Mediaklubi Iiriksessä 13.-14.5.2017

ERNOD-hankkeen viimeisimpien joukossa oleva mediaklubi näkövammaisille nuorille järjestettiin Iiriksessä Näkövammaisten liitossa 13.-14.5.2017. Järjestäjinä olivat ERNOD-hankkeen toteuttajatahot: Suomen Nuorisoseurat, Mikkelin ja Kouvolan kaupunginkirjastot sekä  yhteistyökumppanina Näkövammaisten liitto. Keskeisenä näkökulmana oli vaikuttaminen nuorille tärkeisiin asioihin. Mediatuotosten aiheet nuoret saivat valita vapaasti kiinnostuksensa mukaan. Mediaklubi näkövammaisille nuorille oli yksi ERNOD-hankkeen mediavaikuttamistyöpajoista, jossa tuotettiin erilaisia mediasisältöjä.

Kävimme Näkövammaisten liitossa keskustelemassa etukäteen nuorisotoimen suunnittelijan ja yhden “aktiivisen” (paljon nuorisotoimintaan osallistuvan) nuoren kanssa, millaisia tarpeita nuorilla olisi. Mediaklubi pohjautui tämän keskustelun pohjalta seuraviin tarpeisiin: Näkövammaisten nettiäänilehti Nyöriin tarvittiin lisää tekijöitä. Juttujen tekemiseen toivottiin “koulutusta”. Nuorisotoimen suunnittelija oli kerännyt etukäteen tietoa, ovatko nuoret kiinnostuneita tekemään radio- vai lehtijuttuja. Olimme pitäneet “laitteiden testaus-illan”, jossa selvitimme, millaisia mediamuotoja nuoret käyttävät, ja millaisilla laitteilla heidän on helpointa työskennellä. Testausillassa oli eri nuoret, kuin itse pajassa. Näissä puitteissa syntyi viikonlopun mittainen mediaklubi.

Nuoret pääsivät kokeilemaan podcast-juttujen tekemistä ja videon tekemistä. Juttujen tekemisestä, äänimaailmoista, juttutyypeistä ja rakenteista kävi luennoimassa Ylen toimittaja Eero Mäntymaa. Itäkeskuksen kauppakeskus Itiksen ohikulkijat saivat osallistua mediaklubiin gallupin muodossa. Nuoret oppivat tekemään äänimaailmoja, haastatteluja sekä editointia. Viikonlopun aikana syntyi podcast-juttuja sekä haastatteluja, joiden aiheena oli mediaklubi ja Näkövammaisten liiton leirit. Lisäksi tehtiin gallup Suomen jääkiekkojoukkueen menestyksestä. Haastateltavat olivat sekä mediaklubiin osallistuneita nuoria että satunnaisia ohikulkijoita kauppakeskus Itiksessä. Viikonlopun aikana syntyi myös nuoren kuvaus teknologiasta ja välineistä, joita hän käyttää. Lisäksi toteutettiin videojuttu sosiaalisesta mediasta ja sen vaikutuksista ihmisten kommunikointiin.  Tämä video sisälsi kommunikoinnin vertailua ennen ja nyt, ja se oli tehty kerronnallisessa ja pohdiskelevassa muodossa. Yksi nuori teki myös lehtiartikkelin EU:n moninaisuudesta, vaiheista ja vaikutuksista.

Tuotokset löytyvät linkistä: http://mediaviikonloppu.blogspot.fi/

Mediaklubin tavoitteet olivat klubien tapaan seuraavat: Nuorten mediataitojen vahvistaminen, mediakasvatus, yhdenvertaisten osallistumis-ja vaikuttamismahdollisuuksien esille nostaminen. Oman äänen kuuluviin saaminen.

 

Tuike Merisaari
Suomen Nuorisoseurat ry

Kirjoittaja osallistui sekä mediaklubin suunnitteluun että toteutukseen yhdessä muiden nuorten kanssa. 

