Hyönteisruokaa

Hyönteiset ovat ympäristöystävällinen ja ravitsemuksellisesti arvokas ruoka-aine,
mutta hyönteistuotteiden pääsyä ruokakauppoihin saadaan vielä odottaa.

Hyönteiset ovat kuuluneet ruokavalioon koko tunnetun ihmisen historian ajan, joka ulottuu runsaan kahden miljoonan vuoden päähän. Ruokavalion omaksuminen on hyvin kulttuurisidonnaista ja se tapahtuu jo varhain ensimmäisten ikävuosien aikana. Länsimaissa hyönteisten käytöstä ravintona on vieraannuttu maanviljelyn ja kotieläintalouden yleistyttyä ja hyönteisiä on alettu pitää enimmäkseen haitallisina otuksina. Nykyään hyönteisravintoa käytetään kuitenkin laajasti Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa, Australiassa sekä Etelä- ja Keski-Amerikassa (Meksikossa syödään jopa 549:ää erilaista hyönteislajia). Tosin näilläkin alueilla ruokailutottumukset ovat muuttumassa länsimaisen kulttuurin vallatessa alaa.

Keskustelu hyönteisruoasta on noussut esiin, kun näköpiirissä on tilanne, että maapallon ravinnontuotantoon kelvollinen maa ja vesivarat eivät riitä kasvavan väestön ruokkimiseksi. Tilanne muuttuu vaikeaksi 20-30 vuoden kuluttua, jos kulutustottumukset ja ravintomieltymykset säilyvät nykyisen kaltaisina. Hyönteisruokaa on esitetty ratkaisuksi tähän haasteelliseen tilanteeseen. Monet syötävät hyönteiset ovat ravintoarvoltaan erinomaisia ja niiden tuotanto on merkittävästi tehokkaampaa kuin tavanomainen lihantuotanto. Hyönteisproteiinien tuottaminen kuuluu YK:n määrittelemiin kestävän kehityksen tavoitteisiin vuosille 2016-2030.

Hyönteiset tehokkuus

Ravinnontuotannon tehokkuus hyönteisillä ja tavanomaisilla kotieläimillä. LÄHDE: Susanne Heiskan (Luke) esitelmä Tulevaisuuden proteiinit – Hyönteiset 13.12.2017.

 

Suomalaiset suhteellisen ennakkoluulottomia hyönteisruokaan

Hyönteiset ovat ekologinen vaihtoehto eläinproteiinin tuottamiseksi ja käyttämiseksi, mutta keskeinen kysymys meillä ja muualla länsimaisessa kulttuurissa on, halutammeko syödä hyönteisruokaa. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen Hyönteiset ruokaketjussa –hankeen kyselytutkimuksessa 70 prosenttia suomalaisista ilmoitti olevansa kiinnostunut hyönteisruoasta, kun vastaavat osuudet verrokkimaissa Ruotsissa, Tsekeissä ja Saksassa olivat hieman alle 40%, 30% ja 25%. Alle 45 vuotiaat vastaajat suhtautuivat myönteisemmin hyönteisruokaan kuin vanhemmat ikäluokat.

Hyönteisten lisääminen jauhettuna tuttuihin tuotteisiin kuten lihapulliin tai nugetteihin olisi kuluttajille helpoin tapa tutustua hyönteisruokaan. Turun yliopiston ja Luken tutkimuksessa jauhettuja hyönteisiä sisältävät sirkkaruislastut arvioitiin suomalaisten kuluttajien keskuudessa hieman miellyttäviksi, ja niitä pidettiin myös terveellisinä, ravinteikkaina ja mielenkiintoisina. Kasvisten kanssa wokattuja jauhomatoja pidettiin sen sijaan epämiellyttävinä ja niitä kuvailtiin luotaantyöntäväksi, eksoottiseksi ja epäilyttäväksi, mutta toisaalta myös terveelliseksi ja mielenkiintoiseksi. Tutkijat esittivät, että faktoihin perustuva tiedon tarjoaminen kuluttajille hyönteisten ruokakäytöstä ja maistamismahdollisuuksien lisääminen voisivat edesauttaa hyönteisruoan hyväksyntää. Uuden ruokakulttuurin omaksumisen muistutetaan kuitenkin olevan hidas prosessi.

 

Sirkkalastuja ja jauhomatowokia

Sirkkaruislastuja ja jauhomatowokia. LÄHDE: Jaakko Korpelan (Turun yliopisto) esitelmä Hyönteiset ruokaketjussa – hankkeen tuloksia ja toimenpiteitä, Kouvola 22.5.2017.

 

Lainsäädäntö vielä markkinoiden avautumisen esteenä

Suomessa ja periaatteessa koko EU-alueella tällä hetkellä merkittävin este hyönteisruoan yleistymiselle on sen myynnin kieltävä lainsäädäntö. Eräät eurooppalaiset maat kuten Belgia, Hollanti, Ranska ja Tanska ovat tulkinneet nykyisiä säädöksiä vapaammin ja niissä hyönteistuotteita löytyy ruokakaupan hyllyiltä. Vuoden 2018 alusta elintarvikekäyttöön tarkoitetut hyönteiset kuuluvat uuselintarvikeasetuksen (EU) 2015/2283 piiriin. Silloin alan toimijoiden tulee hakea uuselintarvikeasetuksen mukaisella hakemuksella lupaa hyönteisten kasvattamiseksi myytäväksi. Hakemuksen perusteella Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA käynnistää prosessin, jossa tutkitaan kyseisen hyönteislajin turvallisuus elintarvikkeena. Hyväksyttyä hyönteislajia voivat myydä elintarvikkeena kaikki toimijat EU:n alueella. Näin siis vaikkapa Espanjassa tehdyn hakemuksen perusteella hyväksyttyä hyönteislajia saa myydä myös Suomessa.

Hyväksymisprosessi on kallis ja pitkäkestoinen. Tällä hetkellä on vielä epäselvää, mikä toimijat lähtevät uuselintarvikelupaa hakemaan. Hyväksymisprosessin pituus huomioon ottaen näyttää siltä, että hyönteistuotteita voi tulla suomalaisiin ruokakauppoihin aikaisintaan vuonna 2018 – todennäköisesti vasta sitä seuraavina vuosina. Myös nyt myynnin sallivat EU-maat joutuvat siirtymään uuselintarvikelainsäädännön mukaiseen käytäntöön vuoden 2019 loppuun kestävän siirtymäajan jälkeen.

Monet suomalaiset toimijat ovat jo aktivoituneet hyönteistalouteen, vaikka hyönteismarkkinat vielä odottavat avautumista. Hyönteiskasvatuksen edelläkävijäyrityksiä ovat Biotus, Entocube, Finsect ja Pohjolan hyönteistalous. Suuret ruokatalot eivät ole vielä aktiivisesti kehittämässä hyönteistuotteita, mutta ne seuraavat tilannetta mm. olemalla mukana kehittämishankkeissa. Tutkimus- ja kehittämishankkeita on edellä mainitun Turun yliopiston ja Luken hankkeen lisäksi käynnissä ainakin Etelä-Pohjanmaalla Luken vetämänä (Entolab). Hyönteisjauheiden toiminnallisia ominaisuuksia ovat tutkineet ainakin VTT ja vastaava Tanskan teknologiainstituutti (DTI). Pohjoismaista yhteistyötä tehdään NICE-verkoston puitteissa ja Suomessa hyönteisten tuottajien ja kehittäjien verkostoja toimii ainakin Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa.

Lisää aiheesta:
Huldén L. 2015. Minikarjaa. Hyönteiset ruokana. Liike Kustannus Oy. Helsinki.
Piha S., Pohjanheimo, T., Lähteenmäki-Uutela, A., Křečková Z. & Otterbring T. 2017. The effects of consumer knowledge on the willingness to buy insect food: An exploratory cross-regional study in Northern and Central Europe. Food Quality and Preference (in press).

Pekka Turkki
Projektipäällikkö
Vastuullisuudesta valttia etelä-savolaiselle ruoalle -hanke

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s