Turvemaiden kesäaikainen puunkorjuu

Turvemailla on runsaasti harvennusrästejä ja on arvioitu, että turvemaiden puunkorjuuta voisi lisätä 15−20 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Suomen metsätalousmaasta on turvemaita 34 prosenttia.Turvemaiden hakkuut on totuttu tekemään talvella maanpinnan ollessa roudassa ja lumipeitteen suojatessa maaperää. Lisääntyvä kuitupuun käyttö lisää myös kesäaikaisia hakkuita, erityisesti turvemailla, joilla isoja puuvarantoja sijaitsee.

Turvemaiden kesäaikaista puunkorjuuta hankaloittavista tekijöistä kantavuus on tärkein. Ojat, vähäinen kertymä, rungon koko, pinnalliset puiden juuret ja pitkä metsäkuljetusmatka ovat myös ongelmia turvemailla. Suunnitteluvaiheessa leimikon sulan maan puunkorjuun onnistumiseen voidaan vaikuttaa oikean rajauksen sekä oikeiden kohteiden tunnistamisen avulla. Suunnittelussa otetaan huomioon erityisesti varastopaikkojen ja ajourien sijoittelu. Ajourien sijoittelu on paljon pohdittu aihe, valintaan vaikuttaa korjuun vuodenajan lisäksi mahdollinen ojien perkaaminen. Korjattavan puuston pieni koko ja pitkät kuljetusmatkat harvennuksilla ja turvemailla tulee ottaa huomioon ratkaisuja mietittäessä. Hakkuukone kulkee kohteella vain kerran jokaista uraa. Ongelman muodostaakin kuormatraktori, jonka täytyy ajaa kaikki puut tien varteen kivennäismaalle. Usein matkat ovat jopa satoja metrejä, kun kivennäismaalla selvitään usein alle 250 metrin metsäkuljetusmatkan. Kevyt keskikokoinen kuormatraktori on ojitusalueen taloudellisin puunkuljetusvaihtoehto. Pelkkiin turvemaihin suunnitellulla kalustolla vajaatyöllistyminen saattaa muodostua nopeasti ongelmaksi, vaikkakin markkinoilta tällaisia koneita löytyykin, mm. Pro-Silvalta. Myös kuormatraktoreihin liitettäviä lisälaitteita löytyy esimerkiksi Ponsselta. 

Turvemaiden puunkorjuussa helpoin ja tehokkain tapa vähentää koneiden pintapaineita on käyttää teloja. Kone- ja telavalmistajilla on olemassa erilaisia telaratkaisuja eri korjuukohteille. Erikoistelat lisäävät kosketuspinta-alaa ja tasapainottavat kuormattua konetta. Pyörien vierintävastus pienenee ja parempi pito parantaa maastoliikkuvuutta. Useampien telamallien pitäminen varastossa on kuitenkin harvoin koneyrittäjän kannalta järkevää teloista aiheutuvien lisäkustannusten takia. Lisäksi voidaan harkita maaperän mekaanista vahvistamista esimerkiksi ajosilloilla.

Turvemaiden kesäaikainen puunkorjuu tarvitsee onnistuakseen tarkempaa suunnittelua, oikeaa ajoitusta ja osaavaa koneenkuljettajaa. Onnistunut kesäkorjuu tuottaa monesti jopa talviaikaa paremman korjuujäljen.

Kati Kontinen

 

 

 

IMG_4510

Metsien kestävä käyttö biotalouden aikana

katik1_uusi

Voivatko puun käytön lisäämiseen tähtäävät toimet olla sopusoinnussa luonnon monimuotoisuuden kanssa? Voidaanko edes ajatella näitä erilleen? Tai voidaanko metsätaloutta harjoittaa ilman monimuotoisuuden huomioon ottoa?

Biotaloudessa uusiutuvia luonnonvaroja käytetään monipuolisesti ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä edistää talouskehitystä ja luo uusia työpaikkoja kestävän kehityksen mukaisesti. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, maaperän, peltojen ja vesistöjen biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Biotalouteen kuuluu olennaisena osana myös se, että luonnonvaroja ei tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään tehokkaasti.  Suomen biotaloudesta noin puolet on metsäbiotaloutta. (TEM 2014)

Metsätieteen päivässä 2015 käsiteltiin biotaloutta monelta näkökulmalta. Puun käytön lisääntyminen ja sen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, puunhankintaan, työllisyyteen, aluetalouteen ja metsien käsittelyyn. Metsäteollisuuden uudet investoinnit, jotka ovat meneillään ja jo päätetty, lisäävät arvioiden mukaan puunkäyttöä vähintäänkin noin 10%:lla. Hurjimmat arviot puun käytön lisäyksestä ovat noin 20%.

Puunhankinnan onnistumisen edellytyksenä ovat toimivat puumarkkinat ja tätä kautta puun liikkeelle saanti. Metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta, metsien omistusrakenne on muuttunut sellaiseen suuntaan, että enää ei olla taloudellisesti riippuvaisia metsätuloista. Lisäksi tietämys metsien hoitoon liittyen on vähenemässä.

Valtion rahoituksen vähennyttyä teiden kunto on rapautunut ja vaikuttaa negatiivisesti puukuljetusten onnistumiseen. Edellytykset puuhuollon ympärivuotiselle toimivuudelle on oltava ja tarkoittaa olemassa olevan infran ylläpitoa ja parantamista.

katik2

Hakkuita joudutaan kohdistamaan entistä vaativammille kohteille, joista esimerkkinä ovat turvemaat. Noin neljännes nykypuustosta sijaitsee tällä hetkellä turvemailla ja erityisesti pohjanmaalla ne ovat pinta-allisesti noin puolet hakkuista. Turvemaiden erityispiirteet täytyy osata tunnistaa, jotta puunkorjuu saadaan onnistuneesti tehtyä.

Lopuksi kaiken tämän onnistumiseen tarvitaan osaavia hakkuu- ja ajokoneen kuljettajia sekä puutavara-autoilijoita. On laskettu, että tarve uusille osaajille olisi jopa 900 henkilöä/vuosi. Toimivat koulutukset, alan houkuttelevuus ja alalla pysyminen ovat avaintekijöitä.

Kati Kontinen, tutkimuspäällikkö, metsätalous- ja kuituteknologia