Mitä Työhyvinvointiakatemiassa on tapahtunut?

Työhyvinvointiakatemia-hanke on päätösvaiheessa. Palautteita kootaan, loppuraporttia kirjoitetaan. Asiakkaiden kanssa on koettu haikeita päätöshetkiä. Liki kaksi vuotta intensiivistä työtä eri puolilla Etelä-Savoa on takana: mitä on tapahtunut, mistä on puhuttu ja mitä on käytännössä tehty?

Iso osa työstä on taltioitu uunituoreeseen “Intoa, iloa ja ideoita työhön! Työhyvinvointia Etelä-Savossa” -julkaisuun, jonka ovat toimittaneet Tuulevi Aschan ja Eila Jussila. Muita kirjoittajia ovat strategisen työhyvinvoinnin asiantuntija, ohjausryhmän puheenjohtaja  Ossi Aura, asiakasta edustava Kangasniemen kunnanjohtaja Johanna Luukkonen, ESLin osaprojektin päällikkö Teemu Ripatti, työelämän kehittäjä ja bisneskoutsi Tarja Kyllönen, muutoksenhallinnan ammattilainen, työelämän kehittäjä Minna Lehesvuori, hyvinvointiviestinnän osaaja ja markkinointisuunnittelija Emmi Eronen sekä Työhyvinvointiakatemialle opinnäytetyöt tehneet tradenomit Maria Luostarinen ja Monika Parkkinen.

Työelämän laatuun satsaaminen kannattaa. Työhyvinvoinnin petraamisesta hyötyvät nimittäin kaikki: organisaatio, työyhteisön jäsenet, asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Se heijastuu asiakastyytyväisyyteen, tukee tuloksen tekoa ja tuottavuutta. Töissä hyvinvoiva työntekijä voi hyvin myös vapaalla. Työhyvinvointi laskee sairauspoissaoloja ja pidentää työuria.

Tätä ja paljon muuta pohdintaa löydät julkaisusta täältä
Intoa, iloa ja ideoita työhön! Työhyvinvointia Etelä-Savossa -julkaisu verkossa

intoa-ja-iloa-tyohon-kansi

Tuulevi Aschan & Eila Jussila

LISÄTIETOJA HANKKEESTA JA SEMINAARISTA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Työhyvinvointiakatemia -hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2015 – 31.12.2016

AIVOT JA TYÖ 2016. Tästä puhuttiin!

AIVORUOKAA

Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtori, laillistettu ravitsemusterapeutti Eliisa Kotro avasi päivän aivoruokateemalla. Ravinto rakentaa jo sikiön aivoja: jo sillä on väliä, mitä äiti syö.  Eliisa puhui aivoille sopivasta ruoasta, välttämättömistä rasvahapoista ja ateriarytmin vaikutuksesta aivoihin. Osallistujat saivat myös superpäivällisen vinkkejä.
AINEISTO Pähkinäpäiviä ja metsämarjataukoja

wp_20161201_12_43_11_pro

Eliisa Kotroa jututtaa seminaarin puheenjohtaja Minna Lehesvuori (ELY)

AIVOHUOLTOA MEDITAATION JA TUNTEIDEN SÄÄTELYN AVULLA

Psykologi, mindfulness-ohjaaja CFM® Mari Rauhala avasi Paul Gilbertin tunteiden säätelyjärjestelmien teoriaa ja sitä, miten käyttäydymme, kun aivomme viestivät uhkasta, turvasta tai innostuksesta. Miksi reagoimme kielteiseen asiaan voimakkaammin kuin myönteiseen? Mitä on kielteisyysvinouma? Myönteisistä tunteilla ja niiden vahvistamisella on positiivinen vaikutus aivoihimme. Siksi, sano kyllä ja kiitä itseäsi. Kitke, istuta ja kastele. Kitke negatiivisia ajatuksia, istuta myönteisiä ja ruoki niitä. Aisti. Ota mindfulness avuksi.
AINEISTO: Rauhoitun ja rauhoitan. Työelämän aivohuoltoa meditaation ja tunteiden säätelyn avulla.

aivotjatyo_tuijatoivakainen-2

Mari Rauhala tuntee tunteet ja aivojen auttamisen keinoja

KYNÄ KÄDESSÄ, OIKEASSA JA VASEMMASSA

Taidekoordinaattori, erityisasiantuntija, TaM, Riitta Moisander esitteli taidekasvattaja Betty Edwardsin omatoimisesti sovellettavan metodin. Piirsimme viivoja vasemmalta oikealle ja oikealta vasemmalle, vahvalla kädellä ja heikolla kädellä. Piirsimme kuvia ja kuvien peilikuvia. Piirsimme muistista. Aivot rakastavat piirtämistä.
AINEISTO: Taidetta aivoille

aivotjatyo_tuijatoivakainen-4

Riitta Moisander (kuva) ja Kirsimaria Törönen-Ripatti tuntevat taiteen vaikutuksen aivoihin

