ERNOD loppusuoralla: kuulumisia ja pohdintoja hankkeen päättötapahtuman jälkeen

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanke (ERNOD) järjesti päättötapahtumaan 8.8. Mikkelin pääkirjastolla. Koolla oli monialainen joukko nuorten kanssa toimivia ammattilaisia. Tapahtuman ideana oli tarjota katsaus siihen, mitä hankkeessa on tehty. Osallistujille tarjoutui mahdollisuus ottaa haltuun elämyksellisellä tavalla hankkeessa kehitettyjä mediavaikuttamisen menetelmiä. Tavoitteena oli saattaa toisilleen monilta osin vieraatkin osallistujat uuden oppimisen kokemuksen äärelle toistensa ammatillisiin vahvuuksiin ja yhteistyöhön tukeutuen, ja tällä tavalla inspiroitumaan digitaalisesta osallisuutta edistävästä työskentelystä. Hankkeessa vahvana punaisena lankana kulkenut kolmannen työn ajatus (ks. Purhonen 2017) tehtiin tällä tavalla näkyväksi. Ehkä näin toimien osallistujat löysivät joitakin uusia ajatuksia ammattien rajapinnoilta nuorten kanssa tehtävään työhön. Erään ryhmän kiteytys opitusta ”Tässä ryhmässä tämä oli luontaista ja helppo tapa toimia” voidaankin ajatella laveammin. Kenties se kuvaa juuri sellaista tilannetta, jossa on syntynyt oivallus lisäresurssista, joka toisten ammatilliseen osaamiseen ja yhteistyöhön luottamalla syntyy. Hankkeen aikana näitä kokemuksia on saatu erilaisissa kokoonpanoissa kokea.

Digitaalisuutta hyödyntävien menetelmien kanssa työskennellessä tarvitaan luottamusta. Aina ei tarvitse itse tietää, osata tai edes onnistua. Digiaikaan sovitellussa kokeilemisen kulttuurissa prosessi jonkun tekemisen äärellä on jo itsessään arvokasta. Parhaimmillaan yhdessä työskentely antaa lisää ammatillisia valmiuksia ja yhteistyötaitoja sekä uskallusta ja rohkeutta luottaa kanssakulkijoihin.

Hankkeen aikana mediavaikuttamisen menetelmien pilotoinnissa on iloittu nuorten kanssa toimivien ammattilaisten vertaisoppimiskokemuksista. Myös päättötapahtuman osallistujien päivää siivitti vahva vertaisoppimiskokemus. Erään työryhmän sanoilla iltapäivän aikana opittiin yhdessä mm. ”erilaisia keinoja vaikuttamiseen, mielipiteiden keräämiseen, mielenkiinnon herättämiseen”. Nämä ovat asioita, joita hankkeen aikana pilottiryhmissä toimineet nuorten kanssa työskentelevät ovat myös nimenneet oppineensa.

Päättiskuva

Erityisryhmien nuorten mielipiteet eivät aina tule kuulluiksi, joten uusia menetelmiä tarvitaan. Hankkeen aikana kehitetyt menetelmät (ks. päättöjulkaisu) sopivat erityisryhmien kanssa työskentelyn ohella toki myös monenlaisten muidenkin ryhmien kanssa työskentelyyn. Olipa ryhmä mikä tahansa, tarvitaan ohjausta, joka huomioi ryhmän ja siinä olevien yksilöiden erityispiirteet. Esteettömällä ohjauksella voidaan madaltaa ja poistaa osallistumisen esteitä, esimerkiksi sellaisia, jotka liittyvät nuoren ennakkoluuloihin omista kyvyistä ja mahdollisuuksista tehdä ja toimia digitaalisuutta hyödyntäen.

Tapahtuman työskentelyn aikana monia ryhmiä puhututtivat myös digilaitteet ja niiden käyttöön liittyvät haasteet erilaisissa tehtävissä. On inhimillistä ajatella, että teknologia ja sen monet mahdollisuudet uutuuttaan hämmentävät. On myös tarpeellista nostaa näitä asioita esiin ja pohtia yhdessä, mitkä tutut asiat pysyvät, vaikka välineet ja aika muuttuu. Yksi tällainen asia on vuorovaikutus. Sitä on ja tarvitaan edelleen, kun tehdään töitä ihmisten kanssa. Hankkeen aikana toteutetuissa mediavaikuttamistyöpajoissa on ollut hienoa huomata, kuinka pian mediataidot karttuvat ja kuinka hyvin sen jälkeen on löytynyt uusia tapoja hyödyntää laiteita, menetelmiä ja mediaa. Tapahtuman osallistujien kiteytys siitä, että ”laitteet eivät yksin riitä vaan tarvitaan vuorovaikutusta” onkin oiva muistutus oleellisesta. Osallisuuteen ja sen edistämiseen kytkeytyy vahvasti ihmisten välinen kanssakäyminen.

Digiajan osallisuuden edistämistä onkin mielekästä lähteä ajattelemaan asiaa kokonaisvaltaisesti. Hankkeen aikana laitteiden ja sovellutusten käytön harjoittelu on ollut luonteva osa digitaalisuutta hyödyntävien menetelmien avulla toteutettua ryhmätoimintaa. Tästä tapahtuman osallistujat saivat omakohtaisen kokemuksen. Hankkeen aikana vastaavalla tavalla toimimalla on luotu mahdollisuuksia edistää vuorovaikutusta, joka tukee suurempia tavoitteita, kuten yhdenvertaisuuden edistämistä.

Digiajan osallisuuden voidaan ajatella toteutuvan erilaisissa kokemusympäristöissä. Ne vaihtuvat ja muokkautuvat tiuhaan. Näin ollen jatkuvan ihmettelyn periaatteen omaksuminen osaksi omaa toimintaa voisi olla monella tapaa hyödyllistä. Hankkeen aikana on ollut antoisaa huomata, että aktiiviselle ihmettelylle antautumalla on saatu kokea erityisryhmien mediakasvatuksesta paljon enemmän kuin uskalsimme kuvitella.

Päättötapahtumassa esillä ollut hankkeemme toinen pilotoinnin osa-alue, virtuaalinen läksytuki, voidaan nähdä mediavaikuttamistyöpajojen ohella hyvänä esimerkkinä siitä, mitä digiajan osallisuus voi yksittäiselle nuorelle tarkoittaa. Pilotoinnin aikana maahanmuuttajataustaisten nuorten ja ohjaukseen osallistuneiden muiden nuorten väliset kohtaamiset jättivät jäljet, jotka kantavat elämässä eteenpäin. Merkityksiä syntyi kohtaamisissa; kokemus siitä, että on tullut kohdatuksi ja että on itse uskaltanut kohdata.

Kentien virtuaalisen läksytuen pilottimatkalta kuultujen ja videoina nähtyjen kokemusten siivittäminä innostus kokeilla jotakin itselle täysin uutta digitaalisuutta hyödyntävää pedagogista menetelmää kasvaa tapahtumaan osallistuneiden keskuudessa entisestään. Haluammekin kannustaa miettimään, mitä juuri sinä voisit näistä esitellyistä digiajan osallisuutta edistävistä tavoista viedä mukana omaan arkeesi? Ehkä innostut kokeilemaan jotakin esiteltyä toimintatapaa, tai muokkaamaan esiteltyä johonkin täysin uuteen tarkoitukseen!

Digitaalisuuden hyödyntäminen tällaisenaan on tätä päivää, huomenna se voi olla jo jotakin muuta. Selvää kuitenkin on, että me teemme yhdessä sen, miltä huominen näyttää. Siksi on myös tärkeää ottaa eri toimintaympäristöissä nuoria kohtaavien ammattilaisten ohella nuoret mukaan heille järjestettävän toiminnan suunnitteluun. Näin toteutus voisi parhaimmillaan olla nuorille mielekäs; heidän ja tulevan huomisen näköinen. Lisäksi kannattaa käyttää aikaa saavutettavuuden näkökulman tarkasteluun läpileikkaavasti kaikessa toiminnassa.

Päättötapahtuman lopuksi kuulimme saavutettavuuden edistämiseen liittyvästä pilotoinnista. Siihen liittyen hankkeessa on tehty esimerkiksi selko- ja viittomakielistä sisällöntuotantoa eri toimijoiden verkkosivuille, kuten esimerkiksi hankkeen sidosryhmiin kuuluneelle Mediakasvatusseuralle. Tapahtuman osallistujille avattiin muutamia konkreettisia esimerkkejä, millä tavalla saavutettavuutta voi parantaa. Esimerkiksi kirjastojen infomateriaalia on tuotettu viittomakielellä, mikä lisää kielellisen erityisryhmän mahdollisuuksia saada verkkopalveluja äidinkielellään.

Hankkeemme kiittää kaikkia päättötapahtumaan osallistuneita sekä muita hankematkan varrella mukana olleita yhteistyöstä. Toivomme hankkeen tuottaman päättöjulkaisun inspiroivan käyttämään ja edelleen kehittämään menetelmiä, joilla jokainen nuori voi saada äänensä kuuluville ja tulla paremmin huomioiduksi arjessaan.

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen -hanke

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

Aika digittää – näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen – opas julkaistu

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa (ESR) edistettiin erityisryhmien nuorten osallisuutta järjestämällä mediavaikuttamistyöpajoja 15-29-vuotiaille, pilotoimalla vertaisoppimiseen pohjautuvaa virtuaalisen läksytuen mallia, tuottamalla selkokielisiä sekä viittomakielisiä sisältöjä ja kehittämällä erityisryhmien nuorten huomioimista järjestötoiminnassa. Osallisuuden edistämisessä oli useita tavoitteita ja siihen osallistui monia eri toimijoita esimerkiksi oppilaitoksista, kirjasto-, järjestö-, ja nuorisoalalta.

Elokuussa päättyvän hankkeen lopputuotoksena on nyt julkaistu opas: Aika digittää – näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen. Julkaisu on kaksiosainen ja koostuu artikkelikokoelmasta sekä hankkeessa kehitettyjä digitaalisuutta soveltavia mediavaikuttamisen menetelmiä esittelevästä osiosta. Artikkeliosan tekstit kertovat hankkeessa tehdystä työstä ja niissä avataan erityisryhmien nuorten mediankäyttöä, mediakasvatusta sekä mediavaikuttamista.

kansikuva

 

 

Oppaan kohderyhmää ovat nuorten kanssa työskentelevät, monialaisesti. Julkaisun avulla avataan erityisryhmien nuorten mediankäyttöä ja sitä, kuinka media voidaan valjastaa kaikkien nuorten vaikuttamiseen.

Opas on digitaalinen ja se sisältää myös muutamia videoita. Julkaisuun on mahdollista virittäytyä oheisen esittelyvideon kautta.

Julkaisu tuotettiin osana Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanketta (ESR). Hankkeen keskeisenä tavoitteena on erityisryhmien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallisuuden edistäminen mediaa ja digiajan kanavia hyödyntäen

Ohjaamojen tuki -hanke päättyy

Kaksi vuotta, kolme työntekijää, päämaja Mikkelissä. Kohteena Etelä-Savon maakunta: kolme Ohjaamoa, kolme kaupunkia, 11 kuntaa. 130 tavoitettua ammattilaista, 145 tavoitettua nuorta. 12 koulutustilaisuutta, 10 seudullista verkostotapaamista, 5 maakunnallista foorumia ja 25 nuorten tapahtumaa. Lukematon määrä erinomaisia yhteistyökumppaneita.

Näistä luvuista ja aktiivisesta kehittämisestä niiden ympärillä koostui Ohjaamojen tuki -hanke. Tänään se päättyy. Raportit on kirjoitettu, päätöskokoukset pidetty ja arkistokin pian valmiina.

Jos haluat vielä kertaalleen muistella, mitä kaikkea hankkeessa saatiin aikaan, selaile blogia taaksepäin tai tutustu tuoreisiin tuotoksiin:

Hankkeen päätösjulkaisu Ohjaamojen tuki – ammattilaisen apuna nuoren parhaaksi: Kokemuksia ja kehitysehdotuksia Etelä-Savosta on saatavilla verkossa. Jos luet mieluummin fyysistä kirjaa, ota yhteyttä, niin postitamme sinulle sellaisen!

Hankkeen loppuseminaarin sijaan päätimme kuvata talk show’n. Projektipäällikkö Sonja Miettisen johdolla aiheesta keskustelevat Saara Mughal (Joroisten kunta), Juuso Kautonen (Savonlinnan Ohjaamo Posse) ja Heikki Kantonen (Ohjaamojen tuki -hanke). Talk show on katsottavissa YouTubessa.

22.5.2017_talkshow_kooste_1920x1080mm_kaikilla_logoilla

Kuva: Kuvitellen Oy

Hankkeen päättymisestä huolimatta kehittäminen jatkuu Ohjaamoissa ja kunnissa. Me täällä Xamkissa siirrymme uusiin haasteisiin Digillä Duuniin! -hankkeen parissa. Kiitos yhteistyöstä hankkeen aikana ja intoa ohjaukseen! Tavataan taas!

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Oma harrastusarki ja arvot jäsennellysti näkyväksi mediavaikuttamisen menetelmin – katso mediatuotokset

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanke (ERNOD) toteutti toukokuun puolivälissä mediavaikuttamistyöpajan Nuorisoseurafoorumissa, nuorisoseuraväen yhteisessä kokoontumisessa Paukkulassa. Työpaja vastasi osaltaan nuorisoseuranuorten tekemään valtuustoaloitteeseen, jossa he toivoivat nuorten ääntä aiempaa vankemmin kuuluville järjestössään ja peräsivät mahdollisuuttaan vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.

Työpajassa otettiin haltuun menetelmiä, joilla voidaan digitaalisuutta hyödyntäen tehdä ajatuksia näkyväksi. ERNOD-hankkeen kaksivuotisen hankekauden aikana on viety eteenpäin yhdenvertaisuutta edistävää viestiä; jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Aina äänen kuuluville saaminen ei kuitenkaan ole helppoa, jolloin hankkeessa kehitetyt menetelmät voivat osaltaan tulla avuksi. Esimerkiksi tiedonkulkuun ja -saavutettavuuteen liittyviä esteitä voidaan purkaa vaikka visualisuutta hyödyntäen. Kuva- ja äänituotokset voivat avata uudenlaisen ymmärryksen esimerkiksi arjesta, jota elämme. Digiaika tarjoaa osallisuutta edistäviä mahdollisuuksia, joita voidaan ottaa haltuun yhteisesti. 

Nuorisoseurafoorumissa nuoret tekivät mediavaikuttamisen menetelmiä hyödyntämällä omaa nuorisoseura-arkeaan näkyväksi. Miltä arki nuorisoseuroissa näyttää, mitä he pitävät tärkeänä ja enne kaikkea -mitä he haluavat kertoa siitä muille? Ohessa työpajassa syntyneitä tuotoksia:

Nuorisoseurat vs. muu suomi

Enter a caption

ns tuo ihmisiä

Yllä olevien kuvatuotosten lisäksi työskentelyn tuotoksista syntyi oheiset videotuotokset:

Video 1

Video 2

Nuoret latasivat tuotokset myös Nuorisoseurojen tarinankeruu- ja tapahtumahankkeen 1000 tarinaa, sata tapahtumaa verkkosivuille. Työpajan jatkoina syntyi nuorilla aito halu esitellä omaa nuorisoseuralaisuuttaan jatkossakin. Tähän heidän kanssaan tullaan luomaan kanavaksi Nuorisoseurojen Snapchat-tili, joka kesän ja alkusyksyn aikana kiertää nuorten matkassa eri puolilla maata tapahtumissa, kesäteatterissa ja ihan vaan arjessa.

Joonas Pokkinen, projektityöntekijä, Suomen Nuorisoseurat 

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke

 

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

Näin toimii verkosto

Ohjaamojen tuki -hankkeen viimeinen koulutus verkostotoiminnan suunnittelusta ja edistämisestä järjestettiin Mikkelissä 16.5.2017. Koulutuksen tarkoituksena oli tukea nuorten monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen ja ammattilaisverkostojen toimintaa. Kouluttajana toimi lehtori Anne Leppänen Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Koulutus oli fasilitoiva ja käytännönläheinen – sisällöt syntyivät osallistujista.

Verkostoyhteistyössä haasteita asettavat toimijoiden eritasoinen sitoutuminen ja verkostojen koko – isoissa verkostoissa on helppoa jäädä seinäruusuksi. Pienissä ryhmissä toimiminen pakottaa jokaisen osallistumaan. Verkostotoimijoille tulisi myös antaa erilaisia tapoja osallistua verkoston toimintaan. Verkoston vetäjän tehtävänä on varmistaa, että toiminta on kaikille kiinnostavaa ja motivoivaa ja että se tuo lisäarvoa omaan työhön.

viestikupla

Verkoston toiminta perustuu vahvasti viestintään ja vuorovaikutukseen. Verkostotoimijoiden on hyvä tulla tutuiksi toisilleen ja ryhmäytyä, mutta toiminta ei saa kuitenkaan liikaa henkilöityä. Verkostossa tulee saavuttaa yhteisymmärrys yhteisistä asioista (esimerkiksi ”matala kynnys” voi tarkoittaa täysin eri asiaa Ohjaamo-toimijalle kuin mielenterveyshoitajalle).

Verkostotoiminta on tiimipeliä myös oman organisaation sisällä. Johtajan täytyy antaa työntekijöille tietoa oman organisaation asioista ja valtuutus niiden viemiseen verkostoihin. Työntekijät taas toimivat lähetteinä verkostojensa ja oman organisaation välillä – viestin täytyy kulkea molempiin suuntiin ja levitä.

Muista verkostoituessasi:

  • tunnista oma osaaminen ja rooli osana verkostoa
  • luota muihin ja kunnioita eri toimijoiden näkökulmia ja ammattitaitoa
  • pyri yhteistyöstä yhteiseen työhön

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Kuntien Ohjaamo-palvelukokeilut muuttumisleikissä

Ohjaamojen tuki -hankkeen keskeisiin tavoitteisiin kuului Ohjaamo-palvelukokeilujen toteuttaminen Etelä-Savon pienissä kunnissa yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Kahden hankevuoden aikana pääsimme ideoimaan ja toteuttamaan seitsemän erilaista pilottia.

Palvelumallien kehittäminen aloitettiin jo hankkeen alkuvaiheessa, kun tehtiin kuntakierrosta ja selvitettiin kunkin kunnan tilannetta ja tarpeita. Tämän jälkeen kuntien palvelukokeilut muotoutuivat Ohjaamojen tuen, kunnan ammattilaisten ja paikallisten nuorten yhteissuunnittelulla.

Palveluita kehitettiin pääasiassa kolmen teeman ympärillä:

  • Nuorten osallisuus palveluiden kehittämisessä ja kunnallisessa päätöksenteossa
  • Monialaisuuden lisääminen
  • Ammattilaisverkostojen toiminnan tukeminen

Joka kunnassa palvelukokeilu oli omanlaisensa. Osassa tehtiin selkeitä tapahtumia, joissain taas kehitettiin olemassa olevien palveluiden toteutusta. Yksittäisistä toteutuksista voit lukea lisää blogin vanhemmista kirjoituksista.

dav

Päät yhteen

Nyt kun hanke on pian päättymässä, kokoonnuimme vielä porukalla arvioimaan ja mallintamaan paikallisia Ohjaamo-sovelluksia. Palvelumallien hiomisessa apuna oli palvelumuotoilun ammattilainen, muotoilutoimisto ABCC, jolla on myös aiempaa kokemusta Ohjaamo-palveluiden mallintamisesta.

ABCC haastatteli jokaisen kunnan toimijat puhelimitse, minkä jälkeen tapasimme työpajan merkeissä Mikkelissä. Kuntien ja hankkeen toimijoista sekä yhteistyökumppaneista koostuvalla joukolla pääsimme vielä kerran pureutumaan kehitettyjen palvelujen timantteihin ja hiontaa kaipaaviin kohtiin. Palvelumallien viimeistely on vielä käynnissä ABCC:n konttorilla, mutta pian ne ovat saatavilla sekä omana kokonaisuutenaan että osana hankkeen loppujulkaisua. Jää odottamaan hyviä vinkkejä ja kokemuksia!

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Sano se selkeästi

Ohjaamojen tuki -hanke järjesti koulutuksen selkokielestä
Etelä-Savon nuorisoalan ammattilaisille.
Kouluttajana toimi Eliisa Uotila Selkokeskuksesta.
Koulutus pidettiin Mikkelissä 4.4.2017.

ohjaaja3

Nuorten ohjaajat osallistuivat koulutukseen. Kuva: Papunetin selkokuvat

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu
yleiskielestä. Selkokieltä on helpompi lukea ja ymmärtää,
jos tarvitsee tukea suomen kielen kanssa.

Selkokielestä on apua, jos suomi ei ole henkilön äidinkieli
tai henkilöllä on esimerkiksi luki- tai keskittymisvaikeus.

Miten kirjoitan selkokieltä?

Suunnittele selkoteksti kokonaisuutena.
Käytä yksinkertaisia sanoja ja kielen rakenteita.

Mieti, kenelle kirjoitat. Suunnittele selkoteksti yhdessä
kohderyhmäsi kanssa. Pyydä palautetta.

Mikä on tekstisi pääviesti? Onko aihe lukijalle tärkeä?
Valitse rohkeasti sopiva näkökulma.

Apua löydät verkosta

Voit lukea selkokielisiä uutisia verkossa
osoitteessa www.selkosanomat.fi
tai www.yle.fi/selkouutiset.

Tietoa, materiaaleja, työkaluja ja selkokuvia löydät
osoitteessa www.papunet.net
ja www.selkokeskus.fi.

Jos teet verkkosivut selkosuomeksi,
huomioi kielen lisäksi sivuston ulkoasu ja kuvat.
Ovatko valikot helppoja käyttää?

Suunnittele selkoteksti tarkasti. Kuva: Papunetin selkokuvat

Sonja Miettinen
Projektipäällikkö

Teksti on kirjoittajan selkokielinen harjoitus. Se ei ole selkokielen ammattilaisen tekemä tai tarkistama. Tekstissä on varmasti useita kehityksenkohteita, joten älä käytä sitä suorana esimerkkinä selkokielestä. Katso mieluummin parempia vinkkejä yllä olevista linkeistä tai pyydä koulutuksen materiaalit Sonjalta omia harjoituksiasi varten.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.