Uusia näkökulmia Rantasalmen nuorten työpajan arkeen

Toukokuisena perjantaina pöytä oli katettu kauniisti ja keittiöstä leijailivat herkulliset tuoksut vierailijoita ystävällisesti tervehtien. Pitkän pöydän äärelle kokoontui nuorten ohjauksen ammattilaisia sekä päivän tarjoiluista vastannut nuori mies. Tarjolla oli kreikkalaista salaattia, perunamuusia ja juustoinen lihamureke. Pitkään kestänyt yhteistyö Rantasalmella sijaitsevan nuorten työpaja Remmituvan kanssa oli tulossa päätökseensä ja aterioinnin lomassa muisteltiin yli vuoden aikana koettuja iloja ja onnistumisia.

Rantasalami

Kuva1: Nuorten antamia merkityksiä Remmituvalle

Vaikka Rantasalmen kunta ei heti hankkeen alkuvaiheessa ollut ollenkaan mukana hankekumppaneissa, oli heidän kanssa kuljettu matka yksi monipuolisimmista ja erityisesti nuorten itsensä näköinen kokonaisuus. Remmituvan arjessa pystytään mukauttamaan toimintaa tilanteen mukaan, ja ohjaajilla on myös sydän paikallaan. Toiminnassa mukana olevat nuoret aikuiset ovat pääsääntöisesti päihde- ja mielenterveysongelmaisia.

Yhteistyö Remmituvan kanssa alkoi tammikuussa 2016 nuorten tapaamisilla ja nuorten oman viikko-ohjelmapäivään tutustumisella. Nuoret saivat itse kuvailla kaikkea sitä mitä työpaja heille merkitsee, sekä kertoa kaikesta mikä heille itselle on elämässä tärkeää. Ohjaajien kanssa keskusteltiin kehittämisen tarpeista toiminnan järjestäjän näkökulmasta, ja kasaan saatiin hyvät pohjatiedot kehittämistyön aineksiksi.

Pajan toiminnan rakenne nuorten perjantaipäivien osalta oli jo valmiiksi toimivan oloinen, mutta silti nuorten sitoutumisen eteen oli tehtävä töitä. Runsas vapaus ohjaamisessa ei aina ole toimivaa, eikä myöskään liika tiukkuus. Kultainen keskitie löytyy selkeistä aikatauluista ja tavoitteista, mutta niin että tarkasti sovitun sisällä voi olla joustoa. Sitoutumiseen auttaa nuorten mahdollisuudet päästä tuottamaan omaa sisältöä päivään, sekä kiitos päivän aikana. Remmituvan osalta keskityttiin juuri näiden rakenteiden luomiseen.

Nuorten päivän peruselementit:Rantasalami2

  • Aamukahvi ja päivän avaus
  • Aamupäivän aktiiviaika
  • Ruokatauko
  • Iltapäivän aktiiviaika
  • Yhteenveto päivän asioista
  • Päivän päätös

 

                                                                    Kuva2: Taiteelliset lahjat nuorten voimavarana

Ryhmän perusrakenne pitää sisällään jokaisen nuoren kuulumispuheenvuoron päivän avauksen yhteydessä, sekä positiivisen palautteen kierroksen yhteenvedon aikana. Perustoiminnan rakenteen muotoilun lisäksi kehitettiin teemallisia sisältöjä toiminnan aktiiviaikaan. Näitä sisältöjä toteutettiin kolmena päivänä.

  • Itsetuntemuksen teemapäivä
  • Mediataitojen teemapäivä (yhteistyössä #ERNOD – hankkeen kanssa)
  • Retki lähimpään Ohjaamoon (Ohjaamo Posse, Savonlinna)

Toukokuisena perjantaina käydyt keskustelut kertoivat yhteistyön olleen toimivaa ja mukavaa. Erityisesti ilahdutti myös tieto siitä että ruokatarjoilusta vastannut hankkeen toimintoihin osallistunut nuori oli tiettävästi siirtymässä opiskelemaan ravitsemuspuolen ammattiin. Hienoa että on paikka jossa nuorten omat visiot tulevaisuudesta saavat elää ja kasvaa.

Rantasalmella kehitettyjä ja hyväksi koettuja toimintamallin elementtejä tullaan hyödyntämään nyt päättyvän hankkeen jälkeen tulevissa ponnisteluissa Digillä Duuniin! – hankkeen toimenpiteissä. Nuorilähtöisyys ja myönteinen palaute muodostavat erinomaisen sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoiminnan perustan.

 

Heikki Kantonen

TKI-asiantuntija

Lisää hankkeen kuntapiloteista ja myös muista toiminnoista löytyy tuoreesta loppujulkaisusta; Ohjaamojen tuki – ammattilaisen apuna nuoren parhaaksi: Kokemuksia ja kehitysehdotuksia Etelä-Savosta

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-011-1

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

 

Opinnäytetyö: Virtuaalinen läksytuki maahanmuuttajaryhmän osallisuuden edistämisessä

 

Läksytuki (1)

Sain mahdollisuuden tehdä yhteisöpedagogiopintoihini kuuluvan opinnäytetyön ERNOD-hankkeelle. Idea opinnäytetyöstä hahmoittui viime kesänä, jolloin suoritin harjoitteluani kyseisessä hankkeessa. Tarkoitukseni opinnäytetyössä oli tuoda esille virtuaalisen läksytuen piloitointiin osallistuvien maahanmuuttajataustaisten nuorten omia kokemuksia. Tavoitteeni oli myös tuoda esille tekijöitä, jotka nuorten mukaan edistivät heidän osallisuuttaan.  Opinnäytetyötä varten keräsin nuorten kokemuksia teemahaastattelumenetelmän avulla. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi maahanmuuttajataustaista nuorta.

Nuoret kokivat läksytuen pääasiassa positiivisena kokemuksena, jonka avulla nuoret kokivat saaneensa apua vaikeilta tuntuviin asiohin sekä mahdollisuuden kohdata toisen opiskelijan. Parhainta läksytuessa nuorten mukaan oli se, että he saivat miettiä vaikeilta tuntuvia asioita toisen opiskelijan kanssa. ”Musta parasta oli saada tukea opiskeluun. Ny mä tiedän miks mä ajattelen toimintaan osallistumisen olevan hyvä juttu. Mä tarvitsin apua tehtävän kanssa ja sit mä sain sen kaa apua toiselta. Ei se sama oo ku opettaja sulle yrittää neuvoo. Parasta on et sä saat miettii asioita toisen opiskelijan kanssa.” 

Haastatteluihin osallistuneista nuorista suurinosa oli päässyt oppilaitoksen ja Mediamajan lisäksi osallistumaan läksytukeen myös kotonaan. Vaikka muutama nuorista ei ollut vielä osallistunut toimintaan kotonaan oli kaikilla jo mielipide, siitä missä osallistuminen olisi heistä parhainta. Nuorten kokemukset osallistumispaikasta jakautuivat kahteen eri mielipiteeseen. Ensimmäisen mielipiteen mukaan osallistumispaikalla ei ollut väliä, vaan kokemusten mukaan kaikki olivat yhtä hyviä. ”Mä ajattelen, ettei ole väliä missä mä osallistun. Mulle tärkeintä on vaan saada apua kotitehtäviin. ” 

Toinen mielipide osallistumispaikasta koostui siitä, että nuoret kokivat toimintaan osallistumisensa kotona helpommaksi. Perusteluksi nuoret kertoivat kotona osallistumisen olevan rauhallisempaa, kun toisia ei ollut siellä paikanpäällä kuuntelemassa tai kommentoimassa tilannetta. ”Kotona on hyvä. Tietysti, kun olin omassa kodissa. Oli rauhallista ja helppo keskittyä. Muut ei olleet neuvomassa, et nyt tee näin tai muuta. ” 

Läksytuessa koetut huonot puolet koskivat pääasiassa Skype-sovelluksen toimimista, joka toimi nuorten mukaan vaihtevasti. Kotona kuitenkin nuorten mukaan sovellus toimi paremmin.

Nuoret nostivat keskusteluissa esille kolme eri osallisuutta edistävää tekijää: omaehtoisuus, onnistumisen kokemukset sekä vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa. Jokainen teema piti sisällään osallisuutta edistäviä osatekijöitä. Esille nousseet osallisuutta edistävät tekijät jokainen nuori koki omalla tunnetasollaan. Virtuaalisen läksytuen pilotointi voidaan nähdä yhtenä toiminnallisena osallistumisen mahdollisuutena, jossa yksilö voi tuntea osallisuutta omalla henkilökohtaisella tunnetasollaan.

Kokonaisuudessaan opinnäytetyöprosessi oli todella mielenkiintoinen ja opettava. Suuret kiitokset vielä mahtavasta mahdollisuudesta ERNOD-hankkeelle.

 

Ada-Maria Tirkkonen
Yhteisöpedagogiopiskelija

Mediaklubi Iiriksessä 13.-14.5.2017

ERNOD-hankkeen viimeisimpien joukossa oleva mediaklubi näkövammaisille nuorille järjestettiin Iiriksessä Näkövammaisten liitossa 13.-14.5.2017. Järjestäjinä olivat ERNOD-hankkeen toteuttajatahot: Suomen Nuorisoseurat, Mikkelin ja Kouvolan kaupunginkirjastot sekä  yhteistyökumppanina Näkövammaisten liitto. Keskeisenä näkökulmana oli vaikuttaminen nuorille tärkeisiin asioihin. Mediatuotosten aiheet nuoret saivat valita vapaasti kiinnostuksensa mukaan. Mediaklubi näkövammaisille nuorille oli yksi ERNOD-hankkeen mediavaikuttamistyöpajoista, jossa tuotettiin erilaisia mediasisältöjä.

Kävimme Näkövammaisten liitossa keskustelemassa etukäteen nuorisotoimen suunnittelijan ja yhden “aktiivisen” (paljon nuorisotoimintaan osallistuvan) nuoren kanssa, millaisia tarpeita nuorilla olisi. Mediaklubi pohjautui tämän keskustelun pohjalta seuraviin tarpeisiin: Näkövammaisten nettiäänilehti Nyöriin tarvittiin lisää tekijöitä. Juttujen tekemiseen toivottiin “koulutusta”. Nuorisotoimen suunnittelija oli kerännyt etukäteen tietoa, ovatko nuoret kiinnostuneita tekemään radio- vai lehtijuttuja. Olimme pitäneet “laitteiden testaus-illan”, jossa selvitimme, millaisia mediamuotoja nuoret käyttävät, ja millaisilla laitteilla heidän on helpointa työskennellä. Testausillassa oli eri nuoret, kuin itse pajassa. Näissä puitteissa syntyi viikonlopun mittainen mediaklubi.

Nuoret pääsivät kokeilemaan podcast-juttujen tekemistä ja videon tekemistä. Juttujen tekemisestä, äänimaailmoista, juttutyypeistä ja rakenteista kävi luennoimassa Ylen toimittaja Eero Mäntymaa. Itäkeskuksen kauppakeskus Itiksen ohikulkijat saivat osallistua mediaklubiin gallupin muodossa. Nuoret oppivat tekemään äänimaailmoja, haastatteluja sekä editointia. Viikonlopun aikana syntyi podcast-juttuja sekä haastatteluja, joiden aiheena oli mediaklubi ja Näkövammaisten liiton leirit. Lisäksi tehtiin gallup Suomen jääkiekkojoukkueen menestyksestä. Haastateltavat olivat sekä mediaklubiin osallistuneita nuoria että satunnaisia ohikulkijoita kauppakeskus Itiksessä. Viikonlopun aikana syntyi myös nuoren kuvaus teknologiasta ja välineistä, joita hän käyttää. Lisäksi toteutettiin videojuttu sosiaalisesta mediasta ja sen vaikutuksista ihmisten kommunikointiin.  Tämä video sisälsi kommunikoinnin vertailua ennen ja nyt, ja se oli tehty kerronnallisessa ja pohdiskelevassa muodossa. Yksi nuori teki myös lehtiartikkelin EU:n moninaisuudesta, vaiheista ja vaikutuksista.

Tuotokset löytyvät linkistä: http://mediaviikonloppu.blogspot.fi/

Mediaklubin tavoitteet olivat klubien tapaan seuraavat: Nuorten mediataitojen vahvistaminen, mediakasvatus, yhdenvertaisten osallistumis-ja vaikuttamismahdollisuuksien esille nostaminen. Oman äänen kuuluviin saaminen.

 

Tuike Merisaari
Suomen Nuorisoseurat ry

Kirjoittaja osallistui sekä mediaklubin suunnitteluun että toteutukseen yhdessä muiden nuorten kanssa. 