 

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

Nuoret tuunasivat palvelukartan Heinävedellä

Ohjaamojen tuki – hanke on toteuttanut Etelä-Savon kunnissa keskenään hyvin erilaisia palvelukokeiluita, ja yksi selvästi muista poikenneista kehittämistöistä saatiin kevään aikana päätökseen Heinäveden kunnassa. Prosessi oli monivaiheinen ja suoraan nuoria osallistava. Vaikka kunta on yksi Etelä-Savon pienimmistä, oli mukana työskentelyssä yhteensä kymmeniä eri-ikäisiä nuoria sekä useita heidän vuokseen työtä tekeviä ammattilaisia.

Kaikki lähti liikkeelle kevättalvella 2016 kun nuorten ohjaus- ja palveluverkoston jäseniä kokoontui piirtämään kuvaa siitä minkälaisia palveluita ja kenen toteuttamina Heinävedeltä löytyy. Lisäksi pyrittiin hahmottamaan palveluiden linkittymistä toisiinsa. Flapeilla, tusseilla ja post –it lapuilla muodostettiin visuaalinen kokonaisuus josta ei saanut juuri mitään tolkkua. Näin ollen looginen seuraava askel prosessissa oli näyttää kuvaa nuorille ja kysyä miten asiat tulisi esittää. Nuorten tapaaminen onnistui saman kevään aikana tuottaen selkeitä ajatuksia.

Heinävesi_nuoret_19.4.2016_lupa_on.jpgKuva1: Nuoret visioimassa kokonaisuuden rakennetta

Yksi selkeä mielipide liittyi siihen että mitään paperikarttoja ei tähän maailman aikaan enää tarvita, vaan kaikki pitää laittaa verkkoon. Toinen selkeä näkökulma oli myös se että ruudulla ei saa olla liikaa tietoa yhdellä kertaa ja valinnan mahdollisuuksien tulee olla selkeitä. Pitkiä klikkailuketjuja ei myöskään kaivattu, ja lyhyen surffauksen jälkeen tulee jo löytää oikea palvelu yhteystietoineen. Heinävedellä jo käytössä ollut Savon alueen nuorisotiedotusportaali Po1nt.fi koettiin kunnan osalta hieman sekavaksi, tiedot osin vanhentuneiksi ja lisäksi portaalin tunnettavuus oli nuorille huono. Koska palvelu oli teknisesti kuitenkin olemassa, päätettiin ruveta työstämään sitä enemmän nuorten toivomusten kaltaiseksi.

Varsinainen sivustojen muokkaus tehtiin lukion ATK-oppituntien puitteissa kolmen eri tapaamisen aikana. Ensimmäiseksi kerrottiin mitä halutaan tehdä ja miten päivitystyökalu toimii, tämän jälkeen luotiin tekstiä ja siirrettiin faktoina tiedossa olevia palvelutietoja portaaliin. Viimeisellä kerralla kokonaisuutta testattiin monilla eri laitteilla ja verkkoselaimilla, mukaan lukien puhelimet ja tabletit. Pienet puutteet ja viilaukset hoidettiin ammattilaisvoimin. Viimeinen tunti toteutettiin keväällä 2017, jolloin prosessi oli edennyt kaikkiaan hieman yli vuoden.

Heinäveden Po1nt –sivut saivat rakenteen jossa jokaista seitsemäätoista eri palvelua varten on olemassa yksinkertainen virtuaalinen ”palvelukortti” jonne voi ohjautua usean eri yläotsikon kautta.  Suuret yläotsikot muodostettiin nuorten toivomusten mukaan seuraavasti:

  1. Harrastukset ja vapaa-aika
  2. Terveydenhoito
  3. Henkilökohtainen tuki
  4. Koulu ja opiskelu
  5. Työ ja työnhaku
  6. Rahalliset tuet/talous

Ohjautuminen oikean palvelun luokse tapahtuu nuoren näkökulmasta henkilökohtaisen tarpeen mukaan, ja tarvittavat yhteystiedot tai linkit yhteydenottoon löytyvät 2-3 klikkauksen päästä etusivulta.

Pointista_kuva_LUPA_ON_22.5.2017.jpg

Kuva2: Surffailunäkymä Po1nt -palvelussa

Nyt käytetyn logiikan mukaan lähes mikä tahansa tiedotusportaali olisi päivitettävissä nuorten toivoman logiikan mukaisesti, ja prosessi toteutettavissa nuorten kanssa yhdessä. Heinäveden kunnan osalta nuorten osallisuusaste oli suuri, jonka vuoksi varmistettiin myös kymmenien nuorien olevan tietoisia nuorten omasta tiedotusportaalista. Po1ntista tuli aiempaa enemmän ”nuorten oma juttu” tällä tavoin.

Yksi haaste jatkossa on pitää tietoja ajan tasalla. Jo nyt käydyn prosessin aikana osa palveluista siirtyi uusien organisaatioiden alle, osa työntekijöistä vaihtui ja yhteystiedot muuttuivat. Seuraava askel olisikin ylläpitää nuorten ryhmää joka yhdessä pääkäyttäjän kanssa vastaa tietojen oikeellisuuden testaamisesta.

Tällä hetkellä luotuun kokonaisuuteen pääsee tutustumaan osoitteessa: http://www.po1nt.fi/fi/kunnat/heinavesi/

Lisää hankkeen kuntapiloteista ja myös muista toiminnoista löytyy julkaisusta; Ohjaamojen tuki – ammattilaisen apuna nuoren parhaaksi: Kokemuksia ja kehitysehdotuksia Etelä-Savosta

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-011-1

Toivottavasti entistä useammat nuoret pääsevät oikeiden asioiden äärelle!

Heikki Kantonen

TKI-asiantuntija

— — —

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

AIKA DIGITTÄÄ II tiistaina 8.8.2017 klo 12.00-15.30

Julistekuva

AIKA DIGITTÄÄ II
Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeen päätöstapahtuma

AIKA: tiistai 8.8.2017 klo 12-15.30

PAIKKA: Mikkelin kaupunginkirjasto, Mikkeli-sali (Raatihuoneenkatu 6, Mikkeli)

OHJELMA:

12.00 Tapahtuman avaus

12.15-13.15 Kolme casea digiajan osallisuudesta

13.15-13.30 Kahvitarjoilu (hanke tarjoaa)

13.30-15.30 Aika digittää kirjastossa – elämyksellinen tutustuminen hankkeessa kehitettyihin työtapoihin ja menetelmiin

Ilmoittautuminen 1.8.2017 mennessä: https://www.webropolsurveys.com/S/6BC30083A8E2C0FB.par

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Lisätiedot: Sanna Lappalainen (sanna.lappalainen@xamk.fi, puh. 040 637 7903)

AIKA DIGITTÄÄ II on ”Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä” -hankkeen päätöstapahtuma. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja hankkeen osatoteuttajina toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta yhdessä toteuttajatahojen kanssa. Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Lisätietoja: www.xamk.fi/ernod

Avoimen kokeileva PopUp-kirjasto ponnahtaa Kouvolan Hansaan Eurooppa-päivänä 9.5.

ERNOD kysyy nuorilta: Miltä tulevaisuuden Eurooppa kuulostaa? Entä miltä se näyttää tulevaisuudessa?

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) hallinnoima Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanke (ERNOD) järjestää tiistaina 9.5. klo 14-17.30 Kouvolassa Kauppakeskus Hansassa avoimen kokeilevan PopUp-kirjaston nuorille. Toiminnallinen tapahtuma on osa Eurooppa-päivääEurooppa-päivän tavoitteena on tehdä EU:ta ja sen toimintaa tunnetuksi. Monet toimijat järjestävätkin päivään liittyen tilaisuuksia avointen ovien ajatuksella. Voit seurata Eurooppa-päivän tapahtumia somessa aihetunnisteella #EUopenday

ERNOD on yksi monista EU:n tuella toteutettavista hankkeista. Se saa rahoitusta kuudettakymmenettä toimintavuottaan juhlivalta Euroopan sosiaalirahastolta (ESR). Toiminnassaan ERNOD-hanke on pyrkinyt rahoitukseen liittyvän erityistavoitteen mukaisesti parantamaan palveluita, jotka sujuvoittavat siirtymävaiheita ja tukevat koulutuksellista tasa-arvoa. ERNOD on mm. kehittänyt sellaisia digitaalisuutta hyödyntäviä menetelmiä, joiden avulla erityisryhmien nuoret ovat voineet omaksua digiajan työelämätaitoja. Näitä menetelmiä hyödynnetään myös PopUp-kirjastossa; tapahtumassa pääsee ottamaan kantaa Tulevaisuuden Eurooppa -teemaan ja toteuttamaan omia vaikuttavia mediatuotoksia (esim. meemejä, äänimaailmoita tai rap-kappaleita) ohjatusti. Lisäksi osallistujille tarjotaan mahdollisuus sukeltaa virtuaalilasien avulla toisenlaiseen todellisuuteen eli virtuaaliseen maailmaan.

Tapahtuman järjestelyistä vastaavat ERNOD-hankkeen kirjasto- ja nuorisoalan toimijat. Tämän lisäksi voit bongata tapahtumapaikalta Xamkin Versus-hankkeen väkeä ja osallistua heidän haastekampanjaan #kuvaaterveys!

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

 

 

UUSI KOULU -seminaarissa 26.4.2017 syvennyttiin digiajan osallisuuteen

sdfsdf

Kerhokeskuksen mukaan mediataidot voidaan jakaa luoviin ja esteettisiin taitoihin, kriittisiin taitoihin, turvataitoihin ja vuorovaikutustaitoihin. Keskiviikkona 26.4.2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla järjestetyn VIII UUSI KOULU -seminaarin mediavaikuttamistyöpajassa haastoimme osallistujat treenaamaan kaikkia edellä mainittuja mediataitoja. Yhdessä toimien osallistujat laativat monialaisissa tiimeissä mediatuotoksen, joka kuvasi heidän oivalluksiaan ja havaintojaan mediakasvatukseen liittyen.

Miten mediakasvatus näyttäytyy arjessa?

ERNOD-hankkeen yhteisöpedagogiharjoittelija Ville Eerikäisen vetämässä työpajassa orientoiduttiin digiajan osallisuuteen mediakasvatuksen ja -vaikuttamisen näkökulmasta. Ville johdatteli teemaan haastamalla osallistujat pohtimaan, kuinka mediakasvatus näyttäytyy monialaisen osallistujajoukon arjessa ja mitä media tarkoittaa nuorelle. Kuten keskustelusta ilmeni, mediakasvatus on laaja ja moniulotteinen asia. Välillä voi jopa tuntua, että mediakasvatus on kuin saippuapala, josta on vaikea saada otetta.

1

Tässä työpajan aikana syntyneessä mediatuotoksessa korostetaan sitä, kuinka mediakasvatuksessa ovat avainasemassa kannustus ja rohkeus. Mediakasvatusta tulee tehdä sisältö edellä, mutta jatkuvasti kehittyvän tekniikan mahdollisuudet tunnistaen.

Keskustelussa puhututti erityisesti se, kuinka mediakasvatus ei ole ainoastaan yksisuuntaista tiedottamista, vaan vuorovaikutusta ja yhteistä oppimista. Nuoren kanssa työskentelevien tehtävänä on olla rinnallakulkijoita mediaan liittyvien asioiden pohtimisessa. Aikuisen ei tarvitse olla besserwisser, vaan olennaista on aito tahto ja kiinnostus oppia asioista yhdessä lisää.

Työskentelyn aikana nostettiin esille myös yhteisen tekemisen tärkeys niin nuorten kuin muiden nuorten kanssa työskentelevien kanssa. Yhdessä tekeminen tuli esiin kaikissa työpajan aikana syntyneissä mediatuotoksissa, joita voit katsoa oheisesta diaesityksestä:

This slideshow requires JavaScript.

Mediakasvatus siltana digiajan osallisuuteen 

UUSI KOULU -seminaarin avanneen Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Anu Gretschelin puheenvuorossa tuli hienosti esiin se, kuinka osallisuuden edistäminen koostuu aidoista, konkreettisista teoista. Myös iltapäivän työpajan aikana alkoi viriämään konkreettisia ideoita nuorten digiajan osallisuuden ja mediataitojen edistämiseksi. Entä jos nuorisotalon mediasisältöjen tuottamisesta vastaisikin ensisijaisesti nuoret? Tai entä jos lähtisimme yhdessä nuorten kanssa hyödyntämään työpajassakin tutuksi tulleita menetelmiä? Tätä pitääkin nuorten kanssa yhdessä tuumia!  

Lämmin kiitos työpajan vetäneelle Villelle sekä aktiiviselle ja keskustelevalle osallistujajoukolle!

Sanna Lappalainen
projektipäällikkö
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

 

Lihan ja maidon alkuperä näkyviin

Kuluttajat ovat kiinnostuneita siitä mistä ruoka tulee ja sillä on vaikutusta ostopäätöksiin. Tietoa alkuperästä saadaan esimerkiksi hylly- ja pakkausmerkinnöistä ja kysymällä kaupan tai ravintolan henkilökunnalta.  Alkuperämerkinnät vaihtelevat ja saattavat joskus jopa hämmentää.  Eihän vaikkapa luomuelintarvikkeen lehtimerkinnän teksti “Tuotettu EU:ssa ja EU:n ulkopuolella” kerro sitä kiinnostavaa asiaa _ mistä elintarvike on oikein peräisin!

Riskejä puntaroitu elintarvikkeiden alkuperä- ja jäljitettävyysvaatimuksissa 

Eri elintarvikeryhmien, kuten kalan, lihan, kasvisten ja niistä valmistettujen jalosteiden, alkuperätietojen ilmoittamisen tarkkuus perustuu elintarvikelainsäädäntöön ja –asetuksiin, joissa ilmoittamisvelvollisuutta on arvioitu riskiperusteisesti: Mitä suuremmat riskit, sitä tarkempi jäljitettävyysvaatimus ja sitä enemmän ja tarkempaa tietoa on kerrottava aina kuluttajille asti.

Tuoreena myytävä naudanliha on tästä hyvä esimerkki. Naudanlihan merkitseminen on pakollista kaikissa sen käsittelyn vaiheissa ja kaupasta ostettu lihapala on oltava jäljitettävissä siihen eläimeen tai eläinryhmään, josta liha on peräisin. Myytäviä kaloja ei sen sijaan tarvitse yksilöidä, mutta myytävän kalaerän alkuperä, siis kalastusalue tai vesistö, on oltava kuluttajan saatavilla.

Alkuperämaa ilmoitettava yhä useammista tuotteista

Elintarvikkeiden alkuperämaan ilmoittamiseen tulee muutos. Lihan alkuperämaa on ilmoitettava myös lihavalmisteissa, kuten makkaroissa. Uudistus edellyttä myös, että maidon ja maitotaloustuotteiden alkuperämaa on ilmoitettava. Niinpä syyskuun 2017 alusta pakatuissa elintarvikkeissa käytetyn lihan sekä maidon ja maitotaloustuotteissa käytetyn maidon alkuperän voi ruokaa_omasta_maasta_vaaka_rgbtarkistaa pakkauksista. Jos liha ja maito ovat suomalaisia se voidaan osoittaa kuluttajille Hyvää Suomesta –merkillä, jonka käyttö takaa, että  käytetyt liha, maito, munat ja kala ovat 100-prosenttisesti suomalaisia.

Pakkausmerkintojen lisäksi keskustelussa on esitetty, että sama ilmoitusvelvollisuus koskisi myös julkisia ruokapalveluja.

Tiukennuksesta huolimatta kuluttaja saattaa edelleen törmätä “valmistettu EU:ssa ja EU:n ulkopuolella”  merkintään. Se on sallittu silloin, kun elintarvikkeissa käytettävien  raaka-aineiden alkuperämaa vaihtelee tai raaka-aine on kerätty useasta eri maasta. Näin pakkausten säästytään pakkausten jatkuvalta muuttamiselta.

Nosta alkuperä esiin – sillä on merkitystä!

mansikat_rajattu

Muuttuva lainsäädäntö asettaa kaikki elintarviketuottajat samalle viivalle. Toisaalta kuluttajien kiinnostus ruoan alkuperään ja tuotantoon on hyvä mahdollisuus etenkin lähiruokatoimijoille. Lähiruokatoimijoilla kun on usein mahdollisuus tuoda esille vielä tarkempaa alkuperätietoa,   paikkakunnan tai maakunnan tarkkuudelle.

Kerro ostajille ja asiakkaille reilusti ja ylpeästi pakkauksissa ja ruokalistoilla mistä tuotteesi on peräisin. Se kiinnostaa!

Teija Rautiainen,

tutkimuspäällikkö, Kestävän hyvinvoinnin kehittäminen, ravitsemis- ja matkailupalvelut

Kuntien Ohjaamo-palvelukokeilut muuttumisleikissä

Ohjaamojen tuki -hankkeen keskeisiin tavoitteisiin kuului Ohjaamo-palvelukokeilujen toteuttaminen Etelä-Savon pienissä kunnissa yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Kahden hankevuoden aikana pääsimme ideoimaan ja toteuttamaan seitsemän erilaista pilottia.

Palvelumallien kehittäminen aloitettiin jo hankkeen alkuvaiheessa, kun tehtiin kuntakierrosta ja selvitettiin kunkin kunnan tilannetta ja tarpeita. Tämän jälkeen kuntien palvelukokeilut muotoutuivat Ohjaamojen tuen, kunnan ammattilaisten ja paikallisten nuorten yhteissuunnittelulla.

Palveluita kehitettiin pääasiassa kolmen teeman ympärillä:

  • Nuorten osallisuus palveluiden kehittämisessä ja kunnallisessa päätöksenteossa
  • Monialaisuuden lisääminen
  • Ammattilaisverkostojen toiminnan tukeminen

Joka kunnassa palvelukokeilu oli omanlaisensa. Osassa tehtiin selkeitä tapahtumia, joissain taas kehitettiin olemassa olevien palveluiden toteutusta. Yksittäisistä toteutuksista voit lukea lisää blogin vanhemmista kirjoituksista.

dav

Päät yhteen

Nyt kun hanke on pian päättymässä, kokoonnuimme vielä porukalla arvioimaan ja mallintamaan paikallisia Ohjaamo-sovelluksia. Palvelumallien hiomisessa apuna oli palvelumuotoilun ammattilainen, muotoilutoimisto ABCC, jolla on myös aiempaa kokemusta Ohjaamo-palveluiden mallintamisesta.

ABCC haastatteli jokaisen kunnan toimijat puhelimitse, minkä jälkeen tapasimme työpajan merkeissä Mikkelissä. Kuntien ja hankkeen toimijoista sekä yhteistyökumppaneista koostuvalla joukolla pääsimme vielä kerran pureutumaan kehitettyjen palvelujen timantteihin ja hiontaa kaipaaviin kohtiin. Palvelumallien viimeistely on vielä käynnissä ABCC:n konttorilla, mutta pian ne ovat saatavilla sekä omana kokonaisuutenaan että osana hankkeen loppujulkaisua. Jää odottamaan hyviä vinkkejä ja kokemuksia!

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.