Lihan ja maidon alkuperä näkyviin

Kuluttajat ovat kiinnostuneita siitä mistä ruoka tulee ja sillä on vaikutusta ostopäätöksiin. Tietoa alkuperästä saadaan esimerkiksi hylly- ja pakkausmerkinnöistä ja kysymällä kaupan tai ravintolan henkilökunnalta.  Alkuperämerkinnät vaihtelevat ja saattavat joskus jopa hämmentää.  Eihän vaikkapa luomuelintarvikkeen lehtimerkinnän teksti “Tuotettu EU:ssa ja EU:n ulkopuolella” kerro sitä kiinnostavaa asiaa _ mistä elintarvike on oikein peräisin!

Riskejä puntaroitu elintarvikkeiden alkuperä- ja jäljitettävyysvaatimuksissa 

Eri elintarvikeryhmien, kuten kalan, lihan, kasvisten ja niistä valmistettujen jalosteiden, alkuperätietojen ilmoittamisen tarkkuus perustuu elintarvikelainsäädäntöön ja –asetuksiin, joissa ilmoittamisvelvollisuutta on arvioitu riskiperusteisesti: Mitä suuremmat riskit, sitä tarkempi jäljitettävyysvaatimus ja sitä enemmän ja tarkempaa tietoa on kerrottava aina kuluttajille asti.

Tuoreena myytävä naudanliha on tästä hyvä esimerkki. Naudanlihan merkitseminen on pakollista kaikissa sen käsittelyn vaiheissa ja kaupasta ostettu lihapala on oltava jäljitettävissä siihen eläimeen tai eläinryhmään, josta liha on peräisin. Myytäviä kaloja ei sen sijaan tarvitse yksilöidä, mutta myytävän kalaerän alkuperä, siis kalastusalue tai vesistö, on oltava kuluttajan saatavilla.

Alkuperämaa ilmoitettava yhä useammista tuotteista

Elintarvikkeiden alkuperämaan ilmoittamiseen tulee muutos. Lihan alkuperämaa on ilmoitettava myös lihavalmisteissa, kuten makkaroissa. Uudistus edellyttä myös, että maidon ja maitotaloustuotteiden alkuperämaa on ilmoitettava. Niinpä syyskuun 2017 alusta pakatuissa elintarvikkeissa käytetyn lihan sekä maidon ja maitotaloustuotteissa käytetyn maidon alkuperän voi ruokaa_omasta_maasta_vaaka_rgbtarkistaa pakkauksista. Jos liha ja maito ovat suomalaisia se voidaan osoittaa kuluttajille Hyvää Suomesta –merkillä, jonka käyttö takaa, että  käytetyt liha, maito, munat ja kala ovat 100-prosenttisesti suomalaisia.

Pakkausmerkintojen lisäksi keskustelussa on esitetty, että sama ilmoitusvelvollisuus koskisi myös julkisia ruokapalveluja.

Tiukennuksesta huolimatta kuluttaja saattaa edelleen törmätä “valmistettu EU:ssa ja EU:n ulkopuolella”  merkintään. Se on sallittu silloin, kun elintarvikkeissa käytettävien  raaka-aineiden alkuperämaa vaihtelee tai raaka-aine on kerätty useasta eri maasta. Näin pakkausten säästytään pakkausten jatkuvalta muuttamiselta.

Nosta alkuperä esiin – sillä on merkitystä!

mansikat_rajattu

Muuttuva lainsäädäntö asettaa kaikki elintarviketuottajat samalle viivalle. Toisaalta kuluttajien kiinnostus ruoan alkuperään ja tuotantoon on hyvä mahdollisuus etenkin lähiruokatoimijoille. Lähiruokatoimijoilla kun on usein mahdollisuus tuoda esille vielä tarkempaa alkuperätietoa,   paikkakunnan tai maakunnan tarkkuudelle.

Kerro ostajille ja asiakkaille reilusti ja ylpeästi pakkauksissa ja ruokalistoilla mistä tuotteesi on peräisin. Se kiinnostaa!

Teija Rautiainen,

tutkimuspäällikkö, Kestävän hyvinvoinnin kehittäminen, ravitsemis- ja matkailupalvelut

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s