Mitä Työhyvinvointiakatemiassa on tapahtunut?

Työhyvinvointiakatemia-hanke on päätösvaiheessa. Palautteita kootaan, loppuraporttia kirjoitetaan. Asiakkaiden kanssa on koettu haikeita päätöshetkiä. Liki kaksi vuotta intensiivistä työtä eri puolilla Etelä-Savoa on takana: mitä on tapahtunut, mistä on puhuttu ja mitä on käytännössä tehty?

Iso osa työstä on taltioitu uunituoreeseen “Intoa, iloa ja ideoita työhön! Työhyvinvointia Etelä-Savossa” -julkaisuun, jonka ovat toimittaneet Tuulevi Aschan ja Eila Jussila. Muita kirjoittajia ovat strategisen työhyvinvoinnin asiantuntija, ohjausryhmän puheenjohtaja  Ossi Aura, asiakasta edustava Kangasniemen kunnanjohtaja Johanna Luukkonen, ESLin osaprojektin päällikkö Teemu Ripatti, työelämän kehittäjä ja bisneskoutsi Tarja Kyllönen, muutoksenhallinnan ammattilainen, työelämän kehittäjä Minna Lehesvuori, hyvinvointiviestinnän osaaja ja markkinointisuunnittelija Emmi Eronen sekä Työhyvinvointiakatemialle opinnäytetyöt tehneet tradenomit Maria Luostarinen ja Monika Parkkinen.

Työelämän laatuun satsaaminen kannattaa. Työhyvinvoinnin petraamisesta hyötyvät nimittäin kaikki: organisaatio, työyhteisön jäsenet, asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Se heijastuu asiakastyytyväisyyteen, tukee tuloksen tekoa ja tuottavuutta. Töissä hyvinvoiva työntekijä voi hyvin myös vapaalla. Työhyvinvointi laskee sairauspoissaoloja ja pidentää työuria.

Tätä ja paljon muuta pohdintaa löydät julkaisusta täältä
Intoa, iloa ja ideoita työhön! Työhyvinvointia Etelä-Savossa -julkaisu verkossa

intoa-ja-iloa-tyohon-kansi

Tuulevi Aschan & Eila Jussila

LISÄTIETOJA HANKKEESTA JA SEMINAARISTA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Työhyvinvointiakatemia -hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2015 – 31.12.2016

Advertisements

AIVOT JA TYÖ 2016. Tästä puhuttiin!

AIVORUOKAA

Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtori, laillistettu ravitsemusterapeutti Eliisa Kotro avasi päivän aivoruokateemalla. Ravinto rakentaa jo sikiön aivoja: jo sillä on väliä, mitä äiti syö.  Eliisa puhui aivoille sopivasta ruoasta, välttämättömistä rasvahapoista ja ateriarytmin vaikutuksesta aivoihin. Osallistujat saivat myös superpäivällisen vinkkejä.
AINEISTO Pähkinäpäiviä ja metsämarjataukoja

wp_20161201_12_43_11_pro

Eliisa Kotroa jututtaa seminaarin puheenjohtaja Minna Lehesvuori (ELY)

AIVOHUOLTOA MEDITAATION JA TUNTEIDEN SÄÄTELYN AVULLA

Psykologi, mindfulness-ohjaaja CFM® Mari Rauhala avasi Paul Gilbertin tunteiden säätelyjärjestelmien teoriaa ja sitä, miten käyttäydymme, kun aivomme viestivät uhkasta, turvasta tai innostuksesta. Miksi reagoimme kielteiseen asiaan voimakkaammin kuin myönteiseen? Mitä on kielteisyysvinouma? Myönteisistä tunteilla ja niiden vahvistamisella on positiivinen vaikutus aivoihimme. Siksi, sano kyllä ja kiitä itseäsi. Kitke, istuta ja kastele. Kitke negatiivisia ajatuksia, istuta myönteisiä ja ruoki niitä. Aisti. Ota mindfulness avuksi.
AINEISTO: Rauhoitun ja rauhoitan. Työelämän aivohuoltoa meditaation ja tunteiden säätelyn avulla.

aivotjatyo_tuijatoivakainen-2

Mari Rauhala tuntee tunteet ja aivojen auttamisen keinoja

KYNÄ KÄDESSÄ, OIKEASSA JA VASEMMASSA

Taidekoordinaattori, erityisasiantuntija, TaM, Riitta Moisander esitteli taidekasvattaja Betty Edwardsin omatoimisesti sovellettavan metodin. Piirsimme viivoja vasemmalta oikealle ja oikealta vasemmalle, vahvalla kädellä ja heikolla kädellä. Piirsimme kuvia ja kuvien peilikuvia. Piirsimme muistista. Aivot rakastavat piirtämistä.
AINEISTO: Taidetta aivoille

aivotjatyo_tuijatoivakainen-4

Riitta Moisander (kuva) ja Kirsimaria Törönen-Ripatti tuntevat taiteen vaikutuksen aivoihin

LIIKUTA AIVOJA

Heidi Syväoja, FT, LitM, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiöstä herätteli iltapäiväväsymyksestä havainnollisella kuvalla siitä, miten homo sapiens taantuu istuma-asentoon. Kuulostaa tutulta. Ja vaaralliselta. Voimme estää ja vähentää taantumistamme liikunnan avulla. Liikkumalla voimme kehittää taitojamme tiedonkäsittelyn koordinoinnissa ja kontrollissa. Mitä ja millaista liikuntaa aivomme sitten tarvitsevat? Miksi? Liikuta ja rakasta aivojasi joka päivä kävelemällä, tanssimalla, joogaamalla, millä tahansa sinulle ominaisella ja sopivalla tavalla? Muutoksia tapahtuu aivojen rakenteissa jo pienillä askelilla. Tulokset näkyvät hyvinä työsuorituksina ja hyvänä olona.
AINEISTO: Rakastavatko aivosi liikuntaa?

aivotjatyo_tuijatoivakainen-3

Heidi Syväojan vauhti pisti kuvaajan koville

Teksti: Sirpa Tarvonen & Tuulevi Aschan
Kuvat: Tuija Toivakainen & Tuulevi Aschan

LISÄTIETOJA HANKKEESTA JA SEMINAARISTA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

AIVOT JA TYÖ 2016: kolme asiaa, jotka sain mukaani

Savonlinnan Aivot ja työ-seminaarin lopuksi pyysimme osallistujia kirjoittamaan päivän sisällöstä kolme sellaista asiaa, jotka he poimivat mukaansa. Tältä näyttää osallistujien ajatusten kavalkadi.

Työpäivän aikana kannattaa liikkua. Syö hyvin. Kuuntele itseäsi

  • Piirtämistä viikkoon. Pienenkin liikunnan arvostamista. Kielteisyysvinouman huomioimista eli kapuloita rattaisiin kielteiselle ajattelulle.
  • Liikunta edistää aivojen toimintaa. Aion liikkua enemmän ja aktiivisemmin. Aion huoltaa aivojani paremmin. pysähtyä kuuntelemaan omaa kehoa ja ajatuksia useammin, nukkua riittävästi. Nauttia elämästä. Säännöllinen ja kohtuullinen terveellinen ruokavalio on tärkeää. On tärkeä haastaa molempia aivopuoliskoja töihin.
  • Kivat piirustukset. Hyviä mindfulness vinkkejä. Smoothie.
  • Työpaikalle kerran viikossa kahvitauon tilalle ke klo 9 jumppatauko ja mindfulness- harjoitus vuorotellen, vaihtuvat vetäjät. Aivojen harjoitukset ja rentoutumiset säännöllisesti. Pariin työryhmään nämä materiaalit, ja vinkit omaan laajempaan työyhteisöön esim. työsuojeluun ja yhteistoimintaan.
  • Hyvä mieli. Ruokavalio. Väsymys.
  • Mindfulness. Uuden hyvän smoothien ohjeen. Muistutus aivojen jumppaamisesta.

aivotjatyo_tuijatoivakainen-6

Ravitsemustietoa. Mindfulness. Smoothie.

  • Vinkkejä rauhoittumiseen ja mielenhallintaan. Käden hienomotorisen toimintojen parantamisesta tietoa ja ideoita. Motivaatiota ja tietoa taukoliikunnan vaikutuksista: kannustan omia asiakkaita liikkumaan ja harrastamaan taukoliikuntaa.
  • Aina painotetaan liikunnan merkitystä hengitys- ja verenkiertoelimille: oli kiva saada uutta näkökulmaa aivojen kannalta. Itseäni kiinnostaa mindfulness todella paljon ja erityisesti itsemyötätuntoon liittyviä kirjoja aion lukea ja tutkia. Liian usein huomaa keskittyvänsä negatiivisiin asioihin. Piirtämisharjoitukset herättivät siihen, miten toispuoleinen sitä onkaan.
  • Terveellisen ravinnon merkitys aivoterveydelle. Säännöllinen ateriarytmi. Liikunnan merkitys Säännöllisyys ja palautuminen. Muista aivot. Harjoita muistia. Liiku, liiku, liiku, katsele ympärille. Ravinnon ja liikunnan ja unen tärkeys. Miten pidän aivoista huolta. Tasapaino elämään.
  • Mindfulness-harjoitus. Tietoa liikunnan vaikutuksesta kognitiiviseen toimintaan. Toisen aivopuoliskon harjoittaminen piirtämällä ei vahvalla kädellä.

wp_20161201_13_07_00_pro

Mindfulness harjoitukset. Piirustusharjoitukset. Täytyy liikkua, jotta aivot toimii.

  • Mindfulness-harjoitukset keskittymiskyvyn parantamiseksi. Piirtäminen taukojumppana ja aivojumppana. Liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen entisestään. Huomion kiinnittäminen ruokavalioon.
  • Hyvää mieltä ja vinkkejä. Mindfulnessia. Hyvä välipala, piirtämisintoa.
  • Liiku niin aivosi oppivat paremmin. Pysähdy kuuntelemaan kehoasi, näin opit tuntemaan itsesi paremmin.
  • Mari Rauhala ja mindfulness. Fyssarin vetämä toiminnallinen kyllä/ei vastaustyyli liikkuen. Oikea, vasenkäsien eroavaisuus/hallitsevuus.
  • Liikunnan tärkeys aivoille. Mindfulnessin vaikutus. Ruokaohjeet.
  • Ruokaa. Hyviä jumppia. Iloa.

wp_20161201_14_53_00_pro

Piirtäminen. Iloinen mieli. Hyvä smoothie.

  • Liikunnan vaikutukset. Eri näkemyksiä siitä miten aivoihin pystyy vaikuttamaan. Hyvä smoothie-resepti.
  • Mindfulness. Ravinto, hyvät ruuat aivoille. Aivojen käyttö on sallittua.
  • Liikunnan tärkeys aivoille ja ruumiille. Maailman pirstaloituminen, niin tieto kuin ruokailu. Palautumisen tärkeys.
  • Taukoliikunnan merkitys ja tapa: kysymyksiin vastaus eri asennoilla oli kiva. Liikunnan aloitus tai sen jatkaminen kannattaa aina. Itsemyötätunto: halaa ja lohduta myös itseäsi esimerkiksi epäonnistumisen jälkeen.
  • Mindfulness-harjoitteita jokapäiväiseen elämään. Lenkin jälkeen tee aivoja kuormittavia askareita. Käytä kaikkia aisteja ja viritä luovuutta säännöllisesti: esim viivapiirtoa.

wp_20161201_14_33_49_pro

Piirrä, väritä. Liiku. Muista aivoruoka.

  • Mindfulness. Muistutus vasemman käden käytöstä. Taukojumpan tärkeys.
  • Smoothieohje. Hyvä mieli. Innostunut ote elämään liikunnan ja ruokavalion suhteen.
  • Mindfulness harjoitus. Ravinnon merkitys aivoille. Liikunnan vaikutus aivotoimintaa/suoritukseen.
  • Mielen taitoja pitää harjoittaa, jotta niissä kehittyy ja saa myönteisiä vaikutuksia vaikkapa keskittymiseen. Psyykkinen turvallisuus työpaikalla on tärkeä asia. Elinikäinen aktiivinen liikunta parantaa kognitiivista toimintakykyä.
  • Rauhoittumisen taidon tärkeys. Ravinnon ja levon merkitys aivojen hyvinvoinnin kannalta. Aivojen eri osia on harjoitettava samalla tavalla kuin kehoa.

wp_20161201_12_49_19_pro

Taukoliikunta. Marjasmoothie. Itsemyötätunto.

  • Rauhoittumisen ja levon merkitys hyvinvoinnille. Eri ravintoaineiden vaikutus terveydelle. Mindfulness-harjoitukset.
  • Piirustusharjoitukset. Ruokaohjevihkonen. Tietoa siitä, mitkä ruoat ovat hyviä aivoille.
  • Mindfulnessin hyödyt ja tärkeys. Hyvien rasvojen tärkeys aivoille. Liikunnan tärkeys lapsista aikuisiin.
  • Mindfulness. Piirtämisen merkitys. Liikunnan merkitys aivoille.Hyviä ruokaohjeita. Aivojumppaa piirtämällä.
  • Mindfulness. Keskittyminen. Lasi viiniä ei ole pahasta.

wp_20161201_15_09_19_pro_

Nouse ylös tuolista, liiku. Rauhoitu ja rauhoita. Aivoruokaa.

  • Itsemyötätunto. Rentoutus/rauhoittuminen päivän aikana. Aistiminen.
  • Mielelle täytyy antaa aikaa – rentoutusharjoitukset. Ruuan kanssa voi juoda hyvällä mielellä maitoa. Piirtäminen tekee hyvää, vaikka yhdessä lasten kanssa.
  • Uutta tietoa aivoruuasta. Mindfulness faktoja uusina. Tietoa aivojen huoltamisesta.
  • Pienet arkiset liikuntajutut. Itsensä kiittäminen ja hyvänä pitäminen. Itsellä liikaa huoliajatuksia.
  • Moni asia Mari Rauhalan osuudessa, oikeastaan ainoa osuus, jossa tuli esille sosiaalisuuden, toisen ihmisen merkitys.
  • Värityskuvia. Mielenkiintoista faktaa aivoruuista.

Tästä vakiotuote yritysten ja muiden työyhteisöjen tarpeeseen.

Kuvat: Tuija Toivakainen & Tuulevi Aschan
Teksti: Tuulevi Aschan

LISÄTIETOJA HANKKEESTA JA SEMINAARISTA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Mitä opin aivoista, hyvinvoinnista ja työhyvinvoinnista?

Vielä paluu vuoteen 2015! Tämänvuotisen aivoseminaarin yhteydessä käsiimme päätyi nimittäin mielenkiintoinen nippu viime vuoden AIVOT JA TYÖ-seminaarin loppupohdintoja. Kysyimme silloin, mitä asioita opit aivoista. Näin osallistujat vastasivat.

Työn digitalisoituminen ja muuttuminen yhä enemmän tietotyöksi asettaa aivoille uusia paineita ja vaatimuksia. Aivojen hyvinvointi nouseekin keskiöön tähänastisen ergonomian ja muiden hyvinvointitekijöiden sijaan. Aloittaa voit vaikka näillä vinkeillä!

  • Ruualla on merkitystä. Itsemyötätunto käyttöön.
  • Opin paljon siitä, mikä on hyvää ravintoa aivoille. Sain lisää ymmärrystä tunteiden säätelyjärjestelmästä
  • Kaikki liikunta on hyväksi aivojen terveydelle, etenkin muistille. Pidä huolta itsestäsi.

wp_20160305_14_37_56_pro-1

KAIKEN MUUN VOI VAIHTAA, MUTTA EI AIVOJA

  • Aivojen plastisuus ja se miten voin vaikuttaa aivoihin. Lisää kognitiivista ergonomiaa aivoille.
  • Aivoja pitää treenata. Ei pidä murehtia liikaa.  Nuku hyvin. Huolehdi ruoasta ja riittävästä levosta.
  • Sanon kyllä kyllä seuraavan koko päivän; tätä aivot ja minä tarvitsemme.
  • Aivojen ja suoliston välinen yhteys. Aivojen ja sydämen välinen yhteys. Liikunnan ja aivojen kognitiivisen toiminnan vahvistuminen.
  • Muista verensokeri. Taistele tai pakene. Tunteet tarttuu.
  • Huollan koko kehoa- huollan aivoja Riittävä lepo myös aivoille tärkeä. Hienoa: ikääntyessä älyllisessä toiminnassa ei tapahdu dramaattisia muutoksia. Liikunta ja ravinto jeesaa myös aivoja.
  • Aivot- ilman niitä en olisi minä. Arvosta aivojasi. Emme varmaan koskaan opi miten voisimme aivojamme käyttää vielä enemmän johonkin järkevään. Turvaympyrä on tärkeä. Pienikin pysähtyminen palauttaa.

wp_20160327_11_03_02_pro-1

AIVOT TARVITSEVAT HAUSKUUTTA

  • Aivot tarvitsevat myös treeniä. Vahvista myös heikkoa puolta.
  • Aivoystävällistä ruokaa on suht helppo koota päivän ruoka-annoksiin. Kehomieli: seesteisyys/onnellisuus. Aivot on kehittyvä voimavara.
  • Käytä päätä. Täytä päätä oikeilla ruoka-aineilla. Näytä, että pidät läheisistäsi.
  • Aivot on uskomattoman hieno lahja. Yritän vähentää uhkaympyrää. Popsin vihreää, vähennän juustoja, nyyh.
  • Muista rauhoittua työn keskellä. Saat enemmän aikaiseksi. Muista tauot ja ravinto. Arvosta toisen työpanosta ja työaikaa.
  • Aivot ja sydän toimivat yhdessä. Aivot tarvitsevat hyvää ruokaa, liikuntaa ja sopivasti sosiaalisuutta.

12715529_10153858974614360_5955153496377850596_n

80% HUOLISTA EI TOTEUDU

  • Alkoholi ei ole pelkästään haitallista. Aivoja voi hoitaa tosi monella tavalla. Aivojen toiminta on mahdollista havainnollistaa yksinkertaisesti.
  • Kaikki vaikuttaa kaikkeen: aivot & suolistobakteerit. Aivoja voi oikeasti treenata. Aivot tykkää vaihtelusta, rassaamisesta, levosta.  Sano lempeästi kyllä. Pienet breikit pitkin päivää.
  • Monimutkainen järjestelmä, siis paljon monimutkaisempi kuin aiemmin kuvittelinkaan. Todellakin tietoista huoltoa vaativa elin. Lauluihmisenä yhdistän tästedes liikahtelun niin opintoihin kuin muuhunkin muistia tai keskittymistä vaativiin asioihin kuten siis teen lavalla laulaessa.
  • Aivoja tulee huoltaa käyttämällä niitä, oikealla ravinnolla, riittävällä unella ja levolla.

wp_20150812_20_41_02_pro

ANNA ALITAJUNNALLE AIKAA JA TILAA, ARVOSTA SITÄ

  • Aivot: alan pitää niistä parempaa huolta. Oikeaa ruokaa ja sopivasti liikuntaa. Voin tehdä itse valintoja.
  • Aivoterveyteen vaikuttavat mm ravinto, lepo ja liikunta
  • Viivy vähintään 20 s myönteisessä aistimuksessa àmuistijälki aivoihin. Venyttely, verryttely ja muu kevyempi liikunta edistävät muistia yhtä lailla kuin kestävyysliikunta.
  • Arvosta aivojasi, hoida ja helli. Aivot: pidettävä itse huolta, että antaa niille hyvät eväät, satsaus omaan itseensä.

wp_20160616_22_17_14_pro-1

MYÖNTEINEN ILMAPIIRI JA ASENNE ON MANNAA AIVOILLE

  • Mausta ruokasi: kurkuma, inkivääri, kaneli, pippuri.
  • Miten moneen asiaan voikaan vaikuttaa itse ja toisaalta mitä tapahtuu aivoissa halusimme tai emme
  • Mitä taukojumppa oikeasti vaikuttaa. Arvostan aivoja ja pidän niistä parempaa huolta. Keskityn olemaan tässä hetkessä.
  • Lepo on tärkeää. Työrauha. Ei yhtaikaa useita toimintoja.
  • Pidä huolta aivoistasi. Huono uni vaikuttaa aivoihin vakavasti.

wp_20150722_15_50_45_pro-2

MAUSTEET OVAT AIVORUOKAA

  • Piirtäminen hoitaa aivoja.
  • Liikahtelu, peilisolujen aktivointi, työtilojen muuttaminen aivoja helliväksi.
  • Kiitos Marille joka muistutti, että työvermeet kannattaa laittaa sivuun. Valitettavasti kaikki eivät tätä noudattaneet ja tekivät hallaa ennen kaikkea itselleen. Eli, aivot tarvitsevat lepoa, seminaareissa kannattaa rauhoittua ja antaa samalla omille ajatuksille tilaa.
  • Neuroplastisuus. Aivojen herkkyys ympäristölle. Krooninen stressi on vaarallista.
  • Kevyt liikunta ja liikuskelu edistävät aivotoimintaa. Taistele tai pakene – vain väliaikaisesti.
  • Vältä punaista lihaa. Sano kyllä. Vältä rasvaa.

KESKITY POSITIIVISEEN VÄHINTÄÄN 20 SEKUNNIN AJAKSI

wp_20160327_11_01_13_pro-1

Teksti: Aivot ja työ 2015 -osallistujien tekstit kirjoitti puhtaaksi Sirpa Tarvonen
Kuvat: Tuulevi Aschan

Stressi on mielentila

Työhyvinvointi, työ, aivot ja stressi liittyvät yhteen. Tässä muutama miete stressistä mielentilana.

Vaikka stressi on mielentila siinä missä onnellisuus ja surullisuus, se mielletään usein vain negatiiviseksi asiaksi. Koska pieni stressi pitää meidät liikkeessä, se on myös hyvä asia. Hyvää stressiä täytyy siis ruokkia positiivisilla ajatuksilla – huolimatta siitä, miten haastavaa se voi olla asioiden kasaantuessa niskaan.

Loppujen lopuksi tunne hyvin tehdystä ja haastavasta työstä on palkitseva. Sitä kannattaa siis tavoitella. Kun siis huomaat mielentilasi muuttuvan apeaksi ja negatiiviseksi paineen keskellä, palauta ajatuksesi tilanteeseen, joka saa sinut iloisemmaksi. Palauta mieleesi ja  pohdi tuota tulevaa ja aiemmista kokemuksistasi tuttua, palkitsevaa tunnetta.

Asentoharjoitus

Voit myös kokeilla seuraavaa pientä harjoitusta, jonka jokainen voi tehdä kun ajatukset alkavat mennä synkeiksi.

Nouse seisomaan ja vedä hartiasi taakse. Nosta leukasi ja katseesi ylös ja sano ääneen: “olen surullinen”. Sano sen jälkeen: “olen onnellinen”.
Kumpi tuntuuko aidommalta? – voit siis auttaa mielesi iloisemmaksi muuttamalla asentosi sellaiseksi, kun se normaalisti hyvällä mielentilalla on!
Harjoituksen voit halutessasi kokeilla myös toisinpäin.

Lähteet:
https://www.terve.fi/elamanhallinta/75542-stressi-tietopaketti
http://www.osteon.fi/nlp/ryhti-on-mielentila/

Doora Kakko

Doora kuuluu Aivot ja työ-seminaarivalmisteluihin osallistuvaan  liiketalouden opiskelijoiden työryhmään.

LISÄTIETOJA SEMINAARISTA JA TYÖHYVINVOINTIAKATEMIA-HANKKEESTA
MORE INFORMATION ABOUT THE SEMINAR & PROJECT
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Kaiken ei tarvitse olla täydellistä

Joskus tehtäviä on hetkellisesti aivan liikaa eikä pakoteitä enää löydy. Silloin on vain yritettävä tehdä kaikki tehtävät kunnialla sen sijaan, että jäisi potemaan huonoa omaatuntoa siitä, miten jotkin asiat voisi hoitaa paremmin.

Vaikka tehtävää ei ole suoritettu täydellisesti, se ei tarkoita automaattisesti sitä, että se olisi tehty huonosti. Jos huomaat oman työnjälkesi huonontuvan, pysähdy miettimään onko sinulla liian monta rautaa tulessa. Tarvittaessa opettele sanomaan myös “ei” tehtäville, joihin paneutumiseen sinulla ei ole aikaa.

Vaikka sinusta tuntuu siltä, että hukut työn alle, koita jotenkin pitää mieli kirkkaana. Muista, että pian helpottaa. Koska kaikki ongelmamme ovat joko menneitä tai tulevia, meillä ei ole nyt mitään hätää.

Lähestyykö joku deadline?
Älä huoli, se on vasta tulevaisuudessa.

Epäonnistuitko puheessa?
Se on mennyttä, joten et voi enää asialle mitään.

Juuri nyt kaikki on hyvin.

nyt
Lähde:
https://www.terve.fi/elamanhallinta/75542-stressi-tietopaketti

Doora Kakko

Doora kuuluu Aivot ja työ-seminaarivalmisteluihin osallistuvaan  liiketalouden opiskelijoiden työryhmään.

LISÄTIETOJA SEMINAARISTA JA TYÖHYVINVOINTIAKATEMIA-HANKKEESTA
MORE INFORMATION ABOUT THE SEMINAR & PROJECT
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

 

Onko stressi osa arkeasi?

On kylmä syysaamu. Heräät aikaisin, kiiruhdat ruuhkassa töihin, liikut työpaikalla paikasta toiseen ja yrität saada valmiiksi kaikki annetut tehtävät aikataulussaan juuri niin kuin oppikirjassa. Pääset tapaamisesta ja siirryt seuraaviin askareisiin. Ruokatunnin aikanakin pohdit jo seuraavaa tehtävää ja toivot ettet ole unohtanut mitään tärkeää, joka pitäisi vielä tänään saada valmiiksi. Työpaikalta lähtiessä käyt läpi kaiken mitä sait päivän aikana tehtyä. Olisiko voinut olla vielä hieman tehokkaampi?

head-1597565_1920
Et  ole suinkaan matkalla suoraan kotiin lepäämään, vaan haet ehkä lapsesi tarhasta. Käytkö ensin ruokaostoksilla? Oletko hankkinut autoosi jo uudet talvirenkaat? Naapurin rouvakin kyselee haravointitalkoiden perään ennen kuin lumi valtaa maan. Missä välissä kerkeät siivota ja pyykätä? Entä milloin ehdit levätä? Pohditko vielä sängyssä ennen nukahtamista mitä sinun tarvitsee saada huomenna valmiiksi?

Nykymaailma odottaa meiltä paljon. Työelämä vaatii paljon voimiamme ja usein töistä lähtiessä meidät valtaa riittämättömyyden tunne, koska jotain on varmasti jäänyt kesken tai jonkin tehtävän olisi voinut hoitaa myös paljon paremmin. Stressiä ei voi välttää ja pienissä määrin se jopa pitää meidät liikkeessä. Jossakin kohtaa stressi voi ottaa yliotteen ja kaikki tehtävät vain tuntuvat kasaantuvan. Vuorokauden tunnit eivät tunnu riittävän enää mihinkään. Tässä kohtaa meidän pitäisi  pysähtyä miettimään, kuinka voimme muuttaa tekojamme, jotta jaksaisimme arjessa paremmin.

Pysähdy ja tee lista

Yksi syy stressiin on kiire. Hermostuneena mikään ei onnistu kerralla. Ensimmäinen askel kiireen vähentämiselle on järjestelmällisyys. Pysähdy paikoillesi ja tee aikataulutettu lista asioista, jotka täytyy saada valmiiksi. Kun asiat pyörivät vain sumuna päässä, voi tehtävälista tuntua mahdottoman pitkältä. Voit kirjoittaa tehtävät vaikka taskukokoiseen kalenteriin ja yliviivata aina sitä mukaa, kun saat ne tehtyä. Jos merkkaat tehtävät ylös aina kun niitä ilmenee, vältyt myös tuplabuukkaamiselta. Kun aamu lähtee käyntiin selvin sävelin, ei aikaa tuhlaannu ajatussumun hämmentämiseen.

Tehtävälista tuntuu huomattavasti pidemmältä, kun sitä sekoittaa pään sisällä. Kirjaamalla selkiävät ajatukset sekä tehtäviewn mittasuhteet. Auta aivojasi ja jäsennä! 1.12.2016 lisää vinkkejä aivojen hyvinvointiin Savonlinnan Aivot ja työ-seminaarissa. Tervetuloa!

lista

Lähde: https://www.terve.fi/elamanhallinta/75542-stressi-tietopaketti

Dora Kakko

Dora kuuluu seminaarivalmisteluihin osallistuvaan  liiketalouden opiskelijoiden työryhmään.

LISÄTIETOJA SEMINAARISTA JA TYÖHYVINVOINTIAKATEMIA-HANKKEESTA
MORE INFORMATION ABOUT THE SEMINAR & PROJECT
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari