Elintarvikkeiden allergia- ja intoleranssimerkintöjen tilanne asiakasnäkökulmasta

Elintarvikeallalla vastuullisen toimijan tulee hallita valtava määrä erilaisia lainsäädännön velvoitteita. Eräs elintarvikelainsäädännön velvotteista on elintarvikkeen sisältämien allergiaa ja intoleransseja aiheuttavien ainesosien ilmoittaminen kuluttajalle. Laiminlyönnit siinä voivat aiheuttaa kuluttajille terveydellistä haittaa tai jopa hengenvaaran. Tekemämme selvityksen mukaan petrattavaa löytyy – eniten kebabravintoloissa, pitserioissa, grilleissä ja torimyynnissä.

Hankeemme puitteissa tehtiin marras-joulukuussa 2016 selvitys siitä, millä tavalla ruoka-allergiaa, -intoleransseja ja keliakiaa potevat henkilöt kokevat saavansa tietoa heille haitallisista aineista pakatuista tai pakkaamattomista elintarvikkeista. Selvityksen teki opinnäytetyönsä osana Xamkin opiskelija Julia Roikonen. Asiaa selvitettiin Etelä-Savon alueella yhteistyössä Mikkelin seudun Allergia ja Astmayhdistyksen ja Keliakialiiton Itä-Suomen aluetoimiston kanssa. Näiden alueyhdistysten 218 jäsenelle lähetettyyn kyselyyn saatiin 64 vastausta.

Vastaajista noin 63% koki saavansa riittävästi tietoa heille haitallisista aineista. Toisaalta hieman yli puolet vastaajista (56%) oli viimeisen kahden vuoden aikana saanut yhden tai useamman kerran terveydellistä haittaa puuttuvien tai epäselvästi ilmoitettujen tietojen vuoksi.

Ruokakaupassa olevien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä sai suurin osa vastaajista (59%) hyvin tai erittäin hyvin tarvitsemansa tiedot heille haitallisista aineista. Pahimpina puutteina pidettiin merkintöjen epäselvyyttä tai puuttumista kokonaan. Erityisesti pakkauksessa olevan ainesosaluettelon pieni kirjasinkoko koettiin ongelmaksi. Allergiaa ja intoleransseja aiheuttavat aineet tulisi olla pakkauksen ainesosaluettelossa selvästi korostettu ja erottuvia muista luetelluista ainesosista.

Tarjoilupaikoissa tilannetta ei pidetty kaikilta osin niin hyvänä kuin ruokakauppojen pakattujen elintarvikkeiden kohdalla. Tyytyväisimpiä tiedonsaantiin oltiin pitopalveluiden osalta (54% piti hyvänä tai erittäin hyvänä). A la carte ravintoloiden tilannetta pidettiin “kohtalaisena”, joskin hieman pitopalveluja heikompana. Lounasravintolat ja kahvilat eivät puolestaan yltäneet edellisten tasolle. Niiden osalta vain noin 35% vastaajista piti tiedon saantia hyvänä tai erittäin hyvänä. Kebab-ravintoloissa, pitserioissa ja grilleissä niitä käyttävät vastaajat pitivät tilannetta voittopuolisesti huonona tai erittäin huonona. Tarjoilupaikoissa puutteellisen tiedonsaannin syiksi mainittiin yhtä usein kirjallisten tietojen puuttuminen tai epäselvyydet niissä kuin henkilöstön osaamattomuuskin.

Muissa pakkaamattomia elintarvikkeita myyvissä kohteissa ruokakauppojen tai kauppahallien palvelutiskit ja tuote-esittely- ja myyntitiskit arvioitiin tiedon saannin kannalta hyvin samankaltaisiksi. Hieman yli puolet vastaajista sai näiden palvelupisteiden kautta hyvin tai erittäin hyvin tietoa allergiaa tai intoleransseja aiheuttavista aineista. Saman tasoiseksi koettiin tiedon saaminen myös maatilojen suoramyyntipaikoissa tai tehtaanmyymälöissä. Sen sijaan torimyynti arvioitiin tiedonsaannin kannalta selvästi edellisiä huonommiksi. Vastaajien mielestä pakkaamattomien elintarvikkeiden myynnissä puutteellinen tiedonsaanti johtui useammin kirjallisten tietojen puuttumisesta tai epäselvyyksistä kuin myyjiltä saatavan tiedon puuttumisesta tai epäluotettavuudesta.

Lisätietoja selvityksestä:
Pekka Turkki
projektipäällikkö
Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle -hanke

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s