VÄHIMAT – hiilijalanjälkilaskuri

Yritysten ja niiden tuotteiden hiilijalanjälkeä laskettaessa syntyi samalla laskuri, joka on nyt kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä.

Hankkeessa tehdyt hiilijalanjälkilaskelmat tarkistettiin ja yhtenäistettiin käyttämällä samaa Excel-pohjaa kaikille yrityksille. Tämän Excel-taulukon pohjalta tehtiin laskuri, jota kuka tahansa voi käyttää yrityksensä (tai vaikka oman kotitaloutensa) hiilijalanjäljen selvittämiseen.

Excelin ensimmäisellä välilehdellä on ohjeet laskurin käyttöön. Laskuri saattaa ensinäkemältä vaikuttaa monimutkaiselta, mutta kun siihen perehtyy rauhassa, ei laskeminen sitten ole kovin vaikeaa.

Nyt siis vaan kokeilemaan!

vahimat-laskuri-v1-0

 

Eeva Koivula

Projektipäällikkö

VÄHIMAT- Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa

 

 

 

 

 

VÄHIMAT -tulokset edistävät vastuullisen matkailun kehittämistä Etelä-Savossa

VÄHIMAT – hanke päättyi 31.10. ja sen pohjalta  laadittiin ehdotuksia matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi Etelä-Savossa. Hankkeen loppujulkaisu on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-559-3

016-sulajoki

KOHTI VÄHÄHIILISTÄ MATKAILUA ETELÄ-SAVOSSA -nimiseen julkaisuun  on koottu  samannimisessä hankkeessa tehdyn työn tulokset. Julkaisu sisältää  tutkimustietoa matkailun hiilijalanjäljestä, benchmarkkaukseen perustuvaa tietoa vähähiilisten tuotteiden kysynnästä ja tarjonnasta, matkailuyrityksiin soveltuvista hiilidioksidipäästöjen laskentamenetelmistä sekä päästöjen vähentämiskeinoista ja niiden kustannusvaikutuksista. Hankeyritysten ja niiden tuotteiden hiilijalanjäljestä sekä yritysten asikakaskyselyistä on julkaisussa yhteenveto. Näiden pohjalta julkaisussa esitetään ehdotuksia matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi Etelä-Savossa.

Lisäksi julkaisuun sisältyy  Savonlinna Destination – Visit Saimaa 2020 (SD 2020) ‑hankkeen (1.4.2015–31.3.2017) selvitys matkailun ympäristösertifikaateista.

Osa  tuloksista on julkaistu tässä blogissa jo aiemmin laajempina raportteina, joten myös niihin kannattaa tutustua.

Matkailun hiilijalanjäljen pienentäminen on entistä ajankohtaisempaa

Ilmastonmuutokseen ja sen hillitsemiseen liittyvät aiheet ovat nyt uutisotsikoissa lähes päivittäin. Pyrkimys kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vaikuttaa jo merkittävästi kansainvälisten suuryritysten toimintaan ja on muuttamassa  sekä tavallisten ihmisten kulutustottumuksia että heille suunnattua tavara- ja palvelutarjontaa.

oljyvaunija_siperianradalla_120

 

Matkailussa eletään ristiriitaista aikaa. Omalle alueelle suuntautuvan kansainvälisen matkailun toivotaan kasvavan, mutta mikäli matkailun käytänteet eivät olennaisesti muutu, kasvun myötä myös matkailun kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät.

Matkailu ulkomalta Suomeen  perustuu vahvasti puhtaaseen luontoon, mihin liittyy ainakin vastuullisten matkailijoiden mielestä myös  mielikuva ympäristövastuullisuudesta. Miten nämä sovitetaan yhteen matkailun hiilijalanjäljen kanssa? Valmiita ratkaisuja ei ole – niitä on rakennettava palasista, jotka ovat käytettävissä.  Hiilijalanjäljen pienentänminen on aloitettava sieltä, mihin on mahdollista vaikuttaa: omasta kulutuskäyttäytymisestä, oman yrityksen toiminnasta, oman maakunnan kehittämisestä, toimimisesta kansainvälisissä verkostoissa.

