Selkokieli luo saavutettavuutta ja osallisuutta

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Postilaatikkoon on tullut kirje viranomaiselta.

Avaan kuoren ja luen kirjeen.

Vedän hikisenä takkia pois päältäni.

Luen kirjeen uudelleen ja istun alas.

Luen kirjeen kolmannen kerran ja ymmärrän,

ettei minun tarvitse tehdä mitään.

Kirjeessä kerrottiin,

että päätös maksusta on hyväksytty.

Entä jos kirjeen olisi lukenut henkilö, jolla on lukemisen vaikeus? Tai ihminen, jonka äidinkieli ei ole suomen kieli tai jolla on vaikeuksia muistaa? Monet arjen teksteistä eivät ole helppolukuisia. Kaikilla on kokemuksia vaikeasti  ymmärrettävistä teksteistä. Monille erityisryhmille valtaosa teksteistä on hankalia.

Mutkikkaat lauserakenteet, pitkät yhdyssanat ja erikoiset termit tekevät teksteistä vaikeasti hahmottuvia.

Lukemistani auttoi hyvä lukutaito. Tulkitsin tekstilajin oikein, osasin silmäillä ydinsanat ja ymmärsin sanojen merkitykset. Silti minun piti lukea teksti kolme kertaa.

Lisää haasteita lukemiselle tulee, sillä yhä useampia tekstejä luetaan verkosta. Kuvien, videoiden ja animaatioiden määrä kasvaa, jolloin lukijan on otettava huomioon monta asiaa. Vaaditaan medialukutaitoa ja taitoa käyttää erilaisia välineitä.

Kielellinen saavutettavuus on keskeinen tekijä, kun tarkastellaan mahdollisuuksia osallistua itseään ja yhteiskuntaa koskeviin asioihin. Jos ihmisellä on jatkuvasti vaikeuksia ymmärtää lukemaansa, hän väsyy.

On tuskastuttavaa elää maailmassa, jossa asiat vain tuntuvat tapahtuvan.

Kokemus ulkopuolelle jäämisestä vahvistuu. Mikäli jo nuorena on kokemuksia tekstien viidakosta ja hankaluuksista ilmaista itseään, vähenee kiinnostus ottaa asioista selvää ja vaikuttaa.  Suomessa arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa selkokielen käyttäjää.

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on yleiskieltä yksinkertaisempaa muodoltaan. Selkokielisen tekstin rakenne, sanasto ja sisältö on mukautettu. Selkokieli on samaan aikaan avain saavutettavuuteen ja osallisuuteen. Kulttuurisen saavutettavuuden rinnalla on syytä puhua kielellisestä saavutettavuudesta.

keyboard-621830_1920

“Selkokieli on avain saavutettavuuteen ja osallisuuteen”

Selkokeskus julkaisee selkokielisiä Selkouutisia ja LL-Bladetia sekä selkokielelle mukautettua kirjallisuutta. Tarve selkokielisille sisällöille on suuri, sillä selkokielestä hyötyvät monet käyttäjät.

Näiden lisäksi on olemassa selkokielisiä sivustoja, jotka ovat erityisryhmille saavutettavia. Selkokieli ei kuitenkaan ole ainoa saavutettavan sivuston kriteeri. Saavutettava verkkosivusto on helposti käytettävä: selkokielisten sisältöjen on löydyttävä nopeasti. Selkokielisistä sisällöistä ei ole hyötyä, jos käyttäjä ei löydä niitä. Käyttäjää voi ohjata sivustolla eri tavoin.

Tärkeää on, ettei informaatiota ole liikaa. Monien sivustojen käytettävyys paranee, kun olennainen tieto on seulottu esille. Saavutettavalla verkkosivustolla tekstit ja kuvat tukevat toisiaan. Jos kuva ja teksti ovat ristiriidassa keskenään, vaikeutuu asiasisällön ymmärtäminen. Verkkosivuston navigaatiorakenteen on hyvä olla yksinkertainen. Käyttäjän tulee tietää, missä verkkosivuston osassa hän on ja miten voi siirtyä eteenpäin. Tämä asettaa vaatimuksia sivustolla käytettäviin linkkeihin.

Selkokieliset sisällöt sekä viittomakieliset videot edistävät tiedon saamista.

Ihmisten internet kuuluu kaikille!

Selkokielisiä verkkosivustoja löytyy täältä.

Hanna-Kaisa Turja
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke
Humanistinen ammattikorkeakoulu

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

ERNOD-hanke tekee työtä kielellisen saavutettavuuden puolesta. Hankkeessa on mukautettu selkokielisiä verkkosisältöjä muun muassa Suomen Partiolaisille, Kouvolan ja Mikkelin kirjastoille, Po1ntille sekä Suomen Nuorisoseuroille. Lisäksi hanke järjesti avoimen koulutuspäivän selkokielisestä viestinnästä. Hanna-Kaisa työskentelee hankkeessa erityisesti selkokielisten mukautusten ja saavutettavuuden parissa.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s