Aika digittää – näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen – opas julkaistu

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa (ESR) edistettiin erityisryhmien nuorten osallisuutta järjestämällä mediavaikuttamistyöpajoja 15-29-vuotiaille, pilotoimalla vertaisoppimiseen pohjautuvaa virtuaalisen läksytuen mallia, tuottamalla selkokielisiä sekä viittomakielisiä sisältöjä ja kehittämällä erityisryhmien nuorten huomioimista järjestötoiminnassa. Osallisuuden edistämisessä oli useita tavoitteita ja siihen osallistui monia eri toimijoita esimerkiksi oppilaitoksista, kirjasto-, järjestö-, ja nuorisoalalta.

Elokuussa päättyvän hankkeen lopputuotoksena on nyt julkaistu opas: Aika digittää – näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen. Julkaisu on kaksiosainen ja koostuu artikkelikokoelmasta sekä hankkeessa kehitettyjä digitaalisuutta soveltavia mediavaikuttamisen menetelmiä esittelevästä osiosta. Artikkeliosan tekstit kertovat hankkeessa tehdystä työstä ja niissä avataan erityisryhmien nuorten mediankäyttöä, mediakasvatusta sekä mediavaikuttamista.

kansikuva

 

 

Oppaan kohderyhmää ovat nuorten kanssa työskentelevät, monialaisesti. Julkaisun avulla avataan erityisryhmien nuorten mediankäyttöä ja sitä, kuinka media voidaan valjastaa kaikkien nuorten vaikuttamiseen.

Opas on digitaalinen ja se sisältää myös muutamia videoita. Julkaisuun on mahdollista virittäytyä oheisen esittelyvideon kautta.

Julkaisu tuotettiin osana Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanketta (ESR). Hankkeen keskeisenä tavoitteena on erityisryhmien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallisuuden edistäminen mediaa ja digiajan kanavia hyödyntäen

Advertisements

Mediaklubi Iiriksessä 13.-14.5.2017

ERNOD-hankkeen viimeisimpien joukossa oleva mediaklubi näkövammaisille nuorille järjestettiin Iiriksessä Näkövammaisten liitossa 13.-14.5.2017. Järjestäjinä olivat ERNOD-hankkeen toteuttajatahot: Suomen Nuorisoseurat, Mikkelin ja Kouvolan kaupunginkirjastot sekä  yhteistyökumppanina Näkövammaisten liitto. Keskeisenä näkökulmana oli vaikuttaminen nuorille tärkeisiin asioihin. Mediatuotosten aiheet nuoret saivat valita vapaasti kiinnostuksensa mukaan. Mediaklubi näkövammaisille nuorille oli yksi ERNOD-hankkeen mediavaikuttamistyöpajoista, jossa tuotettiin erilaisia mediasisältöjä.

Kävimme Näkövammaisten liitossa keskustelemassa etukäteen nuorisotoimen suunnittelijan ja yhden “aktiivisen” (paljon nuorisotoimintaan osallistuvan) nuoren kanssa, millaisia tarpeita nuorilla olisi. Mediaklubi pohjautui tämän keskustelun pohjalta seuraviin tarpeisiin: Näkövammaisten nettiäänilehti Nyöriin tarvittiin lisää tekijöitä. Juttujen tekemiseen toivottiin “koulutusta”. Nuorisotoimen suunnittelija oli kerännyt etukäteen tietoa, ovatko nuoret kiinnostuneita tekemään radio- vai lehtijuttuja. Olimme pitäneet “laitteiden testaus-illan”, jossa selvitimme, millaisia mediamuotoja nuoret käyttävät, ja millaisilla laitteilla heidän on helpointa työskennellä. Testausillassa oli eri nuoret, kuin itse pajassa. Näissä puitteissa syntyi viikonlopun mittainen mediaklubi.

Nuoret pääsivät kokeilemaan podcast-juttujen tekemistä ja videon tekemistä. Juttujen tekemisestä, äänimaailmoista, juttutyypeistä ja rakenteista kävi luennoimassa Ylen toimittaja Eero Mäntymaa. Itäkeskuksen kauppakeskus Itiksen ohikulkijat saivat osallistua mediaklubiin gallupin muodossa. Nuoret oppivat tekemään äänimaailmoja, haastatteluja sekä editointia. Viikonlopun aikana syntyi podcast-juttuja sekä haastatteluja, joiden aiheena oli mediaklubi ja Näkövammaisten liiton leirit. Lisäksi tehtiin gallup Suomen jääkiekkojoukkueen menestyksestä. Haastateltavat olivat sekä mediaklubiin osallistuneita nuoria että satunnaisia ohikulkijoita kauppakeskus Itiksessä. Viikonlopun aikana syntyi myös nuoren kuvaus teknologiasta ja välineistä, joita hän käyttää. Lisäksi toteutettiin videojuttu sosiaalisesta mediasta ja sen vaikutuksista ihmisten kommunikointiin.  Tämä video sisälsi kommunikoinnin vertailua ennen ja nyt, ja se oli tehty kerronnallisessa ja pohdiskelevassa muodossa. Yksi nuori teki myös lehtiartikkelin EU:n moninaisuudesta, vaiheista ja vaikutuksista.

Tuotokset löytyvät linkistä: http://mediaviikonloppu.blogspot.fi/

Mediaklubin tavoitteet olivat klubien tapaan seuraavat: Nuorten mediataitojen vahvistaminen, mediakasvatus, yhdenvertaisten osallistumis-ja vaikuttamismahdollisuuksien esille nostaminen. Oman äänen kuuluviin saaminen.

 

Tuike Merisaari
Suomen Nuorisoseurat ry

Kirjoittaja osallistui sekä mediaklubin suunnitteluun että toteutukseen yhdessä muiden nuorten kanssa. 

 

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

Näkökulma: Saavutettavuus näkövammaisen käyttäjän kannalta

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Internetin sujuva käyttö ja hyvä saavutettavuus ovat osallisuuden edellytyksiä. Internetin käytön saavutettavuus tarkoittaa näkövammaisen kannalta vastausta kysymykseen: Kuinka hyvin ja helposti näkövammainen käyttäjä pystyy hakemaan tietoa ja käyttämään internetiä? Hyvä saavutettavuus näkövammaisen kannalta edellyttää muun muassa:

  • Sivujen selkeää rakennetta sekä grafiikan poisjättämistä.
  • Sivut eivät saisi olla javapohjaisia, sillä erikoisruudunlukuohjelma ei pysty lukemaan niitä silloin.
  • Mikäli sivuilla on grafiikkaa, erikoisruudunlukuohjelma sekä tietokoneeseen kytkettävä pistekirjoitusnäyttö menevät sekaisin. Tämän takia sivujen pitäisi olla tekstimuotoisia (pdf, word, rtf, html).

Selkeä sivuston rakenne auttaa näkövammaista löytämään haluamansa tiedon kätevästi. Mitä paremmin sivut ovat luettavissa, sitä helpommin näkövammainen käyttäjä on mukana tietoyhteiskunnassamme. Hyvä saavutettavuus ja internet-sivujen esteettömyys lisäävät näkövammaisen käyttäjän yhdenvertaisuutta internetin käyttäjänä. Selkeärakenteisilta sivuilta tiedot löytyvät helposti, sekavarakenteisilta vaikeasti.

Mitkä sivut ovat saavutettavia näkövammaiselle?

Seuraan esimerkiksi seuraavia nettisivuja: Ylen uutiset, Wikipedia, Ilmatieteenlaitoksen sää sekä HSL-aikataulut. Nämä sivut ovat esteettömiä. Esteetön uutisten ja säätietojen seuraaminen osallistaa tietoyhteiskunnassa mukanaoloon. Aikataulujen  esteettömyys tuo yhdenvertaisen mahdollisuuden katsoa itselleen sopivan raitiovaunun lähtöajan ilman näkevän apua. Wikipedian esteettömyys mahdollistaa tiedon etsimisen yhdenvertaisesti.

Nämä sivut ovat hyviä esimerkkejä esteettömistä ja saavutettavista sivuista. Saavutettavat ja esteettömät sivut asettavat näkövammaiset käyttäjät yhdenvertaiseen asemaan muiden käyttäjien kanssa.

Esimerkki: Säätiedotuksen voin katsoa Ilmatieteenlaitoksen sivuilta yhdenvertaisesti silloin kun tietoa tarvitsen, ilman näkevän apua. Kun Ylen uutissivut ovat esteettömiä, pysyn ajantasalla yhteiskunnallisista tapahtumista ja osallistuminen yhteiskunnallisiin keskusteluihin on mahdollista. Wikipedian kautta löydän sen esteettömiltä sivuilta minua kiinnostavia tietoja silloin kun haluan. Aikataulujen esteettömät ja saavutettavat sivut mahdollistavat osallistumiseni päätökseen, millä raitiovaunulla lähden.

Esimerkeissä korostuu yksi tärkeä näkökulma: Riippumattomuus näkevien avusta. Esteettömiä ja saavutettavia sivuja pystyn seuraamaan ilman näkevien apua silloin, kun haluan. Tämä on yhdenvertaista osallisuutta.

Tuike Merisaari
Suomen Nuorisoseurat

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen digiajan monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa on edistetty saavutettavuutta ja osallisuutta sekä mediavaikuttamisen menetelmin järjestetyissä mediaklubeissa että erilaisin materiaalein ja viitottujen selkokielisten verkkosisältöjen kautta. Tuike suunnittelee ja toteuttaa mediaklubin näkövammaisille nuorille keväälle 2017.

ERNOD edistää Ihmisten Internetiä ja tasavertaisia osallistumismahdollisuuksia

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Viikko 6 (6.-12.2.) on valtakunnallinen mediataitoviikko, jonka teemana on vuonna 2017 Ihmisten internet. Ihmisten Internet -teemaviikko kannustaa kaikkia osallistumaan yhdenvertaisemman ja paremman Internetin edistämiseen, mikä on myös ERNOD-hankkeen keskeinen tavoite. Hankkeessa toimitaan sähköisissä ympäristöissä: toisaalta pyritään saamaan usein valtamediassa hiljaiseksi jäävien ääni kuuluville mediavaikuttamisen menetelmillä ja toisaalta lisätään erityisnuorten osallisuuden mahdollisuuksia muun muassa selko- ja viittomakielisten materiaalien julkaisemisella.

ERNOD-hanke osallistuu mediataitoviikkoon blogipostaussarjalla, jossa avataan Ihmisten Internetiä eri näkökulmista. Kaikki kirjoittajat työskentelevät ERNOD-hankkeessa.

Maanantaina 6.2. blogipostaussarjan avaa Juha Oksanen (Humanistinen ammattikorkeakoulu) viittomakielisellä videoblogilla, jossa hän pohtii Internetin käyttöä viittomakielisten nuorten näkökulmasta. Tiistaina 7.2. aihetta puolestaan lähestytään näkövammaisten nuorten näkökulmasta Suomen Nuorisoseurat ry:ssä työskentelevän Tuike Merisaaren kirjoituksessa.    

Puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä. Tämän vuoksi Ihmisten Internetissä tulee huomioida myös se, että tietoa on selkokielelle mukautettuna tarjolla. Selkokieltä osallisuuden ja saavutettavuuden edistämisessä pohtii omassa kirjoituksessaan Hanna-Kaisa Turja Humanistisesta ammattikorkeakoulusta keskiviikkona 8.2.

Internet tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia digitaaliseen sisällöntuotantoon, mistä esittelemme muutamia esimerkkejä torstaina 9.2. ERNOD-hankkeessa mukanaolevien kirjastotoimijoiden toimesta. Mikkelin kaupunginkirjaston projektityöntekijä Virpi Lahdensuo esittelee omassa blogikirjoituksessaan digitarinoita tarinankerronnan ja vaikuttamisen välineenä. Kouvolan kaupunginkirjaston projektityöntekijä Tuomo Mannonen puolestaan kuvailee, kuinka rap-musiikki taipuu mediakasvatuksen menetelmäksi. Nämä blogikirjoitukset ovat esimakua kevään aikana julkaistavasta menetelmäoppaasta, joka käsittelee mediavaikuttamisen menetelmiä ja erityisnuorten kanssa tehtävää mediakasvatustyötä monista eri näkökulmista. 

Internetiä ei ole ilman ihmisiä. Vaikka Internetistä puhuttaessa usein korostuu erilaiset laitteet ja tekniikka, pohjautuu sen voima ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Internetistä vuorovaikutuksen mahdollistajana kirjoittaa Sanna Lappalainen (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu) perjantaina 10.2. 

Blogipostaussarjan lisäksi juhlistamme valtakunnallista mediataitoviikkoa seuraavilla tapahtumilla Mikkelissä:  

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

ERNOD kävi kysymässä: Mitä on saavutettava vinkkaus?

ERNOD -hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää erityisryhmien kohtaamista ja ohjaamista kirjastossa. Konkreettisesti tähän tavoitteeseen vastataan koulutustoimin. Torstaina 20.10.2016 ERNOD pääsi mukaan kirjavinkkareille suunnattuun koulutustilaisuuteen viemään asiaa askeleen eteenpäin.

Tilaisuudessa osallistujat tarkastelivat saavutettavuutta ohjatusti pienryhmissä, digitaalisin toiminnallisin menetelmin. Käytössä oli ipadit ja virtuaaliseinä Padlet, jonne pääsee osallistujaksi ja sisällön tuottajaksi QR-koodin skannaamalla. Näin osallistujat saivat pienen maistipalan siitä, kuinka digitaalisuutta voi hyödyntää matalalla kynnyksellä ryhmätöissä.

ERNOD esitti osallistujille muutamia kysymyksiä, joiden kautta muodostettiin yhteistä käsitystä siitä, mitä on ja mitä voisi olla saavutettava vinkkaus. Kysymykset olivat: 1) Mitä saavutettava vinkkaus on? 2) Mitä se voisi tulevaisuudessa olla? 3) Kuinka voitte käytännön vinkkaustyössänne edistää saavutettavuutta?

Työskentelyn aikana nousi esiin useamman ryhmän äänellä jalkautuva toiminta, jota pidettiin yhtenä konkreettisena suuntana, johon myös tulevaisuuden vinkkaustyössä voisi kiinnittää huomiota saavutettavuuden parantamiseksi. Erilaiset PopUp-vinkkaushetket, videoidut toteutukset sekä eri aisteja hyödyntävä toiminta voisivat osallistujien mukaan olla tapoja tehdä vinkkauksesta saavutettavaa. Myös vertaisvinkkaajista puhuttiin.

Ohjaamisen ja kohtaamisen kannalta tuotiin esiin mm. tärkeä huomio siitä, että työtä tehdään omalla persoonalla. Kollegoja kannustettiinkin tuoreeltaan; “ole oma itsesi”. Se on ilman muuta lähtökohta, jota ei tässäkään viitekehyksessä sovi unohtaa! Nämä ja muut ryhmien tuottamat sisällöt ja pohdituttaneet teemat löydät oheisen linkin taka: https://padlet.com/mediaklubit/saavutettava_vinkkaus

Tilaisuudesssa myös ERNOD pääsi harjoittamaan vinkkaustoimintaa ja vinkkasi osallistujille Yleisten kirjastojen saavutettavuussuosituksen (Kuntaliitto) sekä Celian “Millainen on saavutettava kirjasto” -ideadiat. Näihin löytyy linkit yllä olevasta koulutusmateriaalista.

kuvakaappaus-yleisten-kirjastojen

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

ERNOD-hanke