049nipahiihtaa

Kohti  vastuullista matkailua

VÄHIMAT-hankkeen työn tuloksena laadittiin Etelä-Savon maakuntaliitolle hankehakemus, jonka tarkoituksena on matkailun vastuullisuuden tason nostaminen Etelä-Savossa ja vastuullisuudesta viestimisen tehostaminen erityisesti kansainvälisille asiakkaille. Samalla on tarkoitus  vahvistaa matkailutoimijoiden kansainvälstymistä.

Osana vastuullisuuden kehittämistä hankkeessa on tarkoitus lisätä yritysten ja matkailijoiden tietoisuutta matkailun hiilijalanjäljestä mm. laskemalla hankeyritysten hiilijalanjälkeä, tekemällä ehdotuksia sen pienentämiseksi sekä kehittämällä hiilijalanjälkeä koskevaa  viestintää yritysten nettisivuilla ja muissa kanavissa ja paikan päällä yrityksissä.  Hankehakemukseen sisältyy myös Etelä-Savon matkailun hiilijalanjäljen laskeminen ja ehdotus sen seurannasta.

Hankkeen suunniteltu kesto on kaksi vuotta (1.1.2017-31.12.2018) ja yritysten on mahdollista vielä tulla mukaan. Etelä-Savon maakuntahallitus on  puoltanut hankkeen rahoitusta  (Maakuntahallituksen päätös 19.12.2016)

 

Eeva Koivula

Lehtori, projektipäällikkö

VÄJHIMAT – Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa -hanke

 

 

 

 

Yrityskohtaiset raportit kertovat tuotteiden hiilijalanjäljestä ja asiakkaiden vähähiilisyyden lukutaidosta

VÄHIMAT- hankkeen yrityskohtaiset raportit on nyt viimeistelty ja  kolme niistä julkaistu;  linkit niihin ovat postauksen lopussa. Tässä muutamia pomintoja tuloksista.

wp_20160526_12_42_18_pro_mummo

Asiakaskyselyissä lähiruoan suosiminen sai matkailun hiilijalanjälkeä pienentävistä valinnoista selvästi eniten kannatusta. Se onkin asiakkaille helppo valinta – hän kokee saavansa tuoretta, hyvää ruokaa, eikä joudu olennaisesti muuttamaan matkustuskäyttäytymistään.(Kuva B&B Majoitus Hepokatista.)

 Hiilijalanjälki pieneni – vielä löytyy mahdollisuuksia vähentää päästöjä

Yrityksissä  laskettiin kahden majoitustuotteen, yhden ateriakokonaisuuden ja golfin pelikierroksen  hiilijalanjälkeä. Seuraavassa on  vertailun helpottamiseksi esitetty tuloksia henkilöä ja yksikköä kohden.  Vertailu netistä löytyviin vastaaviin hiilijalanjälkilaskelmiin  on silti hankalaa, koska laskentaperusteet vaihtelevat, eikä niitä ole useikaan kovin tarkkaan kuvattu. Aina ei ole myöskään selvää, kuvaako luku vain hiilidioksidipäästöjä (CO2),  vai sisältääkö se myös muut kasvihuonekaasupäästöt, jolloin laskennan tulos tulisi ilmoittaa hiilidioksidiekvivalenttina ( CO2ekv).  Joitakin esimerkkejä tässä kuitenkin myös muualta.

Suurin päästölähde yrityksissä on yleensä lämmityksestä ja sähkön käytöstä johtuva energiankulutus. Yksinkertaisin ja tehokkain tapa vähentää päästöjä on korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö uusiutuvalla energialla tuotettuun.

Majoitusyritykset Kaidan Kiho ja B&B Majoitus Hepokatti vaihtoivat hankkeen aikana sähkön vesivoimalla tuotettuun. Muutos pienensi majoituksen hiilijalanjälkeä murto-osaan aiemmasta. Sen jälkeen Kaidan Kihon mökkimajoitusten hiilijalanjäljet/yö/henkilö olivat vain  1,5 kg CO2ekv  ja  1,3 kg CO2ekv ja Majoitus B&B Hepokatin 4,7 CO2ekv. Esimerkiksi  pääasiassa Saksassa toimivien, ympäristöystävällisiksi profiloituneiden majoitusyritysten  muodostaman BIO Hotels -yhdistyksen hiilijalanjälkiluokituksessa parhaaseen A-luokkaan kuuluvien yritysten hiilijalanjälki/yö/hlö on alle 10 kg CO2. B-luokassa päästö on 10-15 kg, C-luokassa 15-20 kg, D-luokassa 20-40 ja E-luokassa yli 40 kg. BIO-hotellien keskiarvo on 11,46 kg CO2/hlö/yö.

img_3139-kaidan-kihon-mokki

Kaidan Kihon mökkimajoituksen hiilijalanjälki on saatu pieneksi energiaa säästävällä rakentamisella, lämmitys-,  jätevesi- ja laiteratkaisuilla sekä ohjaamalla asiakkaiden käyttäytymistä.