LIIKUTA AIVOJA

Heidi Syväoja, FT, LitM, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiöstä herätteli iltapäiväväsymyksestä havainnollisella kuvalla siitä, miten homo sapiens taantuu istuma-asentoon. Kuulostaa tutulta. Ja vaaralliselta. Voimme estää ja vähentää taantumistamme liikunnan avulla. Liikkumalla voimme kehittää taitojamme tiedonkäsittelyn koordinoinnissa ja kontrollissa. Mitä ja millaista liikuntaa aivomme sitten tarvitsevat? Miksi? Liikuta ja rakasta aivojasi joka päivä kävelemällä, tanssimalla, joogaamalla, millä tahansa sinulle ominaisella ja sopivalla tavalla? Muutoksia tapahtuu aivojen rakenteissa jo pienillä askelilla. Tulokset näkyvät hyvinä työsuorituksina ja hyvänä olona.
AINEISTO: Rakastavatko aivosi liikuntaa?

aivotjatyo_tuijatoivakainen-3

Heidi Syväojan vauhti pisti kuvaajan koville

Teksti: Sirpa Tarvonen & Tuulevi Aschan
Kuvat: Tuija Toivakainen & Tuulevi Aschan

LISÄTIETOJA HANKKEESTA JA SEMINAARISTA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

AIVOT JA TYÖ 2016: kolme asiaa, jotka sain mukaani

Savonlinnan Aivot ja työ-seminaarin lopuksi pyysimme osallistujia kirjoittamaan päivän sisällöstä kolme sellaista asiaa, jotka he poimivat mukaansa. Tältä näyttää osallistujien ajatusten kavalkadi.

Työpäivän aikana kannattaa liikkua. Syö hyvin. Kuuntele itseäsi

  • Piirtämistä viikkoon. Pienenkin liikunnan arvostamista. Kielteisyysvinouman huomioimista eli kapuloita rattaisiin kielteiselle ajattelulle.
  • Liikunta edistää aivojen toimintaa. Aion liikkua enemmän ja aktiivisemmin. Aion huoltaa aivojani paremmin. pysähtyä kuuntelemaan omaa kehoa ja ajatuksia useammin, nukkua riittävästi. Nauttia elämästä. Säännöllinen ja kohtuullinen terveellinen ruokavalio on tärkeää. On tärkeä haastaa molempia aivopuoliskoja töihin.
  • Kivat piirustukset. Hyviä mindfulness vinkkejä. Smoothie.
  • Työpaikalle kerran viikossa kahvitauon tilalle ke klo 9 jumppatauko ja mindfulness- harjoitus vuorotellen, vaihtuvat vetäjät. Aivojen harjoitukset ja rentoutumiset säännöllisesti. Pariin työryhmään nämä materiaalit, ja vinkit omaan laajempaan työyhteisöön esim. työsuojeluun ja yhteistoimintaan.
  • Hyvä mieli. Ruokavalio. Väsymys.
  • Mindfulness. Uuden hyvän smoothien ohjeen. Muistutus aivojen jumppaamisesta.

aivotjatyo_tuijatoivakainen-6

Ravitsemustietoa. Mindfulness. Smoothie.

  • Vinkkejä rauhoittumiseen ja mielenhallintaan. Käden hienomotorisen toimintojen parantamisesta tietoa ja ideoita. Motivaatiota ja tietoa taukoliikunnan vaikutuksista: kannustan omia asiakkaita liikkumaan ja harrastamaan taukoliikuntaa.
  • Aina painotetaan liikunnan merkitystä hengitys- ja verenkiertoelimille: oli kiva saada uutta näkökulmaa aivojen kannalta. Itseäni kiinnostaa mindfulness todella paljon ja erityisesti itsemyötätuntoon liittyviä kirjoja aion lukea ja tutkia. Liian usein huomaa keskittyvänsä negatiivisiin asioihin. Piirtämisharjoitukset herättivät siihen, miten toispuoleinen sitä onkaan.
  • Terveellisen ravinnon merkitys aivoterveydelle. Säännöllinen ateriarytmi. Liikunnan merkitys Säännöllisyys ja palautuminen. Muista aivot. Harjoita muistia. Liiku, liiku, liiku, katsele ympärille. Ravinnon ja liikunnan ja unen tärkeys. Miten pidän aivoista huolta. Tasapaino elämään.
  • Mindfulness-harjoitus. Tietoa liikunnan vaikutuksesta kognitiiviseen toimintaan. Toisen aivopuoliskon harjoittaminen piirtämällä ei vahvalla kädellä.

wp_20161201_13_07_00_pro

Mindfulness harjoitukset. Piirustusharjoitukset. Täytyy liikkua, jotta aivot toimii.

  • Mindfulness-harjoitukset keskittymiskyvyn parantamiseksi. Piirtäminen taukojumppana ja aivojumppana. Liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen entisestään. Huomion kiinnittäminen ruokavalioon.
  • Hyvää mieltä ja vinkkejä. Mindfulnessia. Hyvä välipala, piirtämisintoa.
  • Liiku niin aivosi oppivat paremmin. Pysähdy kuuntelemaan kehoasi, näin opit tuntemaan itsesi paremmin.
  • Mari Rauhala ja mindfulness. Fyssarin vetämä toiminnallinen kyllä/ei vastaustyyli liikkuen. Oikea, vasenkäsien eroavaisuus/hallitsevuus.
  • Liikunnan tärkeys aivoille. Mindfulnessin vaikutus. Ruokaohjeet.
  • Ruokaa. Hyviä jumppia. Iloa.

wp_20161201_14_53_00_pro

Piirtäminen. Iloinen mieli. Hyvä smoothie.

  • Liikunnan vaikutukset. Eri näkemyksiä siitä miten aivoihin pystyy vaikuttamaan. Hyvä smoothie-resepti.
  • Mindfulness. Ravinto, hyvät ruuat aivoille. Aivojen käyttö on sallittua.
  • Liikunnan tärkeys aivoille ja ruumiille. Maailman pirstaloituminen, niin tieto kuin ruokailu. Palautumisen tärkeys.
  • Taukoliikunnan merkitys ja tapa: kysymyksiin vastaus eri asennoilla oli kiva. Liikunnan aloitus tai sen jatkaminen kannattaa aina. Itsemyötätunto: halaa ja lohduta myös itseäsi esimerkiksi epäonnistumisen jälkeen.
  • Mindfulness-harjoitteita jokapäiväiseen elämään. Lenkin jälkeen tee aivoja kuormittavia askareita. Käytä kaikkia aisteja ja viritä luovuutta säännöllisesti: esim viivapiirtoa.

wp_20161201_14_33_49_pro

Piirrä, väritä. Liiku. Muista aivoruoka.

  • Mindfulness. Muistutus vasemman käden käytöstä. Taukojumpan tärkeys.
  • Smoothieohje. Hyvä mieli. Innostunut ote elämään liikunnan ja ruokavalion suhteen.
  • Mindfulness harjoitus. Ravinnon merkitys aivoille. Liikunnan vaikutus aivotoimintaa/suoritukseen.
  • Mielen taitoja pitää harjoittaa, jotta niissä kehittyy ja saa myönteisiä vaikutuksia vaikkapa keskittymiseen. Psyykkinen turvallisuus työpaikalla on tärkeä asia. Elinikäinen aktiivinen liikunta parantaa kognitiivista toimintakykyä.
  • Rauhoittumisen taidon tärkeys. Ravinnon ja levon merkitys aivojen hyvinvoinnin kannalta. Aivojen eri osia on harjoitettava samalla tavalla kuin kehoa.

wp_20161201_12_49_19_pro

Taukoliikunta. Marjasmoothie. Itsemyötätunto.

  • Rauhoittumisen ja levon merkitys hyvinvoinnille. Eri ravintoaineiden vaikutus terveydelle. Mindfulness-harjoitukset.
  • Piirustusharjoitukset. Ruokaohjevihkonen. Tietoa siitä, mitkä ruoat ovat hyviä aivoille.
  • Mindfulnessin hyödyt ja tärkeys. Hyvien rasvojen tärkeys aivoille. Liikunnan tärkeys lapsista aikuisiin.
  • Mindfulness. Piirtämisen merkitys. Liikunnan merkitys aivoille.Hyviä ruokaohjeita. Aivojumppaa piirtämällä.
  • Mindfulness. Keskittyminen. Lasi viiniä ei ole pahasta.

wp_20161201_15_09_19_pro_

Nouse ylös tuolista, liiku. Rauhoitu ja rauhoita. Aivoruokaa.

  • Itsemyötätunto. Rentoutus/rauhoittuminen päivän aikana. Aistiminen.
  • Mielelle täytyy antaa aikaa – rentoutusharjoitukset. Ruuan kanssa voi juoda hyvällä mielellä maitoa. Piirtäminen tekee hyvää, vaikka yhdessä lasten kanssa.
  • Uutta tietoa aivoruuasta. Mindfulness faktoja uusina. Tietoa aivojen huoltamisesta.
  • Pienet arkiset liikuntajutut. Itsensä kiittäminen ja hyvänä pitäminen. Itsellä liikaa huoliajatuksia.
  • Moni asia Mari Rauhalan osuudessa, oikeastaan ainoa osuus, jossa tuli esille sosiaalisuuden, toisen ihmisen merkitys.
  • Värityskuvia. Mielenkiintoista faktaa aivoruuista.

Tästä vakiotuote yritysten ja muiden työyhteisöjen tarpeeseen.

Kuvat: Tuija Toivakainen & Tuulevi Aschan
Teksti: Tuulevi Aschan

LISÄTIETOJA HANKKEESTA JA SEMINAARISTA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Mitä opin aivoista, hyvinvoinnista ja työhyvinvoinnista?

Vielä paluu vuoteen 2015! Tämänvuotisen aivoseminaarin yhteydessä käsiimme päätyi nimittäin mielenkiintoinen nippu viime vuoden AIVOT JA TYÖ-seminaarin loppupohdintoja. Kysyimme silloin, mitä asioita opit aivoista. Näin osallistujat vastasivat.

Työn digitalisoituminen ja muuttuminen yhä enemmän tietotyöksi asettaa aivoille uusia paineita ja vaatimuksia. Aivojen hyvinvointi nouseekin keskiöön tähänastisen ergonomian ja muiden hyvinvointitekijöiden sijaan. Aloittaa voit vaikka näillä vinkeillä!

  • Ruualla on merkitystä. Itsemyötätunto käyttöön.
  • Opin paljon siitä, mikä on hyvää ravintoa aivoille. Sain lisää ymmärrystä tunteiden säätelyjärjestelmästä
  • Kaikki liikunta on hyväksi aivojen terveydelle, etenkin muistille. Pidä huolta itsestäsi.

wp_20160305_14_37_56_pro-1

KAIKEN MUUN VOI VAIHTAA, MUTTA EI AIVOJA

  • Aivojen plastisuus ja se miten voin vaikuttaa aivoihin. Lisää kognitiivista ergonomiaa aivoille.
  • Aivoja pitää treenata. Ei pidä murehtia liikaa.  Nuku hyvin. Huolehdi ruoasta ja riittävästä levosta.
  • Sanon kyllä kyllä seuraavan koko päivän; tätä aivot ja minä tarvitsemme.
  • Aivojen ja suoliston välinen yhteys. Aivojen ja sydämen välinen yhteys. Liikunnan ja aivojen kognitiivisen toiminnan vahvistuminen.
  • Muista verensokeri. Taistele tai pakene. Tunteet tarttuu.
  • Huollan koko kehoa- huollan aivoja Riittävä lepo myös aivoille tärkeä. Hienoa: ikääntyessä älyllisessä toiminnassa ei tapahdu dramaattisia muutoksia. Liikunta ja ravinto jeesaa myös aivoja.
  • Aivot- ilman niitä en olisi minä. Arvosta aivojasi. Emme varmaan koskaan opi miten voisimme aivojamme käyttää vielä enemmän johonkin järkevään. Turvaympyrä on tärkeä. Pienikin pysähtyminen palauttaa.

wp_20160327_11_03_02_pro-1

AIVOT TARVITSEVAT HAUSKUUTTA

  • Aivot tarvitsevat myös treeniä. Vahvista myös heikkoa puolta.
  • Aivoystävällistä ruokaa on suht helppo koota päivän ruoka-annoksiin. Kehomieli: seesteisyys/onnellisuus. Aivot on kehittyvä voimavara.
  • Käytä päätä. Täytä päätä oikeilla ruoka-aineilla. Näytä, että pidät läheisistäsi.
  • Aivot on uskomattoman hieno lahja. Yritän vähentää uhkaympyrää. Popsin vihreää, vähennän juustoja, nyyh.
  • Muista rauhoittua työn keskellä. Saat enemmän aikaiseksi. Muista tauot ja ravinto. Arvosta toisen työpanosta ja työaikaa.
  • Aivot ja sydän toimivat yhdessä. Aivot tarvitsevat hyvää ruokaa, liikuntaa ja sopivasti sosiaalisuutta.

12715529_10153858974614360_5955153496377850596_n

80% HUOLISTA EI TOTEUDU

  • Alkoholi ei ole pelkästään haitallista. Aivoja voi hoitaa tosi monella tavalla. Aivojen toiminta on mahdollista havainnollistaa yksinkertaisesti.
  • Kaikki vaikuttaa kaikkeen: aivot & suolistobakteerit. Aivoja voi oikeasti treenata. Aivot tykkää vaihtelusta, rassaamisesta, levosta.  Sano lempeästi kyllä. Pienet breikit pitkin päivää.
  • Monimutkainen järjestelmä, siis paljon monimutkaisempi kuin aiemmin kuvittelinkaan. Todellakin tietoista huoltoa vaativa elin. Lauluihmisenä yhdistän tästedes liikahtelun niin opintoihin kuin muuhunkin muistia tai keskittymistä vaativiin asioihin kuten siis teen lavalla laulaessa.
  • Aivoja tulee huoltaa käyttämällä niitä, oikealla ravinnolla, riittävällä unella ja levolla.

wp_20150812_20_41_02_pro

ANNA ALITAJUNNALLE AIKAA JA TILAA, ARVOSTA SITÄ

  • Aivot: alan pitää niistä parempaa huolta. Oikeaa ruokaa ja sopivasti liikuntaa. Voin tehdä itse valintoja.
  • Aivoterveyteen vaikuttavat mm ravinto, lepo ja liikunta
  • Viivy vähintään 20 s myönteisessä aistimuksessa àmuistijälki aivoihin. Venyttely, verryttely ja muu kevyempi liikunta edistävät muistia yhtä lailla kuin kestävyysliikunta.
  • Arvosta aivojasi, hoida ja helli. Aivot: pidettävä itse huolta, että antaa niille hyvät eväät, satsaus omaan itseensä.

wp_20160616_22_17_14_pro-1

MYÖNTEINEN ILMAPIIRI JA ASENNE ON MANNAA AIVOILLE

  • Mausta ruokasi: kurkuma, inkivääri, kaneli, pippuri.
  • Miten moneen asiaan voikaan vaikuttaa itse ja toisaalta mitä tapahtuu aivoissa halusimme tai emme
  • Mitä taukojumppa oikeasti vaikuttaa. Arvostan aivoja ja pidän niistä parempaa huolta. Keskityn olemaan tässä hetkessä.
  • Lepo on tärkeää. Työrauha. Ei yhtaikaa useita toimintoja.
  • Pidä huolta aivoistasi. Huono uni vaikuttaa aivoihin vakavasti.

wp_20150722_15_50_45_pro-2

MAUSTEET OVAT AIVORUOKAA

  • Piirtäminen hoitaa aivoja.
  • Liikahtelu, peilisolujen aktivointi, työtilojen muuttaminen aivoja helliväksi.
  • Kiitos Marille joka muistutti, että työvermeet kannattaa laittaa sivuun. Valitettavasti kaikki eivät tätä noudattaneet ja tekivät hallaa ennen kaikkea itselleen. Eli, aivot tarvitsevat lepoa, seminaareissa kannattaa rauhoittua ja antaa samalla omille ajatuksille tilaa.
  • Neuroplastisuus. Aivojen herkkyys ympäristölle. Krooninen stressi on vaarallista.
  • Kevyt liikunta ja liikuskelu edistävät aivotoimintaa. Taistele tai pakene – vain väliaikaisesti.
  • Vältä punaista lihaa. Sano kyllä. Vältä rasvaa.

KESKITY POSITIIVISEEN VÄHINTÄÄN 20 SEKUNNIN AJAKSI

wp_20160327_11_01_13_pro-1

Teksti: Aivot ja työ 2015 -osallistujien tekstit kirjoitti puhtaaksi Sirpa Tarvonen
Kuvat: Tuulevi Aschan

Stressi on mielentila

Työhyvinvointi, työ, aivot ja stressi liittyvät yhteen. Tässä muutama miete stressistä mielentilana.

Vaikka stressi on mielentila siinä missä onnellisuus ja surullisuus, se mielletään usein vain negatiiviseksi asiaksi. Koska pieni stressi pitää meidät liikkeessä, se on myös hyvä asia. Hyvää stressiä täytyy siis ruokkia positiivisilla ajatuksilla – huolimatta siitä, miten haastavaa se voi olla asioiden kasaantuessa niskaan.

Loppujen lopuksi tunne hyvin tehdystä ja haastavasta työstä on palkitseva. Sitä kannattaa siis tavoitella. Kun siis huomaat mielentilasi muuttuvan apeaksi ja negatiiviseksi paineen keskellä, palauta ajatuksesi tilanteeseen, joka saa sinut iloisemmaksi. Palauta mieleesi ja  pohdi tuota tulevaa ja aiemmista kokemuksistasi tuttua, palkitsevaa tunnetta.

Asentoharjoitus

Voit myös kokeilla seuraavaa pientä harjoitusta, jonka jokainen voi tehdä kun ajatukset alkavat mennä synkeiksi.

Nouse seisomaan ja vedä hartiasi taakse. Nosta leukasi ja katseesi ylös ja sano ääneen: “olen surullinen”. Sano sen jälkeen: “olen onnellinen”.
Kumpi tuntuuko aidommalta? – voit siis auttaa mielesi iloisemmaksi muuttamalla asentosi sellaiseksi, kun se normaalisti hyvällä mielentilalla on!
Harjoituksen voit halutessasi kokeilla myös toisinpäin.

Lähteet:
https://www.terve.fi/elamanhallinta/75542-stressi-tietopaketti
http://www.osteon.fi/nlp/ryhti-on-mielentila/

Doora Kakko

Doora kuuluu Aivot ja työ-seminaarivalmisteluihin osallistuvaan  liiketalouden opiskelijoiden työryhmään.

LISÄTIETOJA SEMINAARISTA JA TYÖHYVINVOINTIAKATEMIA-HANKKEESTA
MORE INFORMATION ABOUT THE SEMINAR & PROJECT
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Kaiken ei tarvitse olla täydellistä

Joskus tehtäviä on hetkellisesti aivan liikaa eikä pakoteitä enää löydy. Silloin on vain yritettävä tehdä kaikki tehtävät kunnialla sen sijaan, että jäisi potemaan huonoa omaatuntoa siitä, miten jotkin asiat voisi hoitaa paremmin.

Vaikka tehtävää ei ole suoritettu täydellisesti, se ei tarkoita automaattisesti sitä, että se olisi tehty huonosti. Jos huomaat oman työnjälkesi huonontuvan, pysähdy miettimään onko sinulla liian monta rautaa tulessa. Tarvittaessa opettele sanomaan myös “ei” tehtäville, joihin paneutumiseen sinulla ei ole aikaa.

Vaikka sinusta tuntuu siltä, että hukut työn alle, koita jotenkin pitää mieli kirkkaana. Muista, että pian helpottaa. Koska kaikki ongelmamme ovat joko menneitä tai tulevia, meillä ei ole nyt mitään hätää.

Lähestyykö joku deadline?
Älä huoli, se on vasta tulevaisuudessa.

Epäonnistuitko puheessa?
Se on mennyttä, joten et voi enää asialle mitään.

Juuri nyt kaikki on hyvin.

nyt
Lähde:
https://www.terve.fi/elamanhallinta/75542-stressi-tietopaketti

Doora Kakko

Doora kuuluu Aivot ja työ-seminaarivalmisteluihin osallistuvaan  liiketalouden opiskelijoiden työryhmään.

LISÄTIETOJA SEMINAARISTA JA TYÖHYVINVOINTIAKATEMIA-HANKKEESTA
MORE INFORMATION ABOUT THE SEMINAR & PROJECT
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

 

Onko stressi osa arkeasi?

On kylmä syysaamu. Heräät aikaisin, kiiruhdat ruuhkassa töihin, liikut työpaikalla paikasta toiseen ja yrität saada valmiiksi kaikki annetut tehtävät aikataulussaan juuri niin kuin oppikirjassa. Pääset tapaamisesta ja siirryt seuraaviin askareisiin. Ruokatunnin aikanakin pohdit jo seuraavaa tehtävää ja toivot ettet ole unohtanut mitään tärkeää, joka pitäisi vielä tänään saada valmiiksi. Työpaikalta lähtiessä käyt läpi kaiken mitä sait päivän aikana tehtyä. Olisiko voinut olla vielä hieman tehokkaampi?

head-1597565_1920
Et  ole suinkaan matkalla suoraan kotiin lepäämään, vaan haet ehkä lapsesi tarhasta. Käytkö ensin ruokaostoksilla? Oletko hankkinut autoosi jo uudet talvirenkaat? Naapurin rouvakin kyselee haravointitalkoiden perään ennen kuin lumi valtaa maan. Missä välissä kerkeät siivota ja pyykätä? Entä milloin ehdit levätä? Pohditko vielä sängyssä ennen nukahtamista mitä sinun tarvitsee saada huomenna valmiiksi?

Nykymaailma odottaa meiltä paljon. Työelämä vaatii paljon voimiamme ja usein töistä lähtiessä meidät valtaa riittämättömyyden tunne, koska jotain on varmasti jäänyt kesken tai jonkin tehtävän olisi voinut hoitaa myös paljon paremmin. Stressiä ei voi välttää ja pienissä määrin se jopa pitää meidät liikkeessä. Jossakin kohtaa stressi voi ottaa yliotteen ja kaikki tehtävät vain tuntuvat kasaantuvan. Vuorokauden tunnit eivät tunnu riittävän enää mihinkään. Tässä kohtaa meidän pitäisi  pysähtyä miettimään, kuinka voimme muuttaa tekojamme, jotta jaksaisimme arjessa paremmin.

Pysähdy ja tee lista

Yksi syy stressiin on kiire. Hermostuneena mikään ei onnistu kerralla. Ensimmäinen askel kiireen vähentämiselle on järjestelmällisyys. Pysähdy paikoillesi ja tee aikataulutettu lista asioista, jotka täytyy saada valmiiksi. Kun asiat pyörivät vain sumuna päässä, voi tehtävälista tuntua mahdottoman pitkältä. Voit kirjoittaa tehtävät vaikka taskukokoiseen kalenteriin ja yliviivata aina sitä mukaa, kun saat ne tehtyä. Jos merkkaat tehtävät ylös aina kun niitä ilmenee, vältyt myös tuplabuukkaamiselta. Kun aamu lähtee käyntiin selvin sävelin, ei aikaa tuhlaannu ajatussumun hämmentämiseen.

Tehtävälista tuntuu huomattavasti pidemmältä, kun sitä sekoittaa pään sisällä. Kirjaamalla selkiävät ajatukset sekä tehtäviewn mittasuhteet. Auta aivojasi ja jäsennä! 1.12.2016 lisää vinkkejä aivojen hyvinvointiin Savonlinnan Aivot ja työ-seminaarissa. Tervetuloa!

lista

Lähde: https://www.terve.fi/elamanhallinta/75542-stressi-tietopaketti

Dora Kakko

Dora kuuluu seminaarivalmisteluihin osallistuvaan  liiketalouden opiskelijoiden työryhmään.

LISÄTIETOJA SEMINAARISTA JA TYÖHYVINVOINTIAKATEMIA-HANKKEESTA
MORE INFORMATION ABOUT THE SEMINAR & PROJECT
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Kokeile tätä! Aivojumppa- Brain GYM

Vielä tänään ehdit ilmoittautua Savonlinnassa 1.12.2016 pidettävään Aivot ja työ-seminaariin. Tapahtuman teemaan liittyy myös aivojumppa.  Mitä se on ja miten sitä tehdään – tässä on teille vihjeitä.  Varsinaiseen seminaarin ohjelmaan aivojumppa ei kuulu, mutta siitä pääsee hyvin jyvälle myös tässä.

Mielen olemusta on yritetty selittää aivojen ja niiden toiminnan palasista. Niiden perimmäinen ja arvoituksellinen puoli eli oppiminen on kumminkin jäänyt tavoittamatta . Ajattelu, luovuus ja älykkyys eivät ole vain aivojen vaan koko kehon ilmiöitä. Aistimukset, liikkeet, tunteet ja molempien aivopuoliskojen yhteiset toiminnon perustuvat kehoon. Inhimilliset ominaisuudet, jotka ajatuksissamme yhdistämme mieleen, ei voi olla olemassa kehosta irrallaan. Keho on oppimisen väline, joka kerää kaikki aistimukset, jotka antavat meille tietoa maailmasta ja itsestämme.

Liike on välttämätön osa ajatusten, uuden tiedon ja kokemusten ankkuroinnissa, sillä se liittää ne hermoverkkoihimme. Tämä pätee myös työelämään ja opiskeluun. Ihminen saattaa istua hiljaa paikallaan ja ajatella jotain, mutta jotta ajatus jäisi muistiin tulee se yhdistää johonkin toimintoon. Kun puhumme siitä mitä olemme oppineet, sisäistämme tiedon fyysisen liikkeen kautta ja liitämme sen kiinteästi hermoverkkoihimme.

Me kaikki olemme hyviä oppijoita luonnostaan, omaksuen kehon ja mielen hienon kokonaisuuden. Erilaiset stressitekijät voivat kumminkin aiheuttaa tukoksen, joka estää oppimisen. Aivojumpan on todistettu saavan aikaan ne muutokset joita tarvitaan. Nyky-yhteiskunnassa tarvitsemme jotain yksinkertaista ja toimivaa. Ihmiset jotka tekevät aivojumppaa itse, tai toisen kanssa näkevät pieniä muutoksia jatkuvasti. Harjoitukset ärsyttävät ja kehittävät erityisesti pikkuaivoja ja vestibulaarijärjestelmää. Aivojumppa helpottaa oppimis- sekä muistamis -prosessin jokaista vaihetta herättämällä mielen ja kehon kokonaisuuden ja saattamalla sen oppimisvalmiuteen.

Ohjelmaan kuuluu veden juonti energistä oppimista varten, sekä mm seuraavat liikkeet:

ELEFANTTI
Liike aktivoi kaikki mielen ja ruumiin kokonaisuuden alueet tasapainoisesti. Liike syntyy lähinnä vartalon lihaksissa, mutta mukana on myös käden ja silmän välinen koordinaatio. Liike aktivoi aktivaatiojärjestelmän ja siksi tarkkaavaisuus kohenee.

aivojumppa1

ENERGIAKAHDEKSIKKO
Ristimällä ensin nilkat ja sitten kädet. Tällä vartalon keskilinjan ylittävällä liikkeellä on aivojen kaikki osat aktivoiva vaikutus kuten ristikäynnilläkin. Liikkeellä voi tietoisesti aktivoida isojen aivojen molempien puoliskoiden tunto – ja liikeaivokuoren. Harjoitusta voi hyödyntää etenkin, jos on stressiä ja haluaa rauhoittua ja keskittyä hetken päästä uudelleen työtehtävään.

aivojumppa2

LAISKA KAHDEKSIKKO SILMIÄ VARTEN
Keskitytään silmien liikkeisiin ja käden ja silmän koordinaation parantamiseen. Kiinnitä katse liikkuvaan sormeen, joka piirtää ääretön-merkkiä. Tekemällä tätä liikettä silmät ja hartiat rentoutuvat ja työntekeminen esim. tietokoneella helpottuu.

aivojumppa3

RISTIKÄYNTI
Keskilinjan ylittävää kävelyä paikallaan. Kun koskettaa oikealla kyynärpäällä vasenta polvea ja sitten vasemmalla kyynärpäällä oikeata polvea, aktivoi yhtä aikaa suuria alueita molemmissa aivopuoliskoissa.

aivojumppa4

Aivojumppa on tehokas kaikille ihmisille ja optimoi oppimisen ja kaikkien tasojen suoritusta, kuten ajatusten viestiminen, luovuus, kuvataide, musiikki, urheilu sekä tehokas työsuoritus työpaikalla tai opiskelijalla tentissä. Jumppa on tehokas, yksinkertainen ja tehokas. Sillä voi pitää yllä mielen ja kehon kokonaisuutta ja edistää kokonaisvaltaista oppimista ja ymmärrystä.

Työ- ja opiskeluintoa!
Erika Sihvo

Erika on osa seminaarin järjestelyistä vastaavia taustajoukkoja.
Seminaaria avustaa kansainvälisistä liiketalouden opiskelijoista koostuva työryhmä.

LISÄTIETOJA SEMINAARISTA JA TYÖHYVINVOINTIAKATEMIA-HANKKEESTA
MORE INFORMATION ABOUT THE SEMINAR & PROJECT
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

 

 

Feed your brain!

Ten ideas to feed your brain. Learn more about these in Aivot ja työ-seminar in Savonlinna 1.12.2016.

greek-1452979_1920

1. Opt for wholegrains

Like everything else in your body, the brain cannot work without energy. The ability to concentrate and focus comes from an adequate, steady supply of energy – in the form of glucose in our blood to the brain. Achieve this by choosing wholegrains with a low-GI, which release glucose slowly into the bloodstream, keeping you mentally alert throughout the day. Opt for ‘brown’ wholegrain cereals, granary bread, rice and pasta.

2. Eat oily fish

Essential fatty acids (EFAs) cannot be made by the body which means they must be obtained through diet. The most effective omega-3 fats occur naturally in oily fish in the form of EPA and DHA. Good plant sources include linseed (flaxseed), soya beans, pumpkin seeds, walnuts and their oils. These fats are important for healthy brain function, the heart, joints and our general wellbeing. What makes oily fish so good is that they contain the active form of these fats, EPA and DHA, in a ready-made form, which enables the body to use it easily. The main sources of oily fish include salmontroutmackerel, herring, sardines, pilchards and kippers. Low DHA levels have been linked to an increased risk of Alzheimer’s disease and memory loss whilst having sufficient levels of both EPA and DHA is thought to help us manage stress and helps make the good mood brain chemical, serotonin. Consider a supplement if you’re vegetarian. Those following a vegan diet may wish to supplement daily with a plant-based omega-3 supplement, and as a vegan don’t forget to add seeds like linseed and chia to your diet.

3. Snack on blueberries

Evidence accumulated at Tufts University in the United States suggests that the consumption of blueberries may be effective in improving or delaying short term memory loss. They’re widely available, but you can also look out for dark red and purple fruits and veg which contain the same protective compounds called anthocyanins.

blueberries-1652422_1920

4. Eat more tomatoes

There is good evidence to suggest that lycopene, a powerful antioxidant found in tomatoes, could help protect against the kind of free radical damage to cells which occurs in the development of dementia, particularly Alzheimer’s. Favour cooked tomatoes and enjoy with a little olive oil to optimise absorption and efficacy.

5. Add vitality with vitamins

Certain B vitamins – B6, B12 and folic acid – are known to reduce levels of a compound called homocysteine in the blood. Elevated levels of homocysteine are associated with increased risk of stroke, cognitive impairment and Alzheimer’s disease. A study of a group of elderly patients with mild cognitive impairment found that after two years of intervention with high doses of B6, B12 and folic acid there was significantly less brain shrinkage compared to a subset given placebo treatment. Opt for B-rich foods like chicken, fish, eggs and leafy greens.

6. Get a blackcurrant boost

Vitamin C has long been thought to have the power to increase mental agility and protect against age-related brain degeneration including dementia and Alzheimer’s. One of the best sources of this vital vitamin are blackcurrants. Others include red peppers, citrus fruits and broccoli.

7. Pick up pumpkin seeds

Richer in zinc than many other seeds, pumpkin seeds supply this valuable mineral which is vital for enhancing memory and thinking skills. These little seeds are also full of stress-busting magnesium, B vitamins and tryptophan, the precursor to the good mood chemical serotonin.

8. Bet on broccoli

Broccoli is great source of vitamin K, which is known to enhance cognitive function and improve brainpower. Researchers have reportedthat because broccoli is high in compounds called glucosinolates, it can slow the breakdown of the neurotransmitter, acetylcholine, which we need for the central nervous system to perform properly and to keep our brains and our memories sharp. Low levels of acetylcholine are associated with Alzheimer’s.

broccoli-498600_1920

9. Sprinkle on sage

Sage has long had a reputation for improving memory and concentration. Although most studies focus on sage as an essential oil, it could be worth adding fresh sage to your diet too. Add at the end of cooking to protect the beneficial oils.

10. Eat more nuts

A study published in the American Journal of Epidemiology suggests that a good intake of vitamin E might help to prevent cognitive decline, particularly in the elderly. Nuts are a great source of vitamin E along with leafy green vegetables, asparagusolives, seeds, eggs, brown rice and wholegrains.

The importance of exercise

Don’t forget that as well as a healthy diet, exercise helps to keep our brains sharp. Research suggests that regular exercise improves cognitive function, slows down the mental aging process and helps us process information more effectively.

shoes-587648_1920

You find the original article here.

Seminar backround group:
Doora Kakko, Natalia Markova, Erika Sihvo, Anastasia Tikhonova, Katerina Jiroutova & Sophie Bury

LISÄTIETOJA SEMINAARISTA JA TYÖHYVINVOINTIAKATEMIA-HANKKEESTA
MORE INFORMATION ABOUT THE SEMINAR & PROJECT
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

 

Help your brain!

Do you want to remember more, concentrate better, react faster, clearer thinking? We will write some ideas to boost your brain health. In Finnish you can learn more about these ideas in Aivot ja työ-seminar in Savonlinna 1.12.2016.

Start with a simple exercise!

Try a simple exercise program undemanding but sophisticated games that also have a playful name: HAPPY neuron (Happy neuron). It is good to pay own head at least 20 minutes a day. Here is website, where you can create your account: http://www.happy-neuron.com/

For example tower of Hanoi: You will move the rings at three bars so you can quickly reach a predetermined target position and yet not break the rules. This exercise is to strengthen our ability to solve problems, and develop strategies to achieve goals. People usually think in the spirit the individual steps and plan them. The situation is complicated because the game has strict rules.

Seminar backround group:
Doora Kakko, Natalia Markova, Erika Sihvo, Anastasia Tikhonova, Katerina Jiroutova & Sophie Bury

blogpost2c

LISÄTIETOJA SEMINAARISTA JA TYÖHYVINVOINTIAKATEMIA-HANKKEESTA
MORE INFORMATION ABOUT THE SEMINAR & PROJECT
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari