Ruokamatkailuun enemmän tekemistä ja kokemista – lähiruokaan markkinointia

Ruokamatkailuideoita Saimaan seudulle hankkeen loppuseminaarissa 19.10 Ravintola Tallissa koottiin yhteen hankkeen aikana saatuja tuloksia.

Lähiruoan merkitys on kasvanut ja vakiinnuttanut asemansa ruokatrendinä. Yksin Etelä-Savossa on lähes 49 000 vapaa-ajan asuntoa, joten mökkiläiset ovat tärkeä kohderyhmä lähiruoan myyntiä ajatellen.Tässä hankkeessa vapaa-ajan asukkaille tehdyn kyselyn perusteella lähiruoan saatavuus koettiin kuitenkin hankalaksi. Mielikuva lähiruoasta on erittäin positiivinen, mutta esteitä sen hankkimiselle on. Lähiruoan ostopaikkoja ei tunneta, joten viestintää ja sähköistä markkinointia tulee aidosti lisätä.

Huomioitavaa kuitenkin on, että ruoan verkkokauppaan suhtaudutaan vielä vapaa-ajan asukkaiden keskuudessa varsin kielteisesti. Tietoa voidaan etsiä verkosta, mutta varsinainen ostaminen halutaan tehdä paikanpäällä. Tieto lähiruokapaikoista on verkossa edelleen kovin hajallaan. Kommentteja lähiruoan viestintää koskien oli muun muassa “Liian vähän tietoa paikallisista tuottajista”, “Turisteille ei markkinoida mitenkään, vain paikalliset tietävät hyvät ostopaikat ja tuotteet”, ” Ostopaikat pitäisi olla listattuna..” Aitoja makuja-sivustolla on tällä hetkellä listattuna maakuntien lähiruoan ostopaikkoja. Lista ei kuitenkaan ole täysin kattava. Käytössä on myös muita sähköisiä näkyvyyskanavia kuten ruokaretki.fi-blogi sekä REKO-ruokapiirit Facebookissa. Miten lähiruokatuottajat sekä matkailijat ja mökkeilijät saadaan kohtaamaan verkossa onkin haastavaa.  Markkinointiyhteistyö muiden toimialojen kuten matkailun kanssa onkin vapaa-ajanasukkaita ajatellen hyvin luontevaa.

wp_20160818_023

Kiinnostus lähiruokaan ja sen alkuperään kasvaa

 

TKI -asiantuntija Pekka Turkin tuore tutkimus “Lähiruokaa mökille” on luettavissa kokonaisuudessaan e-julkaisuna tästä. Julkaisu muodostaa hyvän kokonaiskuvan Etelä-Savon vapaa-ajan asukkaiden tämänhetkisestä ruokaostoskäyttäytymisestä.

Uudet ruokamatkailuideat yritysten käyttöön

Matkailijoiden viesti yrittäjille ruokamatkailun kehittämiseen maakunnassa ja maaseudulla oli selkeä. Ideoiden perusteella voidaan todeta, että erilaiset teemaruokailut, yhdessä tekeminen ja osallistuminen, opastetut kierrokset maaseudun lähiruokakohteissa sekä perinteiden vaaliminen toimivat tulevaisuudessa ruokamatkailun kärkenä matkailijoiden mielestä.  Ideat ovat  vapaasti yritysten käytettävissä heidän tuote-ja palvelukehityksessä. Niiden toivotaan olevan apuna siihen miten yksittäinen matkailutoimija voisi vastata ruokamatkailun kysynnän kasvuun. Matkailijat kaipaavat myös ruokatapahtumia lisää.  Esitys uusista ruokamatkailuideoista sekä asiakaskyselyn tuloksista on luettavissa tästä .

wp_20160819_004

Hillojen ja marmeladien valmistus marjatilalla on yksi uusista ruokamatkailutuotteista

 

Hankkeen aikana syntyi myös uusia avauksia yhteistyöhön. Lähiruokatuottajat ja matkailuyrittäjät ovat jatkaneet verkostoitumista, joiden seurauksena yhteistyökuvioita on suunnitelmissa. Alueelliset matkailuorganisaatiot ovat halukkaita nostamaan lähiruokatuottajat omille sivuistoilleen blogien muodossa. Matkailuyrittäjien kommenttien mukaan matkailijoiden ideat ovat olleet tervetulleita.  “Nämä eivät ole meille niinkään uusia ideoita, mutta ehkä ajankohta on nyt otollinen”. Yritykset, jossa ruokamatkailua on ollut aiemminkin ohjelmistossa ovat ottaneet ideoita käyttöönsä. “Kansainväliset asiakkaat ovat näistä elämyksistä valmiita maksamaan”. Pienemmät maaseutuyritykset pohtivat mukaan lähtemistä. Kansainvälinen matkailija on vaativa. Saksalaiset ovat vastuullisia kun taas italialaiset ja britit pitävät osallistumisesta ja elämyksellisyydestä. Haasteena onkin yrittäjien keskuudessa saada laajennettua ruokamatkailun käsitettä maaseutua ajatellen. Ruokamatkailu on muutakin kuin “Fine Dining”. Tilavierailut ja retket lähiruoan alkulähteille ovat mitä parasta ruokamatkailua, jossa monen – vaativankin matkailijan toiveet toteutuvat. Hankkeen aikana on noussut esille tarve tuotteistuksen sekä sähköisen markkinoinnin koulutuksen lisäämisestä maaseudun matkailuyrityksissä. Kirsi Mutka-Paintolan esityksen yhteistyön merkityksestä ruokamatkailussa on luettavissa tästä yhteistyolla-ruokamatkailua-kehittamassa.

Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämispäällikkö Heli Gynther totesi seminaarin lopussa ruokamatkailun jatkavan kulkuaan alueen vahvana kärkenä. Tuleva maakuntastrategia onkin nostanut ruoan kasvun kärkikolmikkoon. Etelä-Savoa tuodaan esille jatkossa entistä enemmän ruokamatkailun keskittymänä. Vahva ruokakulttuuri on meidän kilpailuetu. Hankkeessa olemme tuoneet maaseudun matkailuyrityksille ajatuksia ja ehdotuksia oman yritystoiminnan kehittämiseen ruokamatkailun osalta. Jatkossa yritysryhmät sekä yksittäiset yritykset jatkavat tuotekehitystään luoden meille matkailijoille aina vaan onnistuneempia elämyksiä.

Tervetuloa testaamaan ja ruokamatkailemaan maakuntaamme!

Marjut Kasper, projektipäällikkö

Advertisements

Sisältöä sähköiseen markkinointiin ruokamatkailussa

Ruokamatkailuideoita Saimaan seudulle hankkeessa järjestettiin syksyn aikana 3 sähköiseen markkinointiin liittyvää yritystapaamista, jotka olivat suunnattu lähiruokatuottajille ja ruokamatkailusta kiinnostuneille matkailuyrityksille. Tapaamiset olivat 22.9. Mikkelissä, 3.10. Hirvensalmella sekä 11.10 yritystreffien yhteydessä Punkaharjulla. Puheenvuoroissa nousi esille sisällöntuotannon tärkeys matkailumarkkinoinnissa. Pia Behm Parasta Saimaalla markkinointitoimistosta painotti esityksessään eri sähköisen ostopolun vaiheiden tunnistamista. Matkan varaaminen on prosessi, joka koostuu erilaisista mikrohetkistä. Unelmointivaihe on näistä suurin ja tässä kohdassa yrittäjän tulisi olla näkyvästi esillä ja erottautua sisällöllisesti sosiaalisen median kanavissa. Tavoitteena on, että asiakas kiinnostuu juuri sinun palveluista ja tuotteistasi. Tunnelmien luomien kuvien ja videoiden avulla ovat tässä apukeinoina. Jos matkailija kiinnostuu esimerkiksi Facebookissa pyörineen videon perusteella lammastilan arjesta, hänellä voi herätä kiinnostus päästä paikan päälle tilapuotiin ostoksille tai viedä vaikka oma ryhmä tilavierailulle.

Sähköisiä näkyvyys sekä myyntikanavia lähiruokatuottajia ajatellen on syntynyt ja syntyy edelleen lisää. Näistä esimerkkejä Riitta Kaipainen Ekoneum ry:stä toi esille muunmuassa valtakunnallisen aitojamakuja.fi sivuston sekä tuoreimman sähköisen myyntikanavan ruokaasuomesta.fi. Pekka Turkki painotti omassa puheenvuorossaan vastuullisen toiminnan nostamista markkinoinnissa. Oman yrityksen vastuullista toimintaa kannattaa rummuttaa. Se herättää asiakkaassa myös luottamusta yritystä kohtaan.

Näkyvyyttä lähiruokatuotteisiin tulisi saada lisää. Yksi keino on kytkeä suoramyyntitilat ja valmiit ruokamatkailutuotteet alueellisiin matkailusivustoihin mukaan. Taija Penttilä Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä kertoi Visit Mikkeli sivustolla olevasta lähiruokaosiosta, johon toivottaisiin lisää blogeja alueemme lähiruoantuottajista. Myös Savonlinnan alueella on Visit Savonlinna sivustolle tarkoitus avata oma Food&Travel tuoteperhe, jossa valmiit palvelut ja tuotteet kuten sieniviikonloput, lähiruoka-tai panimokierrokset, teemapäivälliset ja kokkauskurssit  olisivat sujuvasti matkailijoiden saatavilla.

 

wp_20161003_002

Matkailija hakee ostoprosessissaan unelmointivaiheessa tunnelmia ja tarinoita

 

Punkaharjun yritystreffeillä vietiin kilpailun avulla saatuja matkailijoiden ideoita matkailu ja lähiruokayrittäjien tietoisuuteen. Monet matkailualan yritykset olivat jo kokeilleet jossain vaiheessa esiteltyjä ideoita ja retkiä yrityksessään. Aika ei todennäköisesti ole ollut silloin kypsä lähiruokamatkailulle, mutta nyt tilanne on toinen. Ruoka ja erityisesti lähiruoka kiinnostaa matkailijaa eri tavalla – ei ainoastaan ravintolalounaan tai päivällisen yhteydessä. Makumatkat maaseudulle alkutuotannon juurille kiinnostaa kaupunkilaista.

Mika Tonder Mediakolmio Oy:sta painotti videotervehdyksessään asiakasprofiloinnin syvempää merkitystä. Se ei riitä, että tunnistaa ketkä meidän asiakkaat ovat ja kenelle olemme  tuotettamme rakentamassa. Tulisi saada selville ne syyt, miksi asiakas tämän tuotteen ostaisi. Syitä voi olla esimerkiksi yhdessätekeminen perheen kanssa tai uudenoppiminen. Videotervehdyksen voi katsoa tästä https://www.youtube.com/watch?v=jOscJRPXGhM

Ruokamatkailuideoita Saimaan seudulle- hanke on päättymäisillään ja  on tulosten julkistamisen aika.  Kulinaristijoogaa vai ruisleivän leivontaa matkailijoille? Mistä koostuu paras ruokamuisto? Miten vapaa-ajan asukkaat ostavat lähiruokaa – vai ostavatko?

Olet tervetullut hankkeen loppuseminaariin ke 19.10 Mikkeliin Ravintola Tallin Vintille klo 12.00. Ohjelmassa muun muassa tuoreen vapaa-ajan asukkaiden ostokäyttäytymiseen liittyvän tutkimuksen tulokset

-Lähiruokaa mökille – Etelä-Savon vapaa-ajan asukkaiden ruokaostoskäyttäytyminen ja lähiruoan saatavuus / Pekka Turkki, Mamk

-Uudet ruokamatkailuideat Saimaan seudulle / Marjut Kasper, Mamk

-Yhteistyöllä ruokamatkailua kehittämässä / Kirsi Mutka-Paintola, ProAgria

-Ruokamatkailu osana Etelä-Savon matkailustrategiaa – mihin suuntaan olemme menossa? / Heli Gynther, Maakuntaliitto

 

Ruokamatkailuterveisin

Marjut Kasper, Projektipäällikkö

Lähiruokatuottajat ja matkailuyrittäjät treffeille Punkaharjulle

Savonlinnan seudulla järjestettiin yhteistyössä Visit Savonlinnan kanssa äänestys 1.-9.9.2016 välisenä aikana kiinnostavimmasta ruokamatkailuohjelmasta alueella. Äänestyksessä mukana olleet ideat olivat tuloksia ruokamatkailuhankkeen ideakilpailusta. Ehdotuksia oli mukana 15 kpl. Kisa oli tasainen ja tiukka. Kolme toivotuinta ruokaohjelmaa Savonlinnan seudulle oli:

1. Makumatkalla Etelä-Savossa – lähiruokakierros maistijaisten muodossa opastuksella
2. Fine Dining metsässä sekä Yöpalaa Saimaalla (jaettu kakkossija)
3. Luonnon yrttien keruuretki – ammattikokki valmistaa annoksen

Saimaan alueen matkailijoita on kuultu ja katseet kääntyvät nyt alueen matkailu-ja lähiruokayrittäjiä kohden. Ruokamatkailuideoita Saimaan seudulla hanke järjestää yhdessä Savonlinnan yrityspalvelujen kanssa Yritystreffit tiistaina 11.10 Kruunupuistossa, Punkaharjulla. Treffien teemana on Ruokamatkailu ja sähköinen markkinointi. Yritystreffien tavoitteena on maaseudulla matkailussa toimivien yritysten aktivointi tuotteistamiseen ruokamatkailussa  sekä tuoda lähiruokatuottajat lähemmäksi osaksi matkailua ja matkailumarkkinointia. Lähiruokatuottajat, kuten marjanviljelijät ja suoramyyntitilat ovat yhä tärkeämpi osa matkailua Etelä-Savossa. Kotimaiset ja ulkomaalaiset matkailijat haluavat käydä tilavierailuilla ja ostaa tuotteita suoraan tuottajilta. Matkailijoiden tulisi kuitenkin tietää missä tuotteita on myynnissä ja maisteltavissa.

Sähköinen markkinointi on yksi keino nostaa ruokamatkailua vahvemmin esille Savonlinnan seudulla. Avainkysymyksiä ovatkin kuinka matkailijat löytävät itsepoiminta- ja suoramyyntitilat? Mistä he saavat tietoa tilojen tuotteiden myyntipaikoista? Tai tietoa mihin ruokatapahtumaan, retkelle tai kurssille voisi vierailun aikana osallistua?

wp_20151014_014

Lähiruokakierros maistijaisineen – tuoteidea kiinnosti matkailijoita

Matkailijat, tuottajat ja tuotteet kohtaavat verkossa

Visit Savonlinna sivustolle on ideoitu uutta ruokamatkailuun liittyvää tuoteperhettä Food&Travel. Sivustolla yrittäjät voivat esitellä valmiiksi paketoituja ruokamatkailutuotteita, kuten teemaruokailuja, ruokakursseja ja muita ruokaan liittyviä retkiä ja tapahtumia. Visit Savonlinna on verkkopalvelu, joka toimii alueen matkailumarkkinoinnin välineenä ja reaaliaikaisena tietokanavana kaupungissa vieraileville ja matkailijoille. Kesä-elokuun aikana verkkopalvelu tavoitti yli 60 000 Savonlinnasta ja alueen tarjonnasta kiinnostunutta henkilöä, kehitysjohtaja Pellervo Kokkonen Savonlinnan yrityspalveluista kertoo.

Tilaisuudessa on osallistujilla mahdollisuus varata myös esittelypöytä oman yrityksen esittelyä varten. Ilmoittautumiset treffeille on käynnissä 5.10 asti marjut.kasper@mamk.fi tai nita.silvennoinen@savonlinnatravel.com

Yritystreffien ohjelma Tästä linkistä lisää

Tervetuloa mukaan!

Marjut Kasper, Projektipäällikkö

 

Lähiruokaa ja palveluja sähköisiin markkinointikanaviin

Uusia ruokamatkailutuotteita ja palveluja on pikkuhiljaa syntymässä ja kehitteillä Etelä-Savon alueelle. Asiakkaan ostopolun (Customer Journey) tunnistaminen on olennaista, jotta palvelut ja asiakkaat kohtaavat toisensa. Ostopolku kertoo meille millaisen matkan asiakas käy mielessään, ennen kuin hän päätyy tiettyyn palveluun. Polku voi olla hyvinkin monimutkainen sisältäen erilaisia kohtaamisia ja arviointeja. Digitaalisuus ja sähköinen markkinointi ovat muuttaneet vahvasti matkailijan ostopolkua.

WP_20160712_001[1]

Miten matkailija päätyy ostamaan juuri sinun yrityksesi palvelun?