Kartanogolfin pelikierroksen hiilijalanjäljeksi laskettiin  noin 3,2 kg CO2ekv. Suurimmat päästöt aiheutuivat erilaisten työkoneiden fossiilisista polttoaineista, joten siellä olisivat myös parhaimmat mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen siirtymällä vähäpäästöisempiin energialähteisiin. Ekoteko Vuokatti -hankkeessa (2012) laskettiin  Katinkulta Golfin pelikierroksen hiilijalanjäljeksi 0,9 kg CO2. Hiilijalanjäljen pienuus selittyy osin sillä, että kenttä käytti ekosähköä. Vuokatin kylpyläkäynnin päästöiksi  laskettiin 11,6 kg CO2/henkilö ja uimahallin uintikerran  päästöiksi  8,3 kg CO2/henkilö; näissä käytettiin  “tavallista” sähköä. Vuokatin raportista  ei käy ilmi, miten muut kasvihuonekaasut oli otettu huomioon.

img_2939-golfkisat

Kartanogolfin pelikierroksen, runsaan lihaa sisältävän aterian ja  vähähiilisen majoituksen hiilijalanjälki ovat samaa suuruusluokkaa.

Vanamolan/Immolan luomutilan  kymmenen hengen ryhmälle toteutetun monipuolisen ateriakokonaisuuden hiilijalanjäljeksi laskettiin 2,77 kg CO2ekv/henkilö. Suurin laskennallinen ilmastokuorma syntyi aterian sisältämästä naudanlihasta, vaikka se oli tuotettu lähellä. Ilmastolounas -tutkimushankkeessa erilaisten lounasvaihtoehtojen hiilijalanjälki  vaihteli 0,6-1,6 kg CO2/henkilö. Keskimääräisen lounaan hiilijalanjäljeksi on arvioitu noin 1 kg CO2/henkilö. Sekaruoka-ateriat aiheuttavat 2-3 kertaa suuremmat päästöt kuin kasvisruoka-annokset.

img_2613-vanamolanpellot

Vanamolassa/Immolan luomutilalla  suositaan lähiruokaa: oman tilan lammasta, kasviksia, ja juureksia sekä kalaa lähijärvestä. Haasteena on saada majoittuvat ryhmät käyttämään enemmän tätä tarjontaa.

Hiilijalanjälki vaikuttaa ostopäätökseen vain vähän ja välillisesti

Kyselyn tulokset osoittavat, että valtaosa vastaajista on hyvin tietoisia ilmastonmuutoksesta ja omasta mielestään tietää myös matkailun hiilijalanjäljestä. Useimmat vastaajat pitävät matkailun hiilijalanjäljen pienentämistä välttämättömänä ja katsovat itselläänkin olevan vastuuta siitä. Periaatteessa hiilijalanjälki vaikuttaa ostopäätöksiin ainakin jonkin verran. Kuitenkin mitä lähemmäksi todellista ostopäätöstä kysymyksissä mennään, sitä vähemmän hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät painavat valinnassa. Kovin harva on valmis muuttamaan matkustustapojaan pienentääkseen matkansa aiheuttamia päästöjä.

Hiilenkäytön hallintaa ja viestintää vastuullisuudesta on syytä kehittää

Vain hyvin harvat vastaajat olivat hakeneet tietoa yrityksen ympäristövastuullisuudesta etukäteen. Jos ympäristövastuullisuudesta halutaan merkittävä kilpailuetu, sen pitää tulla vastaan erikseen hakematta. Mitä vaikeammin ymmärrettävästä vastuullisuuden osa-alueesta  on kyse, sitä tärkeämpää on muotoilla ja kohdentaa markkinointiviestintää asiakaslähtöisesti. Hiilijalanjäljestä on siis syytä viestiä asakkaille monin eri tavoin ja  monissa kanavissa. jotta viesti saavuttaisi ja koskettaisi erilaisia asiakasryhmiä.

