Tietojohtaminen – tilannetajua ja taitavaa päätöksentekoa

Tutkimuskeskus Digitalia ja Sähköinen asiointi ja arkistointi – strategisen kehittämisen hanke järjestivät yhdessä Datasta arvoa tietojohtamisellaseminaarin Mikpolissa 30.11. Data on kaikkialla, mutta kuinka siitä saa otteen? Vastaus: kehittymällä siinä, kuinka johdamme aineetonta.

Tilaisuus olisi epäilemättä ollut iso pettymys sellaiselle, joka odotti yhtä ja kaikille sopivaa patenttiratkaisua oman organisaation datakaaoksen haltuunottamiseen. Onneksi olemme niin valistuneita, että tiesimme etukäteen sellaisen mahdottomaksi, eikö vain? Nyt ei eletä totuudenjälkeistä aikaa, vaan ihmiskunnan koko historiaan suhteutettuna suorastaan tiedon kultakautta – kuten Varustelekan Valtteri Lindholm seminaarissa muistutti.

Digitalia tosin lisäisi tähän, että kultakaudesta saattaa tulla Rooman kaltainen romahdus, ellemme keskity myös ottamaan digitaalista dataa luotettavasti ja käytettävässä muodossa haltuun tulevaisuutta varten. Pelkkä nykyhetken tieto ei riitä.

Koska tietojohtamiseen liittyy aina sekä sosiaalinen ympäristö, teknologia ja järjestelmät että yritysten tapauksessa bisnes, tärkein tietojohtamisen työväline on tilannetaju. Näin oivallisesti kiteytti Aalto-yliopiston professori Pirjo Ståhle esityksessään. Jos aistimme, millainen on paikkamme kokonaisuudessa ja mitä ympärillämme on, kykenemme itseohjautuvuuteen samalla tavoin kuin nämä linnut. Ne eivät tarvitse hierarkista organisaatiota tai käskyjä johtajalta tietääkseen, mitä tehdä.

Susanna Tirkkonen M-Brain Oy:sta alusti Twitterin mielipidevaikuttajista ja sosiaalisen median kuuntelusta strategisella tasolla. Valtteri Lindholm esitteli verkkokaupan vaikuttavaa Facebook-analytiikkaa. Digimainontaan on karkeasti ottaen tarjolla pari hyvin erilaista vaihtoehtoa: Sanoman 1800-luvun malli, tai sitten se toimiva malli, jossa 12 000 eurolla saa 232 000 euron liikevaihdon ja reaaliaikaisen seurannan.

Pienikin yritys hyötyisi suuresti datan analysoinnista. Lindholm kysyikin, miksi meidän pitää erikseen maksaa siitä. Olisiko tietoystävällisin valtio se, joka ensimmäisenä tarjoaa nämä välineet kansalaisilleen ja yrityksilleen ilmaiseksi?

dataseminaari

Panelistit ja keskustelun vetäjä, tutkimusjohtaja Noora Talsi. Kuva: Suvi Sikstus

Paneelikeskustelussa nostin tilannetajun rinnalle kaksi tietoystävällisen organisaation ominaisuutta ylitse muiden, avoimuuteen rohkaisevan kulttuurin ja merkityksellisen tekemisen. Pelkät tavoitteet eivät riitä, tarvitaan myös merkityksiä. Tietty tavoite ei kerro vielä mitään siitä, onko tekemisessä yleisemmällä tasolla järjen hiventäkään. (Voit testata tätä selvittämällä, pystytkö iltapäivän aikana siirtämään 2000 nuppineulaa laatikosta toiseen laatikkoon.)

Tuotammeko tietoa ja palveluja asiakkaan ehdoilla vai itsemme ehdoilla? Datan jalostaminen, analyysien tuottaminen ja asiakirjojen arkistoiminen eivät ole itsetarkoitus. Sitä ei ole edes tieteellinen tutkimus. Tieteen perustehtävä on tuottaa uutta tietoa, ei pyörittää dataa, “koska se nyt vain sattui olemaan siinä”. Tietojohtamisen tilannetaju kiteytyykin arjessa inhimilliseen taitoon muodostaa oikeat, riittävän selkeät kysymykset, joihin etsiä vastauksia datan avulla. Samalla on muistettava, ettei tekoälykään voi vastata kaikkiin kysymyksiin.

Puheenvuorossani kiinnitin huomiota Pirjo Ståhlenkin mainitsemiin avoimiin tietoympäristöihin. Niissä tehdään yhteistyötä, luodaan, käsitellään, jaetaan, analysoidaan ja yhdistellään tietoa. Ne ovat alustatalouden (platform economy) ja jakamistalouden (sharing economy) ydintä. Ja mikä tärkeintä, niissä voi kuka tahansa olla mukana, toisin kuin perinteisissä tietoympäristöissä – esimerkiksi oppilaitoksissa ja organisaatioissa, jotka valikoivat jäsenensä.

Juuri tätä on tietojohtaminen 4.0. Se ei ole kiinnostunut pelkästään organisaatioiden omasta tietämyksestä, kilpailuedusta ja kyvystä uudistua, vaan nostaa keskiöön digitaalisten teknologioiden ja some-aikakauden mahdollistamat yhteydet ja vuorovaikutuksen.

Viiden vuoden päästä emme puhu enää erikseen tietojohtamisesta. Jäljelle jää vain johtaminen. Toivottavasti olemme siihen mennessä edenneet hevos- ja teollisajan toimintatavoista kykyyn johtaa aineetonta. Edistämme tiedon avoimuutta, ihmisten osallisuutta ja merkityksellistä yhdessä tekemistä ilman siilojen tuomaa painolastia. Utopiaako?

Jos linnut ovat pystyneet siihen aina, uskonpa, että ihmisetkin vielä oppivat.

Teksti: Miia Kosonen, TKI-asiantuntija, Digitalia

P.S. Tämä on samalla Digitalian viimeinen bloggaus tällä alustalla. Tammikuussa tavataan Xamkin sivuilla! 🙂

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s