Lähiruokatuottajat kuuluvat tiiviisti osana matkailua, vaikka usein toisin mielletään. Tuotteet kulkevat usein asiakkaan tietoisuuteen ruoka-annosten ja ohjelmapalvelujen kautta. Matkailijoita kiinnostavat myös suoramyyntitilat, joissa on mahdollisesti myös itsepoimintaa. Mökkiläiset vievät mieluusti kesävieraitaan päiväretkille lähiruokaa tuottaville tiloille. On tärkeää, että lähiruokatuotteita tarjoava yritys olisi helposti löydettävissä myös sähköisistä kanavista.

Järjestämme tänä syksynä tilaisuuksia, joissa pääteemana on sähköinen markkinointi. Toivomme  lähiruokatuottajia ja ruokamatkailussa mukana olevia ja siitä kiinnostuneita matkailuyrityksiä mukaan. Tilaisuudet järjestetään sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun kampussalissa sekä Mäntyharjun rajalla sijaitsevassa Aten Marja-Aitan http://www.marja-aitta.fi/ tiloissa

Ilmoittautua voit nyt tästä:

To 22.9. klo 14-16, Kampussali D117, Mikkeli, Patteristonkatu 3 http://bit.ly/2a7kHTA

Ma 3.10 klo 14-16, Aten Marja-Aitta, Hietanen, Liito-oravantie 2 http://bit.ly/2a3XovY

Iltapäivän ohjelmassa

-Asiakkaan sähköinen ostopolku ja vinkkejä sähköiseen liiketoimintaan / Pia Behm, Parasta Saimaalla Markkinointitoimisto

-Ruokatiedottamisen yleinen katsaus – Aitoja makuja / Riitta Kaipainen, Ekoneum ry

-Vastuullisen toiminnan hyödyntäminen markkinoinnissa / Pekka Turkki, Mamk

-Matkailusivustot markkinointikanavina myös lähiruokatuottajille / Taija Penttilä, Visit Mikkeli

Tilaisuudet ovat maksuttomia. Tervetuloa !

Marjut Kasper, projektipäällikkö

WP_20160707_007[1]

Lähiruokatuotteet mukaan sähköisiin kanaviin

Mistä saa lähiruokaa ?

Vapaa-ajan asukkaiden Liitto ry VAAL on valtakunnallinen loma-asukkaiden-edunvalvonta ja etujärjestö, johon kuuluu muun muassa paikallisia vapaa-ajan asukas-yhdistyksiä. Mikkelissä 16.6. Mikkelin seudun vapaa-ajan asukkaat ry kokoontuivat seminaariin, jonka teemana oli Lähiruoka ja sen saatavuus.

Vapaa-ajan asukkaat saivat myös hyvän infopaketin siitä mitä eroa on lähi – ja luomuruoalla. Yhtenäistä määritelmää lähiruoasta ei ole vielä olemassa. Suomessa määrittelyä hankaloittavat myös pitkät välimatkat. Lähiruoan merkitys maakunnalle on kuitenkin suuri, sillä työn ja toimeentulon edistämisen lisäksi asiakkaat saavat vaihtoehtoja elintarvikevalintoihin. Lähiruoka antaa lisäarvoa kaupan ja ammattikeittiöiden valikoimiin sekä matkailulle.

Seminaarissa Tki-asiantuntija Pekka Turkki Mamkista esitteli tutkimustuloksia mökkiläisten ruokaostotottumuksista. Mielikuva lähiruoasta on vapaa-ajanasukkaiden silmissä positiivinen. Lähiruoan ostaminen mökillä koettiin tärkeäksi, mutta ongelmia oli lähiruoan saatavuudessa.

Pekka

Tutkimustiedon esittelyä vapaa-ajan asukkaiden ostotavoista. Tuloksista  tulossa syksyn aikana e-julkaisu

Seminaarissa Maa-ja kotitalousnaisten esityksessä todettiin, että lähiruoan markkinointi on kovin hajallaan. Käytännössä lähiruokaa tarjoavat yritykset ovat löydettävissä eri internetin hakupalvelujen, lähiruokaoppaiden, ruokatapahtumien, kesäkauppojen samoin kuin yritysten omien verkkosivujen ja tilamyymälöiden kautta. Uusimpana toimijana Etelä-Savoon ovat tulleet nk. REKO (Rejäl Konsumption)-ruokapiirit, joissa asiakkaat tilaavat ruokaa suoraan tuottajilta Facebookin kautta. Piirejä on perustettu kevään aikana Mikkeliin, Juvalle, Mäntyharjulle, Pertunmaalle sekä Savonlinnaan.

Seminaarissa pohdittiin muun muassa mobiilisovelluksen käyttöönottoa, jossa lähiruokapaikat olisivat koottu ja aktiivisesti päivitettynä. Tämä olisi uusi mahdollisuus kuluttajalle löytää helposti suoramyyntitilat alueelta, niiden aukioloajat ja sen hetkiset tarjottavat tuotteet -vaikkapa automatkalla mökille.

Ruokalista

Lopuksi sukellettiin vielä ruokamatkailun maailmaan. Lyhyt nojatuolimatka Etelä-Savon ruokamatkailukohteisiin kertoi, että maakuntaan kuuluu hyvää ruokamatkailun osalta. Etelä-Savossa on tarjolla upeita ja maittavia matkailukohteita. Uusia kohteita ja tuotteita syntyy ja mikä parasta – lähiruoka kulkee tiiviisti mukana maakunnan matkailussa. Mikkelin alueen mökkiläisillä on mitä erinomaisin mahdollisuus tehdä  päiväretkiä kesävieraiden kanssa lähiruokahengessä.

Marjut Kasper, projektipäällikkö, Mamk

 

Ruokamatkailun innoleirin antimia

Huhtikuussa kokoontui 23 aktiivista innoleiriläistä Puumalan Sahanlahteen työstämään ruokamatkailuideoita Saimaan seudulle hankkeen ideakilpailun tuotoksia.

Leirillä sparraajan ja asiantuntijan roolissa oli mm. Reijo Honkonen, joka antoi erinomaisia vinkkejä brändäykseen, tarinankerrontaan sekä draamankaaren hyödyntämiseen matkailutuotteissa. Väkisin ei tuotteeseen tarvitse tarinaa liimata, jos se ei yksinkertaisesti siihen sovi. Valehteluun ei myöskään kannata sortua, värittäminen ei kuitenkaan ole kiellettyä. Tarinan myötä tuotteen ja palvelun aitous ei saa kärsiä.

WP_20160421_004

“Olipa kerran”

ProAgrialta Kirsi Mutka-Paintola antoi erinomaisia esimerkkejä maailmalta ruokamatkailusta. Kotiruokailun suosio “Eat with locals” on rantautunut Suomeenkin. Tässä voisi olla yrityksillä ja maaseudun tiloilla yksi mahdollisuus ottaa  uudenlainen ruokamatkailutuote haltuun?

Lisäksi Mika Tonder, Toimelias Oy:sta toi esille tuotteistamisen eli kaupallistamisen näkökulman. Hyvä matkailutuote seilaa “sinisellä merellä”, kohderyhmän odotukset sekä tuotteen sisältö kohtaavat ja yritykselle jää vielä eurojakin kirstun pohjalle. Matkailijat palavat halusta ostaa  juuri tämän matkapaketin. Aivan helpon asian edessä eivät leiriläiset siis olleet.

Alustusten jälkeen ryhmät jaettiin teemojen mukaisesti – ruoan valmistuksen, teemaruokailun sekä ruoan&hyvinvoinnin ryhmiin.

Tuotoksina syntyi muun muassa Leipää leipomaan – ruisleivän tarina-tuote. Tuotteeseen sisältyy aluksi lyhyt dokumentti ruisleivän historiasta 60-luvun tyyliin. Tuvan pöydälle on lajiteltu matkailijoille omat essut ja leivonta aitoon juureen tapahtuu emännän opastuksella. Paiston aikana (1h) vieraille tarjotaan tilakierrosta ja lopuksi maistellaan uunituoretta ruisleipää voin ja aidon kalasopan kera. Leivät matkailija saa mukaansa ja taikinajuurta voi myös ostaa halutessaan mukaan. Ohjelman kesto tässä tuotteessa 4 h. Vaikka tuotteen sisältö onkin samanlainen, siitä saa muokattua eri kohderyhmille omat versiot. Ruoka on ruokamatkailussa ykkössijalla, joillekin matkailijalla yhteisöllisyys ja yhdessäolo koetaan suurempana asiana kuin elämykset. Samalla konseptilla tehty tuote vaatii siis eri asioiden painottamista eri kohderyhmille.

WP_20160421_018

Ryhmä tuoteideoinnin kimpussa

 Henkilötarinaan liittyvä idea muokkautui “Elämän luukku – savottaperinteen tarinoita” -tuotteeksi. Punaisena lankana koko 4 tunnin ohjelman aikana kulkee savotan työntekijän päivä. Matkailijat saavat eväsreput, jossa mukana voipaperiin käärittyä muikkukukkoa ja lasipullossa pakuriteetä – villasukkiin sujautettuna. Metsätyön tehtävärastien jälkeen siirrytään perinneruokapöydän a´la  Kämppä ääreen, jossa tarjolla paikallisia – työmiehen- herkkuja.

Ryhmässä pohdittiin myös eri henkilöhahmoja Etelä-Savosta, joiden  ympärille tarinaruokailua voisi lähteä rakentamaan. Esille nousi myös koko Saimaan tunnettu hahmo “Nestori Miikkulainen”, jonka tarinaa olisi kiehtova kuulla lounaspöydän äärellä Saimaan saaristossa asiaan kuuluvan menun ääressä.

Leiriläiset pääsivät nauttimaan myös aitoa lähiruokaa avotulen ääressä. Paikalliset herkut kuten Puumalan lohi ja Roinilan tilan ylikypsä porsaankylki oli monelle leiriläiselle ensimmäinen eteläsavolainen ruokamatkailuelämys.

WP_20160421_014

Sahanlahden Jaana Kuivalainen kertoi avotulen ääressä päivällispöydän antimista

Selvää on, että matkailumme tarvitsee aidosti myyntiin esimerkiksi leivänleivonta,-ja hillontekokursseja matkailijoille. Monet matkailijat haluavat osallistua ruoanvalmistukseen, mutta tuotteiden täytyy olla napakasti suunniteltu sisällöltään, paketoitu,hinnoiteltu ja helposti ostettavissa. Hihat olisi siis käärittävä valmiiden matkapakettien tekoon jatkossakin.

Marjut Kasper, projektipäällikkö, Mamk

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ruokamatkailuideoita Saimaan seudulle -hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan Maaseuturahastosta. Yhteistyökumppanina hankkeessa on ProAgria Etelä-Savo.

Ideakilpailun satoa

Ruokamatkailuideoita Saimaan seudulle hankkeen ideakilpailuun saapui 38 erilaista kilpailuehdotusta. Ehdotuksia asettui ruotimaan matkailu-että ravitsemisalan osaajista koostuva asiantuntijajoukko. Kilpailuehdotukset olivat hyvin monipuolisia eikä raadin tehtävä ollut helppo eikä yksimielinenkään. Kriteereinä tarkasteltiin mm idean tarinallisuutta, paikallisuutta, luontoläheisyyttä sekä toteutettavuutta.

Lopulta raati päätyi valinnassaan palkitsemaan 3 parasta ideaa. Ideat eivät ole paremmuusjärjestyksessä.

Kaikille valituille tuotteille oli yhteistä se, että ne eivät olleet paikkasidonnaisia vaan niitä pystytään kopioimaan Etelä-Savossa paikasta toiseen. Ideat sopivat siis alueellamme useaan eri maaseutumatkailuyritykseen.

Espoolaisen Kirsi Jussilan esityksessä ”Leipää leipomaan” Etelä-Savon ruokaperinnettä siirretään raadin mielestä erinomaisella tavalla eteenpäin sukupolvilta toiselle – ja jopa kulttuurista toiseen. Tuotteessa on hienosti sidottu opetuksellinen näkemys sekä tarinankerronta elämykselliseen toimintaan. Matkailijat saavat kuulla tarinaa taikinajuuren historiasta ja maatilan entisistä asukaista. Jokainen tekee oman leivän, jonka saa mukaansa tuliaiseksi. Ideasta huokuu myös ”Slow food” – ajattelu, jonka vuoksi tätä voi kutsua myös trendikkääksi tuoteaihioiksi. Tuote on myös hyvin toteuttamiskelpoinen maatilamatkailukohteitamme ajatellen. Kirsi Jussila kertoo idean syntyneen siitä, kun kansalaisopistojen erilaiset kokkauskurssit tulivat helposti täyteen. Samoin pääkaupunkiseudun lapset voivat olla hyvinkin vieraantuneita maalla tapahtumasta toiminnasta. Lisäksi autenttinen ympäristö tuo myös elämyksellisiä elementtejä tuotteeseen mukaan.

Ruokamatka menneisyyteen tuotteessa pureudutaan alueella vaikuttaneiden henkilöhahmojen kulinaristisiin mieltymyksiin ja lempiravintoloihin. Ideassa on vahva tarinallisuuden leima ja se voidaan koostaa pelkästään päivällis- tai lounaspöydän ääressä. Keittiön puolella voidaan yhdessä valmistaa mestarin suosikkijälkiruoka. Eipä haittaisi, jos henkilö itse ilmaantuisi paikalle ruokailemaan muiden mukaan. Raadin mielestä tässä ideassa tulee alueellinen näkökulma vahvasti esille. Se toimii myös koko Saimaan alueella yhdistävänä tekijänä. Alueella on paljon hyödyntämättömiä henkilöhahmoja sekä lähimenneisyydestä sekä fiktiivisestikin. Vaikka idea ei ole uusi, sen parhaita puolia on vielä kovin niukasti käytetty matkailuyrityksissämme. Kuka voisikaan olla Etelä-Savon ja Saimaan alueen yhteinen nimikkopersoona? Tiina Hokkanen, Helsingistä kertoo saaneensa idean tähän ehdotukseensa Englannista. Brittein saareilla on useita teemakierroksia suurten henkilöiden ympärillä kuten ”Agatha Christien jäljillä”. Tämä oli raadin mielestä kiehtova ja elämyksellinen tapa tuoda historiaa esille.

 

Kulinaristijoogaa aistien harmoniassa ideassa yhdistetään ruokaa sekä joogaa. Teemana voi olla esimerkiksi suomalaiset supermarjat (tyrni, mustikka). Joogatila on koristeltu teeman mukaisesti tuoksuja unohtamatta. Alkuun maistijaiset teemaan liittyen ja lopuksi kevyt ateria. Matkailijoilla olisi mahdollisuus ostaa myös ruokatuotteita mukaan. Raadin mielestä tässä ideassa oli mielenkiintoisella tavalla yhdistetty ruoka & hyvinvointimatkailua. Tuotteessa nähtiin paljon kehittämisen potentiaalia. Idea on helposti toteutettavissa, mutta myös muunneltavissa useamman päivän tai muutaman tunnin ohjelmaksi. Lähiruoka-ajattelu on tuotu uudenlaisella tavalla esille. Kulinaristijoogaa idean olivat lähettäneet Anniina Nousiainen sekä Viivi Viljakainen Mikkelistä.

 1015271_10200890185451115_2038670954_o[1]

Kunniamaininnan raati myönsi kolmelle kalastukseen liittyville idealle Ruoan hankinta + valmistus elämys, Muikun jäljillä sekä Järvikala on parasta Etelä-Savossa kiertueelle. Pääpaino kalastustuotteissa on aiemmin ollut varsinainen kalastaminen. Nyt painopistettä voitaisiin näiden ehdotusten myötä siirtää kalan tainnuttamiseen, perkaukseen, leppälastujen tekoon ja sitä kautta kalan valmistamiseen ruoaksi. Matkailija osallistetaan näissä ehdotuksissa vahvasti. Raati piti ehdotuksia erittäin tervetulleina näin Saimaan seutua ajatellen.

Kevään aikana on tulossa julkaisu, jossa esitellään kaikki kilpailussa tulleet ruokamatkailuideat. Julkaisussa kerrotaan myös tuotteistamisprosessin etenemisestä huhtikuun Innoleirillä. Miten ideat siirtyvätkään konkreettisiksi tuotteiksi. Nämä tulevat tuotteet kuten myös esiteltävät ideat ovat vapaasti matkailuyritysten käytössä.

Onnittelut vielä voittajille ja suurkiitokset kaikille osallistuneille ! Näillä askelilla viemme yhdessä ruokamatkailua Saimaan seudulle jälleen eteenpäin.

Marjut Kasper, projektipäällikkö, Mamk