Valoa pimeyteen! – Jouluinen katsaus Etelä-Savon nuorten säpinään

Ennen kokonaan vetäytymistä rauhalliseen juhlan viettoon, voidaan luoda pieni katsaus loppuvuoden tapahtumiin. Samalla toivotamme oikein hyvää joulua  ❤

joulu_23-12-2016Kuva1: Näkymä työhuoneen ikkunalaudalta

Ohjaamojen tuki – hankkeen vuosi on ollut monimuotoinen, ja tuottanut monenlaisia kokeiluita maakunnan nuorten ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseksi. Tien päällä on saanut olla suunnittelemassa, kehittämässä ja toteuttamassa. Yhdessä verkostojen kanssa on koettu hienoja hetkiä, innostusta ja joskus myös pettymyksiä. Nyt päättyvä vuosi on näin ollut monipuolisuudessaan kaunis ja hanketyölle tyypillisen tunteikas.

 
Juuri tässä joulukuun aikana ovat pienten kuntien osalta työn alla olleet Juvan Nuorten foorumi sekä nuorten vertaisohjaaja-koulutus, Joroisten kunnassa toteutettava kaikkien nuorten OPO & työelämä -messut, sekä Kangasniemelle suunniteltu nuorten yrittäjyystapahtuma. Näissä prosesseissa mukana on ollut oleellisesti mukana myös nuorten kuuleminen. Olemme hankkeena suunnitelleet tulevalle vuodelle myös verkoston jäsenille koulutuksia ja osallistuneet seminaarisuunnitteluun.

 
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Ensi vuosi on viimeisten suunnitelmien loppuun saattamisen ja kehitettyjen toimintojen mallintamisen aikaa.

nuorten_foorumi_9-12-2016Kuva2: Ohjaajia nuorten foorumista 9.12.2016

Viime viikkoina on myös ollut hienot mahdollisuudet tutustua Mikkelin nuorten esityksiin ja osallisuuteen. Tähän on tarjoutunut mahdollisuus sekä Ohjaamo-Olkkarin 5v syntymäpäivillä, että ”Kuhan selviit” – hankkeen nuorten Tiernapoikanäytöksessä Mikkelin kaupunginteatterilla. Kun nuorille tarjoaa hyvät olosuhteet ja ohjausta itsensä toteuttamiselle, syntyy kyllä hienoja asioita.

olkkarin_synttarit_16-12-2016Kuva3: Olkkarin syntymäpäivät 16.12.2016

Pyritään siihen että nuorilla on jatkossakin mahdollisuus kehittää, olla, toteuttaa ja osallistua!

Heikki Kantonen
TKI-asiantuntija

— — —

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

VÄHIMAT -tulokset edistävät vastuullisen matkailun kehittämistä Etelä-Savossa

VÄHIMAT – hanke päättyi 31.10. ja sen pohjalta  laadittiin ehdotuksia matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi Etelä-Savossa. Hankkeen loppujulkaisu on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-559-3

016-sulajoki

KOHTI VÄHÄHIILISTÄ MATKAILUA ETELÄ-SAVOSSA -nimiseen julkaisuun  on koottu  samannimisessä hankkeessa tehdyn työn tulokset. Julkaisu sisältää  tutkimustietoa matkailun hiilijalanjäljestä, benchmarkkaukseen perustuvaa tietoa vähähiilisten tuotteiden kysynnästä ja tarjonnasta, matkailuyrityksiin soveltuvista hiilidioksidipäästöjen laskentamenetelmistä sekä päästöjen vähentämiskeinoista ja niiden kustannusvaikutuksista. Hankeyritysten ja niiden tuotteiden hiilijalanjäljestä sekä yritysten asikakaskyselyistä on julkaisussa yhteenveto. Näiden pohjalta julkaisussa esitetään ehdotuksia matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi Etelä-Savossa.

Lisäksi julkaisuun sisältyy  Savonlinna Destination – Visit Saimaa 2020 (SD 2020) ‑hankkeen (1.4.2015–31.3.2017) selvitys matkailun ympäristösertifikaateista.

Osa  tuloksista on julkaistu tässä blogissa jo aiemmin laajempina raportteina, joten myös niihin kannattaa tutustua.

Matkailun hiilijalanjäljen pienentäminen on entistä ajankohtaisempaa

Ilmastonmuutokseen ja sen hillitsemiseen liittyvät aiheet ovat nyt uutisotsikoissa lähes päivittäin. Pyrkimys kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vaikuttaa jo merkittävästi kansainvälisten suuryritysten toimintaan ja on muuttamassa  sekä tavallisten ihmisten kulutustottumuksia että heille suunnattua tavara- ja palvelutarjontaa.

oljyvaunija_siperianradalla_120

 

Matkailussa eletään ristiriitaista aikaa. Omalle alueelle suuntautuvan kansainvälisen matkailun toivotaan kasvavan, mutta mikäli matkailun käytänteet eivät olennaisesti muutu, kasvun myötä myös matkailun kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät.

Matkailu ulkomalta Suomeen  perustuu vahvasti puhtaaseen luontoon, mihin liittyy ainakin vastuullisten matkailijoiden mielestä myös  mielikuva ympäristövastuullisuudesta. Miten nämä sovitetaan yhteen matkailun hiilijalanjäljen kanssa? Valmiita ratkaisuja ei ole – niitä on rakennettava palasista, jotka ovat käytettävissä.  Hiilijalanjäljen pienentänminen on aloitettava sieltä, mihin on mahdollista vaikuttaa: omasta kulutuskäyttäytymisestä, oman yrityksen toiminnasta, oman maakunnan kehittämisestä, toimimisesta kansainvälisissä verkostoissa.

049nipahiihtaa

Kohti  vastuullista matkailua

VÄHIMAT-hankkeen työn tuloksena laadittiin Etelä-Savon maakuntaliitolle hankehakemus, jonka tarkoituksena on matkailun vastuullisuuden tason nostaminen Etelä-Savossa ja vastuullisuudesta viestimisen tehostaminen erityisesti kansainvälisille asiakkaille. Samalla on tarkoitus  vahvistaa matkailutoimijoiden kansainvälstymistä.

Osana vastuullisuuden kehittämistä hankkeessa on tarkoitus lisätä yritysten ja matkailijoiden tietoisuutta matkailun hiilijalanjäljestä mm. laskemalla hankeyritysten hiilijalanjälkeä, tekemällä ehdotuksia sen pienentämiseksi sekä kehittämällä hiilijalanjälkeä koskevaa  viestintää yritysten nettisivuilla ja muissa kanavissa ja paikan päällä yrityksissä.  Hankehakemukseen sisältyy myös Etelä-Savon matkailun hiilijalanjäljen laskeminen ja ehdotus sen seurannasta.

Hankkeen suunniteltu kesto on kaksi vuotta (1.1.2017-31.12.2018) ja yritysten on mahdollista vielä tulla mukaan. Etelä-Savon maakuntahallitus on  puoltanut hankkeen rahoitusta  (Maakuntahallituksen päätös 19.12.2016)

 

Eeva Koivula

Lehtori, projektipäällikkö

VÄJHIMAT – Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa -hanke

 

 

 

 

Yrityskohtaiset raportit kertovat tuotteiden hiilijalanjäljestä ja asiakkaiden vähähiilisyyden lukutaidosta

VÄHIMAT- hankkeen yrityskohtaiset raportit on nyt viimeistelty ja  kolme niistä julkaistu;  linkit niihin ovat postauksen lopussa. Tässä muutamia pomintoja tuloksista.

wp_20160526_12_42_18_pro_mummo

Asiakaskyselyissä lähiruoan suosiminen sai matkailun hiilijalanjälkeä pienentävistä valinnoista selvästi eniten kannatusta. Se onkin asiakkaille helppo valinta – hän kokee saavansa tuoretta, hyvää ruokaa, eikä joudu olennaisesti muuttamaan matkustuskäyttäytymistään.(Kuva B&B Majoitus Hepokatista.)

 Hiilijalanjälki pieneni – vielä löytyy mahdollisuuksia vähentää päästöjä

Yrityksissä  laskettiin kahden majoitustuotteen, yhden ateriakokonaisuuden ja golfin pelikierroksen  hiilijalanjälkeä. Seuraavassa on  vertailun helpottamiseksi esitetty tuloksia henkilöä ja yksikköä kohden.  Vertailu netistä löytyviin vastaaviin hiilijalanjälkilaskelmiin  on silti hankalaa, koska laskentaperusteet vaihtelevat, eikä niitä ole useikaan kovin tarkkaan kuvattu. Aina ei ole myöskään selvää, kuvaako luku vain hiilidioksidipäästöjä (CO2),  vai sisältääkö se myös muut kasvihuonekaasupäästöt, jolloin laskennan tulos tulisi ilmoittaa hiilidioksidiekvivalenttina ( CO2ekv).  Joitakin esimerkkejä tässä kuitenkin myös muualta.

Suurin päästölähde yrityksissä on yleensä lämmityksestä ja sähkön käytöstä johtuva energiankulutus. Yksinkertaisin ja tehokkain tapa vähentää päästöjä on korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö uusiutuvalla energialla tuotettuun.

Majoitusyritykset Kaidan Kiho ja B&B Majoitus Hepokatti vaihtoivat hankkeen aikana sähkön vesivoimalla tuotettuun. Muutos pienensi majoituksen hiilijalanjälkeä murto-osaan aiemmasta. Sen jälkeen Kaidan Kihon mökkimajoitusten hiilijalanjäljet/yö/henkilö olivat vain  1,5 kg CO2ekv  ja  1,3 kg CO2ekv ja Majoitus B&B Hepokatin 4,7 CO2ekv. Esimerkiksi  pääasiassa Saksassa toimivien, ympäristöystävällisiksi profiloituneiden majoitusyritysten  muodostaman BIO Hotels -yhdistyksen hiilijalanjälkiluokituksessa parhaaseen A-luokkaan kuuluvien yritysten hiilijalanjälki/yö/hlö on alle 10 kg CO2. B-luokassa päästö on 10-15 kg, C-luokassa 15-20 kg, D-luokassa 20-40 ja E-luokassa yli 40 kg. BIO-hotellien keskiarvo on 11,46 kg CO2/hlö/yö.

img_3139-kaidan-kihon-mokki

Kaidan Kihon mökkimajoituksen hiilijalanjälki on saatu pieneksi energiaa säästävällä rakentamisella, lämmitys-,  jätevesi- ja laiteratkaisuilla sekä ohjaamalla asiakkaiden käyttäytymistä.

Kartanogolfin pelikierroksen hiilijalanjäljeksi laskettiin  noin 3,2 kg CO2ekv. Suurimmat päästöt aiheutuivat erilaisten työkoneiden fossiilisista polttoaineista, joten siellä olisivat myös parhaimmat mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen siirtymällä vähäpäästöisempiin energialähteisiin. Ekoteko Vuokatti -hankkeessa (2012) laskettiin  Katinkulta Golfin pelikierroksen hiilijalanjäljeksi 0,9 kg CO2. Hiilijalanjäljen pienuus selittyy osin sillä, että kenttä käytti ekosähköä. Vuokatin kylpyläkäynnin päästöiksi  laskettiin 11,6 kg CO2/henkilö ja uimahallin uintikerran  päästöiksi  8,3 kg CO2/henkilö; näissä käytettiin  “tavallista” sähköä. Vuokatin raportista  ei käy ilmi, miten muut kasvihuonekaasut oli otettu huomioon.

img_2939-golfkisat

Kartanogolfin pelikierroksen, runsaan lihaa sisältävän aterian ja  vähähiilisen majoituksen hiilijalanjälki ovat samaa suuruusluokkaa.

Vanamolan/Immolan luomutilan  kymmenen hengen ryhmälle toteutetun monipuolisen ateriakokonaisuuden hiilijalanjäljeksi laskettiin 2,77 kg CO2ekv/henkilö. Suurin laskennallinen ilmastokuorma syntyi aterian sisältämästä naudanlihasta, vaikka se oli tuotettu lähellä. Ilmastolounas -tutkimushankkeessa erilaisten lounasvaihtoehtojen hiilijalanjälki  vaihteli 0,6-1,6 kg CO2/henkilö. Keskimääräisen lounaan hiilijalanjäljeksi on arvioitu noin 1 kg CO2/henkilö. Sekaruoka-ateriat aiheuttavat 2-3 kertaa suuremmat päästöt kuin kasvisruoka-annokset.

img_2613-vanamolanpellot

Vanamolassa/Immolan luomutilalla  suositaan lähiruokaa: oman tilan lammasta, kasviksia, ja juureksia sekä kalaa lähijärvestä. Haasteena on saada majoittuvat ryhmät käyttämään enemmän tätä tarjontaa.

Hiilijalanjälki vaikuttaa ostopäätökseen vain vähän ja välillisesti

Kyselyn tulokset osoittavat, että valtaosa vastaajista on hyvin tietoisia ilmastonmuutoksesta ja omasta mielestään tietää myös matkailun hiilijalanjäljestä. Useimmat vastaajat pitävät matkailun hiilijalanjäljen pienentämistä välttämättömänä ja katsovat itselläänkin olevan vastuuta siitä. Periaatteessa hiilijalanjälki vaikuttaa ostopäätöksiin ainakin jonkin verran. Kuitenkin mitä lähemmäksi todellista ostopäätöstä kysymyksissä mennään, sitä vähemmän hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät painavat valinnassa. Kovin harva on valmis muuttamaan matkustustapojaan pienentääkseen matkansa aiheuttamia päästöjä.

Hiilenkäytön hallintaa ja viestintää vastuullisuudesta on syytä kehittää

Vain hyvin harvat vastaajat olivat hakeneet tietoa yrityksen ympäristövastuullisuudesta etukäteen. Jos ympäristövastuullisuudesta halutaan merkittävä kilpailuetu, sen pitää tulla vastaan erikseen hakematta. Mitä vaikeammin ymmärrettävästä vastuullisuuden osa-alueesta  on kyse, sitä tärkeämpää on muotoilla ja kohdentaa markkinointiviestintää asiakaslähtöisesti. Hiilijalanjäljestä on siis syytä viestiä asakkaille monin eri tavoin ja  monissa kanavissa. jotta viesti saavuttaisi ja koskettaisi erilaisia asiakasryhmiä.

Vastaajilla oli kuitenkin valmiutta pienentää hiilijalanjälkeä yrityksessä erityisesti suosimalla lähiruokaa ja vähentämällä kertyvän jätteen määrää sekä jossain määrin myös vähentämällä energiankulutusta. Iso osa vastaajista toivoi lisää tietoa siitä,  kuinka he voivat omalla toiminnallaan vähentää ympäristökuormaa yrityksessä. Tätä potentiaalia kannattaa käyttää ja kehittää vastuullisuusviestintää myös paikan päällä yrityksessä.

wp_20160526_12_51_42_pro_tensile

Majoiotus Hepokatissa yli puolet vastaajista oli kiinnostunut uudenlaisista majoitteista (esimerkkeinä puuteltat ja iglut). Tällaisilla elämyksellisillä majoitusratkaisuilla  voisi olla mahdollista lisätä majoituskapasieettia ja houkutella uusia asiakasryhmiä ilman suuria investointeja ja talviaikaisia lämmityskuluja.

Asiakkaan on voitava kokea saavansa vastuullisuudesta aineetonta tai aineellista hyötyä ja hänet olisi saatava sitoutumaan  vastuullisuuteen myös tunnetasolla. Yritysten on syytä miettiä hiilenkäytön hallintaa myös strategisella tasolla; millaisia kohderyhmiä halutaan tavoittaa ja mitä vaikutuksia ratkaisuilla on yrityksen ja laajemmin ajatellen matkailun hiilijalanjälkeen.

 Yrityskohtaiset raportit:

vahimat-raportti-kaidan-kiho-15122016-docx

vahimat-raportti-bb-majoitus-hepokatti-16122016-docx

vahimat-kartanogolf-raportti-12122016

Eeva Koivula

Lehtori, projektipäällikkö

VÄHIMAT  -Kohti vastuullista matkaílua Etelä-Savossa -hanke

 

Mitä Työhyvinvointiakatemiassa on tapahtunut?

Työhyvinvointiakatemia-hanke on päätösvaiheessa. Palautteita kootaan, loppuraporttia kirjoitetaan. Asiakkaiden kanssa on koettu haikeita päätöshetkiä. Liki kaksi vuotta intensiivistä työtä eri puolilla Etelä-Savoa on takana: mitä on tapahtunut, mistä on puhuttu ja mitä on käytännössä tehty?

Iso osa työstä on taltioitu uunituoreeseen “Intoa, iloa ja ideoita työhön! Työhyvinvointia Etelä-Savossa” -julkaisuun, jonka ovat toimittaneet Tuulevi Aschan ja Eila Jussila. Muita kirjoittajia ovat strategisen työhyvinvoinnin asiantuntija, ohjausryhmän puheenjohtaja  Ossi Aura, asiakasta edustava Kangasniemen kunnanjohtaja Johanna Luukkonen, ESLin osaprojektin päällikkö Teemu Ripatti, työelämän kehittäjä ja bisneskoutsi Tarja Kyllönen, muutoksenhallinnan ammattilainen, työelämän kehittäjä Minna Lehesvuori, hyvinvointiviestinnän osaaja ja markkinointisuunnittelija Emmi Eronen sekä Työhyvinvointiakatemialle opinnäytetyöt tehneet tradenomit Maria Luostarinen ja Monika Parkkinen.

Työelämän laatuun satsaaminen kannattaa. Työhyvinvoinnin petraamisesta hyötyvät nimittäin kaikki: organisaatio, työyhteisön jäsenet, asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Se heijastuu asiakastyytyväisyyteen, tukee tuloksen tekoa ja tuottavuutta. Töissä hyvinvoiva työntekijä voi hyvin myös vapaalla. Työhyvinvointi laskee sairauspoissaoloja ja pidentää työuria.

Tätä ja paljon muuta pohdintaa löydät julkaisusta täältä
Intoa, iloa ja ideoita työhön! Työhyvinvointia Etelä-Savossa -julkaisu verkossa

intoa-ja-iloa-tyohon-kansi

Tuulevi Aschan & Eila Jussila

LISÄTIETOJA HANKKEESTA JA SEMINAARISTA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Työhyvinvointiakatemia -hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2015 – 31.12.2016

AIVOT JA TYÖ 2016. Tästä puhuttiin!

AIVORUOKAA

Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtori, laillistettu ravitsemusterapeutti Eliisa Kotro avasi päivän aivoruokateemalla. Ravinto rakentaa jo sikiön aivoja: jo sillä on väliä, mitä äiti syö.  Eliisa puhui aivoille sopivasta ruoasta, välttämättömistä rasvahapoista ja ateriarytmin vaikutuksesta aivoihin. Osallistujat saivat myös superpäivällisen vinkkejä.
AINEISTO Pähkinäpäiviä ja metsämarjataukoja

wp_20161201_12_43_11_pro

Eliisa Kotroa jututtaa seminaarin puheenjohtaja Minna Lehesvuori (ELY)

AIVOHUOLTOA MEDITAATION JA TUNTEIDEN SÄÄTELYN AVULLA

Psykologi, mindfulness-ohjaaja CFM® Mari Rauhala avasi Paul Gilbertin tunteiden säätelyjärjestelmien teoriaa ja sitä, miten käyttäydymme, kun aivomme viestivät uhkasta, turvasta tai innostuksesta. Miksi reagoimme kielteiseen asiaan voimakkaammin kuin myönteiseen? Mitä on kielteisyysvinouma? Myönteisistä tunteilla ja niiden vahvistamisella on positiivinen vaikutus aivoihimme. Siksi, sano kyllä ja kiitä itseäsi. Kitke, istuta ja kastele. Kitke negatiivisia ajatuksia, istuta myönteisiä ja ruoki niitä. Aisti. Ota mindfulness avuksi.
AINEISTO: Rauhoitun ja rauhoitan. Työelämän aivohuoltoa meditaation ja tunteiden säätelyn avulla.

aivotjatyo_tuijatoivakainen-2

Mari Rauhala tuntee tunteet ja aivojen auttamisen keinoja

KYNÄ KÄDESSÄ, OIKEASSA JA VASEMMASSA

Taidekoordinaattori, erityisasiantuntija, TaM, Riitta Moisander esitteli taidekasvattaja Betty Edwardsin omatoimisesti sovellettavan metodin. Piirsimme viivoja vasemmalta oikealle ja oikealta vasemmalle, vahvalla kädellä ja heikolla kädellä. Piirsimme kuvia ja kuvien peilikuvia. Piirsimme muistista. Aivot rakastavat piirtämistä.
AINEISTO: Taidetta aivoille

aivotjatyo_tuijatoivakainen-4

Riitta Moisander (kuva) ja Kirsimaria Törönen-Ripatti tuntevat taiteen vaikutuksen aivoihin

LIIKUTA AIVOJA

Heidi Syväoja, FT, LitM, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiöstä herätteli iltapäiväväsymyksestä havainnollisella kuvalla siitä, miten homo sapiens taantuu istuma-asentoon. Kuulostaa tutulta. Ja vaaralliselta. Voimme estää ja vähentää taantumistamme liikunnan avulla. Liikkumalla voimme kehittää taitojamme tiedonkäsittelyn koordinoinnissa ja kontrollissa. Mitä ja millaista liikuntaa aivomme sitten tarvitsevat? Miksi? Liikuta ja rakasta aivojasi joka päivä kävelemällä, tanssimalla, joogaamalla, millä tahansa sinulle ominaisella ja sopivalla tavalla? Muutoksia tapahtuu aivojen rakenteissa jo pienillä askelilla. Tulokset näkyvät hyvinä työsuorituksina ja hyvänä olona.
AINEISTO: Rakastavatko aivosi liikuntaa?

aivotjatyo_tuijatoivakainen-3

Heidi Syväojan vauhti pisti kuvaajan koville

Teksti: Sirpa Tarvonen & Tuulevi Aschan
Kuvat: Tuija Toivakainen & Tuulevi Aschan

LISÄTIETOJA HANKKEESTA JA SEMINAARISTA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

AIVOT JA TYÖ 2016: kolme asiaa, jotka sain mukaani

Savonlinnan Aivot ja työ-seminaarin lopuksi pyysimme osallistujia kirjoittamaan päivän sisällöstä kolme sellaista asiaa, jotka he poimivat mukaansa. Tältä näyttää osallistujien ajatusten kavalkadi.

Työpäivän aikana kannattaa liikkua. Syö hyvin. Kuuntele itseäsi

  • Piirtämistä viikkoon. Pienenkin liikunnan arvostamista. Kielteisyysvinouman huomioimista eli kapuloita rattaisiin kielteiselle ajattelulle.
  • Liikunta edistää aivojen toimintaa. Aion liikkua enemmän ja aktiivisemmin. Aion huoltaa aivojani paremmin. pysähtyä kuuntelemaan omaa kehoa ja ajatuksia useammin, nukkua riittävästi. Nauttia elämästä. Säännöllinen ja kohtuullinen terveellinen ruokavalio on tärkeää. On tärkeä haastaa molempia aivopuoliskoja töihin.
  • Kivat piirustukset. Hyviä mindfulness vinkkejä. Smoothie.
  • Työpaikalle kerran viikossa kahvitauon tilalle ke klo 9 jumppatauko ja mindfulness- harjoitus vuorotellen, vaihtuvat vetäjät. Aivojen harjoitukset ja rentoutumiset säännöllisesti. Pariin työryhmään nämä materiaalit, ja vinkit omaan laajempaan työyhteisöön esim. työsuojeluun ja yhteistoimintaan.
  • Hyvä mieli. Ruokavalio. Väsymys.
  • Mindfulness. Uuden hyvän smoothien ohjeen. Muistutus aivojen jumppaamisesta.

aivotjatyo_tuijatoivakainen-6

Ravitsemustietoa. Mindfulness. Smoothie.

  • Vinkkejä rauhoittumiseen ja mielenhallintaan. Käden hienomotorisen toimintojen parantamisesta tietoa ja ideoita. Motivaatiota ja tietoa taukoliikunnan vaikutuksista: kannustan omia asiakkaita liikkumaan ja harrastamaan taukoliikuntaa.
  • Aina painotetaan liikunnan merkitystä hengitys- ja verenkiertoelimille: oli kiva saada uutta näkökulmaa aivojen kannalta. Itseäni kiinnostaa mindfulness todella paljon ja erityisesti itsemyötätuntoon liittyviä kirjoja aion lukea ja tutkia. Liian usein huomaa keskittyvänsä negatiivisiin asioihin. Piirtämisharjoitukset herättivät siihen, miten toispuoleinen sitä onkaan.
  • Terveellisen ravinnon merkitys aivoterveydelle. Säännöllinen ateriarytmi. Liikunnan merkitys Säännöllisyys ja palautuminen. Muista aivot. Harjoita muistia. Liiku, liiku, liiku, katsele ympärille. Ravinnon ja liikunnan ja unen tärkeys. Miten pidän aivoista huolta. Tasapaino elämään.
  • Mindfulness-harjoitus. Tietoa liikunnan vaikutuksesta kognitiiviseen toimintaan. Toisen aivopuoliskon harjoittaminen piirtämällä ei vahvalla kädellä.

wp_20161201_13_07_00_pro

Mindfulness harjoitukset. Piirustusharjoitukset. Täytyy liikkua, jotta aivot toimii.

  • Mindfulness-harjoitukset keskittymiskyvyn parantamiseksi. Piirtäminen taukojumppana ja aivojumppana. Liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen entisestään. Huomion kiinnittäminen ruokavalioon.
  • Hyvää mieltä ja vinkkejä. Mindfulnessia. Hyvä välipala, piirtämisintoa.
  • Liiku niin aivosi oppivat paremmin. Pysähdy kuuntelemaan kehoasi, näin opit tuntemaan itsesi paremmin.
  • Mari Rauhala ja mindfulness. Fyssarin vetämä toiminnallinen kyllä/ei vastaustyyli liikkuen. Oikea, vasenkäsien eroavaisuus/hallitsevuus.
  • Liikunnan tärkeys aivoille. Mindfulnessin vaikutus. Ruokaohjeet.
  • Ruokaa. Hyviä jumppia. Iloa.

wp_20161201_14_53_00_pro

Piirtäminen. Iloinen mieli. Hyvä smoothie.

  • Liikunnan vaikutukset. Eri näkemyksiä siitä miten aivoihin pystyy vaikuttamaan. Hyvä smoothie-resepti.
  • Mindfulness. Ravinto, hyvät ruuat aivoille. Aivojen käyttö on sallittua.
  • Liikunnan tärkeys aivoille ja ruumiille. Maailman pirstaloituminen, niin tieto kuin ruokailu. Palautumisen tärkeys.
  • Taukoliikunnan merkitys ja tapa: kysymyksiin vastaus eri asennoilla oli kiva. Liikunnan aloitus tai sen jatkaminen kannattaa aina. Itsemyötätunto: halaa ja lohduta myös itseäsi esimerkiksi epäonnistumisen jälkeen.
  • Mindfulness-harjoitteita jokapäiväiseen elämään. Lenkin jälkeen tee aivoja kuormittavia askareita. Käytä kaikkia aisteja ja viritä luovuutta säännöllisesti: esim viivapiirtoa.

wp_20161201_14_33_49_pro

Piirrä, väritä. Liiku. Muista aivoruoka.

  • Mindfulness. Muistutus vasemman käden käytöstä. Taukojumpan tärkeys.
  • Smoothieohje. Hyvä mieli. Innostunut ote elämään liikunnan ja ruokavalion suhteen.
  • Mindfulness harjoitus. Ravinnon merkitys aivoille. Liikunnan vaikutus aivotoimintaa/suoritukseen.
  • Mielen taitoja pitää harjoittaa, jotta niissä kehittyy ja saa myönteisiä vaikutuksia vaikkapa keskittymiseen. Psyykkinen turvallisuus työpaikalla on tärkeä asia. Elinikäinen aktiivinen liikunta parantaa kognitiivista toimintakykyä.
  • Rauhoittumisen taidon tärkeys. Ravinnon ja levon merkitys aivojen hyvinvoinnin kannalta. Aivojen eri osia on harjoitettava samalla tavalla kuin kehoa.

wp_20161201_12_49_19_pro

Taukoliikunta. Marjasmoothie. Itsemyötätunto.

  • Rauhoittumisen ja levon merkitys hyvinvoinnille. Eri ravintoaineiden vaikutus terveydelle. Mindfulness-harjoitukset.
  • Piirustusharjoitukset. Ruokaohjevihkonen. Tietoa siitä, mitkä ruoat ovat hyviä aivoille.
  • Mindfulnessin hyödyt ja tärkeys. Hyvien rasvojen tärkeys aivoille. Liikunnan tärkeys lapsista aikuisiin.
  • Mindfulness. Piirtämisen merkitys. Liikunnan merkitys aivoille.Hyviä ruokaohjeita. Aivojumppaa piirtämällä.
  • Mindfulness. Keskittyminen. Lasi viiniä ei ole pahasta.

wp_20161201_15_09_19_pro_

Nouse ylös tuolista, liiku. Rauhoitu ja rauhoita. Aivoruokaa.

  • Itsemyötätunto. Rentoutus/rauhoittuminen päivän aikana. Aistiminen.
  • Mielelle täytyy antaa aikaa – rentoutusharjoitukset. Ruuan kanssa voi juoda hyvällä mielellä maitoa. Piirtäminen tekee hyvää, vaikka yhdessä lasten kanssa.
  • Uutta tietoa aivoruuasta. Mindfulness faktoja uusina. Tietoa aivojen huoltamisesta.
  • Pienet arkiset liikuntajutut. Itsensä kiittäminen ja hyvänä pitäminen. Itsellä liikaa huoliajatuksia.
  • Moni asia Mari Rauhalan osuudessa, oikeastaan ainoa osuus, jossa tuli esille sosiaalisuuden, toisen ihmisen merkitys.
  • Värityskuvia. Mielenkiintoista faktaa aivoruuista.

Tästä vakiotuote yritysten ja muiden työyhteisöjen tarpeeseen.

Kuvat: Tuija Toivakainen & Tuulevi Aschan
Teksti: Tuulevi Aschan

LISÄTIETOJA HANKKEESTA JA SEMINAARISTA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Elintarvikkeiden merkintämääräyksille annettu siirtymäaika päättyi 13.12.2016

Pakattujen elintarvikkeiden ravintosisältöilmoitus tuli pakolliseksi ja tieto eräiden pakkaamattomienkin elintarvikkeiden rasva- ja suolapitoisuudesta on nyt oltava saatavissa kaupan palvelutiskeillä. Hankeemme puitteissa eteläsavolaiset yritykset voivat vielä saada apua merkintämääräysten soveltamisessa.

EU-parlamentti sääti jo vuonna 2011 asetuksen elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (N:o 1169/2011) eli ns. elintarviketietoasetuksen. Sen piiriin kuuluivat elintarvikkeiden pakkausmerkinnät tai muuten myynnin yhteydessä elintarvikkeista annettavia tiedot. Asetuksessa on tarkasti määritelty, mitä tietoja valmiiksi pakatuista elintarvikkeista tulee antaa.

Pakkaamattomien elintarvikkeiden (esim. kaupan palvelumyynti) ja ammattikeittiöiden kautta luovutettavien elintarvikkeiden osalta kuluttajalle annettavista tiedoista säädettiin kansallisesti (MMM 834/2014). Samaan merkintämääräyksiin liittyvään kokonaisuuteen kuuluu myös Maa- ja metsätalousministeriön antama asetus eräiden elintarvikkeiden ilmoittamisesta voimakassuolaiseksi (1010/2014).

ravintosisalto

Ravintosisältömerkintä on nyt pakatuille elintarvikkeille pakollinen

 

Erityisesti pakkausmerkintämääräyksiä koskeville määräyksille lainsäätäjät ovat onneksi antaneet siirtymäaikaa, jotta elintarvikeyritykset voivat käyttää vanhat pakkausvarastonsa loppuun ja ehtivät saada uudet merkinnät hankkimiinsa pakkauksiin. Elintarviketietoasetus tuli kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen voimaan 13.12.2014 alkaen kuitenkin niin, että ravintoarvoilmoitus on pakkauksissa oltava viimeistään 13.12.2016. Myös edellä mainitut Maa- ja metsätalousministeriön asetukset tulevat voimaan 13.12.2016.

Edellä mainittuihin säädöksiin liittyvät siirtymäajat päättyivät 13.12.2016 seuraavasti:

laki_taul1

Siirtymäajoista huolimatta kaikki yritykset eivät ole ehtineet saada tuotteitaan ja toimintojaan määräaikaan mennessä lainsäädännön edellyttämälle tasolle. Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle hanke järjestää eteläsavolaisille yrityksille vielä kaksi maksutonta valmennustyöpajaa, jossa merkintämääräyksien soveltamista käsitellään tapauskohtaisesti.

Valmennustyöpajat järjestetään seuraavasti:

Tiistai 17.1.2017 klo 13-16, Kyyhkylän kartano, Mikkeli
Torstai 19.1.2017 klo 13-16, Spahotel Casino, Savonlinna

 Pyydä tarkempi ohjelma tai ilmoittaudu valmennustyöpajaan allekirjoittaneelle.

Pekka Turkki
Projektipäällikkö
Mikkelin ammattikorkeakoulu/ Vastuullisuudesta valttia -hanke
pekka.turkki@mamk.fi
p. 040 5079391

Nuorten osallisuuden kanava kuntoon Hirvensalmella

Ohjaamojen tuki – hankkeen kuntapilotit pienissä kunnissa kehittyvät paikallisten tarpeiden mukaan. Tavoitteena ovat aina muun muassa parempi palveluiden tuntemus, palveluihin ohjautuminen ja nuorten osallisuuden kehittäminen. Hirvensalmen kunnassa kehittämisen kohteeksi valikoitui nuorten oma kehittämisen ja vaikuttamisen Nuorisoneuvosto – ryhmä, joka toimii kunnassa Kuntalain mukaisena nuorten osallistumisen kanavana.

datatykkikuva

Kuva1: Työskentelyä valkokankaiden äärellä

Nuorisoneuvoston toimintaa päätettiin kehittää yhdessä nuorten kanssa, kutsumalla heidät yhteiseen kehittämisiltaan Hirvensalmen nuorisotalolle 29.11.2016. Ohjelma suunniteltiin sellaiseksi että paikalla olevat viihtyvät, saavat ruokaa ja mahdollisuuden yhdessä visioida uusia ideoita nuorisoneuvoston toiminnan hyväksi. Kehittämisillan ohjelma suunniteltiin yhdessä Hirvensalmen kunnan työntekijöiden ja harjoittelijana toimineen nuoren kanssa.

Nuorten kutsuminen tilaisuuteen hoidettiin vierailemalla viikkoa ennen tapahtumaa yläkoululla, jolloin tavattiin henkilökohtaisesti kaikki 7-9lk oppilaat ja jaettiin heille kutsukortit. Lisäksi tapahtumaa varten luotiin Facebook – ryhmä, jonne mukaan ilmoittautumalla pääsi seuraamaan tapahtuman viestintää.

Paikalle saapui noin 20 – 25 nuorta, ja tilaisuudessa toteutettiin heidän kanssa kilpailut tikanheitossa ja biljardissa. Kummankin sarjan voittajat palkittiin elokuvalipuilla ja lakritsalla. Lisäksi tarjolla oli pientä naposteltavaa, ja jatkuva mahdollisuus työstää Padlet – ohjelmalla luotujen ”virtuaalisten fläppitaulujen” avulla kahta kysymystä.

a) Mitä nuoret tekevät Hirvensalmella?
b) Miltä nuorisoneuvoston tulisi näyttää?

Kysymyksiin pystyi vastaamaan joko omilla mobiililaitteilla, tai järjestävien tahojen mukana tuomilla tableteilla. Osalle paikalla olijoista vastaamaan lähteminen oli helppoa, mutta osaa piti erikseen kannustaa antamaan oma mielipiteensä. Joku näkökulma löytyi lähes kaikilta.

yhdistelmakuva

Kuvat 2-3: Padlet näkymä seinällä & tilaisuuden kutsukortti

Kyselyjen tulokset

Illan vastauksista voi nähdä että nuoriso Hirvensalmellakin viihtyy hyvin kavereiden kanssa, ja kokoontuvat joko nuorisotalolle, ulkotiloihin tai toisten koteihin. Toisaalta myös sellaista nuorisoa on paljon jotka menevät koulun jälkeen suoraan kotiin ja ovat siellä. Erilaisia ryhmittymiä on muodostunut myös erityisesti mopoilun ja autoilun harrastuksen ympärille. Erilaiset liikuntamuodot, tietokoneilla pelaaminen ja mitään tekemättömyys mainittiin erikseen nuorten harrastuksina.

 
Itse nuorisoneuvoston nähtiin olevan vaikuttamiskanava jonka tulisi edustaa koko yllä mainittua Hirvensalmelaisten nuorten kokonaisuutta. Toiveissa oli kohtalaisen pieni mutta aktiivinen ja monipuolinen ryhmä paikkakuntalaisista. Työskentelymetodeiksi kaivataan rentoa ja viihdyttävää ilmapiiriä, jossa asioiden käsittely tapahtuu luontevasti muun toiminnan ohessa. Myös ruoka nähtiin tärkeänä motivaattorina ryhmään osallistumiseen. Fyysisten kokousten lisäksi työskentelyä voidaan nuorten mukaan myös hyvin täydentää käyttämällä verkkopohjaisia ympäristöjä kuten WhatsAppia, tai nyt käytössä ollutta Padletia.

Kehittämistilaisuuden jälkeen

Seuraavana askeleena työskentelyssä on nuorisoneuvoston toiminnan rakenteen täsmentäminen nuorten näköiseksi, sekä keskustelut kunnan kanssa siitä miten neuvoston kuuleminen päätöksenteon osana tullaan todella toteuttamaan. Hyvä vauhti on nyt saatu päälle.

 
Toivottavasti yhä useampi nuori paikkakunnalla kokee jatkossa nuorisoneuvoston työn ja yhteisiin asioihin vaikuttamisen omana asiana, ja että kunnan tulevaisuuden osalta nuoret todella pääsevät hyvin edustettuna vaikuttamaan päätöksentekoon.

 
Tämä oli yksi keino kehittää toimintaa yhdessä nuorten kanssa, yhdistäen mukava tekeminen ja todellinen asioiden käsittely. Tilaisuuden yleisestä ilmapiiristä jäi mieleen onnistunut tuntuma.

 

Heikki Kantonen
TKI-asiantuntija
Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus

Tietojohtaminen – tilannetajua ja taitavaa päätöksentekoa

Tutkimuskeskus Digitalia ja Sähköinen asiointi ja arkistointi – strategisen kehittämisen hanke järjestivät yhdessä Datasta arvoa tietojohtamisellaseminaarin Mikpolissa 30.11. Data on kaikkialla, mutta kuinka siitä saa otteen? Vastaus: kehittymällä siinä, kuinka johdamme aineetonta.

Tilaisuus olisi epäilemättä ollut iso pettymys sellaiselle, joka odotti yhtä ja kaikille sopivaa patenttiratkaisua oman organisaation datakaaoksen haltuunottamiseen. Onneksi olemme niin valistuneita, että tiesimme etukäteen sellaisen mahdottomaksi, eikö vain? Nyt ei eletä totuudenjälkeistä aikaa, vaan ihmiskunnan koko historiaan suhteutettuna suorastaan tiedon kultakautta – kuten Varustelekan Valtteri Lindholm seminaarissa muistutti.

Digitalia tosin lisäisi tähän, että kultakaudesta saattaa tulla Rooman kaltainen romahdus, ellemme keskity myös ottamaan digitaalista dataa luotettavasti ja käytettävässä muodossa haltuun tulevaisuutta varten. Pelkkä nykyhetken tieto ei riitä.

Koska tietojohtamiseen liittyy aina sekä sosiaalinen ympäristö, teknologia ja järjestelmät että yritysten tapauksessa bisnes, tärkein tietojohtamisen työväline on tilannetaju. Näin oivallisesti kiteytti Aalto-yliopiston professori Pirjo Ståhle esityksessään. Jos aistimme, millainen on paikkamme kokonaisuudessa ja mitä ympärillämme on, kykenemme itseohjautuvuuteen samalla tavoin kuin nämä linnut. Ne eivät tarvitse hierarkista organisaatiota tai käskyjä johtajalta tietääkseen, mitä tehdä.

Susanna Tirkkonen M-Brain Oy:sta alusti Twitterin mielipidevaikuttajista ja sosiaalisen median kuuntelusta strategisella tasolla. Valtteri Lindholm esitteli verkkokaupan vaikuttavaa Facebook-analytiikkaa. Digimainontaan on karkeasti ottaen tarjolla pari hyvin erilaista vaihtoehtoa: Sanoman 1800-luvun malli, tai sitten se toimiva malli, jossa 12 000 eurolla saa 232 000 euron liikevaihdon ja reaaliaikaisen seurannan.

Pienikin yritys hyötyisi suuresti datan analysoinnista. Lindholm kysyikin, miksi meidän pitää erikseen maksaa siitä. Olisiko tietoystävällisin valtio se, joka ensimmäisenä tarjoaa nämä välineet kansalaisilleen ja yrityksilleen ilmaiseksi?

dataseminaari

Panelistit ja keskustelun vetäjä, tutkimusjohtaja Noora Talsi. Kuva: Suvi Sikstus

Paneelikeskustelussa nostin tilannetajun rinnalle kaksi tietoystävällisen organisaation ominaisuutta ylitse muiden, avoimuuteen rohkaisevan kulttuurin ja merkityksellisen tekemisen. Pelkät tavoitteet eivät riitä, tarvitaan myös merkityksiä. Tietty tavoite ei kerro vielä mitään siitä, onko tekemisessä yleisemmällä tasolla järjen hiventäkään. (Voit testata tätä selvittämällä, pystytkö iltapäivän aikana siirtämään 2000 nuppineulaa laatikosta toiseen laatikkoon.)

Tuotammeko tietoa ja palveluja asiakkaan ehdoilla vai itsemme ehdoilla? Datan jalostaminen, analyysien tuottaminen ja asiakirjojen arkistoiminen eivät ole itsetarkoitus. Sitä ei ole edes tieteellinen tutkimus. Tieteen perustehtävä on tuottaa uutta tietoa, ei pyörittää dataa, “koska se nyt vain sattui olemaan siinä”. Tietojohtamisen tilannetaju kiteytyykin arjessa inhimilliseen taitoon muodostaa oikeat, riittävän selkeät kysymykset, joihin etsiä vastauksia datan avulla. Samalla on muistettava, ettei tekoälykään voi vastata kaikkiin kysymyksiin.

Puheenvuorossani kiinnitin huomiota Pirjo Ståhlenkin mainitsemiin avoimiin tietoympäristöihin. Niissä tehdään yhteistyötä, luodaan, käsitellään, jaetaan, analysoidaan ja yhdistellään tietoa. Ne ovat alustatalouden (platform economy) ja jakamistalouden (sharing economy) ydintä. Ja mikä tärkeintä, niissä voi kuka tahansa olla mukana, toisin kuin perinteisissä tietoympäristöissä – esimerkiksi oppilaitoksissa ja organisaatioissa, jotka valikoivat jäsenensä.

Juuri tätä on tietojohtaminen 4.0. Se ei ole kiinnostunut pelkästään organisaatioiden omasta tietämyksestä, kilpailuedusta ja kyvystä uudistua, vaan nostaa keskiöön digitaalisten teknologioiden ja some-aikakauden mahdollistamat yhteydet ja vuorovaikutuksen.

Viiden vuoden päästä emme puhu enää erikseen tietojohtamisesta. Jäljelle jää vain johtaminen. Toivottavasti olemme siihen mennessä edenneet hevos- ja teollisajan toimintatavoista kykyyn johtaa aineetonta. Edistämme tiedon avoimuutta, ihmisten osallisuutta ja merkityksellistä yhdessä tekemistä ilman siilojen tuomaa painolastia. Utopiaako?

Jos linnut ovat pystyneet siihen aina, uskonpa, että ihmisetkin vielä oppivat.

Teksti: Miia Kosonen, TKI-asiantuntija, Digitalia

P.S. Tämä on samalla Digitalian viimeinen bloggaus tällä alustalla. Tammikuussa tavataan Xamkin sivuilla! 🙂

Mitä opin aivoista, hyvinvoinnista ja työhyvinvoinnista?

Vielä paluu vuoteen 2015! Tämänvuotisen aivoseminaarin yhteydessä käsiimme päätyi nimittäin mielenkiintoinen nippu viime vuoden AIVOT JA TYÖ-seminaarin loppupohdintoja. Kysyimme silloin, mitä asioita opit aivoista. Näin osallistujat vastasivat.

Työn digitalisoituminen ja muuttuminen yhä enemmän tietotyöksi asettaa aivoille uusia paineita ja vaatimuksia. Aivojen hyvinvointi nouseekin keskiöön tähänastisen ergonomian ja muiden hyvinvointitekijöiden sijaan. Aloittaa voit vaikka näillä vinkeillä!