 

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

Nuoret tuunasivat palvelukartan Heinävedellä

Ohjaamojen tuki – hanke on toteuttanut Etelä-Savon kunnissa keskenään hyvin erilaisia palvelukokeiluita, ja yksi selvästi muista poikenneista kehittämistöistä saatiin kevään aikana päätökseen Heinäveden kunnassa. Prosessi oli monivaiheinen ja suoraan nuoria osallistava. Vaikka kunta on yksi Etelä-Savon pienimmistä, oli mukana työskentelyssä yhteensä kymmeniä eri-ikäisiä nuoria sekä useita heidän vuokseen työtä tekeviä ammattilaisia.

Kaikki lähti liikkeelle kevättalvella 2016 kun nuorten ohjaus- ja palveluverkoston jäseniä kokoontui piirtämään kuvaa siitä minkälaisia palveluita ja kenen toteuttamina Heinävedeltä löytyy. Lisäksi pyrittiin hahmottamaan palveluiden linkittymistä toisiinsa. Flapeilla, tusseilla ja post –it lapuilla muodostettiin visuaalinen kokonaisuus josta ei saanut juuri mitään tolkkua. Näin ollen looginen seuraava askel prosessissa oli näyttää kuvaa nuorille ja kysyä miten asiat tulisi esittää. Nuorten tapaaminen onnistui saman kevään aikana tuottaen selkeitä ajatuksia.

Heinävesi_nuoret_19.4.2016_lupa_on.jpgKuva1: Nuoret visioimassa kokonaisuuden rakennetta

Yksi selkeä mielipide liittyi siihen että mitään paperikarttoja ei tähän maailman aikaan enää tarvita, vaan kaikki pitää laittaa verkkoon. Toinen selkeä näkökulma oli myös se että ruudulla ei saa olla liikaa tietoa yhdellä kertaa ja valinnan mahdollisuuksien tulee olla selkeitä. Pitkiä klikkailuketjuja ei myöskään kaivattu, ja lyhyen surffauksen jälkeen tulee jo löytää oikea palvelu yhteystietoineen. Heinävedellä jo käytössä ollut Savon alueen nuorisotiedotusportaali Po1nt.fi koettiin kunnan osalta hieman sekavaksi, tiedot osin vanhentuneiksi ja lisäksi portaalin tunnettavuus oli nuorille huono. Koska palvelu oli teknisesti kuitenkin olemassa, päätettiin ruveta työstämään sitä enemmän nuorten toivomusten kaltaiseksi.

Varsinainen sivustojen muokkaus tehtiin lukion ATK-oppituntien puitteissa kolmen eri tapaamisen aikana. Ensimmäiseksi kerrottiin mitä halutaan tehdä ja miten päivitystyökalu toimii, tämän jälkeen luotiin tekstiä ja siirrettiin faktoina tiedossa olevia palvelutietoja portaaliin. Viimeisellä kerralla kokonaisuutta testattiin monilla eri laitteilla ja verkkoselaimilla, mukaan lukien puhelimet ja tabletit. Pienet puutteet ja viilaukset hoidettiin ammattilaisvoimin. Viimeinen tunti toteutettiin keväällä 2017, jolloin prosessi oli edennyt kaikkiaan hieman yli vuoden.

Heinäveden Po1nt –sivut saivat rakenteen jossa jokaista seitsemäätoista eri palvelua varten on olemassa yksinkertainen virtuaalinen ”palvelukortti” jonne voi ohjautua usean eri yläotsikon kautta.  Suuret yläotsikot muodostettiin nuorten toivomusten mukaan seuraavasti:

  1. Harrastukset ja vapaa-aika
  2. Terveydenhoito
  3. Henkilökohtainen tuki
  4. Koulu ja opiskelu
  5. Työ ja työnhaku
  6. Rahalliset tuet/talous

Ohjautuminen oikean palvelun luokse tapahtuu nuoren näkökulmasta henkilökohtaisen tarpeen mukaan, ja tarvittavat yhteystiedot tai linkit yhteydenottoon löytyvät 2-3 klikkauksen päästä etusivulta.

Pointista_kuva_LUPA_ON_22.5.2017.jpg

Kuva2: Surffailunäkymä Po1nt -palvelussa

Nyt käytetyn logiikan mukaan lähes mikä tahansa tiedotusportaali olisi päivitettävissä nuorten toivoman logiikan mukaisesti, ja prosessi toteutettavissa nuorten kanssa yhdessä. Heinäveden kunnan osalta nuorten osallisuusaste oli suuri, jonka vuoksi varmistettiin myös kymmenien nuorien olevan tietoisia nuorten omasta tiedotusportaalista. Po1ntista tuli aiempaa enemmän ”nuorten oma juttu” tällä tavoin.

Yksi haaste jatkossa on pitää tietoja ajan tasalla. Jo nyt käydyn prosessin aikana osa palveluista siirtyi uusien organisaatioiden alle, osa työntekijöistä vaihtui ja yhteystiedot muuttuivat. Seuraava askel olisikin ylläpitää nuorten ryhmää joka yhdessä pääkäyttäjän kanssa vastaa tietojen oikeellisuuden testaamisesta.

Tällä hetkellä luotuun kokonaisuuteen pääsee tutustumaan osoitteessa: http://www.po1nt.fi/fi/kunnat/heinavesi/

Lisää hankkeen kuntapiloteista ja myös muista toiminnoista löytyy julkaisusta; Ohjaamojen tuki – ammattilaisen apuna nuoren parhaaksi: Kokemuksia ja kehitysehdotuksia Etelä-Savosta

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-011-1

Toivottavasti entistä useammat nuoret pääsevät oikeiden asioiden äärelle!

Heikki Kantonen

TKI-asiantuntija

— — —

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

AIKA DIGITTÄÄ II tiistaina 8.8.2017 klo 12.00-15.30

Julistekuva

AIKA DIGITTÄÄ II
Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeen päätöstapahtuma

AIKA: tiistai 8.8.2017 klo 12-15.30

PAIKKA: Mikkelin kaupunginkirjasto, Mikkeli-sali (Raatihuoneenkatu 6, Mikkeli)

OHJELMA:

12.00 Tapahtuman avaus

12.15-13.15 Kolme casea digiajan osallisuudesta

13.15-13.30 Kahvitarjoilu (hanke tarjoaa)

13.30-15.30 Aika digittää kirjastossa – elämyksellinen tutustuminen hankkeessa kehitettyihin työtapoihin ja menetelmiin

Ilmoittautuminen 1.8.2017 mennessä: https://www.webropolsurveys.com/S/6BC30083A8E2C0FB.par

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Lisätiedot: Sanna Lappalainen (sanna.lappalainen@xamk.fi, puh. 040 637 7903)

AIKA DIGITTÄÄ II on ”Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä” -hankkeen päätöstapahtuma. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja hankkeen osatoteuttajina toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta yhdessä toteuttajatahojen kanssa. Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Lisätietoja: www.xamk.fi/ernod

Avoimen kokeileva PopUp-kirjasto ponnahtaa Kouvolan Hansaan Eurooppa-päivänä 9.5.

ERNOD kysyy nuorilta: Miltä tulevaisuuden Eurooppa kuulostaa? Entä miltä se näyttää tulevaisuudessa?

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) hallinnoima Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanke (ERNOD) järjestää tiistaina 9.5. klo 14-17.30 Kouvolassa Kauppakeskus Hansassa avoimen kokeilevan PopUp-kirjaston nuorille. Toiminnallinen tapahtuma on osa Eurooppa-päivääEurooppa-päivän tavoitteena on tehdä EU:ta ja sen toimintaa tunnetuksi. Monet toimijat järjestävätkin päivään liittyen tilaisuuksia avointen ovien ajatuksella. Voit seurata Eurooppa-päivän tapahtumia somessa aihetunnisteella #EUopenday

ERNOD on yksi monista EU:n tuella toteutettavista hankkeista. Se saa rahoitusta kuudettakymmenettä toimintavuottaan juhlivalta Euroopan sosiaalirahastolta (ESR). Toiminnassaan ERNOD-hanke on pyrkinyt rahoitukseen liittyvän erityistavoitteen mukaisesti parantamaan palveluita, jotka sujuvoittavat siirtymävaiheita ja tukevat koulutuksellista tasa-arvoa. ERNOD on mm. kehittänyt sellaisia digitaalisuutta hyödyntäviä menetelmiä, joiden avulla erityisryhmien nuoret ovat voineet omaksua digiajan työelämätaitoja. Näitä menetelmiä hyödynnetään myös PopUp-kirjastossa; tapahtumassa pääsee ottamaan kantaa Tulevaisuuden Eurooppa -teemaan ja toteuttamaan omia vaikuttavia mediatuotoksia (esim. meemejä, äänimaailmoita tai rap-kappaleita) ohjatusti. Lisäksi osallistujille tarjotaan mahdollisuus sukeltaa virtuaalilasien avulla toisenlaiseen todellisuuteen eli virtuaaliseen maailmaan.

Tapahtuman järjestelyistä vastaavat ERNOD-hankkeen kirjasto- ja nuorisoalan toimijat. Tämän lisäksi voit bongata tapahtumapaikalta Xamkin Versus-hankkeen väkeä ja osallistua heidän haastekampanjaan #kuvaaterveys!

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

 

 

UUSI KOULU -seminaarissa 26.4.2017 syvennyttiin digiajan osallisuuteen

sdfsdf

Kerhokeskuksen mukaan mediataidot voidaan jakaa luoviin ja esteettisiin taitoihin, kriittisiin taitoihin, turvataitoihin ja vuorovaikutustaitoihin. Keskiviikkona 26.4.2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla järjestetyn VIII UUSI KOULU -seminaarin mediavaikuttamistyöpajassa haastoimme osallistujat treenaamaan kaikkia edellä mainittuja mediataitoja. Yhdessä toimien osallistujat laativat monialaisissa tiimeissä mediatuotoksen, joka kuvasi heidän oivalluksiaan ja havaintojaan mediakasvatukseen liittyen.

Miten mediakasvatus näyttäytyy arjessa?

ERNOD-hankkeen yhteisöpedagogiharjoittelija Ville Eerikäisen vetämässä työpajassa orientoiduttiin digiajan osallisuuteen mediakasvatuksen ja -vaikuttamisen näkökulmasta. Ville johdatteli teemaan haastamalla osallistujat pohtimaan, kuinka mediakasvatus näyttäytyy monialaisen osallistujajoukon arjessa ja mitä media tarkoittaa nuorelle. Kuten keskustelusta ilmeni, mediakasvatus on laaja ja moniulotteinen asia. Välillä voi jopa tuntua, että mediakasvatus on kuin saippuapala, josta on vaikea saada otetta.

1

Tässä työpajan aikana syntyneessä mediatuotoksessa korostetaan sitä, kuinka mediakasvatuksessa ovat avainasemassa kannustus ja rohkeus. Mediakasvatusta tulee tehdä sisältö edellä, mutta jatkuvasti kehittyvän tekniikan mahdollisuudet tunnistaen.

Keskustelussa puhututti erityisesti se, kuinka mediakasvatus ei ole ainoastaan yksisuuntaista tiedottamista, vaan vuorovaikutusta ja yhteistä oppimista. Nuoren kanssa työskentelevien tehtävänä on olla rinnallakulkijoita mediaan liittyvien asioiden pohtimisessa. Aikuisen ei tarvitse olla besserwisser, vaan olennaista on aito tahto ja kiinnostus oppia asioista yhdessä lisää.

Työskentelyn aikana nostettiin esille myös yhteisen tekemisen tärkeys niin nuorten kuin muiden nuorten kanssa työskentelevien kanssa. Yhdessä tekeminen tuli esiin kaikissa työpajan aikana syntyneissä mediatuotoksissa, joita voit katsoa oheisesta diaesityksestä:

This slideshow requires JavaScript.

Mediakasvatus siltana digiajan osallisuuteen 

UUSI KOULU -seminaarin avanneen Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Anu Gretschelin puheenvuorossa tuli hienosti esiin se, kuinka osallisuuden edistäminen koostuu aidoista, konkreettisista teoista. Myös iltapäivän työpajan aikana alkoi viriämään konkreettisia ideoita nuorten digiajan osallisuuden ja mediataitojen edistämiseksi. Entä jos nuorisotalon mediasisältöjen tuottamisesta vastaisikin ensisijaisesti nuoret? Tai entä jos lähtisimme yhdessä nuorten kanssa hyödyntämään työpajassakin tutuksi tulleita menetelmiä? Tätä pitääkin nuorten kanssa yhdessä tuumia!  

Lämmin kiitos työpajan vetäneelle Villelle sekä aktiiviselle ja keskustelevalle osallistujajoukolle!

Sanna Lappalainen
projektipäällikkö
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod