VÄHIMAT – hiilijalanjälkilaskuri

Yritysten ja niiden tuotteiden hiilijalanjälkeä laskettaessa syntyi samalla laskuri, joka on nyt kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä.

Hankkeessa tehdyt hiilijalanjälkilaskelmat tarkistettiin ja yhtenäistettiin käyttämällä samaa Excel-pohjaa kaikille yrityksille. Tämän Excel-taulukon pohjalta tehtiin laskuri, jota kuka tahansa voi käyttää yrityksensä (tai vaikka oman kotitaloutensa) hiilijalanjäljen selvittämiseen.

Excelin ensimmäisellä välilehdellä on ohjeet laskurin käyttöön. Laskuri saattaa ensinäkemältä vaikuttaa monimutkaiselta, mutta kun siihen perehtyy rauhassa, ei laskeminen sitten ole kovin vaikeaa.

Nyt siis vaan kokeilemaan!

vahimat-laskuri-v1-0

 

Eeva Koivula

Projektipäällikkö

VÄHIMAT- Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa

 

 

 

 

 

VÄHIMAT -tulokset edistävät vastuullisen matkailun kehittämistä Etelä-Savossa

VÄHIMAT – hanke päättyi 31.10. ja sen pohjalta  laadittiin ehdotuksia matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi Etelä-Savossa. Hankkeen loppujulkaisu on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-559-3

016-sulajoki

KOHTI VÄHÄHIILISTÄ MATKAILUA ETELÄ-SAVOSSA -nimiseen julkaisuun  on koottu  samannimisessä hankkeessa tehdyn työn tulokset. Julkaisu sisältää  tutkimustietoa matkailun hiilijalanjäljestä, benchmarkkaukseen perustuvaa tietoa vähähiilisten tuotteiden kysynnästä ja tarjonnasta, matkailuyrityksiin soveltuvista hiilidioksidipäästöjen laskentamenetelmistä sekä päästöjen vähentämiskeinoista ja niiden kustannusvaikutuksista. Hankeyritysten ja niiden tuotteiden hiilijalanjäljestä sekä yritysten asikakaskyselyistä on julkaisussa yhteenveto. Näiden pohjalta julkaisussa esitetään ehdotuksia matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi Etelä-Savossa.

Lisäksi julkaisuun sisältyy  Savonlinna Destination – Visit Saimaa 2020 (SD 2020) ‑hankkeen (1.4.2015–31.3.2017) selvitys matkailun ympäristösertifikaateista.

Osa  tuloksista on julkaistu tässä blogissa jo aiemmin laajempina raportteina, joten myös niihin kannattaa tutustua.

Matkailun hiilijalanjäljen pienentäminen on entistä ajankohtaisempaa

Ilmastonmuutokseen ja sen hillitsemiseen liittyvät aiheet ovat nyt uutisotsikoissa lähes päivittäin. Pyrkimys kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vaikuttaa jo merkittävästi kansainvälisten suuryritysten toimintaan ja on muuttamassa  sekä tavallisten ihmisten kulutustottumuksia että heille suunnattua tavara- ja palvelutarjontaa.

oljyvaunija_siperianradalla_120

 

Matkailussa eletään ristiriitaista aikaa. Omalle alueelle suuntautuvan kansainvälisen matkailun toivotaan kasvavan, mutta mikäli matkailun käytänteet eivät olennaisesti muutu, kasvun myötä myös matkailun kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät.

Matkailu ulkomalta Suomeen  perustuu vahvasti puhtaaseen luontoon, mihin liittyy ainakin vastuullisten matkailijoiden mielestä myös  mielikuva ympäristövastuullisuudesta. Miten nämä sovitetaan yhteen matkailun hiilijalanjäljen kanssa? Valmiita ratkaisuja ei ole – niitä on rakennettava palasista, jotka ovat käytettävissä.  Hiilijalanjäljen pienentänminen on aloitettava sieltä, mihin on mahdollista vaikuttaa: omasta kulutuskäyttäytymisestä, oman yrityksen toiminnasta, oman maakunnan kehittämisestä, toimimisesta kansainvälisissä verkostoissa.

049nipahiihtaa

Kohti  vastuullista matkailua

VÄHIMAT-hankkeen työn tuloksena laadittiin Etelä-Savon maakuntaliitolle hankehakemus, jonka tarkoituksena on matkailun vastuullisuuden tason nostaminen Etelä-Savossa ja vastuullisuudesta viestimisen tehostaminen erityisesti kansainvälisille asiakkaille. Samalla on tarkoitus  vahvistaa matkailutoimijoiden kansainvälstymistä.

Osana vastuullisuuden kehittämistä hankkeessa on tarkoitus lisätä yritysten ja matkailijoiden tietoisuutta matkailun hiilijalanjäljestä mm. laskemalla hankeyritysten hiilijalanjälkeä, tekemällä ehdotuksia sen pienentämiseksi sekä kehittämällä hiilijalanjälkeä koskevaa  viestintää yritysten nettisivuilla ja muissa kanavissa ja paikan päällä yrityksissä.  Hankehakemukseen sisältyy myös Etelä-Savon matkailun hiilijalanjäljen laskeminen ja ehdotus sen seurannasta.

Hankkeen suunniteltu kesto on kaksi vuotta (1.1.2017-31.12.2018) ja yritysten on mahdollista vielä tulla mukaan. Etelä-Savon maakuntahallitus on  puoltanut hankkeen rahoitusta  (Maakuntahallituksen päätös 19.12.2016)

 

Eeva Koivula

Lehtori, projektipäällikkö

VÄJHIMAT – Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa -hanke

 

 

 

 

Yrityskohtaiset raportit kertovat tuotteiden hiilijalanjäljestä ja asiakkaiden vähähiilisyyden lukutaidosta

VÄHIMAT- hankkeen yrityskohtaiset raportit on nyt viimeistelty ja  kolme niistä julkaistu;  linkit niihin ovat postauksen lopussa. Tässä muutamia pomintoja tuloksista.

wp_20160526_12_42_18_pro_mummo

Asiakaskyselyissä lähiruoan suosiminen sai matkailun hiilijalanjälkeä pienentävistä valinnoista selvästi eniten kannatusta. Se onkin asiakkaille helppo valinta – hän kokee saavansa tuoretta, hyvää ruokaa, eikä joudu olennaisesti muuttamaan matkustuskäyttäytymistään.(Kuva B&B Majoitus Hepokatista.)

 Hiilijalanjälki pieneni – vielä löytyy mahdollisuuksia vähentää päästöjä

Yrityksissä  laskettiin kahden majoitustuotteen, yhden ateriakokonaisuuden ja golfin pelikierroksen  hiilijalanjälkeä. Seuraavassa on  vertailun helpottamiseksi esitetty tuloksia henkilöä ja yksikköä kohden.  Vertailu netistä löytyviin vastaaviin hiilijalanjälkilaskelmiin  on silti hankalaa, koska laskentaperusteet vaihtelevat, eikä niitä ole useikaan kovin tarkkaan kuvattu. Aina ei ole myöskään selvää, kuvaako luku vain hiilidioksidipäästöjä (CO2),  vai sisältääkö se myös muut kasvihuonekaasupäästöt, jolloin laskennan tulos tulisi ilmoittaa hiilidioksidiekvivalenttina ( CO2ekv).  Joitakin esimerkkejä tässä kuitenkin myös muualta.

Suurin päästölähde yrityksissä on yleensä lämmityksestä ja sähkön käytöstä johtuva energiankulutus. Yksinkertaisin ja tehokkain tapa vähentää päästöjä on korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö uusiutuvalla energialla tuotettuun.

Majoitusyritykset Kaidan Kiho ja B&B Majoitus Hepokatti vaihtoivat hankkeen aikana sähkön vesivoimalla tuotettuun. Muutos pienensi majoituksen hiilijalanjälkeä murto-osaan aiemmasta. Sen jälkeen Kaidan Kihon mökkimajoitusten hiilijalanjäljet/yö/henkilö olivat vain  1,5 kg CO2ekv  ja  1,3 kg CO2ekv ja Majoitus B&B Hepokatin 4,7 CO2ekv. Esimerkiksi  pääasiassa Saksassa toimivien, ympäristöystävällisiksi profiloituneiden majoitusyritysten  muodostaman BIO Hotels -yhdistyksen hiilijalanjälkiluokituksessa parhaaseen A-luokkaan kuuluvien yritysten hiilijalanjälki/yö/hlö on alle 10 kg CO2. B-luokassa päästö on 10-15 kg, C-luokassa 15-20 kg, D-luokassa 20-40 ja E-luokassa yli 40 kg. BIO-hotellien keskiarvo on 11,46 kg CO2/hlö/yö.

img_3139-kaidan-kihon-mokki

Kaidan Kihon mökkimajoituksen hiilijalanjälki on saatu pieneksi energiaa säästävällä rakentamisella, lämmitys-,  jätevesi- ja laiteratkaisuilla sekä ohjaamalla asiakkaiden käyttäytymistä.

Kartanogolfin pelikierroksen hiilijalanjäljeksi laskettiin  noin 3,2 kg CO2ekv. Suurimmat päästöt aiheutuivat erilaisten työkoneiden fossiilisista polttoaineista, joten siellä olisivat myös parhaimmat mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen siirtymällä vähäpäästöisempiin energialähteisiin. Ekoteko Vuokatti -hankkeessa (2012) laskettiin  Katinkulta Golfin pelikierroksen hiilijalanjäljeksi 0,9 kg CO2. Hiilijalanjäljen pienuus selittyy osin sillä, että kenttä käytti ekosähköä. Vuokatin kylpyläkäynnin päästöiksi  laskettiin 11,6 kg CO2/henkilö ja uimahallin uintikerran  päästöiksi  8,3 kg CO2/henkilö; näissä käytettiin  “tavallista” sähköä. Vuokatin raportista  ei käy ilmi, miten muut kasvihuonekaasut oli otettu huomioon.

img_2939-golfkisat

Kartanogolfin pelikierroksen, runsaan lihaa sisältävän aterian ja  vähähiilisen majoituksen hiilijalanjälki ovat samaa suuruusluokkaa.

Vanamolan/Immolan luomutilan  kymmenen hengen ryhmälle toteutetun monipuolisen ateriakokonaisuuden hiilijalanjäljeksi laskettiin 2,77 kg CO2ekv/henkilö. Suurin laskennallinen ilmastokuorma syntyi aterian sisältämästä naudanlihasta, vaikka se oli tuotettu lähellä. Ilmastolounas -tutkimushankkeessa erilaisten lounasvaihtoehtojen hiilijalanjälki  vaihteli 0,6-1,6 kg CO2/henkilö. Keskimääräisen lounaan hiilijalanjäljeksi on arvioitu noin 1 kg CO2/henkilö. Sekaruoka-ateriat aiheuttavat 2-3 kertaa suuremmat päästöt kuin kasvisruoka-annokset.

img_2613-vanamolanpellot

Vanamolassa/Immolan luomutilalla  suositaan lähiruokaa: oman tilan lammasta, kasviksia, ja juureksia sekä kalaa lähijärvestä. Haasteena on saada majoittuvat ryhmät käyttämään enemmän tätä tarjontaa.

Hiilijalanjälki vaikuttaa ostopäätökseen vain vähän ja välillisesti

Kyselyn tulokset osoittavat, että valtaosa vastaajista on hyvin tietoisia ilmastonmuutoksesta ja omasta mielestään tietää myös matkailun hiilijalanjäljestä. Useimmat vastaajat pitävät matkailun hiilijalanjäljen pienentämistä välttämättömänä ja katsovat itselläänkin olevan vastuuta siitä. Periaatteessa hiilijalanjälki vaikuttaa ostopäätöksiin ainakin jonkin verran. Kuitenkin mitä lähemmäksi todellista ostopäätöstä kysymyksissä mennään, sitä vähemmän hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät painavat valinnassa. Kovin harva on valmis muuttamaan matkustustapojaan pienentääkseen matkansa aiheuttamia päästöjä.

Hiilenkäytön hallintaa ja viestintää vastuullisuudesta on syytä kehittää

Vain hyvin harvat vastaajat olivat hakeneet tietoa yrityksen ympäristövastuullisuudesta etukäteen. Jos ympäristövastuullisuudesta halutaan merkittävä kilpailuetu, sen pitää tulla vastaan erikseen hakematta. Mitä vaikeammin ymmärrettävästä vastuullisuuden osa-alueesta  on kyse, sitä tärkeämpää on muotoilla ja kohdentaa markkinointiviestintää asiakaslähtöisesti. Hiilijalanjäljestä on siis syytä viestiä asakkaille monin eri tavoin ja  monissa kanavissa. jotta viesti saavuttaisi ja koskettaisi erilaisia asiakasryhmiä.

Vastaajilla oli kuitenkin valmiutta pienentää hiilijalanjälkeä yrityksessä erityisesti suosimalla lähiruokaa ja vähentämällä kertyvän jätteen määrää sekä jossain määrin myös vähentämällä energiankulutusta. Iso osa vastaajista toivoi lisää tietoa siitä,  kuinka he voivat omalla toiminnallaan vähentää ympäristökuormaa yrityksessä. Tätä potentiaalia kannattaa käyttää ja kehittää vastuullisuusviestintää myös paikan päällä yrityksessä.

wp_20160526_12_51_42_pro_tensile

Majoiotus Hepokatissa yli puolet vastaajista oli kiinnostunut uudenlaisista majoitteista (esimerkkeinä puuteltat ja iglut). Tällaisilla elämyksellisillä majoitusratkaisuilla  voisi olla mahdollista lisätä majoituskapasieettia ja houkutella uusia asiakasryhmiä ilman suuria investointeja ja talviaikaisia lämmityskuluja.

Asiakkaan on voitava kokea saavansa vastuullisuudesta aineetonta tai aineellista hyötyä ja hänet olisi saatava sitoutumaan  vastuullisuuteen myös tunnetasolla. Yritysten on syytä miettiä hiilenkäytön hallintaa myös strategisella tasolla; millaisia kohderyhmiä halutaan tavoittaa ja mitä vaikutuksia ratkaisuilla on yrityksen ja laajemmin ajatellen matkailun hiilijalanjälkeen.

 Yrityskohtaiset raportit:

vahimat-raportti-kaidan-kiho-15122016-docx

vahimat-raportti-bb-majoitus-hepokatti-16122016-docx

vahimat-kartanogolf-raportti-12122016

Eeva Koivula

Lehtori, projektipäällikkö

VÄHIMAT  -Kohti vastuullista matkaílua Etelä-Savossa -hanke

 

Tiedekulmassa keskusteltiin ilmastonmuutoksesta

Helsingin yliopiston Tiedekulmassa keskusteltiin tiistaina 18.10. siitä, millaista ilmasto-osaamista Suomi tarvitsee. Minulla oli tilaisuus olla mukana edustamassa ammattikorkeakoulutusta, koska osallistuin  Ilmasto.nyt -koulutusmaterialin testaukseen viime keväänä.  Muut keskustelijat olivat  kuvataiteilija Elina Aho, asiantuntija Liisa Lahti Sitrasta ja ympäristötekniikan professori Lassi Linnanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Puhetta  johdatteli Helsingin yliopiston tutkija Laura Riuttanen, joka kokosi Ilmasto.nyt -paketin verkkoon.

tiedekulma-18102016-sanna-liisa-sihto-nissila

Keskustelu Tiedekulmassa 18.10. Vasemmalta Laura Riuttanen, Elina Aho, Liisa Lahti, Eeva Koivula ja Lassi Linnanen. Kuva:  Sanna-Liisa Sihto-Nissilä

Keskustelu oli ainakin itselleni kiinnostava ja inspiroiva, sillä jokaisella oli hiukan erilainen näkökulma ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Oma näkemykseni osaamisesta ja asenteesta on tiivistetysti, että kaikilla pitää olla  ymmärrystä ekologiasta ja tunne siitä, että omalla toiminnalla voi vaikuttaa. Lisäksi pitää olla tietoa oman alan päästölähteistä ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin. Ja olla aktiivinen!

Muita keskustelussa esille tulleita tärkeitä  näkökulmia olivat mm. kyky hyödyntää teknologiaa päästöjen vähentämiseksi ja myös nielujen kehittämiseksi sekä monialainen yhteistyö. Muutokseen tarvitaan myös  vaikuttamista taiteen keinoin ja sinä yhteisöllinen taide on erityisen hedelmällistä.  Tiedon ja toimintaohjeiden lisäksi on välttämätöntä, että ilmastonmuutos koskettaa meitä myös tunnetasolla. Jokaisen on syytä pohtia ilmastonmuutoksen hillitsemistä oman elämänsä valinnoissa ja nähdä muutoksessa myös uusia positiivisia vaikutuksia.

Matkailusta puhuttaessa yleisö tarttui odotetusti lentoliikenteen päästöihin, josta käytiin keskusteluja vielä paneelin jälkeenkin. Keskusteluissa tuli esille ne kolme keskeistä syytä, joiden vuoksi matkailijoiden on todettu olevan vaikeaa muuttaa matkustustottumuksiaan vähähiilisempään suuntaan:

1) On totuttu toimimaan tietyllä tavalla, joten muita vaihtoehtoja ei pidetä mahdollisina. Muunlaisia tapoja matkustaa pidetään hankalina, eikä niistä usein ole riittävästi tietoa.

2) Oma matkustaminen koetaan niin tärkeänä, ettei totutusta mallista haluta luopua. Perustellaan myös matkustamisen sosiaalisia ja kulttuurisia hyötyjä itselle ja lähtöalueelle sekä taloudellisia hyötyjä kohdealueelle.

3) Koetaan, ettei omalla käyttäytymisellä ole merkistystä kokonaisuuden kannalta. Esitetään muita tahoja, joiden toiminnalla on suurempi merkitys ja joilla siis on vastuu ilmatonmuutoksen hillitsemisestä. Näin väistetään vastuu omasta toiminnasta.

Toivottavasti keskustelu jatkuu vilkkaana eri foorumeilla!

 

Keskustelun tallenne verkossa:  https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/1d430217-f918-46ca-829b-6505d74e7a03

Ilmastonmuutos.nyt -aineisto verkossa:  http://www.ilmastonyt.fi/

Eeva Koivula

Lehtori, projektipäällikkö

VÄHIMAT – Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa  -hanke

Juistin saari hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä – kuinka he sen tekevät?

VÄHIMAT -hankkeen toisen benchmarkkausmatkan kohde oli  Saksassa Pohjanmeren rannalla sijaitseva Juistin saari. Siellä  kunnanvaltuusto on tehnyt vuonna 2010 päätöksen, että saaresta tulee hiilineutraali vuoteen 20130 mennessä.  Jo pitkään jatkunut työ ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi on vuodesta 2011 kiteytetty Klimainsel Juist -iskulauseeksi.

Elo-syyskuussa toteutetun benchmarkkauksen tavoitteena oli selvittää, mitä saarella on tehty ja aiotaan tehdä hiilineutraalisuuden toteutamiseksi, mitkä tahot ovat olleet avainasemassa muutoksessa ja mitä työ on niiltä vaatinut.

 

img_3007ranta-pien

 

Huoli ilmastonmuutoksesta koskettaa Juistia erityisen paljon, sillä matalana hiekkadyyninä se on altis myrskyille ja merenpinnan nousulle. Se on myös täysin riippuvainen puhtaasta ympäristöstä ja matkailusta – muuta elinekeinoa ei saaren 1700 asukkaalla ole.

Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi saaren kasvihuonekaasupäästöt on laskettu ja laadittu Klimainsel Juist -konsepti. Se perustuu  Saksan liittotasavallassa kansallisesti käyttöön otetutun energiamurroksen (Energiwende) tavoitteisiin. Energiamurros toteutuu  “kolmannen teollisen vallankumouksen” kautta. Sen  osa-alueita ovat uusiutuva energia, rakentaminen, älykäs sähköverkko, energian talteenotto ja varastointi sekä liikenne.

Näkyvin käytännön toimenpide on ollut yksityisautoilun kieltäminen saarella.  Sillä on iso vaikutus rauhalliseen tunnelmaan ja mielikuvaan puhtaasta ilmasta ja terveellisyydestä. Niiden vuoksi kanta-asiakkaat – joita on matkailijoista noin 60 % – palaavat saarelle vuodesta toiseen.

 

img_2998rannassa1

 

Muita käytännön toimenpiteitä ovat mm. aurinkoenergian käyttö uima-altaiden lämmityksessä ja jätelietteen kuivatuksessa, rakennusten lämpöeristyksen parantaminenen ja yhdistetyn  maakaasulla toimiva lämmön- ja sähköntuotannon käyttöönotto  yrityksissä,  kasvisruokapäivä “Veggietag” torstaisin ja jätteiden lajittelun ja kierrätyksen tehostaminen. Pyöriä on saatavilla joka paikassa ja pyörätiet  ovat loistavassa kunnossa. Nettisivuilla ja esitteissä Klimainsel Juist  -konseptin tavoite hiilijalanjäljen  pienentämiseksi on hyvin näkyvästi esillä.

 

pyoratie-img_3108-pien

 

Hiilijalanjäljen pienentämiseen on haluttu saada mukaan sekä paikalliset asukkaat, yritykset että matkailijat. Sitouttamista on tehty erilaisten kampanjoiden, kilpailujen ja markkinointiviestinnän avulla sekä perustamalla “vierasparlamentti”, jonka kautta matkailijoiden edutajat osallistuvat Juistin kehittämiseen.  Paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden lapsille järjestetään ympäristövastuullisuudesta erilaisia teemapäiviä. Lisäksi matkailijoita pyydetään käyttämään julkisia liikennevälineitä matkalla saarelle lähtevälle lautalle ja sieltä kotiin, koska lentäen tai omalla autolla liikuttaessa tämä matka aiheutaa yleensä suurimmat päästöt.

 

IMG_3020katunäkymä.JPG

 

Juistin kunnassa on tehty työtä ympäristövastuullisuuden parantamiseksi jo vuosia. Työ on palkittu monin ympäristöpalkinnoin. Viimeisin tunnustus on voitto Saksan kestävin kunta 2015 (Deutschlands nachhaltigsten Gemeinde ) -kilpailussa .

Asiakastutkimukset osoittavat, että 63 % matkailijoista pitää hiilineutraalisuutta hyvänä konseptina.  Haastattamani yrittäjien ja matkailijoiden mukaan se ei kuitenkaan sinänsä paina matkavalinnoissa. Autottomuus on hyvä esimerkki välillisestä vaikutuksesta.

Juistin matkailun markkinointipäällikön ja matkailuyrittäjien kanssa käytyjen keskustelujen  perusteella sitoutuminen Klimainsel Juist -konseptiin vaihtelee suuresti. He arvioivat, että noin 60 % on sitoutunut konseptin toteuttamiseen.  Havainnot omasta hotellista vahvistivat sen, että saaren kaikissa yrityksissä Klimainsel -konseptin periaatteet eivät vielä toteudu; huoneessa ei ollut jätteiden lajittelumahdollisuutta, minibaari oli täysillä päällä vaikka oli tyhjä,  aamupalalla oli muoviin yksittäispakattuja juustoja  ja kasvistarjonta hyvin niukkaa. Muuallakin kasvisruokavalikoimat olivat vähäiset ja kahviloissa ja kioskeissa kysyttiin aina, nautitaanko ostoksen paikan päällä vai tulevatko mukaan – kertakäyttöastioissa. Havaitsin, että myös kriittistä suhtautumista esiintyy.

 

img_3026-aamiainen-freese

 

Juist on kohteena hyvin erilainen kuin Etelä-Savo. Mittakaava, liikenneolosuhteet, resurssit, matkailun tarjonta ja kysyntä sekä kävijärakenne ovat erilaisia kuin meillä, mutta alueellisen hiilijalanjäljen laskennan periaatteet ja yrittäjien ja matkailijoiden hiilijalanjäljen lukutaitoon ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät ovat kuitenkin periaatteessa aivan samat.

Alueen hiilijalanjäljen laskemiseen Juist tarjoaa muutamia malleja, mutta Etelä-Savossa laskenta on luonnollisesti paljon monimutkaisempi työ.

Juistin benchmarkkauksen tärkein anti on mielestäni ollut nähdä esimerkki prosessista, jossa todella on lähdetty tekemään töitä matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Siitä, kuinka nykytila on arvioitu, asetettu tavoitteita ja sitoutettu kaikkia alueen matkailutahoja mukaan prosessiin, on paljon opittavaa. Juistissa on myös osattu verkostoitua ja hakea yhteistyökumppaneita ja rahaa Kilimainsel Juist -projekteihin. Toisaalta Juistin esimerkki osittaa myös, että kritiikkiäkin on odotettavissa ja ettei ole realistista ajatella kaikkien tahojen olevan innolla mukana.  On myös selvää, että hiilijalanjäljen pienentäminen on hidasta ja pitkäjännitteistä työtä, joka vaatii asiaan omistautuneita ihmisiä ja resursseja.

Yksityiskohtaisempi raportti:  juistin-raportti-06102016

Eeva Koivula

Projektipäällikkö

VÄHIMAT – Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa

 

Työpajassa etsittiin keinoja matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi

VÄHIMAT-hankeen työpajassa torstaina 8.9. haettiin pienllä mutta monipuolisella joukolla keinoja matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi Etelä-Savossa Tuloksena oli ehdotuksia maakunnan matkailun kaikille toimijoille.

tyopaja-08092016_img_3146

Yrityksiltä toivottiin vähähiilisten tuotteiden aktiivista tarjontaa, lisää kasvisruuan tarjontaa ja vahvempaa tiedotusta ja viestintää asiakkaille. Vähähiilisyydestä syntyneitä säästöjä esitettiin näkymään tuotteiden hinnassa.

Maakunnan matkailun kehittämisyhtiöiltä toivottiin hiilijalanjälkeen/vastuullisuuteen liityviä ohjeista ja suosituksia, vastuullisuuden mittarien markkinointia sekä  konkreettisia hankkeita.  Lisäksi toivottiin hahmotettavan terveys- liikunta- ja hyvinvointimatkailyn yhteydet “ilmastomatkailuun”, jolla on pieni hiilijalanjälki.

Kuntien toivottiin ottavan hiilijalanjäljen huomioon kaavoituksessa, rakennusjärjestyksessä ja muussa rakennusvalvonnassa, lämmitykseen liittyvissä asioissa, valaistuksessa sekä vesi- ja jätevesiasioissa. Lisäksi toivottiin kuntien olevan aktiivisia kuljetusketjujen kehittämisessä (“matkailualan uber).

Maakuntatasolla toivottiin luotavan yhteiset mittarit Etelä-Savoon, mikä mahdollistasi myös yritysten vertailun. Esitettiin myös,  että maakunnasta tulisi edelläkävijä matkailun hiilijalanjäljen pienentämisessä ja matkailun vastuullisuuden lisäämisessä.

Mukana oli edustajia matkailuyrityksistä, maakuntaliitosta, Ruraliasta, Mamkin opettajakunnasta ja opiskelijoista ja Esedusta. Hankkeen ohjausryhmän jäsen Kotkasta toi työpajaan näkemystä laajemmalti Xamkin alueelta.

Työpajassa esitetty tiivistelmä hankkeen tuloksista:  vahimat-tulokset-tyopaja-8-9-2016

Eeva Koivula

Projektipäällikkö

VÄHIMAT – Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa -hanke

 

 

Tule laskemaan oman yrityksesi ja matkailutuotteesi hiilijalanjälki

…ja kuulemaan, miksi se kannattaa tehdä!

työpaja

VÄHIMAT-hanke järjestää 8.9. klo 8.30-12 Mikkelissä työpajan, jossa kerrotaan VÄHIMAT-hankkeen tuloksista ja haetaan yhdessä ratkaisuja siihen, kuinka matkailun hiilijalanjälkeä Etelä-Savossa voitaisiin pienentää.

VÄHIMAT-työpajakutsu 31082016 ja tarkempi ohjelma

Työpajassa yrittäjällä on mahdollisuus laskea oman yrityksensä sekä valitsemansa tuotteen hiilijalanjälki.  Lisäksi keskustellaan siitä, kuinka hiilijalanjälkilaskelmaa voi hyödyntää markkinoinnissa ja millaisia kustannussäästöjä hiilijalanjäljen pienentämisellä voidaan saada aikaan.

Hiilijalanjäljen laskenta tehdään hankkeessa kehitteillä olevalla laskurilla. Laskennan tarkkuus riippu luonnollisesti lähtötiedoista. Hiilijalanjäljen laskentaa varten tarvitaan seuraavia lähtötietoja. Tiedot voivat olla esimerkiksi edelliseltä vuodelta tai koskea vai jotain tiettyä tuotetta / palvelua.

Tarvittavat lähtötiedot:

  • Sähkönkulutus
  • Lämpöenergiankulutus (polttoöljy, kaasu, turve yms.)
  • Jätehuolto (jäteastiat / jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät)
  • Toimintaan kuuluvat liikkumiset, mutta ei työmatkat (siivoukset, pesula käynnit, ruokahuolto, asiakkaiden vieminen kohteeseen tms.)

Ilmoittautumiset netin kautta  lomakkeella:  http://bit.ly/2bBCaYy tai Timo Siiskoselle, timo.siiskonen (at) mamk.fi, puh.040 6212 705

Annan mielelläni tarvittaessa lisätietoja

Timo Siiskonen

TKI-asiantuntija, timo.siiskonen (at) mamk.fi, puh.040 6212 705

VÄHIMAT – Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa

Ilmastokoulutus tulee

Osallistuin loppukeväästä testaajana valtakunnallisen, korkeakouluopetukseen tarkoitetun ilmastonmuutoskoulutuksen kehittämiseen. Tässä Sitran hankkeessa pääyhteistyökumppanina on Helsingin yliopisto ja mukana ovat myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Taideyliopisto sekä Metropolia ammattikorkeakoulu.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa ilmastonmuutoksen perusteista kaikille koulutusaloille soveltuva MOOC (massive open on-line course) -kurssiaineisto. Sivusto soveltuu korkeakouluopiskelijoiden lisäksi kaikille, jotka haluavat perusteellista tietoa ilmastonmuutoksesta. Sivustolla on myös ajattelua ravistelevia puheenvuoroja, joita ei kannata jättää väliin.

Aineisto valmistuu syksyyn 2016 mennessä ja on sen jälkeen vapaasti kaikkien käytettävissä. Lisätietoa hankkeesta ja koultuksesta täältä.

Testaukseen sisältyi tutustuminen kurssin sisältöön, tehtävien testaus, kaksi tapaamista Helsingissä sekä kurssin sisältöjen kommentointi kirjallisesti tapaamisten välillä. Kurssi on kokonaisuudessaan viiden opintopisteen laajuinen ja siinä on paljon lisämateriaalia. Perehtymiseen meni siis paljon aikaa, mutta toisaalta sain rautaisannoksen tietoa ja uusia näkökulmia ilmastonmuutoksesta.

WP_20160520_13_54_02_Pro_IlmastoNyt

Testiryhmään kuului tutkijoita ja opettajia mm. fysiikan, kulttuurin ympäristöteknologian ja uskontotieteen aloilta, joten tapaamisissa käytiin todella mielenkiintoista keskustelua. Olennainen kysymys on, mitä ja kuinka paljon korkeakouluopiskelijoiden tulisi tietää ilmastonmuutoksesta, missä määrin lisääntynyt tieto vaikuttaa myös toimintaan ja mitä muuta tarvitaan muutoksen aikansaamiseksi.  Luonnontieteiden tuottaman tiedon lisäksi tarvitaan todellakin ymmärrystä myös ihmismielen toiminnasta ja ilmastonmuutokseen kytkeytyvistä sosiaalisista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä.

Matkailu- ja ravitsemisalan näkökulman koettiin soveltuvan koulutusaineiston testaukseen hyvin, koska edustamme käytännönläheistä alaa. Koulutusaineiston tehtävät kytkettäisiin meillä  varmaan käytännön yrityscaseen.

Restonomiopetuksessa kurssia ei tule sellaisenaan tarjontaan ainakaan heti syksystä 2016 alkaen, mutta sen osien hyödyntämisestä on jo keskusteltu matkailu- ja palveluliiketoiminnan kestävyyttä käsittelevien opintojaksojen opettajien kanssa. Aineisto soveltuisi hyvin myös opettajien oman ilmasto-osaamisen kehittämiseen.

Eeva Koivula

Lehtori, projektipäällikkö

VÄHIMAT – Kohti vähähiilistä matkailua

 

Restonomiopiskelijoiden hiilijalanjäljen lukutaitoa on selvitetty

Meidän kaikkien on tehtävä töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämän päivän nuoret ovat merkittävä kuluttajaryhmä ja kohta päättävissä asemissa, joten  tärkeä osa ilmastotyötä on koulutus.

Lukutaito-käsitettä on ryhdytty käyttämään kokonaisuudesta, johon sisältyvät karkeasti jaoteltuna yksilön johonkin asiaan liittyvä tiedostaminen, tieto, asenteet ja käyttäytyminen. Kun puhutaan ilmastionmuutoksen tai hiilijalanjäljen lukutaidosta, tarkoitetaan kaikkia edellä mainittuja ulottuvuuksia.

IMG_1220_seasonaltunnilla.jpg
Pariisin ilmastokokouksen aikana opiskelijoilla oli ryhmätyö, jossa he  etsivät keinoja matkailukohteen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. 

 

Tiedon, asenteiden ja toiminnan välillä on kuilu

Mamkin restonomi (AMK) -opiskelijat Johanna Kaustinen ja Pyry Mustonen tekivät keväällä osana Matkailu tutkimuskohteena -opintojaksoa kyselyn, jolla he selvittivät Mamkin restonomiopiskelijoiden tietämystä ilmastonmuutoksesta, asenteita ilmastonmuutosta kohtaan sekä sitä, kuinka opiskelijat ottavat huomioon hiilidioksidipäästöt omissa matkailuun liittyvissä valinnoissaan. Lisäksi kysyttiin, kuinka hiilidioksidipäästöt ovat opiskelijoiden mielestä koulutuksessa esillä.

Kysely lähti 350 opiskelijalle, joista 78 vastasi. Vastaajista 39 (55 %) oli uuden Matkailu- ja palveluliiketoiminnan koulutuksen opiskelijoita, siis keväällä 2015 tai sen jälkeen aloittaneita. Matkailun koulutuksesta vastaajia oli 21 ja palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutuksesta yksitoista.

Kyselyn mukaan valtaosa opiskelijoista tietää hiilijalanjäljestä, hiilidioksidipäästöjen lähteistä ja päästöjen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Oman käsityksensä mukaan opiskelijat tietävät myös matkailun hiilidioksidipäästöistä.  Opiskelijoiden mielestä hiilidioksidipäästöt ovat tulleet esille melko hyvin koulutuksessa, mutta mahdollisuudet vaikuttaa niihin ovat olleet esillä vähemmän. Keskihajonta on kuitenkin näissä kahdessa vastauksessa suuri.

Yli 60 % vastaajista on sitä mieltä, että matkailun hiilidioksidipäästöjä täytyy pienentää ja vielä useampi sitä mieltä, että voi omilla valinnoillaan itse pienentää hiilidioksidipäästöjään. Vastuu hiilidioksidipäästöjen pienentämisestä koetaan kuuluvan sekä matkailijoille, matkailuyrityksille että hallituksilla.

Opiskelijoiden toimintatapaa kuvaavissa kysymyksissä vastausten hajonta on suuri. Päätulos on kuitenkin se, että opiskelijoiden toiminnan taso matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi on selvästi vaatimattomampi kuin mitä tietämys ja asenne antaisivat ymmärtää. Myös useimmissa muissa matkailun hiilijalanjälkeä käsittelevissä tutkimuksissa näkyy tämä kuilu tietämyksen, asenteiden ja toiminnan välillä.

Suuri keskihajonta hiilijalanjäljen käsittelyä koskevassa kysymyksessä voi selittyä osin sillä, että vastaajat opiskelevat eri opetussuunnitelmien mukaan ja niissä opintojaksojen sisällöt ovat jossain määrin erilaisia. Eri koulutusten opiskelijoiden vastauksia vertailtaessa näkyykin, että keväällä 2015 ja sen jälkeen aloittaneiden opiskelijoiden mielestä hiilijalanjälkeä on käsitelty opetuksessa enemmän kuin aiemmin aloittaneiden mielestä. Opettajat ovat siis entistä paremmin tuoneet esille ilmastonmuutoksen ja matkailun hiilidioksidipäästöjen merkitystä.  Riittävästi näitä asioita ei kyselyn tulosten mukaan vieläkään käsitellä. Tuloksia on tarkoitus analysoida vielä tarkemmin ja hyödyntää niitä opetuksen kehittämisessä.

Eeva Koivula

Lehtori, projektipäällikkö

VÄHIMAT – Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa

Tiedonkeruuta ja ymmärryksen kartuttamista matkailun hiilijalanjäljestä

Hankkeen puitteissa on kevään ja alkukesän mittaan osallistuttu tilaisuuksiin, joista on saatu lisää eväitä työhön matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi Etelä-Savossa. Kansallinen ja kansainvälinen näkökulma auttavat hahmottamaan sekä ongelmaa että toivon mukaan sen ratkaisuja.

Kestävän matkailun Matchmaking-tilaisuus 26.4. Helsingissä

Huhtikuun lopulla osallistuin VisitFinlandin järjestämään tilaisuuteen, jossa esiteltiin Suomessa yleisimmin käytössä olevia matkailu- ja ravitsemisalan sertifikaatteja, ympäristöohjelmia sekä valmennuksia.

Esillä olivat ETIS (The European Tourism Indicator System Tool kit for Sustainable Destinations), Green Key, Joutsenmerkki, ISO 14001 ympäristöjärjestelmät,  Ekokompassi, Metsähallituksen kestävän luontomatkailun periaatteet,  ECEAT Suomi, EU – ympäristömerkki, EMAS (the Eco-Management and Audit Scheme), Laatutonni Green Start , Green DQN, ja Green Leaders TripAdvisor. Esitykset näistä löytyvät täältä.

Suomessa ei ole kansallisesti määritelty kestävän/vastuullisen matkailun kriteerejä eikä periaatteita. On odotettavissa, että  siihen on tulossa resursseja  Työ- ja elinkeinoministeriöltä Suomen matkailun kärkihankerahoituksesta.  VisitFinlandin suositus on, että yritykset ottaisivat käyttöön jonkin tunnetun sertifikaatin.

Lyhyiden puheenvuorojen jälkeen oli tilaisuus keskustella esittelijöiden kanssa. Melkein kaikilta esittelijöiltä ehdin kysymään, miten matkailun hiilijalanjälki näkyy heidän sertifikaateissaan tai ohjelmissaan. Keskustelujen ja jaossa olleiden esitteiden perusteella yhteenvetona voi todeta, että vaikka matkailuyrityksen hiilijalanjälkeen eniten vaikuttavat tekijät ovat useimmissa  sertifikaateissa mukana, hiilijalanjälki ei niissä juuri näy.

WP_20160426_08_53_39_Pro_Joutsenmerkki.jpg

Tavoite pienentää hiilidioksidipäästöjä alkaa kuitenkin jo näkyä sertifikaatteja saaneiden yritysten toiminnassa ja viestinnässä. Esimerkiksi GreenKey Case Stories -sivuilla kerrotaan viime vuonna sertifikaatin saaneesta Best Western Plus Hotel Haagasta, että sen kuntosalissa voi tuottaa itse vihreää energiaa ja auttaa vähentämään CO2-päästöjä.

Kaikissa ympäristöasioita sisältävissä sertifikaateissa on siis on kytkentöjä hiilijalanjälkeen: energiatehokkuus, jätteiden lajittelu ja kierrätys, lähiruoka jne. Miksi hiilijalanjälkeä sitten ei lasketa eikä käytetä kriteerinä? Useat vastaajista totesivat yksinkertaisesti, ettei hiilijalanjälki kuulu seurattaviin asioihin. Ajatellaan myös, että siihen keskittyminen voisi johtaa muiden asioiden – esimerkiksi vesijalanjäljen – jäämiseen liian vähälle huomiolle. Yhtenä perusteluna oli myös se, että samalla lailla kun laadun voi määritellä vain asiakas, myös arvio yrityksen ympäristövastuullisuudesta on asiakkaan tehtävä, eikä hiilijalanjälki vastaajan mukaan sovellu siihen. Muutamat perustelivat asiaa sillä, että hiilijalanjälki on vaikea arvioida tai laskea. Vaikeus on erityisesti siinä, miten laajasti laskentaan otetaan huomioon yrityksessä syntyvän kulutuksen hiilidioksidipäästöt. Esimerkiksi, otetaanko huomioon kaikkien rakennusten ja tavaroiden elinkaaren aikaset päästöt tai miten laajasti otetaan mukaan tarjottavien ruoka-aineiden alkutuotannosta koituvia päästöjä?  Kuinka luvut eri yritysten välillä voivat olla vertailukelpoisia, jos rajaus ja laskentamenetelmät vaihtelevat?

Rajauksen ongelmaanhan mekin olemme törmänneet. Jotta hiilijalanjälkeä pystytään pienentämään kustannustehokkaasti, on kuitenkin ensin laskettava se ja analysoitava, mistä se syntyy. Sitten on mietittävä, kuinka päästöjä voidaan tehokkaimmin pienentää. Laskenta mahdollistaa tavoitteiden asettamisen, toimenpiteiden kustannusten laskennan ja päästöjen seurannan. Tavoitteenahan on sekä hiilijalanjäljen absoluuttinen pienentäminen että pienentäminen tuotetta ja asiakasta kohden.

Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät myös kehittyvät koko ajan siihen suuntaan, että tulokset olisivat vertailukelpoisia keskenään.

Oma lukunsa on sitten se, miten otetaan huomioon matkailijan koko matkan aikana aiheuttama hiilijalanjälki. Siihen eivät nykyiset sertifikaatit ja ympäristöohjelmat puutu.

 

Responsible Tourism Conference 9.-10.6.2016 Jyväskylässä

Osallistuimme  konferenssiin VÄHIMAT-hankkeen TKI-asiantuntija Timo Siiskosen kanssa. Konferenssin ohjelma ja esitykset löytyvät täältä.

Aiemmin käytössä olleen kestävän matkailun asemesta puhutaan yhä useammin  vastuullisesta matkailusta.  Vastuullisuus viittaa vastuun ottamiseen ja tapaan toimia, kun taas kestävä matkailu on päämäärä, johon vastuullisella matkailulla pyritään.

Vastuullisen matkailun tarkoituksena on kehittää kohteita ja alueita, joissa ihmisten on parempi elää ja vierailla.Konferenssi avauspuheenvuorossa Kansainvälisen vastuullisen matkailun verkoston vetäjä, professori Harold Goodwin totesi: ”Matkailu on kuin tuli. Voit lämmittää asuntosi ja keittää ruokasi sillä, mutta jos käytät sitä huonosti, se voi polttaa talosi.”

Konferenssin esitykset käsittelivät vastuullista matkailua laajasti.  Ilmastonmuutos oli tavalla tai toisella esillä suurimmassa osassa esityksistä, mutta useimmissa enemmän ilmastonmuutoksen seurausten kuin sen hillitsemisen näkökulmasta. Seurauksia Suomessa tutkinut Kaarina Tervo-Kankare totesikin, että matkailun hiilijalanjälkeä koskevia tutkimuksia ei Suomessa ole juuri tehty.

WP_20160609_10_52_25_Pro_Responsible_KaarinaTervo-Kankare

Kaarina Tervo-Kankareen dia

 

Michael C. Hall kritisoi esityksessään laajalti käytössä olevaa mallia, jossa ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys piirretään kolmena yhtä suurena, toisiaan leikkaavana ympyränä. Koska todellisuudessa kaikki ihmisen toiminta on riippuvaista ympäristöstä, kuvio tulisi hänen mukaansa piirtää uudestaan niin, että  ekologinen kestävyys nostetaan selkeästi tärkeimmäksi.

Yleisenä johtopäätöksenä puheenvuoroista voisi nostaa sen, että niissä esitellyillä yrityksillä ja muilla toimijoilla sekä alueilla on tavoitteena saada asiakkaiksi lisää vastuullisia matkailijoita. Matkailijoiden ymmärrystä ympäristövastuullisuudesta halutaan parantaa, mutta opettamaan ei voida ruveta. Tutlimustulokset osoittavat, että vastuulliseen matkailuun panostaville alueille ja yrityksiin tulevat matkailijat haluavat lisää tietoa siitä, kuinka he voivat olla mukana edistämässä vastuullista matkailua.   Toisaalta asenteet eivät aina siirry käytännön tekoihin. Jälleen siis törmätään kysymykseen, kuinka saada aikaan muutos matkailijoiden käyttäytymisessä.

Kyselimme konferenssin kansainvälisiltä osallistujilta, mistä löytäisimme kohteen jossa matkailun hiilijalanjälkeä olisi pyritty pienentämään matkailualueella ja aluekehittämisen kaikilla tasoilla. Vastaus oli sama kuin ITB:ssä: sellaista aluetta ei vielä ole.

Vastuullisen matkailun verkosto

ICRT on tutkijoiden ja matkailualan toimijoiden kansainvälinen verkosto, joka edistää ja tekee tunnetuksi vastuullista matkailua. Sen periaatteet noudattavat vuoden 2002 Kapkaupungin Vastuullisen matkailun julistusta. ICRT:n  nettisivuilla on vastuullisesta matkailusta runsaasti kiinnostavaa aineistoa, johon kannattaa tutustua.

Suomen ICTR on osa kansainvälistä  verkostoa. Se on avoin kaikille, jotka ovat kiinnostuneet vastuullisen matkailun teemoista.

Eeva Koivula

Lehtori, projektipäällikö

VÄHIMAT –  kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa -hanke