  • Ruualla on merkitystä. Itsemyötätunto käyttöön.
  • Opin paljon siitä, mikä on hyvää ravintoa aivoille. Sain lisää ymmärrystä tunteiden säätelyjärjestelmästä
  • Kaikki liikunta on hyväksi aivojen terveydelle, etenkin muistille. Pidä huolta itsestäsi.

wp_20160305_14_37_56_pro-1

KAIKEN MUUN VOI VAIHTAA, MUTTA EI AIVOJA

  • Aivojen plastisuus ja se miten voin vaikuttaa aivoihin. Lisää kognitiivista ergonomiaa aivoille.
  • Aivoja pitää treenata. Ei pidä murehtia liikaa.  Nuku hyvin. Huolehdi ruoasta ja riittävästä levosta.
  • Sanon kyllä kyllä seuraavan koko päivän; tätä aivot ja minä tarvitsemme.
  • Aivojen ja suoliston välinen yhteys. Aivojen ja sydämen välinen yhteys. Liikunnan ja aivojen kognitiivisen toiminnan vahvistuminen.
  • Muista verensokeri. Taistele tai pakene. Tunteet tarttuu.
  • Huollan koko kehoa- huollan aivoja Riittävä lepo myös aivoille tärkeä. Hienoa: ikääntyessä älyllisessä toiminnassa ei tapahdu dramaattisia muutoksia. Liikunta ja ravinto jeesaa myös aivoja.
  • Aivot- ilman niitä en olisi minä. Arvosta aivojasi. Emme varmaan koskaan opi miten voisimme aivojamme käyttää vielä enemmän johonkin järkevään. Turvaympyrä on tärkeä. Pienikin pysähtyminen palauttaa.

wp_20160327_11_03_02_pro-1

AIVOT TARVITSEVAT HAUSKUUTTA

  • Aivot tarvitsevat myös treeniä. Vahvista myös heikkoa puolta.
  • Aivoystävällistä ruokaa on suht helppo koota päivän ruoka-annoksiin. Kehomieli: seesteisyys/onnellisuus. Aivot on kehittyvä voimavara.
  • Käytä päätä. Täytä päätä oikeilla ruoka-aineilla. Näytä, että pidät läheisistäsi.
  • Aivot on uskomattoman hieno lahja. Yritän vähentää uhkaympyrää. Popsin vihreää, vähennän juustoja, nyyh.
  • Muista rauhoittua työn keskellä. Saat enemmän aikaiseksi. Muista tauot ja ravinto. Arvosta toisen työpanosta ja työaikaa.
  • Aivot ja sydän toimivat yhdessä. Aivot tarvitsevat hyvää ruokaa, liikuntaa ja sopivasti sosiaalisuutta.

12715529_10153858974614360_5955153496377850596_n

80% HUOLISTA EI TOTEUDU

  • Alkoholi ei ole pelkästään haitallista. Aivoja voi hoitaa tosi monella tavalla. Aivojen toiminta on mahdollista havainnollistaa yksinkertaisesti.
  • Kaikki vaikuttaa kaikkeen: aivot & suolistobakteerit. Aivoja voi oikeasti treenata. Aivot tykkää vaihtelusta, rassaamisesta, levosta.  Sano lempeästi kyllä. Pienet breikit pitkin päivää.
  • Monimutkainen järjestelmä, siis paljon monimutkaisempi kuin aiemmin kuvittelinkaan. Todellakin tietoista huoltoa vaativa elin. Lauluihmisenä yhdistän tästedes liikahtelun niin opintoihin kuin muuhunkin muistia tai keskittymistä vaativiin asioihin kuten siis teen lavalla laulaessa.
  • Aivoja tulee huoltaa käyttämällä niitä, oikealla ravinnolla, riittävällä unella ja levolla.

wp_20150812_20_41_02_pro

ANNA ALITAJUNNALLE AIKAA JA TILAA, ARVOSTA SITÄ

  • Aivot: alan pitää niistä parempaa huolta. Oikeaa ruokaa ja sopivasti liikuntaa. Voin tehdä itse valintoja.
  • Aivoterveyteen vaikuttavat mm ravinto, lepo ja liikunta
  • Viivy vähintään 20 s myönteisessä aistimuksessa àmuistijälki aivoihin. Venyttely, verryttely ja muu kevyempi liikunta edistävät muistia yhtä lailla kuin kestävyysliikunta.
  • Arvosta aivojasi, hoida ja helli. Aivot: pidettävä itse huolta, että antaa niille hyvät eväät, satsaus omaan itseensä.

wp_20160616_22_17_14_pro-1

MYÖNTEINEN ILMAPIIRI JA ASENNE ON MANNAA AIVOILLE

  • Mausta ruokasi: kurkuma, inkivääri, kaneli, pippuri.
  • Miten moneen asiaan voikaan vaikuttaa itse ja toisaalta mitä tapahtuu aivoissa halusimme tai emme
  • Mitä taukojumppa oikeasti vaikuttaa. Arvostan aivoja ja pidän niistä parempaa huolta. Keskityn olemaan tässä hetkessä.
  • Lepo on tärkeää. Työrauha. Ei yhtaikaa useita toimintoja.
  • Pidä huolta aivoistasi. Huono uni vaikuttaa aivoihin vakavasti.

wp_20150722_15_50_45_pro-2

MAUSTEET OVAT AIVORUOKAA

  • Piirtäminen hoitaa aivoja.
  • Liikahtelu, peilisolujen aktivointi, työtilojen muuttaminen aivoja helliväksi.
  • Kiitos Marille joka muistutti, että työvermeet kannattaa laittaa sivuun. Valitettavasti kaikki eivät tätä noudattaneet ja tekivät hallaa ennen kaikkea itselleen. Eli, aivot tarvitsevat lepoa, seminaareissa kannattaa rauhoittua ja antaa samalla omille ajatuksille tilaa.
  • Neuroplastisuus. Aivojen herkkyys ympäristölle. Krooninen stressi on vaarallista.
  • Kevyt liikunta ja liikuskelu edistävät aivotoimintaa. Taistele tai pakene – vain väliaikaisesti.
  • Vältä punaista lihaa. Sano kyllä. Vältä rasvaa.

KESKITY POSITIIVISEEN VÄHINTÄÄN 20 SEKUNNIN AJAKSI

wp_20160327_11_01_13_pro-1

Teksti: Aivot ja työ 2015 -osallistujien tekstit kirjoitti puhtaaksi Sirpa Tarvonen
Kuvat: Tuulevi Aschan