Kangasniemellä 360 asteen NY-tapahtuma

Kangasniemen nuoret kokoontuivat talvilomaa edeltävällä viikolla nuorisotalolle visioimaan ja kehittämään uudenlaisia yritysideoita, sekä pitämään hauskaa 12H – Nuori Yrittäjyys leirillä. Tilaisuus oli usean toimijatahon yhteinen ponnistus, ja kuului toimenpiteenä Xamk:n Ohjaamojen tuki – hankkeen kuntapilottikokonaisuuteen. Mukana toteutuksessa olivat lisäksi Kangasniemen kunta, Esedu, Kangasniemen 4H-yhdistys, SNO sekä Kangasniemeläisiä yrittäjiä.

Nuoria pihalla.jpg

Kuva1: Osallistujat nuorisotalon pihalla

Idea tapahtumasta syttyi jo kesällä 2016, ja kertaalleen jo siirrettykin tapahtuma saatiin toteutumaan hyvässä hengessä kylmänä ja kauniina päivänä 21.2.2017. Nuori Yrittäjyys – toimintaperiaatteen mukaisesti varsinainen toiminta tapahtumassa tapahtui nuorten itsensä ohjaamana. Tässä tapahtumassa ohjaustyö toteutui Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja opiskelijoiden toimesta.

Osallistujina oli 10 pääosin yläkoululaista nuorta jotka jakautuivat kolmeen ryhmään. Osa oli paikalla saadakseen kokemuksia yrittäjyydestä, osalle tärkeää oli hauskanpito ja joillekin se että tapahtumaan pääsi osallistumaan kouluaikana. Nuoret toimivat hyvin yhteen, ja tapahtuman myötä syntyi kolme upeaa yritysideaa. Kaksi ideaa keskittyi valokuvaukseen, ja yksi uudenlaisen koko perheen harrastuspalvelun perustamiseen. Osa ryhmistä lähti liikkeelle omasta osaamisestaan käsin, kun taas toiset miettivät sitä mitä palveluita omalla asuinalueella tarvittaisiin.

360 ryhmä alkumetreillään.jpg

Kuva2: Ryhmä 360 työnsä alkumetreillä

Käytännössä päivän aikana leikittiin, syötiin ja keskityttiin yritystoiminnan perusasioihin. Ideat syntyivät suoraan osallistujilta, ja niiden pohjalta luotiin SWOT-analyysit ja liiketoimintasuunnitelmat. Myös yritysten nimet ja logot luotiin ja julkistettiin tapahtumassa. Päivän ohjelmaan mahtui myös kahden Kangasniemeläisen yrittäjän, Maria Rahikaisen (Kangasniemen Öljyhuolto oy) ja Joni Pietarisen (Rakennuspalvelu Joni Pietarinen) vierailut yrittäjätarinoiden kertojina.

Tapahtuman loppuhuipentumana nuoret esittelivät ryhmissä yritysideansa, ja kolmihenkinen raati arvioi tuotokset. Jokainen ryhmä onnistui vakuuttamaan tuomariston joillakin osa-alueilla, mutta vain yksi pystyttiin valitsemaan kokonaisuudessaan tapahtuman voittajaksi.

Mukana tapahtumassa oli myös sellaisia toimijoita jotka voivat edistää nuorten ideoiden käytäntöön viemisessä. Kangasniemen 4H-yhdistys pystyy tukemaan pienimuotoista 4H-yritäjyyttä, ja jo nyt ideoissa oli aineksia aloittamiselle. Illan viimeisen puheenvuoron piti kunnan elinkeinoasiamies Jukka Siikonen, joka myös toivotti kaikki yrittäjyydestä innostuneet keskustelemaan kanssaan.

Yrtysten logot.jpgKuva3: Yritysideoiden logot

Tapahtuman voittajaidea oli hieman hankalasti 4H-yritykseksi taipuva 360° -niminen visio Kangasniemen Ankkuri-marketin tilojen uudelleen käytön suunnittelusta. Idean mukaan halli muunnetaan koko perheen activity-puistoksi, jossa pystyy harrastamaan muun muassa Paintballia, skeittausta, minigolfia, lasersotaa sekä frisbeegofia. Ravintolapalvelut järjestetään rakentamalla silta tien yli Kangasniemen Shellille. Suunnittelussa ei takerruttu pikkuasioihin, ja budjettikin kasvoi miljooniin euroihin.

Yhtenä haasteena lähes nuorten toiminnan järjestämisessä on aina tilaisuuksien markkinointi. Nyt osallistujia lähestyttiin vierailemalla kaikkien yläkoululaisten oppitunneilla, sekä myös lukion puolella. Jo aikaisemmin Ohjaamojen tuki – hankkeen toimenpiteissä hyväksi koettu keino osoittautui taas menestykseksi. Jokaiselle oppilaalle jaettiin henkilökohtainen kutsupaperi tapahtumaan, ja sitä kautta saatiinkin mukaan lähes kaikki osallistujat.

Mainospaperit.jpg

Kuva4: Markkinoitimateriaalia 30.1.2017

Kiitos onnistumisesta kuuluu kaikille järjestelyissä mukana olleille, sekä tietysti nuorille. Kokemus yrittäjyyden salaisuuksien aukeamisesta oli monelle tärkeää.

Heikki Kantonen

TKI-asiantuntija

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus

Yhteinen tekeminen nuorten osallisuuden takeena

— Suurin monialaisen yhteistyön hyöty on kirjaston näkyvyys uusissa yhteyksissä. Lisäksi yhteistyö on poikinut uutta tietotaitoa koko kirjaston henkilökunnalle, luonnehtii Mikkelin kaupunginkirjaston projektityöntekijä Virpi Lahdensuo monialaista yhteistyötä. Vuoden 2017 alusta voimaan tullut yleisten kirjastojen kirjastolaki kannustaa kirjastoja yhteistyöhön niin muiden kirjastojen kuin myös kolmannen sektorin, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Tämä monialainen yhteistyö on edellytys myös nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiselle.

Nuoret kirjastossa

Kirjasto on mukana monin tavoin nuorten elämässä ja siksi myös nuorisotyöllä on paikkansa kirjastoissa. Kouvolassa kaupunginkirjaston Mediamaja toimii nuorisotilana kahtena iltana viikossa.

— Kun Nuokkari muutti kirjaston katon alle, saimme kirjaston asiakkaaksi yhtäkkiä kaivatun ikäryhmän – teini-ikäiset. Heitä käy nyt kirjaston Mediamajan nuokkarilla 30–40 nuorta tiistai- ja torstai-iltaisin. Mukavaa, että nuokkari-iltojen lisäksi muinakin päivinä nuoret ovat löytäneet kirjaston palvelujen ääreen, iloitsee Kouvolan kaupunginkirjaston mediatuottaja Tuomo Mannonen.

— Nuokkarin lisäksi nuoret ovat tutustuneet kirjaston palveluihin. Olemme äänittäneet räppiä studiossa, editoineet musiikkivideoita, joita nuoret ovat kuvanneet kirjastosta lainatuilla kameroilla. 

Kirjastossa on paikka ja välineet yhteiselle tekemiselle ja vuorovaikutukselle. Nuoret ovat tehneet kirjastolla muun muassa räppiä:

 

Kirjastot jalkautuvat nuorten pariin

Sen lisäksi, että kirjasto itsessään voi olla nuorille keskeinen elämän toimintaympäristö, on kirjaston hyvä jalkautua myös seiniensä ulkopuolelle. Mikkelissä kaupunginkirjasto oli helmikuun alussa mukana RekryOn-rekrytointitapahtumassa järjestämällä Vahvuudet merkille -rintamerkkipajan poistokirjoja hyödyntäen.

RekryOn-tapahtumassa mukana ollut Mikkelin kaupunginkirjaston projektityöntekijä Virpi Lahdensuo korostaa, kuinka tärkeää kirjastolle on näkyä myös kirjastorakennuksen ulkopuolella yhdessä muiden nuorisoalan toimijoiden kanssa:

— Kirjaston mukanaolo esimerkiksi RekryOn-messuilla luo positiivista kuvaa kirjastosta ja muistuttaa kirjaston olemassaolosta mielekkäässä yhteydessä.

Digiaikana ei luonnollisestikaan riitä, että toiminta ja monialainen yhteistyö rajoittuvat vain fyysisiin toimintaympäristöihin.

Yhdessä nuorten osallisuutta ja hyvinvointia edistämässä   

Kirjasto- ja nuorisoalan sekä muiden ammattialojen monialaisen yhteistyön kehittäminen on ollut avainasemassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian hallinnoimassa Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa. Monialaiseen yhteistyöhön on suhtauduttu tutkivalla, ihmettelevälläkin otteella.

Julistekuva

Hankkeessa projektityöntekijänä työskentelevä Virva Korpinen kiteyttää monialaisen yhteistyön luonteen seuraavasti:

— Monialaisen yhteistyön hyödyt tuntuvat oman osaamisen jatkeena. Kun on jokin uusi alue, josta ei ole käsitystä, kasvaa ymmärrys toisen ammattilaisen rinnalla työskennellessä. Toimialat hyötyvät saadessaan tutustua toisten tapaan tehdä ja voivat organisaatioina ottaa oppia toinen toisiltaan. Nuoret hyötyvät, kun yhdessä saamme toteutettua heidän tarvitsemaansa palvelua ja ohjausta.

Tutkija Kirsi Purhonen kuvaa tällaista eri ammattialojen rajapinnoille kiinnittyvää työtä kolmanneksi työksi. Kyse on toiselta ammatilta lainattavasta osaamisesta, jolla täytetään ammattien välisiä osaamiskuiluja ja ammattien rajapintoja (Purhonen 2017). Nuorten osallisuuden edistäminen edellyttää ammattialakohtaisista siiloista poistumista ja yhteisen työn areenalle astumista.

— Monialainen yhteistyö tuo uusia näkökulmia ammattialasta riippumatta nuorten kanssa tehtävään työhön, joka loppujen lopuksi hyödyttää nimenomaan nuoria, tiivistää Lahdensuo monialaisen yhteisen tekemisen merkityksen.     

Sanna Lappalainen
projektipäällikkö
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Miten hyödynnän vastuullisuutta markkinointiviestinnässä?

Työpajat elintarvikealan yrittäjille alkavat pian.

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu järjestää Vastuullisuudesta valttia –hankkeen puitteissa kevään 2017 aikana neljä maksutonta työpajaa markkinointiviestinnästä eteläsavolaisille elintarvikealan yrityksille. Kaikille työpajoille on oma teemansa. Työpajat soveltuvat sekä pienille elintarvikealan tuotantoyrityksille että ruokapalveluja tarjoaville yrityksille.

Tilaisuuksien teemat rakennetaan siten, että niihin voi joko osallistua kaikkiin tai poimia sieltä oman yrityksen kannalta sopivimmat. Työpajoissa on tiiviit alustukset päivän teemoista. Niiden lisäksi osallistujat työstävät tehtäviä käsitellyistä asioista oman yrityksen näkökulmasta. Tavoitteena on saada työpajan tuloksena uusia keinoja ja välineitä markkinointiviestintään.

Tilaisuudet järjestetään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampuksella salissa D 127 (Patteristonkatu 3 D, Mikkeli) seuraavan aikataulun mukaisesti:

Torstai 9.3.2017 klo 15-18 Tunnetko asiakkaasi arvomaailmaa?
Keskiviikko 29.3.2017 klo 15-18 Miten saat vastuullisuudesta kilpailuetua?
Torstai 27.4. 2017 klo 15-18 Mitkä viestintäkanavat sopivat parhaiten toimintaasi?
Torstai 11.5. 2017 klo 15-18 Miten tehostat sisällön tuottamista markkinointiviestintään?

Tilaisuuksiin voi ilmoittautua jo nyt, mutta viimeistään viikkoa ennen niiden alkamista tästä .

Lisätietoja:

Pekka Turkki
projektipäällikkö
XAMK/ Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle –hanke
pekka.turkki@xamk.fi
www.xamk.fi/valtti

Etsivä nuorisotyö Ohjaamoissa

Aurinkoisena pakkaspäivänä seminaarisalillinen nuorisoalan ammattilaisia kokoontui pohtimaan etsivän nuorisotyön ja Ohjaamojen välistä suhdetta. Verkon välityksellä mukana oltiin kymmenissä kisastudioissa isompina ja pienempinä ryhminä. Teema onkin puhuttanut paljon niin etsivän nuorisotyön kentällä kuin Ohjaamoissa, joten kiinnostuneiden määrä ei yllättänyt. Vaikka yksiselitteisiä vastauksia ei ole, päästiin seminaarissa tarkastelemaan useita hyviä näkökulmia.

Toimi siellä, missä nuoret ovat

Ohjaamo on yhteistyön alusta, jossa ohjauksen voimavarat yhdistyvät – se ei sinänsä korvaa jo olemassa olevia palveluita, painottivat puheenvuoroissaan Kohtaamon projektipäällikkö Pasi Savonmäki ja Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Merja Hilpinen. Yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa on ensisijaista. Monella paikkakunnalla etsivät ovatkin osa Ohjaamoa, vaikka muitakin toimivia malleja on.

Etsivä nuorisotyöntekijä on aina oman ammattinsa erityisosaaja monialaisessa yhteistyössä. On tärkeää tunnistaa ja kunnioittaa toisen ammattitaitoa. Toimimalla yhdessä saavuttaa parempia tuloksia, kuin toimimalla rinnakkain.

Aamupäivän puheenvuoroissa korostettiin erityisesti palvelujen saavutettavuutta. Oleellista on jalkautuminen, joka on etsivän nuorisotyön peruspilari ja Ohjaamo-toiminnan edellytys. Molempien voimat yhdistämällä nuoriin voidaan saada vieläkin vahvempi yhteys.

dav

Visuaaliset muistiinpanot seminaarista teki Kuvitellen. Lopullinen teos on nähtävillä Nuori2017-tapahtumassa Tampereella ja sosiaalisessa mediassa.

Kehitys on jatkuvaa

Niin etsivä nuorisotyö kuin Ohjaamotkin ovat eri paikoissa erilaisia. On myös tärkeää huomioida ne (pienet) paikkakunnat, joista kaupungeissa itsestään selvinä pidetyt palvelut puuttuvat, muistutti nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian johtaja Jussi Ronkainen. Mahdollisuus paikallisiin sovelluksiin ja joustavuuteen on molempien palveluiden suola.

Sekä aamupäivän puheenvuoroissa että iltapäivän paneelikeskustelussa nousi toistuvasti esiin palveluiden jatkuva kehittäminen. Etsivä nuorisotyö on vakiinnuttanut asemansa, mutta toiminnan ja toimijoiden täytyy kehittyä. Kymmeniä Ohjaamoja on perustettu pääasiassa hankerahalla, mutta ne eivät ole valmiita. Palveluita täytyy kehittää myös hankerahoituksen päättymisen jälkeen. Vahvojen toimijoiden välinen ”kehityskitka” vie palveluita eteenpäin ja auttaa tukemaan nuoria entistä paremmin.

Päivän tärkeimmän annin kokoavat panelistien vinkit: Kaikkien työn keskiössä ovat yhteiset nuoret, joten tutustukaa toisiinne, välttäkää päällekkäisyyttä ja kokeilkaa rohkeasti!

dav

Kohtaamon Tuija Kauton johdolla keskustelivat Juuso Kautonen Savonlinnan Ohjaamo Posselta, Kimmo Hiltunen Vantaan etsivästä nuorisotyöstä, Tiina Teinilä Mikkelin Ohjaamo Olkkarista ja Sini Moberg Äänekosken etsivästä nuorisotyöstä.

Sonja Miettinen
Projektipäällikkö

Etsivä nuorisotyö Ohjaamoissa -seminaari järjestettiin 9.2.2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampuksella. Monialainen seminaari syntyi monialaisena yhteistyönä: Juvenian ja Ohjaamojen tuki -hankkeen kanssa seminaarista vastasivat Kohtaamo Keski-Suomen ELY-keskuksesta, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Espoon kaupungin Etsivän nuorisotyön kehittämisen tuki -hanke. Lisäksi järjestelyihin osallistuivat Xamkin yhteisöpedagogi- ja IT-alan opiskelijat. Kiitos hyvästä yhteistyöstä!

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Kohtaaminen on mediataito?

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Tällä viikolla meitä kaikkia on herätelty pohtimaan mediataitoja digiajan kansalaistaitoina. Valtakunnalliseen mediataitoviikkoon on sisältynyt erilaisia kampanjoita, tempauksia ja toimintoja, joiden avulla mediakasvatuksen merkitystä on tarkasteltu useista eri näkökulmista. Yhteistä näille näkökulmille on ollut se, että kaiken keskiössä on ihmisten tarve kohdata, ymmärtää ja kuunnella toisiamme.  Ihmisten Internet mahdollistaa, että nämä kohtaamiset voivat tapahtua myös ajasta ja paikasta riippumatta. 

Case virtuaalinen läksytuki 

Olemme Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa pilotoineet virtuaalisen läksytuen mallia yhteistyössä korkea-asteen oppilaitosten ja yleisten kirjastojen kanssa. Oheisessa videossa kuvataan virtuaalisen läksytuen perusidea:

 

Virtuaalisen läksytuen pilotoinneissa vapaaehtoisina on toiminut sekä ammattikorkeakoulun että yliopistojen nuoriso- ja opetusalan opiskelijoita. Vapaaehtoiset kuvasivat virtuaalisen läksytuen olleen merkityksellistä monella eri tasolla: vapaaehtoiset oppivat tärkeitä kohtaamista tukevia digiajan työelämätaitoja ja mukana olleet nuoret saivat tukea opintoihin ja oppimiseen sekä ennen kaikkea mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa toisen henkilön kanssa. Virtuaalisen läksytuen pilotointiin osallistui muun muassa maahanmuuttajanuoria, jotka kertoivat muuten olevan hyvin vähän vuorovaikutuksessa kantasuomalaisten kanssa. Virtuaalinen läksytuki osoittautui matalan kynnyksen palveluksi, johon osallistuminen oli nuorelle helppoa ja mielekästä. Kohtaamisia syntyi myös vapaaehtoisten välille, kun virtuaalista läksytukea kokoonnuttiin antamaan samaan tilaan. Tämä mahdollisti vapaaehtoisten välisen vuorovaikutuksen, keskinäisen tsemppauksen ja tuen.

“Kysyin nopeasti lopuksi, että oliko läksytuesta nuorelle hyötyä ja ainakin vastaus oli, että paljon apua ja oli kivaa, että olin auttamassa. Uskoisin, että jo suomen puhuminen jonkun eri ihmisen kanssa on hyödyllistä. Myös opiskeluun keskittyminen saattaa olla helpompaa, kun on tiedossa, että joku muukin on varannut aikaa minun vuokseni.”

Vapaaehtoinen

“Ainakin minun tuettavani sanoi että tämä on todella mukavaa ja se on pienempi kynnys kirjautua skypeen kuin vaikka mennä jonnekkin muualle.”

Vapaaehtoinen

 

“Olen tosi huono tekemään läksyjä yksin, niitä on paljon helpompi tehdä kun jonkun kanssa voi pohtia ääneen”

Läksytukeen osallistunut nuori

Kohtaaminen mediataitona?  

Virtuaalisen läksytuen pilotointi osoitti, että kohtaaminen ja sen mahdollistamat vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä mediataitoja median tuottamiseen, arviointiin ja turvalliseen käyttöön liittyvien mediataitojen ohella. Ihmisten Internetissä ei tarvita digitaikoja, vaan aitoja kohtaamisen taitoja. Nämä taidot mahdollistavat yhdessä oppimisen, vuorovaikutuksen ja ymmärretyksi tulemisen.

img_1614-1

Sanna Lappalainen
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke
projektipäällikkö

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Kymppiluokka räppää

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Kouvolan pääkirjaston Mediamajassa järjestettiin tammikuussa 2017 paikalliselle kymppiluokalle mediaklubina räp-työpaja, jonka tarkoituksena oli tehdä oma laulu luokan menneestä vuodesta. Klubin tarkoituksena oli kehittää nuorten sisällöntuotannollisia taitoja ja sosiaalista yhteistyötä, mikä tällä kertaa liittyi ryhmätyöskentelynä sanoitusten tekemiseen ja itseilmaisuun musiikin keinoin.

Mediamaja on keskeinen paikka Kouvolassa Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa. Mediamajassa on järjestetty mediaklubeja sekä online-läksytukea ja sen studiossa on tehty paljonkin räppiä ja muuta musiikkia – paikalta löytyy hyvät mikit, ammattilaistason editointiohjelmat ja soittimia.

Rapin tekeminen mediaklubissa

Aluksi nuoret, joita oli tusinan verran, alkoivat miettiä sopivaa taustabeattiä biisiä varten. Helpoin tapa tässä on YouTube. Kun hakukenttään kirjoittaa ”free rap beats” tai vastaavaa, löytää satoja tekijänoikeusvapaita taustoja, joita voi käyttää, kunhan biisin julkaistaessa mainitsee taustan tekijät. Työpajassa puhuttiin myös tekijänoikeuksista – mitä musiikkia saa käyttää vapaasti ja mitkä ovat internetin lainalaisuudet oman tuotoksen julkaisemiseen, esimerkiksi Facebookissa tai Youtubessa. Rap-sämplien lainaamisessa on hyvä muistaa, että tekijänoikeuden suoja-aika on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.

Riimit tuli täyteen muttei rivit

luonnos

Sanataiteilijoiden luonnoksia paperilla

Yhdessä uuden luominen voi olla vaikeaa, ja homma menee nopeasti toisille naureskeluksi, joten alkuhihittelyn jälkeen jaoimme nuoret kolmeen ryhmään ja tekstin teko sai uutta puhtia. Ohjaajana lähinnä rohkaisin kirjoittamaan kaikki mahdolliset ideat ylös ja keksimään riimipareja, jonka kautta lauseet on helppo täydentää. Kun homma lähti liikkeelle, saimme tunnissa sen verran tekstiä, että pääsimme jo laulamaan. Täysin pitkää rap-biisiä emme saaneet riimiteltyä, mutta puolentoista minuutin verran sentään. Se on paljon, kun laulua lähdetään työstämään nollasta ja aikaa on tunnin verran.

Monelle mikkiin laulaminen tai räppääminen oli ensikerta. Oman äänen kuuleminen kuulokkeista samalla kun laulaa, tuntuu omituiselta. Oma ääni onkin oikeasti tuollainen? Tämä on onneksi normaali reaktio kaikilla ihmisillä. Mediamajan studiossa on käytössä Cubasen äänityssofta ja lauluun Samson 03 -kondensaattorimikki, joilla saa hyvää jälkeä aikaiseksi.

Kitarariffit talteen

Itse biisin äänityksiin osallistui vain viisi oppilasta. Studiotilassa täytyy olla hiljaa, joten muu luokka siirtyi mediamajan tiloihin pelaamaan retropelejä ja uudempia pelikonsoleita, kuten pleikkanelosta tai Xbox360:ä. Saimme parissa tunnissa biisin melkein valmiiksi, mutta emme ehtineet aivan viimeistelemään tuotosta, joten päätimme jatkaa työpajaa parin viikon päästä.

Toisella kerralla otettiin muutama kohta uusiksi ja miksattiin biisi yhdessä oppilaiden kanssa. Lisäsimme lauluun kaikua, leikkasimme alataajuuksia ym. Kun aikaa jäi vielä vähän jäljelle, äänitettiin biisin alkuun lennosta akustisella kitaralla vielä alkuriffi, joka toistaa taustabeatin teemaa.

kitara

Mediamajan kuusikielinen Ibanez pääsi tositoimiin

Kuuntele kymppiluokan rap-tuotos tästä linkistä!

Tuomo Mannonen
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke
Kouvolan pääkirjasto, Mediamaja

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. 
Tuomo Mannonen työskentelee ERNOD-hankkeessa Kouvolan pääkirjastossa. Tuomon vetämissä mediaklubeissa ja koulutuksissa on työskennelty muun muassa videon ja musiikin parissa. Hankkeen mediaklubeissa on mallinnettu työskentelyn ohella mediavaikuttamisen menetelmiä. Hanke julkaisee keväällä 2017 mediavaikuttamisen menetelmäoppaan hankkeen aikana luoduista helmistä.

Digitarina unelmien (kirjastosta)

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Tämän vuoden mediataitoviikon teema, ”Ihmisten internet” on digitaalisessa tarinankerronnassa vahvasti läsnä. Digitarinoiden avulla voidaan hahmotella jo olemassa olevia sekä vielä unelmien muodossa olevia, mahdollisia maailmoja ja ympäristöjä. Tuotokset ovat tekijänsä näköisiä ja niistä voi aistia inhimillisyyden. Digitarina on yksi esimerkki ihmisen luomasta sisällöstä internetissä.

Digitarinoiden tavoitteena on saada nuorten unelmien ääni kuuluviin ja osallistaa näin nuoria tulevaisuuden kirjaston suunnittelutyöhön. Tavoitteena on myös tekijän näkyväksi tuleminen. Lisäksi tavoitteena on tarjota uusia näkökulmia kirjastotyöhön kirjastoammattilaisille.

Digitarinassa yhdistyvät kuva, ääni ja teksti, kyse on digitaalisesta tarinankerronnasta. Digitarinan teko aloitetaan keskustelemalla yleisesti kirjaston palveluista. Keskustelun virittäjänä on hyvä olla virikekuvia, myös musiikkia voi laittaa taustalle soimaan. Keskustelu jatkuu pohtimalla unelmien kirjastoa. Virikekysymyksiä voi olla esimerkiksi:

  • Mitä palveluja ja tapahtumia unelmien kirjastossa olisi?  
  • Mitä siellä saisi tehdä? Entä mikä olisi kiellettyä?

Työskentely jatkuu siten, että jokainen mediaklubin osallistuja suunnittelee oman digitarinan unelmien kirjastosta. Suunnittelutyössä voi käyttää apuna kynää ja paperia. Varsinainen työskentely alkaa etsimällä unelmiin liittyviä kuvia joko kuvapankista, kirjaston kokoelmista (kirjan kansia/kirjoista kuvia) tms. Jotkin unelmista voidaan myös näytellä, esimerkiksi käyttösääntöihin liittyvät. Digitarinaan voi liittää kuvien lisäksi videopätkiä. Myös kuvilla voi rakentaa jonkin palvelutapahtuman tai ne voivat kertoa erilaisista palveluista. Digitarinaan voi lisätä ääntä, kuten selostusta tai musiikkia, myöhemmin, editointivaiheessa.

Kun kuvia ja muuta materiaalia on kerätty tarpeeksi (ainakin pari-kolmekymmentä kuvaa, mieluummin liikaa kuin liian vähän, sillä osan voi jättää käyttämättä) aletaan työstää valituista kuvista ja videopätkistä digitarinaa käyttämällä videon editointisovellusta. Digitarinaan voi lisätä tekstiä ja ääntä (puhetta, musiikkia) editointivaiheessa. Otettuja kuvia voi halutessaan muokata kuvankäsittelysovelluksella. Kun kaikkien digitarinat ovat valmiita, ne katsotaan yhdessä. 

 

Digitarinan käyttö mediavaikuttamismenetelmänä on saanut hyvää palautetta nuorilta. Digitarinoiden tekeminen herätti positiivisia mielikuvia kirjastosta ja sai mielikuvituksen liikkeelle. Omien unelmien kartoittamisen myötä nuoret pohtivat kirjastoa monelta eri näkökulmalta. Tehtyjen töiden katsominen yhdessä ja niistä keskusteleminen loi uusia näkökulmia kirjaston käyttöön kaikissa mediavaikuttamistyöpajan osallistujissa mukaan lukien ohjaajat. Nuoret tekivät digitarinoitaan keskittyneesti ja saivat työskentelyn myötä uutta tietotaitoa.

Digitarinan käyttö erilaisten äänten kuuluville saamiseksi ei ole uusi keksintö. Digitarina on verraton menetelmä asioiden työstämiseen ja se antaa unelmille siivet matalan kynnyksen tekniikalla.

Virpi Lahdensuo
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke
Mikkelin kaupunginkirjasto

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

 

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa on mediaklubeissa työskennelty erilaisin menetelmävaikuttamisen menetelmin. Pajat on suunnattu erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille. Hanke julkaisee myöhemmin keväällä Mediavaikuttamisen menetelmäoppaan hankkeen aikana kehitetyistä menetelmistä.

 

Selkokieli luo saavutettavuutta ja osallisuutta

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Postilaatikkoon on tullut kirje viranomaiselta.

Avaan kuoren ja luen kirjeen.

Vedän hikisenä takkia pois päältäni.

Luen kirjeen uudelleen ja istun alas.

Luen kirjeen kolmannen kerran ja ymmärrän,

ettei minun tarvitse tehdä mitään.

Kirjeessä kerrottiin,

että päätös maksusta on hyväksytty.

Entä jos kirjeen olisi lukenut henkilö, jolla on lukemisen vaikeus? Tai ihminen, jonka äidinkieli ei ole suomen kieli tai jolla on vaikeuksia muistaa? Monet arjen teksteistä eivät ole helppolukuisia. Kaikilla on kokemuksia vaikeasti  ymmärrettävistä teksteistä. Monille erityisryhmille valtaosa teksteistä on hankalia.

Mutkikkaat lauserakenteet, pitkät yhdyssanat ja erikoiset termit tekevät teksteistä vaikeasti hahmottuvia.

Lukemistani auttoi hyvä lukutaito. Tulkitsin tekstilajin oikein, osasin silmäillä ydinsanat ja ymmärsin sanojen merkitykset. Silti minun piti lukea teksti kolme kertaa.

Lisää haasteita lukemiselle tulee, sillä yhä useampia tekstejä luetaan verkosta. Kuvien, videoiden ja animaatioiden määrä kasvaa, jolloin lukijan on otettava huomioon monta asiaa. Vaaditaan medialukutaitoa ja taitoa käyttää erilaisia välineitä.

Kielellinen saavutettavuus on keskeinen tekijä, kun tarkastellaan mahdollisuuksia osallistua itseään ja yhteiskuntaa koskeviin asioihin. Jos ihmisellä on jatkuvasti vaikeuksia ymmärtää lukemaansa, hän väsyy.

On tuskastuttavaa elää maailmassa, jossa asiat vain tuntuvat tapahtuvan.

Kokemus ulkopuolelle jäämisestä vahvistuu. Mikäli jo nuorena on kokemuksia tekstien viidakosta ja hankaluuksista ilmaista itseään, vähenee kiinnostus ottaa asioista selvää ja vaikuttaa.  Suomessa arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa selkokielen käyttäjää.

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on yleiskieltä yksinkertaisempaa muodoltaan. Selkokielisen tekstin rakenne, sanasto ja sisältö on mukautettu. Selkokieli on samaan aikaan avain saavutettavuuteen ja osallisuuteen. Kulttuurisen saavutettavuuden rinnalla on syytä puhua kielellisestä saavutettavuudesta.

keyboard-621830_1920

“Selkokieli on avain saavutettavuuteen ja osallisuuteen”

Selkokeskus julkaisee selkokielisiä Selkouutisia ja LL-Bladetia sekä selkokielelle mukautettua kirjallisuutta. Tarve selkokielisille sisällöille on suuri, sillä selkokielestä hyötyvät monet käyttäjät.

Näiden lisäksi on olemassa selkokielisiä sivustoja, jotka ovat erityisryhmille saavutettavia. Selkokieli ei kuitenkaan ole ainoa saavutettavan sivuston kriteeri. Saavutettava verkkosivusto on helposti käytettävä: selkokielisten sisältöjen on löydyttävä nopeasti. Selkokielisistä sisällöistä ei ole hyötyä, jos käyttäjä ei löydä niitä. Käyttäjää voi ohjata sivustolla eri tavoin.

Tärkeää on, ettei informaatiota ole liikaa. Monien sivustojen käytettävyys paranee, kun olennainen tieto on seulottu esille. Saavutettavalla verkkosivustolla tekstit ja kuvat tukevat toisiaan. Jos kuva ja teksti ovat ristiriidassa keskenään, vaikeutuu asiasisällön ymmärtäminen. Verkkosivuston navigaatiorakenteen on hyvä olla yksinkertainen. Käyttäjän tulee tietää, missä verkkosivuston osassa hän on ja miten voi siirtyä eteenpäin. Tämä asettaa vaatimuksia sivustolla käytettäviin linkkeihin.

Selkokieliset sisällöt sekä viittomakieliset videot edistävät tiedon saamista.

Ihmisten internet kuuluu kaikille!

Selkokielisiä verkkosivustoja löytyy täältä.

Hanna-Kaisa Turja
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke
Humanistinen ammattikorkeakoulu

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

ERNOD-hanke tekee työtä kielellisen saavutettavuuden puolesta. Hankkeessa on mukautettu selkokielisiä verkkosisältöjä muun muassa Suomen Partiolaisille, Kouvolan ja Mikkelin kirjastoille, Po1ntille sekä Suomen Nuorisoseuroille. Lisäksi hanke järjesti avoimen koulutuspäivän selkokielisestä viestinnästä. Hanna-Kaisa työskentelee hankkeessa erityisesti selkokielisten mukautusten ja saavutettavuuden parissa.

Elintarvikkeiden allergia- ja intoleranssimerkintöjen tilanne asiakasnäkökulmasta

Elintarvikeallalla vastuullisen toimijan tulee hallita valtava määrä erilaisia lainsäädännön velvoitteita. Eräs elintarvikelainsäädännön velvotteista on elintarvikkeen sisältämien allergiaa ja intoleransseja aiheuttavien ainesosien ilmoittaminen kuluttajalle. Laiminlyönnit siinä voivat aiheuttaa kuluttajille terveydellistä haittaa tai jopa hengenvaaran. Tekemämme selvityksen mukaan petrattavaa löytyy – eniten kebabravintoloissa, pitserioissa, grilleissä ja torimyynnissä.

Hankeemme puitteissa tehtiin marras-joulukuussa 2016 selvitys siitä, millä tavalla ruoka-allergiaa, -intoleransseja ja keliakiaa potevat henkilöt kokevat saavansa tietoa heille haitallisista aineista pakatuista tai pakkaamattomista elintarvikkeista. Selvityksen teki opinnäytetyönsä osana Xamkin opiskelija Julia Roikonen. Asiaa selvitettiin Etelä-Savon alueella yhteistyössä Mikkelin seudun Allergia ja Astmayhdistyksen ja Keliakialiiton Itä-Suomen aluetoimiston kanssa. Näiden alueyhdistysten 218 jäsenelle lähetettyyn kyselyyn saatiin 64 vastausta.

Vastaajista noin 63% koki saavansa riittävästi tietoa heille haitallisista aineista. Toisaalta hieman yli puolet vastaajista (56%) oli viimeisen kahden vuoden aikana saanut yhden tai useamman kerran terveydellistä haittaa puuttuvien tai epäselvästi ilmoitettujen tietojen vuoksi.

Ruokakaupassa olevien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä sai suurin osa vastaajista (59%) hyvin tai erittäin hyvin tarvitsemansa tiedot heille haitallisista aineista. Pahimpina puutteina pidettiin merkintöjen epäselvyyttä tai puuttumista kokonaan. Erityisesti pakkauksessa olevan ainesosaluettelon pieni kirjasinkoko koettiin ongelmaksi. Allergiaa ja intoleransseja aiheuttavat aineet tulisi olla pakkauksen ainesosaluettelossa selvästi korostettu ja erottuvia muista luetelluista ainesosista.

Tarjoilupaikoissa tilannetta ei pidetty kaikilta osin niin hyvänä kuin ruokakauppojen pakattujen elintarvikkeiden kohdalla. Tyytyväisimpiä tiedonsaantiin oltiin pitopalveluiden osalta (54% piti hyvänä tai erittäin hyvänä). A la carte ravintoloiden tilannetta pidettiin “kohtalaisena”, joskin hieman pitopalveluja heikompana. Lounasravintolat ja kahvilat eivät puolestaan yltäneet edellisten tasolle. Niiden osalta vain noin 35% vastaajista piti tiedon saantia hyvänä tai erittäin hyvänä. Kebab-ravintoloissa, pitserioissa ja grilleissä niitä käyttävät vastaajat pitivät tilannetta voittopuolisesti huonona tai erittäin huonona. Tarjoilupaikoissa puutteellisen tiedonsaannin syiksi mainittiin yhtä usein kirjallisten tietojen puuttuminen tai epäselvyydet niissä kuin henkilöstön osaamattomuuskin.

Muissa pakkaamattomia elintarvikkeita myyvissä kohteissa ruokakauppojen tai kauppahallien palvelutiskit ja tuote-esittely- ja myyntitiskit arvioitiin tiedon saannin kannalta hyvin samankaltaisiksi. Hieman yli puolet vastaajista sai näiden palvelupisteiden kautta hyvin tai erittäin hyvin tietoa allergiaa tai intoleransseja aiheuttavista aineista. Saman tasoiseksi koettiin tiedon saaminen myös maatilojen suoramyyntipaikoissa tai tehtaanmyymälöissä. Sen sijaan torimyynti arvioitiin tiedonsaannin kannalta selvästi edellisiä huonommiksi. Vastaajien mielestä pakkaamattomien elintarvikkeiden myynnissä puutteellinen tiedonsaanti johtui useammin kirjallisten tietojen puuttumisesta tai epäselvyyksistä kuin myyjiltä saatavan tiedon puuttumisesta tai epäluotettavuudesta.

Lisätietoja selvityksestä:
Pekka Turkki
projektipäällikkö
Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle -hanke

 

Näkökulma: Saavutettavuus näkövammaisen käyttäjän kannalta

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Internetin sujuva käyttö ja hyvä saavutettavuus ovat osallisuuden edellytyksiä. Internetin käytön saavutettavuus tarkoittaa näkövammaisen kannalta vastausta kysymykseen: Kuinka hyvin ja helposti näkövammainen käyttäjä pystyy hakemaan tietoa ja käyttämään internetiä? Hyvä saavutettavuus näkövammaisen kannalta edellyttää muun muassa:

  • Sivujen selkeää rakennetta sekä grafiikan poisjättämistä.
  • Sivut eivät saisi olla javapohjaisia, sillä erikoisruudunlukuohjelma ei pysty lukemaan niitä silloin.
  • Mikäli sivuilla on grafiikkaa, erikoisruudunlukuohjelma sekä tietokoneeseen kytkettävä pistekirjoitusnäyttö menevät sekaisin. Tämän takia sivujen pitäisi olla tekstimuotoisia (pdf, word, rtf, html).

Selkeä sivuston rakenne auttaa näkövammaista löytämään haluamansa tiedon kätevästi. Mitä paremmin sivut ovat luettavissa, sitä helpommin näkövammainen käyttäjä on mukana tietoyhteiskunnassamme. Hyvä saavutettavuus ja internet-sivujen esteettömyys lisäävät näkövammaisen käyttäjän yhdenvertaisuutta internetin käyttäjänä. Selkeärakenteisilta sivuilta tiedot löytyvät helposti, sekavarakenteisilta vaikeasti.

Mitkä sivut ovat saavutettavia näkövammaiselle?

Seuraan esimerkiksi seuraavia nettisivuja: Ylen uutiset, Wikipedia, Ilmatieteenlaitoksen sää sekä HSL-aikataulut. Nämä sivut ovat esteettömiä. Esteetön uutisten ja säätietojen seuraaminen osallistaa tietoyhteiskunnassa mukanaoloon. Aikataulujen  esteettömyys tuo yhdenvertaisen mahdollisuuden katsoa itselleen sopivan raitiovaunun lähtöajan ilman näkevän apua. Wikipedian esteettömyys mahdollistaa tiedon etsimisen yhdenvertaisesti.

Nämä sivut ovat hyviä esimerkkejä esteettömistä ja saavutettavista sivuista. Saavutettavat ja esteettömät sivut asettavat näkövammaiset käyttäjät yhdenvertaiseen asemaan muiden käyttäjien kanssa.

Esimerkki: Säätiedotuksen voin katsoa Ilmatieteenlaitoksen sivuilta yhdenvertaisesti silloin kun tietoa tarvitsen, ilman näkevän apua. Kun Ylen uutissivut ovat esteettömiä, pysyn ajantasalla yhteiskunnallisista tapahtumista ja osallistuminen yhteiskunnallisiin keskusteluihin on mahdollista. Wikipedian kautta löydän sen esteettömiltä sivuilta minua kiinnostavia tietoja silloin kun haluan. Aikataulujen esteettömät ja saavutettavat sivut mahdollistavat osallistumiseni päätökseen, millä raitiovaunulla lähden.

Esimerkeissä korostuu yksi tärkeä näkökulma: Riippumattomuus näkevien avusta. Esteettömiä ja saavutettavia sivuja pystyn seuraamaan ilman näkevien apua silloin, kun haluan. Tämä on yhdenvertaista osallisuutta.

Tuike Merisaari
Suomen Nuorisoseurat

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen digiajan monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa on edistetty saavutettavuutta ja osallisuutta sekä mediavaikuttamisen menetelmin järjestetyissä mediaklubeissa että erilaisin materiaalein ja viitottujen selkokielisten verkkosisältöjen kautta. Tuike suunnittelee ja toteuttaa mediaklubin näkövammaisille nuorille keväälle 2017.