AIVOT JA TYÖ 2016: kolme asiaa, jotka sain mukaani

Savonlinnan Aivot ja työ-seminaarin lopuksi pyysimme osallistujia kirjoittamaan päivän sisällöstä kolme sellaista asiaa, jotka he poimivat mukaansa. Tältä näyttää osallistujien ajatusten kavalkadi.

Työpäivän aikana kannattaa liikkua. Syö hyvin. Kuuntele itseäsi

  • Piirtämistä viikkoon. Pienenkin liikunnan arvostamista. Kielteisyysvinouman huomioimista eli kapuloita rattaisiin kielteiselle ajattelulle.
  • Liikunta edistää aivojen toimintaa. Aion liikkua enemmän ja aktiivisemmin. Aion huoltaa aivojani paremmin. pysähtyä kuuntelemaan omaa kehoa ja ajatuksia useammin, nukkua riittävästi. Nauttia elämästä. Säännöllinen ja kohtuullinen terveellinen ruokavalio on tärkeää. On tärkeä haastaa molempia aivopuoliskoja töihin.
  • Kivat piirustukset. Hyviä mindfulness vinkkejä. Smoothie.
  • Työpaikalle kerran viikossa kahvitauon tilalle ke klo 9 jumppatauko ja mindfulness- harjoitus vuorotellen, vaihtuvat vetäjät. Aivojen harjoitukset ja rentoutumiset säännöllisesti. Pariin työryhmään nämä materiaalit, ja vinkit omaan laajempaan työyhteisöön esim. työsuojeluun ja yhteistoimintaan.
  • Hyvä mieli. Ruokavalio. Väsymys.
  • Mindfulness. Uuden hyvän smoothien ohjeen. Muistutus aivojen jumppaamisesta.

aivotjatyo_tuijatoivakainen-6

Ravitsemustietoa. Mindfulness. Smoothie.

  • Vinkkejä rauhoittumiseen ja mielenhallintaan. Käden hienomotorisen toimintojen parantamisesta tietoa ja ideoita. Motivaatiota ja tietoa taukoliikunnan vaikutuksista: kannustan omia asiakkaita liikkumaan ja harrastamaan taukoliikuntaa.
  • Aina painotetaan liikunnan merkitystä hengitys- ja verenkiertoelimille: oli kiva saada uutta näkökulmaa aivojen kannalta. Itseäni kiinnostaa mindfulness todella paljon ja erityisesti itsemyötätuntoon liittyviä kirjoja aion lukea ja tutkia. Liian usein huomaa keskittyvänsä negatiivisiin asioihin. Piirtämisharjoitukset herättivät siihen, miten toispuoleinen sitä onkaan.
  • Terveellisen ravinnon merkitys aivoterveydelle. Säännöllinen ateriarytmi. Liikunnan merkitys Säännöllisyys ja palautuminen. Muista aivot. Harjoita muistia. Liiku, liiku, liiku, katsele ympärille. Ravinnon ja liikunnan ja unen tärkeys. Miten pidän aivoista huolta. Tasapaino elämään.
  • Mindfulness-harjoitus. Tietoa liikunnan vaikutuksesta kognitiiviseen toimintaan. Toisen aivopuoliskon harjoittaminen piirtämällä ei vahvalla kädellä.

wp_20161201_13_07_00_pro

Mindfulness harjoitukset. Piirustusharjoitukset. Täytyy liikkua, jotta aivot toimii.

  • Mindfulness-harjoitukset keskittymiskyvyn parantamiseksi. Piirtäminen taukojumppana ja aivojumppana. Liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen entisestään. Huomion kiinnittäminen ruokavalioon.
  • Hyvää mieltä ja vinkkejä. Mindfulnessia. Hyvä välipala, piirtämisintoa.
  • Liiku niin aivosi oppivat paremmin. Pysähdy kuuntelemaan kehoasi, näin opit tuntemaan itsesi paremmin.
  • Mari Rauhala ja mindfulness. Fyssarin vetämä toiminnallinen kyllä/ei vastaustyyli liikkuen. Oikea, vasenkäsien eroavaisuus/hallitsevuus.
  • Liikunnan tärkeys aivoille. Mindfulnessin vaikutus. Ruokaohjeet.
  • Ruokaa. Hyviä jumppia. Iloa.

wp_20161201_14_53_00_pro

Piirtäminen. Iloinen mieli. Hyvä smoothie.

  • Liikunnan vaikutukset. Eri näkemyksiä siitä miten aivoihin pystyy vaikuttamaan. Hyvä smoothie-resepti.
  • Mindfulness. Ravinto, hyvät ruuat aivoille. Aivojen käyttö on sallittua.
  • Liikunnan tärkeys aivoille ja ruumiille. Maailman pirstaloituminen, niin tieto kuin ruokailu. Palautumisen tärkeys.
  • Taukoliikunnan merkitys ja tapa: kysymyksiin vastaus eri asennoilla oli kiva. Liikunnan aloitus tai sen jatkaminen kannattaa aina. Itsemyötätunto: halaa ja lohduta myös itseäsi esimerkiksi epäonnistumisen jälkeen.
  • Mindfulness-harjoitteita jokapäiväiseen elämään. Lenkin jälkeen tee aivoja kuormittavia askareita. Käytä kaikkia aisteja ja viritä luovuutta säännöllisesti: esim viivapiirtoa.

wp_20161201_14_33_49_pro

Piirrä, väritä. Liiku. Muista aivoruoka.

  • Mindfulness. Muistutus vasemman käden käytöstä. Taukojumpan tärkeys.
  • Smoothieohje. Hyvä mieli. Innostunut ote elämään liikunnan ja ruokavalion suhteen.
  • Mindfulness harjoitus. Ravinnon merkitys aivoille. Liikunnan vaikutus aivotoimintaa/suoritukseen.
  • Mielen taitoja pitää harjoittaa, jotta niissä kehittyy ja saa myönteisiä vaikutuksia vaikkapa keskittymiseen. Psyykkinen turvallisuus työpaikalla on tärkeä asia. Elinikäinen aktiivinen liikunta parantaa kognitiivista toimintakykyä.
  • Rauhoittumisen taidon tärkeys. Ravinnon ja levon merkitys aivojen hyvinvoinnin kannalta. Aivojen eri osia on harjoitettava samalla tavalla kuin kehoa.

wp_20161201_12_49_19_pro

Taukoliikunta. Marjasmoothie. Itsemyötätunto.

  • Rauhoittumisen ja levon merkitys hyvinvoinnille. Eri ravintoaineiden vaikutus terveydelle. Mindfulness-harjoitukset.
  • Piirustusharjoitukset. Ruokaohjevihkonen. Tietoa siitä, mitkä ruoat ovat hyviä aivoille.
  • Mindfulnessin hyödyt ja tärkeys. Hyvien rasvojen tärkeys aivoille. Liikunnan tärkeys lapsista aikuisiin.
  • Mindfulness. Piirtämisen merkitys. Liikunnan merkitys aivoille.Hyviä ruokaohjeita. Aivojumppaa piirtämällä.
  • Mindfulness. Keskittyminen. Lasi viiniä ei ole pahasta.

wp_20161201_15_09_19_pro_

Nouse ylös tuolista, liiku. Rauhoitu ja rauhoita. Aivoruokaa.

  • Itsemyötätunto. Rentoutus/rauhoittuminen päivän aikana. Aistiminen.
  • Mielelle täytyy antaa aikaa – rentoutusharjoitukset. Ruuan kanssa voi juoda hyvällä mielellä maitoa. Piirtäminen tekee hyvää, vaikka yhdessä lasten kanssa.
  • Uutta tietoa aivoruuasta. Mindfulness faktoja uusina. Tietoa aivojen huoltamisesta.
  • Pienet arkiset liikuntajutut. Itsensä kiittäminen ja hyvänä pitäminen. Itsellä liikaa huoliajatuksia.
  • Moni asia Mari Rauhalan osuudessa, oikeastaan ainoa osuus, jossa tuli esille sosiaalisuuden, toisen ihmisen merkitys.
  • Värityskuvia. Mielenkiintoista faktaa aivoruuista.

Tästä vakiotuote yritysten ja muiden työyhteisöjen tarpeeseen.

Kuvat: Tuija Toivakainen & Tuulevi Aschan
Teksti: Tuulevi Aschan

LISÄTIETOJA HANKKEESTA JA SEMINAARISTA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Advertisements

Aivot ja työ -seminaari = aivohuoltoa monelta kannalta

Olemme yhtä innoissamme (vai jopa enemmän) Työhyvinvointiakatemian Aivot ja työ -seminaarin teemasta näin seminaarin jälkeen kuin ennen sitä. Kuultu vahvistaa aivohuollon  merkitystä yhtenä nykyisen työelämän keskeisenä taitona. Siinä missä jopa sydämen voi vaihtaa, aivot ovat ainutkertaiset. Tässä seuraavassa seminaaripäivän aiheet ja kuvauksien lopusta linkki kuhunkin aineistoon.

WP_20151203_028

AIVORUOKAA

Aivoruokateemalla aamun avasi lehtori, laillistettu ravitsemusterapeutti Eliisa Kotro Mikkelin Ammattikorkeakoulusta. Aina sikiöajasta alkaen aivot rakentuvat ravinnon avulla. Ruokavalion ylimääräinen rasva kertyy paitsi vyötärölle, myös heikentää aivojen hapen ja ravinnon saantia. Pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri vaurioittaa mahdollisesti myös aivokudosta. Näiden faktojen vastapainoksi Eliisa avasi aivojen kannalta kriittisiä ravintoaineita sekä aivojen rappeutumista hidastavan ja muistia hoivaavan ruokavalion ominaisuuksia – aivoja auttavia valintoja lautaselle siis!
Aineisto: Pähkinäpäiviä ja metsämarjataukoja. Aivoruokaa!

TUNTEIDEN SÄÄTELYÄ JA MEDITAATIOTA

Teemaa avasi psykologi, mindfulness-ohjaaja CFM® Mari Rauhala. Paul Gilbertin tunteiden säätelyjärjestelmien kautta avautui se, mitä aivoissa tapahtuu uhkan, turvan ja innostuksen vallassa. Entä mikä on kielteisyysvinouma? Myönteisten tunteiden lisäämisestä ja vahvistamisesta on myös aivoille iloa. Entä miten mindfulness vaikuttaa palautumiseen- siitäkin puhuttiin.
Aineisto: Rauhoitun ja rauhoitan. Työelämän aivohuoltoa meditaation ja tunteiden säätelyn avulla.

AIVOT JA LIIKUNTA

Liikuntagerontologian professori Sarianna Sipilä johdatti aivojen ikääntymismuutosten kautta liikunnan ja aivojen yhteyksiin sekä tutkimushavaintoihin kognitiivisen ja kuntosaliharjoittelun merkityksestä. Liikunta kannattaa tältäkin kannalta katsottuna! Sipilä työskentelee gerontologian tutkimuskeskuksessa ja terveystieteiden laitoksella Jyväskylän yliopistossa. 
Aineisto: Aivot ja liikunta

KYNÄ KÄDESSÄ TAIDETTA AIVOILLE

Lounaan jälkeisestä vireydestä huolehti kuvataiteilija, taidekasvattaja Kirsimaria E. Törönen-Ripatti, joka esitteli taidekasvattaja Betty Edwardsin omatoimisesti sovellettavan metodin. Ruokailun jälkeisestä koomasta ei ollut tietoakaan, kun piirsimme kuvia, peilikuvia ja vasemmalla käsellä tehtyjä kuvia.
Aineisto: Taidetta aivoille – rentoudu, jumppaa aivoja ja paranna samalla piirtämisen taitoja

MINNA HUOTILAINEN JA AIVOJEN APUKEINOJA

Aivoteemaisten työpajavideoiden jälkeen Minna Huotilainen vastasi ryhmien kysymyksiin ja jatkoi omalla luennollaan. Uni, ravinto, liikunta ja liikahtelu, peilisolut ja niiden merkitys, keskeytysten vaikutus aivoihin ja osaamisen käyttöön.

Aineisto: Kognitiivista ergonomiaa ja muita apukeinoja aivoille

WP_20151203_004

YLE Etelä-Savon toimittaja Kalle Pallonen haastattelee Eliisa Kotroa ja Tuulevi Aschania hetkeä ennen seminaarin alkua (kuva: Anu Haapala)

LISÄTIETOJA HANKKEESTA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Aivovinkki 10. Tutkimusprofessori Minna Huotilainen tähtää mutkattomaan työntekoon

Aivot ja työ –seminaarin pääpuhujaksi olemme kutsuneet tutkimusprofessori Minna Huotilaisen. Huotilainen on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, joka tutkii ihmisen muistia, tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Hän työskentelee Aivot ja työ – tutkimuskeskuksessa, jossa kehitetään työelämää uusimman aivotutkimustiedon avulla. Tutkimushankkeissaan Huotilainen selvittää muun muassa kognition ongelmia esimerkiksi työuupumuksessa tai erityisen vaativassa tietotyössä. Lisäksi hän tutkii sikiö- ja vauva-aikaista muistia ja oppimista sekä musiikkiharrastuksen vaikutuksia aivotoimintaan.

Huotilaisen tavoitteena on, että jokainen voisi tehdä työtä innolla, ilman turhia hidasteita. Miten se onnistuisi käytännössä paremmin? Entä mitä tarkoittaa kognitiivinen ergonomia? Muun muassa niistä Huotilainen puhuu seminaarissa.

Kognitiivisella ergonomialla parempaa työhyvinvointia

Yksi Huotilaisen erityisosaamisalueista onkin kognitiivinen ergonomia, mikä tarkoittaa työn sekä työvälineiden, -ympäristöjen ja -tapojen yhteensovittamista ihmisen tiedonkäsittelykykyjen ja -rajoitusten kanssa. Ihmisen ja koneen yhteistyö ja työn tekemisen tavat ovat uusi tutkimusalue, jolla raotetaan ovea tulevaisuuteen. Huotilainen uskoo, että tietokoneista ja roboteista voi tulla ihmisille oikein hyviä työkavereita, kun ne suunnitellaan ihmisen ominaisuudet tuntien.

Musiikki tehostaa aivotyötä

Huotilainen tutkii Työterveyslaitoksella myös musiikin hyötyjä töissä. Hänen mukaansa musiikin kuuntelu ennen vaativaa henkistä ponnistelua parantaa keskittymiskykyä ja lisää mielenrauhaa. Musiikin tekeminen tai kuunteleminen voi myös vähentää työstressiä.

Huotilaisen mukaan musiikin harrastaminen ylipäänsä parantaa keskittymiskykyä ja muistia. Soittaminen ja laulaminen auttavat torjumaan pieniä aivovaurioita, joita vanheneminen väistämättä tuo mukanaan. Missä tahansa iässä aloitettu musiikkiharrastus tekee hyvää aivoille.

Vielä ehdit ilmoittautua 3.12. pidettävään Aivot ja työ -seminaariin kuuntelemaan Minna Huotilaista ja muita asiantuntijoitamme Mikkelin Kasarmin kampukselle.

Minna Huotilaisen esittely Työterveyslaitoksen sivuilla
Musiikki purkaa stressiä

Näppiksen äärellä olivat liiketalouden opiskelijat, Aivot ja työ -seminaaria valmistelevat  Miia Hämäläinen, Rosa Haikarainen, Henna Mikkonen & Elina Kylliäinen

LISÄTIETOJA HANKKEESTA JA SEMINAARISTA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

minna.huotilainen

 

Aivovinkki 9. Resilienssi on tärkeä työväline

IMG_1799Muistele, mitä tapahtuu, kun kuulet esimieheltäsi tai asiakkailtasi negatiivista palautetta. Romahtaako itsetuntosi saman tien, ja ajattelet olevasi huonompi kuin muut, vaiko uskotko itseesi ja tiedät, että tulet selviämään tilanteesta?

Ja resilienssi tarkoittaa…

Työelämän äkillisissä muutostilanteissa ihmisen minä joutuu koville. Siksi palautumistaidon kehittäminen on työhyvinvoinnin kannalta tärkeää. Resilienssi tarkoittaa stressinsieto-ja paineensietokykyä vaikeissa tilanteissa. Tämä kyky muodostuu seitsemästä eri ominaisuudesta, joita ovat asenne, itsetunto, keskittymiskyky, ajattelun joustavuus, sosiaalinen joustavuus, järjestelmällisyys ja toimintakyky.

Resilientti ihminen säilyttää tilanteen hallinnan odottamattomissa muutostilanteissa. Kun stressinsietokyky on vahva, hän ei lamaannu vastoinkäymisistä, vaan kääntää esteet vahvuudekseen.

Aivot toimivat parhaiten sallivassa ympäristössä

Psykologi Ville Ojasen mukaan 60 % ihmisen ominaisuuksista stressaantua ovat synnynnäisiä, mutta loppuja 40 %:a voi kehittää erilaisten harjoitusten avulla. Ensiksi on tärkeää poistaa tarpeettomat asiat mielestä ja keskittyä olennaiseen.

Kun ihminen saa työskennellä vapaassa ja sallivassa ilmapiirissä, hän pystyy toteuttamaan itseään paremmin. Seuraavan postauksen aihe voisikin olla se, kuinka me luomme työyhteisöön vapaata ja sallivaa ilmapiiriä ja samalla autamme aivojamme!

Linkkejä aiheeseen:
YLE: Vanhemmuus haastaa aivot
Resilienssin kehittäminen
Yllätysten hyödyllisyys ja resilienssi

Aiheesta kirjoittivat Aivot ja työ -seminaarin valmisteluissa mukana olevat liiketalouden opiskelijat Miia Hämäläinen, Rosa Haikarainen, Henna Mikkonen & Elina Kylliäinen

LISÄTIETOJA HANKKEESTA JA SEMINAARISTA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Aivovinkki 8. Armollisuus itselle on opittava taito

IMG_1124Usein kuulee sanottavan, että ”kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan”. Harvemmin asiaa tulee mietittyä niin päin, että kuinka itseään kohtelee. Myötätunnolla tarkoitetaan kykyä huomata kärsimystä sekä lievittää sitä. Muiden ihmisten virheistä aiheutuva paha mieli tunnistetaan ja sitä pyritään helpottamaan lohduttamalla. Kun itse tekee virheen, saattaa olla todella vaikea lohduttaa itseään. Tästä on kyse itsemyötätunnossa.

Opintopsykologina ja mindfulness-ohjaajana työskentelevän Mari Rauhalan sanoja lainaten – Jos haluat muuttaa jotain, tiedosta ensin, miten asiat konkreettisesti ovat. Tähän kiteytyy itsemyötätunnon perusajatus. Paha olo täytyy ensin huomata, jotta siihen voi puuttua.

Mihin tarvitsemme itsemyötätuntoa?

Vaikeat hetket ja ahdistuneisuus aiheuttavat helposti pahoinvoinnin kierteen, joka jatkuu ja aiheuttaa lisää ongelmia. Turhan kriittinen suhtautuminen itseään kohtaan saa lannistumaan pienistäkin vastoinkäymisistä. Tällöin on vaikea lannistuessaan nostaa pää ylös ja jatkaa eteenpäin. Itsemyötätuntoinen ihminen selviää tilanteesta helpommin, sillä hän sietää vastoinkäymisiä paremmin ja on armollisempi itseään kohtaan.

Itseään tulee kohdeltua vaikeina hetkinä ankarasti, koska petymme herkästi omaan toimintaamme. Itsemyötätunnon taito auttaa katkaisemaan stressin kierteen ja vähentämään perfektionismin taipumusta. Kaikessa ei tarvitse eikä voi olla täydellinen. Myöskään epäonnistumisia ei tule pelätä, koska jokainen tekee virheitä. Itsemyötätunto on jokaisen opittavissa ja kehitettävissä oleva taito.

Lisää Mari Rauhalan ajatuksia AIVOT JA TYÖ – seminaariin luennolla Mikkelin ammattikorkeakoulun Kasarmin kampuksella 3.12.2015.

LUE LISÄÄ
Itsemyötätunto
Itsemyötätunto, Mari Rauhalan sivut

Mari Rauhalaa jututtivat ja aiheesta kirjoittivat liiketalouden opiskelijat Miia Hämäläinen, Rosa Haikarainen, Henna Mikkonen & Elina Kylliäinen

IMG_1185

LISÄTIETOJA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Aivovinkki 7. Huomioi myös aivojesi ergonomia

Yhä useammat työtehtävät vaativat nykyään tietoteknisiä taitoja. Tämä niin sanottu tietotyö siis lisääntyy joka alalla ja asettaa uusia haasteita työelämään. Uudenlaiset työtehtävät, laitteet, järjestelmät ja tilanteet voivat kuormittaa aivoja tarpeettomasti. Tietotekniikan kuitenkin tulisi olla työn apuväline, ei kuormitusta aiheuttava ja työtä hidastava tekijä. Sen vuoksi työpaikalla tulisikin huolehtia myös henkilöstön kognitiivisesta ergonomiasta. Se tarkoittaa työn sekä työvälineiden, -ympäristöjen ja -tapojen yhteensovittamista ihmisen tiedonkäsittelykykyjen ja -rajoitusten kanssa.

Työn ei pidä kuormittaa tarpeettomasti

Työn ja järjestelmien suunnittelussa otetaan usein huomioon ainoastaan ihmisen fyysiset rajoitteet, kuten se, että ihmisellä on korkeintaan kaksi kättä. Tiedonkäsittelyn ominaispiirteet puolestaan jäävät usein vähälle huomiolle, jolloin ihmisen aivoilla saattavat kuormittua liikaa ja työntekijä altistuu virheille. Kognitiivisen ergonomian kautta pyritään vähentämään inhimillisiä virheitä, vähentämään häiriötekijöitä ja sopeuttamaan työn vaatimukset järkeviksi.

Kognitiivinen kuormittuminen on aina yksilöllistä

Jokainen ihminen kokee kognitiivisen kuormittumisen eri tavalla, eikä siihen vaikuta vain työympäristö ja työn määrä. Myös tunteet, motiivit, persoonallisuus ja tapa suhtautua vastoinkäymisiin sekä ihmisen fyysinen terveys vaikuttavat siihen, kuinka ihmisen aivot kuormittuvat työnteosta. Yksilöllisyydelle tuleekin antaa tilaa ja mahdollistaa työtehtävien suorittaminen yksilölliseen tahtiin ja tyyliin, mikä usein tehostaa työntekoa.

Lisää asiaa kognitiivisesta ergonomiasta AIVOT JA TYÖ- seminaarissa 3.12.2015 Mikkelin ammattikorkeakoulun Kasarmin kampuksella. Teemasta puhuu tutkimusprofessori Minna Huotilainen Työterveyslaitokselta.

Aiheesta kirjoittivat liiketalouden opiskelijat
Miia Hämäläinen, Rosa Haikarainen, Henna Mikkonen & Elina Kylliäinen

Lisätietoa löytyy myös
Terveenä työssä -internetsivustolta sekä Muistiliiton sivuilta.

20151108_135239[1]

LISÄTIETOJA
Tuulevi Aschan
Projektipäällikkö, Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Aivovinkki 6. Aivoruokana vesi

DSCN7854Päätä särkee, keskittymiskyky reistailee ja muisti katkeilee. 
Säilyttääksemme työtehokkuutemme, meidän täytyy pystyä keskittymään. Vedenjuonti auttaa pysymään pirteänä ja säilyttämään keskittymiskyvyn. Elimistömme menettää vettä noin 2,5-3 litraa päivässä. Menetetty vesi täytyy korvata, jotta nestetasapainomme säilyy. Vettä tulisikin juoda noin 2 litraa päivässä.

Riittävä ja säännöllinen veden juonti pitää aivot virkeänä

Aivoistamme 85 % on vettä. Aivot tuntevat nestetasapainon heilahtelun, sillä nestevajaus aiheuttaa aivojen energiatuotannon laskua. Tutkijoiden mukaan jo 1-2 % nestetasapainon lasku heikentää suorituskykyä ja aiheuttaa väsymystä. Tiesitkö, että ennen kun alat tuntea janontunnetta elimistösi kärsii jo nestevajauksesta? Ihmisen tuntiessa janoa, hänen elimistönsä nestevajaus on 0,8-2 % painosta. Vesipullon mukana pitäminen on helppo tapa lisätä nesteen nauttimista. Jos pelkän veden juonti ei nappaa, sitä voi maustaa esimerkiksi sitruunalla tai limellä.

Muista veden juonti osana aivoruokaa! Tule kuulemaan lisää aivoruuasta Mikkelin Kasarmin kampukselle 3.12. avoimeen ja maksuttomaan Aivot ja työ – seminaariin!

Lisää luettavaa
Miksi vesi?
Vesi ja henkinen suorituskyky
Vesi ja fyysinen suorituskyky

Aiheesta kirjoittivat liiketalouden opiskelijat
Miia Hämäläinen, Rosa Haikarainen, Henna Mikkonen & Elina Kylliäinen

LISÄTIETOJA
Tuulevi Aschan
Projektipäällikkö, Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari