THE SEMINAR & PROJECT
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

 

 

Verkkoidentiteetti ja vloggaaminen osallisuuden edistäjinä

copy-of-copy-of-copy-of-nlinestore-com-1Mitä vloggaaminen merkitsee nuorille ja minkälaisia verkkoidentiteettejä videoilla tuodaan esiin? Näitä asioita lähdin tutkimaan opinnäytetyössäni, joka koostui kuuden alle 29-vuotiaan suomalaisen vloggaajan haastatteluista. Työn tavoitteena oli kerryttää lisää tutkimustietoa suuren suosion kasvattaneesta ilmiöstä, jota on tutkittu vielä varsin vähän etenkin nuorisoalan näkökulmasta.

Aineistosta kävi ilmi, että vloggaamisella on keskeinen merkitys sitä tekevien nuorten elämässä. Vaikka vloggaamista kuvattiin vain harrastukseksi, oli se silti kasvattanut haastateltavien itsevarmuutta, lisännyt heidän itseluottamustaan ja opettanut heille paljon erilaisia taitoja. Lisäksi nuoret kokivat saaneensa uusia kavereita ja heidän sosiaaliset piirinsä olivat kasvaneet. Osa oli jopa löytänyt vloggaamisen kautta uuden suunnan elämälleen, mikä kertoo tekemisen suuresta painoarvosta.

Tutkimuksen ehkä mielenkiintoisen tulos koski kuitenkin vloggaajien verkkoidentiteettejä. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen haastattelemani nuoret kertoivat tietoisesti muuttavansa olemustaan kameran edessä. Videoilla nostettiin selvästi enemmän esiin elämän positiivisia puolia, nuoret välttelivät kiroilemista ja lähes kaikki naispuoliset vastaajat kertoivat laittautuvansa tai meikkaavansa ennen kuvaamista. Vaikka tällainen näytöksellisyys on hyvin tyypillistä sosiaalisen median eri palveluissa, ollaan sen aiemmin ajateltu puuttuvan vlogeista, joissa havaintojen perusteella pyritään tuomaan esiin mahdollisimman autenttista minäkuvaa.

Mistä näytöksellisyys sitten kumpuaa ja lisääkö se nuorten paineita? Uskon, että positiivisten asioiden korostamisesta sosiaalisessa mediassa on tullut tietynlainen uusi normi nykypäivän nuorille ja sitä jopa odotetaan. Sen sijaan en näe ilmiötä pelkästään pahana asiana, vaikka siinä omat ongelmansa onkin. Verkkoidentiteetin kanssa leikitteleminen voi nimittäin olla todella vapauttavaa tarjoten eräänlaisen pakopaikan arjesta. Ilman reaalimaailman rajoitteita henkilö voi tuoda itsestään ilmi täysin uusia puolia tai keskittyä häntä kiinnostaviin asioihin ilman ennakkoluuloja tai sosiaalisia esteitä. Varsinkin anonymiteettiin perustuvissa verkkoyhteisöissä on turvallista ja vaivatonta kokeilla erilaisia identiteettejä.

Verkkoidentiteetti voi myös auttaa henkilöä pääsemään yli vaikeista asioista. Toisen persoonallisuuden turvin voi olla helpompaa jakaa haastavia elämänkokemuksia ja etsiä vertaistukea. Erityisesti nuoruudessa samankaltaisen seuran löytäminen on keskeistä minuuden rakentumiselle ja avautuminen toisille voi parhaimmillaan luoda voimaantumisen ja osallisuuden tunteita. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat vlogit, joissa nuoret jakavat sukupuolenvaihdosprosessejaan tai kertovat mielenterveydellisistä haasteistaan täysin tuntemattomille katsojille.

copy-of-copy-of-copy-of-copy-of-nlinestore-com

Vloggaaminen on edelleen varsin uusi ilmiö eikä sille ole vielä muodostunut tarkkoja sääntöjä, mikä antaa jokaiselle vapauden luoda täysin omanlaistaan sisältöä. Sosiaalinen ulottuvuus on yksi sen tärkeimmistä ominaisuuksista, mutta videoilla voi myös vaikuttaa, tuoda ilmi omia mielipiteitä tai inspiroida muita. Vlogit voivatkin vaihdella toisistaan hyvin voimakkaasti niin sisällön kuin visuaalisuudenkin osalta ja erilaisia vlogigenrejä on jo nyt yli 10. Itse näen vloggaamisen monipuolisena ilmiönä, joka tarjoaa hyviä mahdollisuuksia niin osallisuuden edistämiseen, minäkuvan rakentumiseen kuin myös reflektoinnin toteuttamiseen henkilön iästä tai ominaisuuksista riippumatta!

Essi Roisko

ERNOD-hanke toimi Essi Roiskon opinnäytetyön tilaajanaERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.