Aika digittää – näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen – opas julkaistu

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa (ESR) edistettiin erityisryhmien nuorten osallisuutta järjestämällä mediavaikuttamistyöpajoja 15-29-vuotiaille, pilotoimalla vertaisoppimiseen pohjautuvaa virtuaalisen läksytuen mallia, tuottamalla selkokielisiä sekä viittomakielisiä sisältöjä ja kehittämällä erityisryhmien nuorten huomioimista järjestötoiminnassa. Osallisuuden edistämisessä oli useita tavoitteita ja siihen osallistui monia eri toimijoita esimerkiksi oppilaitoksista, kirjasto-, järjestö-, ja nuorisoalalta.

Elokuussa päättyvän hankkeen lopputuotoksena on nyt julkaistu opas: Aika digittää – näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen. Julkaisu on kaksiosainen ja koostuu artikkelikokoelmasta sekä hankkeessa kehitettyjä digitaalisuutta soveltavia mediavaikuttamisen menetelmiä esittelevästä osiosta. Artikkeliosan tekstit kertovat hankkeessa tehdystä työstä ja niissä avataan erityisryhmien nuorten mediankäyttöä, mediakasvatusta sekä mediavaikuttamista.

kansikuva

 

 

Oppaan kohderyhmää ovat nuorten kanssa työskentelevät, monialaisesti. Julkaisun avulla avataan erityisryhmien nuorten mediankäyttöä ja sitä, kuinka media voidaan valjastaa kaikkien nuorten vaikuttamiseen.

Opas on digitaalinen ja se sisältää myös muutamia videoita. Julkaisuun on mahdollista virittäytyä oheisen esittelyvideon kautta.

Julkaisu tuotettiin osana Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanketta (ESR). Hankkeen keskeisenä tavoitteena on erityisryhmien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallisuuden edistäminen mediaa ja digiajan kanavia hyödyntäen

Näkökulma: Saavutettavuus näkövammaisen käyttäjän kannalta

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Internetin sujuva käyttö ja hyvä saavutettavuus ovat osallisuuden edellytyksiä. Internetin käytön saavutettavuus tarkoittaa näkövammaisen kannalta vastausta kysymykseen: Kuinka hyvin ja helposti näkövammainen käyttäjä pystyy hakemaan tietoa ja käyttämään internetiä? Hyvä saavutettavuus näkövammaisen kannalta edellyttää muun muassa:

  • Sivujen selkeää rakennetta sekä grafiikan poisjättämistä.
  • Sivut eivät saisi olla javapohjaisia, sillä erikoisruudunlukuohjelma ei pysty lukemaan niitä silloin.
  • Mikäli sivuilla on grafiikkaa, erikoisruudunlukuohjelma sekä tietokoneeseen kytkettävä pistekirjoitusnäyttö menevät sekaisin. Tämän takia sivujen pitäisi olla tekstimuotoisia (pdf, word, rtf, html).

Selkeä sivuston rakenne auttaa näkövammaista löytämään haluamansa tiedon kätevästi. Mitä paremmin sivut ovat luettavissa, sitä helpommin näkövammainen käyttäjä on mukana tietoyhteiskunnassamme. Hyvä saavutettavuus ja internet-sivujen esteettömyys lisäävät näkövammaisen käyttäjän yhdenvertaisuutta internetin käyttäjänä. Selkeärakenteisilta sivuilta tiedot löytyvät helposti, sekavarakenteisilta vaikeasti.

Mitkä sivut ovat saavutettavia näkövammaiselle?

Seuraan esimerkiksi seuraavia nettisivuja: Ylen uutiset, Wikipedia, Ilmatieteenlaitoksen sää sekä HSL-aikataulut. Nämä sivut ovat esteettömiä. Esteetön uutisten ja säätietojen seuraaminen osallistaa tietoyhteiskunnassa mukanaoloon. Aikataulujen  esteettömyys tuo yhdenvertaisen mahdollisuuden katsoa itselleen sopivan raitiovaunun lähtöajan ilman näkevän apua. Wikipedian esteettömyys mahdollistaa tiedon etsimisen yhdenvertaisesti.

Nämä sivut ovat hyviä esimerkkejä esteettömistä ja saavutettavista sivuista. Saavutettavat ja esteettömät sivut asettavat näkövammaiset käyttäjät yhdenvertaiseen asemaan muiden käyttäjien kanssa.

Esimerkki: Säätiedotuksen voin katsoa Ilmatieteenlaitoksen sivuilta yhdenvertaisesti silloin kun tietoa tarvitsen, ilman näkevän apua. Kun Ylen uutissivut ovat esteettömiä, pysyn ajantasalla yhteiskunnallisista tapahtumista ja osallistuminen yhteiskunnallisiin keskusteluihin on mahdollista. Wikipedian kautta löydän sen esteettömiltä sivuilta minua kiinnostavia tietoja silloin kun haluan. Aikataulujen esteettömät ja saavutettavat sivut mahdollistavat osallistumiseni päätökseen, millä raitiovaunulla lähden.

Esimerkeissä korostuu yksi tärkeä näkökulma: Riippumattomuus näkevien avusta. Esteettömiä ja saavutettavia sivuja pystyn seuraamaan ilman näkevien apua silloin, kun haluan. Tämä on yhdenvertaista osallisuutta.

Tuike Merisaari
Suomen Nuorisoseurat

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen digiajan monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa on edistetty saavutettavuutta ja osallisuutta sekä mediavaikuttamisen menetelmin järjestetyissä mediaklubeissa että erilaisin materiaalein ja viitottujen selkokielisten verkkosisältöjen kautta. Tuike suunnittelee ja toteuttaa mediaklubin näkövammaisille nuorille keväälle 2017.