Yhteinen tekeminen nuorten osallisuuden takeena

— Suurin monialaisen yhteistyön hyöty on kirjaston näkyvyys uusissa yhteyksissä. Lisäksi yhteistyö on poikinut uutta tietotaitoa koko kirjaston henkilökunnalle, luonnehtii Mikkelin kaupunginkirjaston projektityöntekijä Virpi Lahdensuo monialaista yhteistyötä. Vuoden 2017 alusta voimaan tullut yleisten kirjastojen kirjastolaki kannustaa kirjastoja yhteistyöhön niin muiden kirjastojen kuin myös kolmannen sektorin, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Tämä monialainen yhteistyö on edellytys myös nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiselle.

Nuoret kirjastossa

Kirjasto on mukana monin tavoin nuorten elämässä ja siksi myös nuorisotyöllä on paikkansa kirjastoissa. Kouvolassa kaupunginkirjaston Mediamaja toimii nuorisotilana kahtena iltana viikossa.

— Kun Nuokkari muutti kirjaston katon alle, saimme kirjaston asiakkaaksi yhtäkkiä kaivatun ikäryhmän – teini-ikäiset. Heitä käy nyt kirjaston Mediamajan nuokkarilla 30–40 nuorta tiistai- ja torstai-iltaisin. Mukavaa, että nuokkari-iltojen lisäksi muinakin päivinä nuoret ovat löytäneet kirjaston palvelujen ääreen, iloitsee Kouvolan kaupunginkirjaston mediatuottaja Tuomo Mannonen.

— Nuokkarin lisäksi nuoret ovat tutustuneet kirjaston palveluihin. Olemme äänittäneet räppiä studiossa, editoineet musiikkivideoita, joita nuoret ovat kuvanneet kirjastosta lainatuilla kameroilla. 

Kirjastossa on paikka ja välineet yhteiselle tekemiselle ja vuorovaikutukselle. Nuoret ovat tehneet kirjastolla muun muassa räppiä:

 

Kirjastot jalkautuvat nuorten pariin

Sen lisäksi, että kirjasto itsessään voi olla nuorille keskeinen elämän toimintaympäristö, on kirjaston hyvä jalkautua myös seiniensä ulkopuolelle. Mikkelissä kaupunginkirjasto oli helmikuun alussa mukana RekryOn-rekrytointitapahtumassa järjestämällä Vahvuudet merkille -rintamerkkipajan poistokirjoja hyödyntäen.

RekryOn-tapahtumassa mukana ollut Mikkelin kaupunginkirjaston projektityöntekijä Virpi Lahdensuo korostaa, kuinka tärkeää kirjastolle on näkyä myös kirjastorakennuksen ulkopuolella yhdessä muiden nuorisoalan toimijoiden kanssa:

— Kirjaston mukanaolo esimerkiksi RekryOn-messuilla luo positiivista kuvaa kirjastosta ja muistuttaa kirjaston olemassaolosta mielekkäässä yhteydessä.

Digiaikana ei luonnollisestikaan riitä, että toiminta ja monialainen yhteistyö rajoittuvat vain fyysisiin toimintaympäristöihin.

Yhdessä nuorten osallisuutta ja hyvinvointia edistämässä   

Kirjasto- ja nuorisoalan sekä muiden ammattialojen monialaisen yhteistyön kehittäminen on ollut avainasemassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian hallinnoimassa Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa. Monialaiseen yhteistyöhön on suhtauduttu tutkivalla, ihmettelevälläkin otteella.

Julistekuva

Hankkeessa projektityöntekijänä työskentelevä Virva Korpinen kiteyttää monialaisen yhteistyön luonteen seuraavasti:

— Monialaisen yhteistyön hyödyt tuntuvat oman osaamisen jatkeena. Kun on jokin uusi alue, josta ei ole käsitystä, kasvaa ymmärrys toisen ammattilaisen rinnalla työskennellessä. Toimialat hyötyvät saadessaan tutustua toisten tapaan tehdä ja voivat organisaatioina ottaa oppia toinen toisiltaan. Nuoret hyötyvät, kun yhdessä saamme toteutettua heidän tarvitsemaansa palvelua ja ohjausta.

Tutkija Kirsi Purhonen kuvaa tällaista eri ammattialojen rajapinnoille kiinnittyvää työtä kolmanneksi työksi. Kyse on toiselta ammatilta lainattavasta osaamisesta, jolla täytetään ammattien välisiä osaamiskuiluja ja ammattien rajapintoja (Purhonen 2017). Nuorten osallisuuden edistäminen edellyttää ammattialakohtaisista siiloista poistumista ja yhteisen työn areenalle astumista.

— Monialainen yhteistyö tuo uusia näkökulmia ammattialasta riippumatta nuorten kanssa tehtävään työhön, joka loppujen lopuksi hyödyttää nimenomaan nuoria, tiivistää Lahdensuo monialaisen yhteisen tekemisen merkityksen.     

Sanna Lappalainen
projektipäällikkö
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.
Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s