Älyä ja tekoälyä tulevaisuuden autoon

 

Meille kaikille on jo tuttua se, että autoista on tullut älykkäämpiä ja automatisoidumpia ja pidemmälle tulevaisuuteen katsottuna autot kulkevat ilman kuljettajaa. Sitä ennen autot todennäköisesti kykenevät uusien järjestelmien avulla skannaamaan kohti kävelevän henkilön ja tunnistamaan kuljettajansa kasvoskannauksen avulla ja edelleen mikäli kuljettajalla olisi esimerkiksi laukku tai muuta tavaraa kädessään, aukeaisi auton takakontti automaattisesti. Autot myös voivat varoittaa ajoreitillä olevan tieosuuden olevan tukossa ja tarjota vaihtoehtoista reittiä tai löytää vapaan parkkipaikan esimerkiksi ostoskeskuksesta tai lentokentältä ja parkkeerata itse itsensä.

Edellä mainitut asiat ovat kaikki tervetulleita, mukavia, arkipäivää helpottavia autolta toivottaviakin lisäominaisuuksia. Japanissa ollaan kuitenkin menossa kehittämisessä pari askelta pidemmälle. Honda ja tietotekniikkayhtiö Softbank kehittävät yhteistyössä tekoälyä, joka tulevaisuudessa ei pelkästään ohjaa autoa vaan osallistuu myös kyytiläisen elämään. Hondan tulevaisuuden autot varustetaan ”tunnemoottorilla”, jonka avulla auto tunnistaa kuljettajan tai kyydissä olevan mielialan ja kykenee keskustelemaan kuljettajan tai matkustajan kanssa. Tekoälyä hyödyntäen auto kykenee neuvomaan esimerkiksi sään mukaisen vaatevalinnan tekemisessä tai kuuntelemaan omistajansa rakkausasioita tai sydänsuruja.

Aika mielenkiintoista, eikö totta? Suomen kaltaisessa harvaanasutussa maassa oman auton käyttöprosentti tullee pysymään korkeana pitkään ja siinä mielessä tällaisella tunnemoottorilla voisi olla paljonkin merkitystä meille suomalaisille. Mielensäpahoittajakansana aiheesta jos toisestakin pahoitamme mielemme. Voisiko tällainen tunteva auto olla ratkaisu myös tunteiden käsittelyyn? Summa summarum: tulevaisuuden automme olisi hyvä kuuntelija, osaisi neuvoa ja vielä kuljettaisi paikasta toiseen.

Lähde: National Multimedia, Tekniikka & talous 07/2016. Kuva: newatlas.com EPFL/j. Caillet

 

Maija Korhonen

tutkimuspäällikkö, Sähköinen arkistointi ja digipalvelut

Ihmisestä tulee dataa

Etelä-Savossa on pitkä perinne työelämän kehittämisessä. Mikkelin kesäpäivät –tapahtuma aloitettiin jo 80-luvulla ja tänä vuonna tilaisuus pidettiin 11-12.5. uudistuneessa Mikkelin työelämäseminaarin muodossa. Mitenkään yllättävää ei ole, että useimmissa puheenvuoroissa käytettiin sanaa murros: maailman, talouden, työelämän, työn, digitalisaation, työhyvinvoinnin, rakenteiden jne. (http://www.mikkelinkesayliopisto.fi/mikkelin_tyoelamaseminaari)

Mielenkiintoisen ja hauskankin kommentin esitti Perheyritysten liitto ry:n toimitusjohtaja Leena Mörttinen puheenvuorossaan evoluution seuraavasta askeleesta: ihmisestä tulee dataa. Jokaisesta meistä kerätään jo nyt monenlaista dataa verkossa ja digijalanjälki jää kaikesta toiminnastamme. Tänään emme kuitenkaan vielä omista ja hallitse itseämme koskevaa dataa. Tulevaisuudessa voimme ajatella olevamme ”kauppatavaraa”, jolloin tarvitaan ”markkinapaikka”, jossa voimme myydä itseämme koskevaa dataa, sen verran kuin haluamme ja sellaiselle kohteelle kuin haluamme. Tässä mielessä voimme myös ajatella, että tulevaisuudessa, yksilön näkökulmasta katsottuna, data on rahaa, toisin kuin tähän asti, jolloin raha on ollut dataa pankkien tileillä.

 Kuva: Maija Korhonen

Palveluliiketoimintaa ympäri maailman ja ympäri vuorokauden

Aalto-yliopiston professori Erkki Ormala puhui digitaalisuuden vaikutuksista yhteiskunnan rakenteisiin ja aloitti puheenvuoronsa toteamalla ”emme enää mene internettiin, vaan elämme internetin kanssa: verkko on jo luonteva osa elämäämme”. Ormala esitteli työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia globaalin online-työhön sopivan platformin avulla. Esimerkkinä hän käytti kansainvälistä Elance/Upwork yritystä, jonka liikevaihto on 940 miljoonaa dollaria ja ”vapaaehtoisia työntekijöitä” on 9,7 miljoonaa ts. mistään pienestä liiketoiminnasta ei ole kyse. Tällaisesta toiminnasta löytyy myös suomalainen esimerkki, käännöspalveluyhtiö Transfluent Oy. Yrityksellä on yli 100.000 kääntäjää ympäri maailmaa ja teksti voidaan kääntää yli 120 kielelle, lähes reaaliajassa ja kellon ympäri. Asiakas kirjoittaa palveluun tekstin, valitsee haluamansa kielen ja työn saa se kääntäjä, joka vastaa nopeimmin tähän palvelupyyntöön. Toimintatapa ”antaa syyn” olla valmiudessa myös yöaikaan ja isoimmista kielistä voidaan tehdä käännöksiä ympäri vuorokauden.

Kuva: Maija Korhonen

Tienaa autollasi

Uusista liiketoimintamalleista Ormala otti esiin myös meille useimmille jo ennestään jollakin tavoin tutun uberin. UberPOP on kyydinjakopalvelu, jonka kautta voit tilata kyydin lähellä olevalta autoilijalta. Kuljettajan vaatimuksena on vähintään 21 vuoden ikä, luonnollisestikin ajokortti, ja henkilökohtainen autovakuutus. Jakamalla kyydin kustannuksia matkustajat liikkuvat paikasta toiseen edullisemmin, samalla kun kuljettajat pystyvät vähentämään auton omistamisesta aiheutuvia kuluja. Tällainen palvelu tarjoaa vaihtoehtoisen liikkumismuodon, josta hyötyvät kaupungit, sen asukkaat ja ympäristö. Uberilla on myös ammattikuljettajille tarkoitettu UberBlack, jossa edellytyksenä on ammatillinen ajolupa ja ammattilaisille tarkoitettu autovakuutus. Vastaavanlaisia palveluja tarjoavia yrityksiä ovat myös Lyft ja BlaBlaCars.

Kuva: Maija Korhonen

Uskottava se on, että maailma tosiaan muuttuu. Ja hyvä niin. Nyt meillä suomalaisillakin on oikeasti mietittävänä, haluammeko olla osa ongelmaa vai osa ratkaisua?

Maija Korhonen

tutkimuspäällikkö, Sähköinen arkistointi ja digipalvelut, Mamk

 

Digiloo Digiley – digitalisaation kultaiset kengät?

Elämme Euroviisukilpailun finaaliviikkoa, jolloin perinteiseen tapaan aikaisempien vuosien voittajakappaleita soitetaan eri kanavilla. Viikonlopun automatkalla sattuikin korvaan 1980-luvun ruotsalaisen popyhtyeen, Herrey´sin veljesten, Digiloo Digiley euroviisukappale, jossa kerrotaan laulajan löytävän eräänä päivänä kultaiset kengät kadulta.

Tuon päivän jälkeen mikään ei ollut enää entisellään: kenkien avulla liikkuminen muuttui tanssiksi ja avasi pääsyn ”taikamaailmaan”. Tämän vuoksi hän toivoi meidän kaikkien muidenkin saavan sellaiset kengät. Löytyisiköhän tänä päivänä tuollaiset kultaiset kengät, jotka johdattaisivat meidät digitaalisuuden taikamaailmaan?

Tulemme jatkossa elämään merkittävästi erilaisessa maailmassa kuin tänään. Teknologinen kehitys on ollut nopeaa ja nykyään on jo mahdollista tuotteiden varustaminen sensoreilla, datan tallentaminen pienin kustannuksin ja tallennetun datan analysointi lähes reaaliajassa. Tämä ”digitaalisuus” tuo bisnekseen aivan uusia mahdollisuuksia. Viime vuosien haasteena on ollut se, että digitalisointia on usein ajateltu teknisenä investointina, kun todellisuudessa digitalisoinnilla tarkoitetaan yrityksen liiketoiminnan strategista muutosta.

Digitaalisuuden hyödyntäminen edellyttää johdon ja omistajien erityishuomiota ja sitoutumista nykyisen liiketoimintamallin arviointiin ja uudistamiseen. Nykytilakartoituksen jälkeen voidaan tavoitteeksi valita

• liiketoiminnan tehostaminen
• siirtyminen palveluliiketoimintaan
• aivan uuden liiketoimintamallin luominen digitaalisuuden pohjalta

Me asiakkaat olemme entistä vaativampia. Parhaiten yritys menestyy tuntemalla asiakkaansa, tiedostamalla tuottamansa lisäarvon sekä ymmärtämällä oman asemansa arvoketjussa. Muutosten tulee näkyä myös työpaikoilla johtamisessa ja esimiestyössä.

Pienin askelin edistymme, toivottavasti kuitenkin jatkossa joustavin tanssiaskelin niillä kultaisilla kengillä. Digitalisaation hyödyntämistä ja johtamisen kehittämistä itäsuomalaisilla työpaikoilla pyritään edistämään 11.5.2016 Mikkelissä pidettävässä seminaarissa. Tilaisuus on Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen Työelämä 2020 -alueverkostojen tapahtuma, jonka tarkoituksena on vertaisoppiminen ja tiedon jakaminen tulevaisuuden työpaikkojen rakentamiseksi. (kuvat: Maija Korhonen, http://bit.ly/YYhQM)

Maija Korhonen

tutkimuspäällikkö, Sähköinen arkistointi ja digipalvelut, Mamk