Vastaajilla oli kuitenkin valmiutta pienentää hiilijalanjälkeä yrityksessä erityisesti suosimalla lähiruokaa ja vähentämällä kertyvän jätteen määrää sekä jossain määrin myös vähentämällä energiankulutusta. Iso osa vastaajista toivoi lisää tietoa siitä,  kuinka he voivat omalla toiminnallaan vähentää ympäristökuormaa yrityksessä. Tätä potentiaalia kannattaa käyttää ja kehittää vastuullisuusviestintää myös paikan päällä yrityksessä.

wp_20160526_12_51_42_pro_tensile

Majoiotus Hepokatissa yli puolet vastaajista oli kiinnostunut uudenlaisista majoitteista (esimerkkeinä puuteltat ja iglut). Tällaisilla elämyksellisillä majoitusratkaisuilla  voisi olla mahdollista lisätä majoituskapasieettia ja houkutella uusia asiakasryhmiä ilman suuria investointeja ja talviaikaisia lämmityskuluja.

Asiakkaan on voitava kokea saavansa vastuullisuudesta aineetonta tai aineellista hyötyä ja hänet olisi saatava sitoutumaan  vastuullisuuteen myös tunnetasolla. Yritysten on syytä miettiä hiilenkäytön hallintaa myös strategisella tasolla; millaisia kohderyhmiä halutaan tavoittaa ja mitä vaikutuksia ratkaisuilla on yrityksen ja laajemmin ajatellen matkailun hiilijalanjälkeen.

 Yrityskohtaiset raportit:

vahimat-raportti-kaidan-kiho-15122016-docx

vahimat-raportti-bb-majoitus-hepokatti-16122016-docx

vahimat-kartanogolf-raportti-12122016

Eeva Koivula

Lehtori, projektipäällikkö

VÄHIMAT  -Kohti vastuullista matkaílua Etelä-Savossa -hanke

 

Tiedekulmassa keskusteltiin ilmastonmuutoksesta

Helsingin yliopiston Tiedekulmassa keskusteltiin tiistaina 18.10. siitä, millaista ilmasto-osaamista Suomi tarvitsee. Minulla oli tilaisuus olla mukana edustamassa ammattikorkeakoulutusta, koska osallistuin  Ilmasto.nyt -koulutusmaterialin testaukseen viime keväänä.  Muut keskustelijat olivat  kuvataiteilija Elina Aho, asiantuntija Liisa Lahti Sitrasta ja ympäristötekniikan professori Lassi Linnanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Puhetta  johdatteli Helsingin yliopiston tutkija Laura Riuttanen, joka kokosi Ilmasto.nyt -paketin verkkoon.

tiedekulma-18102016-sanna-liisa-sihto-nissila

Keskustelu Tiedekulmassa 18.10. Vasemmalta Laura Riuttanen, Elina Aho, Liisa Lahti, Eeva Koivula ja Lassi Linnanen. Kuva:  Sanna-Liisa Sihto-Nissilä

Keskustelu oli ainakin itselleni kiinnostava ja inspiroiva, sillä jokaisella oli hiukan erilainen näkökulma ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Oma näkemykseni osaamisesta ja asenteesta on tiivistetysti, että kaikilla pitää olla  ymmärrystä ekologiasta ja tunne siitä, että omalla toiminnalla voi vaikuttaa. Lisäksi pitää olla tietoa oman alan päästölähteistä ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin. Ja olla aktiivinen!

Muita keskustelussa esille tulleita tärkeitä  näkökulmia olivat mm. kyky hyödyntää teknologiaa päästöjen vähentämiseksi ja myös nielujen kehittämiseksi sekä monialainen yhteistyö. Muutokseen tarvitaan myös  vaikuttamista taiteen keinoin ja sinä yhteisöllinen taide on erityisen hedelmällistä.  Tiedon ja toimintaohjeiden lisäksi on välttämätöntä, että ilmastonmuutos koskettaa meitä myös tunnetasolla. Jokaisen on syytä pohtia ilmastonmuutoksen hillitsemistä oman elämänsä valinnoissa ja nähdä muutoksessa myös uusia positiivisia vaikutuksia.

Matkailusta puhuttaessa yleisö tarttui odotetusti lentoliikenteen päästöihin, josta käytiin keskusteluja vielä paneelin jälkeenkin. Keskusteluissa tuli esille ne kolme keskeistä syytä, joiden vuoksi matkailijoiden on todettu olevan vaikeaa muuttaa matkustustottumuksiaan vähähiilisempään suuntaan:

1) On totuttu toimimaan tietyllä tavalla, joten muita vaihtoehtoja ei pidetä mahdollisina. Muunlaisia tapoja matkustaa pidetään hankalina, eikä niistä usein ole riittävästi tietoa.

2) Oma matkustaminen koetaan niin tärkeänä, ettei totutusta mallista haluta luopua. Perustellaan myös matkustamisen sosiaalisia ja kulttuurisia hyötyjä itselle ja lähtöalueelle sekä taloudellisia hyötyjä kohdealueelle.

3) Koetaan, ettei omalla käyttäytymisellä ole merkistystä kokonaisuuden kannalta. Esitetään muita tahoja, joiden toiminnalla on suurempi merkitys ja joilla siis on vastuu ilmatonmuutoksen hillitsemisestä. Näin väistetään vastuu omasta toiminnasta.

Toivottavasti keskustelu jatkuu vilkkaana eri foorumeilla!

 

Keskustelun tallenne verkossa:  https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/1d430217-f918-46ca-829b-6505d74e7a03

Ilmastonmuutos.nyt -aineisto verkossa:  http://www.ilmastonyt.fi/

Eeva Koivula

Lehtori, projektipäällikkö

VÄHIMAT – Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa  -hanke

Juistin saari hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä – kuinka he sen tekevät?

VÄHIMAT -hankkeen toisen benchmarkkausmatkan kohde oli  Saksassa Pohjanmeren rannalla sijaitseva Juistin saari. Siellä  kunnanvaltuusto on tehnyt vuonna 2010 päätöksen, että saaresta tulee hiilineutraali vuoteen 20130 mennessä.  Jo pitkään jatkunut työ ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi on vuodesta 2011 kiteytetty Klimainsel Juist -iskulauseeksi.

Elo-syyskuussa toteutetun benchmarkkauksen tavoitteena oli selvittää, mitä saarella on tehty ja aiotaan tehdä hiilineutraalisuuden toteutamiseksi, mitkä tahot ovat olleet avainasemassa muutoksessa ja mitä työ on niiltä vaatinut.

 

img_3007ranta-pien

 

Huoli ilmastonmuutoksesta koskettaa Juistia erityisen paljon, sillä matalana hiekkadyyninä se on altis myrskyille ja merenpinnan nousulle. Se on myös täysin riippuvainen puhtaasta ympäristöstä ja matkailusta – muuta elinekeinoa ei saaren 1700 asukkaalla ole.

Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi saaren kasvihuonekaasupäästöt on laskettu ja laadittu Klimainsel Juist -konsepti. Se perustuu  Saksan liittotasavallassa kansallisesti käyttöön otetutun energiamurroksen (Energiwende) tavoitteisiin. Energiamurros toteutuu  “kolmannen teollisen vallankumouksen” kautta. Sen  osa-alueita ovat uusiutuva energia, rakentaminen, älykäs sähköverkko, energian talteenotto ja varastointi sekä liikenne.

Näkyvin käytännön toimenpide on ollut yksityisautoilun kieltäminen saarella.  Sillä on iso vaikutus rauhalliseen tunnelmaan ja mielikuvaan puhtaasta ilmasta ja terveellisyydestä. Niiden vuoksi kanta-asiakkaat – joita on matkailijoista noin 60 % – palaavat saarelle vuodesta toiseen.

 

img_2998rannassa1

 

Muita käytännön toimenpiteitä ovat mm. aurinkoenergian käyttö uima-altaiden lämmityksessä ja jätelietteen kuivatuksessa, rakennusten lämpöeristyksen parantaminenen ja yhdistetyn  maakaasulla toimiva lämmön- ja sähköntuotannon käyttöönotto  yrityksissä,  kasvisruokapäivä “Veggietag” torstaisin ja jätteiden lajittelun ja kierrätyksen tehostaminen. Pyöriä on saatavilla joka paikassa ja pyörätiet  ovat loistavassa kunnossa. Nettisivuilla ja esitteissä Klimainsel Juist  -konseptin tavoite hiilijalanjäljen  pienentämiseksi on hyvin näkyvästi esillä.

 

pyoratie-img_3108-pien

 

Hiilijalanjäljen pienentämiseen on haluttu saada mukaan sekä paikalliset asukkaat, yritykset että matkailijat. Sitouttamista on tehty erilaisten kampanjoiden, kilpailujen ja markkinointiviestinnän avulla sekä perustamalla “vierasparlamentti”, jonka kautta matkailijoiden edutajat osallistuvat Juistin kehittämiseen.  Paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden lapsille järjestetään ympäristövastuullisuudesta erilaisia teemapäiviä. Lisäksi matkailijoita pyydetään käyttämään julkisia liikennevälineitä matkalla saarelle lähtevälle lautalle ja sieltä kotiin, koska lentäen tai omalla autolla liikuttaessa tämä matka aiheutaa yleensä suurimmat päästöt.

 

IMG_3020katunäkymä.JPG

 

Juistin kunnassa on tehty työtä ympäristövastuullisuuden parantamiseksi jo vuosia. Työ on palkittu monin ympäristöpalkinnoin. Viimeisin tunnustus on voitto Saksan kestävin kunta 2015 (Deutschlands nachhaltigsten Gemeinde ) -kilpailussa .

Asiakastutkimukset osoittavat, että 63 % matkailijoista pitää hiilineutraalisuutta hyvänä konseptina.  Haastattamani yrittäjien ja matkailijoiden mukaan se ei kuitenkaan sinänsä paina matkavalinnoissa. Autottomuus on hyvä esimerkki välillisestä vaikutuksesta.

Juistin matkailun markkinointipäällikön ja matkailuyrittäjien kanssa käytyjen keskustelujen  perusteella sitoutuminen Klimainsel Juist -konseptiin vaihtelee suuresti. He arvioivat, että noin 60 % on sitoutunut konseptin toteuttamiseen.  Havainnot omasta hotellista vahvistivat sen, että saaren kaikissa yrityksissä Klimainsel -konseptin periaatteet eivät vielä toteudu; huoneessa ei ollut jätteiden lajittelumahdollisuutta, minibaari oli täysillä päällä vaikka oli tyhjä,  aamupalalla oli muoviin yksittäispakattuja juustoja  ja kasvistarjonta hyvin niukkaa. Muuallakin kasvisruokavalikoimat olivat vähäiset ja kahviloissa ja kioskeissa kysyttiin aina, nautitaanko ostoksen paikan päällä vai tulevatko mukaan – kertakäyttöastioissa. Havaitsin, että myös kriittistä suhtautumista esiintyy.

 

img_3026-aamiainen-freese

 

Juist on kohteena hyvin erilainen kuin Etelä-Savo. Mittakaava, liikenneolosuhteet, resurssit, matkailun tarjonta ja kysyntä sekä kävijärakenne ovat erilaisia kuin meillä, mutta alueellisen hiilijalanjäljen laskennan periaatteet ja yrittäjien ja matkailijoiden hiilijalanjäljen lukutaitoon ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät ovat kuitenkin periaatteessa aivan samat.

Alueen hiilijalanjäljen laskemiseen Juist tarjoaa muutamia malleja, mutta Etelä-Savossa laskenta on luonnollisesti paljon monimutkaisempi työ.

Juistin benchmarkkauksen tärkein anti on mielestäni ollut nähdä esimerkki prosessista, jossa todella on lähdetty tekemään töitä matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Siitä, kuinka nykytila on arvioitu, asetettu tavoitteita ja sitoutettu kaikkia alueen matkailutahoja mukaan prosessiin, on paljon opittavaa. Juistissa on myös osattu verkostoitua ja hakea yhteistyökumppaneita ja rahaa Kilimainsel Juist -projekteihin. Toisaalta Juistin esimerkki osittaa myös, että kritiikkiäkin on odotettavissa ja ettei ole realistista ajatella kaikkien tahojen olevan innolla mukana.  On myös selvää, että hiilijalanjäljen pienentäminen on hidasta ja pitkäjännitteistä työtä, joka vaatii asiaan omistautuneita ihmisiä ja resursseja.

Yksityiskohtaisempi raportti:  juistin-raportti-06102016

Eeva Koivula

Projektipäällikkö

VÄHIMAT – Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa

 

Työpajassa etsittiin keinoja matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi

VÄHIMAT-hankeen työpajassa torstaina 8.9. haettiin pienllä mutta monipuolisella joukolla keinoja matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi Etelä-Savossa Tuloksena oli ehdotuksia maakunnan matkailun kaikille toimijoille.

tyopaja-08092016_img_3146

Yrityksiltä toivottiin vähähiilisten tuotteiden aktiivista tarjontaa, lisää kasvisruuan tarjontaa ja vahvempaa tiedotusta ja viestintää asiakkaille. Vähähiilisyydestä syntyneitä säästöjä esitettiin näkymään tuotteiden hinnassa.

Maakunnan matkailun kehittämisyhtiöiltä toivottiin hiilijalanjälkeen/vastuullisuuteen liityviä ohjeista ja suosituksia, vastuullisuuden mittarien markkinointia sekä  konkreettisia hankkeita.  Lisäksi toivottiin hahmotettavan terveys- liikunta- ja hyvinvointimatkailyn yhteydet “ilmastomatkailuun”, jolla on pieni hiilijalanjälki.

Kuntien toivottiin ottavan hiilijalanjäljen huomioon kaavoituksessa, rakennusjärjestyksessä ja muussa rakennusvalvonnassa, lämmitykseen liittyvissä asioissa, valaistuksessa sekä vesi- ja jätevesiasioissa. Lisäksi toivottiin kuntien olevan aktiivisia kuljetusketjujen kehittämisessä (“matkailualan uber).

Maakuntatasolla toivottiin luotavan yhteiset mittarit Etelä-Savoon, mikä mahdollistasi myös yritysten vertailun. Esitettiin myös,  että maakunnasta tulisi edelläkävijä matkailun hiilijalanjäljen pienentämisessä ja matkailun vastuullisuuden lisäämisessä.

Mukana oli edustajia matkailuyrityksistä, maakuntaliitosta, Ruraliasta, Mamkin opettajakunnasta ja opiskelijoista ja Esedusta. Hankkeen ohjausryhmän jäsen Kotkasta toi työpajaan näkemystä laajemmalti Xamkin alueelta.

Työpajassa esitetty tiivistelmä hankkeen tuloksista:  vahimat-tulokset-tyopaja-8-9-2016

Eeva Koivula

Projektipäällikkö

VÄHIMAT – Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa -hanke

 

 

Tule laskemaan oman yrityksesi ja matkailutuotteesi hiilijalanjälki

…ja kuulemaan, miksi se kannattaa tehdä!

työpaja

VÄHIMAT-hanke järjestää 8.9. klo 8.30-12 Mikkelissä työpajan, jossa kerrotaan VÄHIMAT-hankkeen tuloksista ja haetaan yhdessä ratkaisuja siihen, kuinka matkailun hiilijalanjälkeä Etelä-Savossa voitaisiin pienentää.

VÄHIMAT-työpajakutsu 31082016 ja tarkempi ohjelma

Työpajassa yrittäjällä on mahdollisuus laskea oman yrityksensä sekä valitsemansa tuotteen hiilijalanjälki.  Lisäksi keskustellaan siitä, kuinka hiilijalanjälkilaskelmaa voi hyödyntää markkinoinnissa ja millaisia kustannussäästöjä hiilijalanjäljen pienentämisellä voidaan saada aikaan.

Hiilijalanjäljen laskenta tehdään hankkeessa kehitteillä olevalla laskurilla. Laskennan tarkkuus riippu luonnollisesti lähtötiedoista. Hiilijalanjäljen laskentaa varten tarvitaan seuraavia lähtötietoja. Tiedot voivat olla esimerkiksi edelliseltä vuodelta tai koskea vai jotain tiettyä tuotetta / palvelua.

Tarvittavat lähtötiedot:

  • Sähkönkulutus
  • Lämpöenergiankulutus (polttoöljy, kaasu, turve yms.)
  • Jätehuolto (jäteastiat / jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät)
  • Toimintaan kuuluvat liikkumiset, mutta ei työmatkat (siivoukset, pesula käynnit, ruokahuolto, asiakkaiden vieminen kohteeseen tms.)

Ilmoittautumiset netin kautta  lomakkeella:  http://bit.ly/2bBCaYy tai Timo Siiskoselle, timo.siiskonen (at) mamk.fi, puh.040 6212 705

Annan mielelläni tarvittaessa lisätietoja

Timo Siiskonen

TKI-asiantuntija, timo.siiskonen (at) mamk.fi, puh.040 6212 705

VÄHIMAT – Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa