ERNOD loppusuoralla: kuulumisia ja pohdintoja hankkeen päättötapahtuman jälkeen

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanke (ERNOD) järjesti päättötapahtumaan 8.8. Mikkelin pääkirjastolla. Koolla oli monialainen joukko nuorten kanssa toimivia ammattilaisia. Tapahtuman ideana oli tarjota katsaus siihen, mitä hankkeessa on tehty. Osallistujille tarjoutui mahdollisuus ottaa haltuun elämyksellisellä tavalla hankkeessa kehitettyjä mediavaikuttamisen menetelmiä. Tavoitteena oli saattaa toisilleen monilta osin vieraatkin osallistujat uuden oppimisen kokemuksen äärelle toistensa ammatillisiin vahvuuksiin ja yhteistyöhön tukeutuen, ja tällä tavalla inspiroitumaan digitaalisesta osallisuutta edistävästä työskentelystä. Hankkeessa vahvana punaisena lankana kulkenut kolmannen työn ajatus (ks. Purhonen 2017) tehtiin tällä tavalla näkyväksi. Ehkä näin toimien osallistujat löysivät joitakin uusia ajatuksia ammattien rajapinnoilta nuorten kanssa tehtävään työhön. Erään ryhmän kiteytys opitusta ”Tässä ryhmässä tämä oli luontaista ja helppo tapa toimia” voidaankin ajatella laveammin. Kenties se kuvaa juuri sellaista tilannetta, jossa on syntynyt oivallus lisäresurssista, joka toisten ammatilliseen osaamiseen ja yhteistyöhön luottamalla syntyy. Hankkeen aikana näitä kokemuksia on saatu erilaisissa kokoonpanoissa kokea.

Digitaalisuutta hyödyntävien menetelmien kanssa työskennellessä tarvitaan luottamusta. Aina ei tarvitse itse tietää, osata tai edes onnistua. Digiaikaan sovitellussa kokeilemisen kulttuurissa prosessi jonkun tekemisen äärellä on jo itsessään arvokasta. Parhaimmillaan yhdessä työskentely antaa lisää ammatillisia valmiuksia ja yhteistyötaitoja sekä uskallusta ja rohkeutta luottaa kanssakulkijoihin.

Hankkeen aikana mediavaikuttamisen menetelmien pilotoinnissa on iloittu nuorten kanssa toimivien ammattilaisten vertaisoppimiskokemuksista. Myös päättötapahtuman osallistujien päivää siivitti vahva vertaisoppimiskokemus. Erään työryhmän sanoilla iltapäivän aikana opittiin yhdessä mm. ”erilaisia keinoja vaikuttamiseen, mielipiteiden keräämiseen, mielenkiinnon herättämiseen”. Nämä ovat asioita, joita hankkeen aikana pilottiryhmissä toimineet nuorten kanssa työskentelevät ovat myös nimenneet oppineensa.

Päättiskuva

Erityisryhmien nuorten mielipiteet eivät aina tule kuulluiksi, joten uusia menetelmiä tarvitaan. Hankkeen aikana kehitetyt menetelmät (ks. päättöjulkaisu) sopivat erityisryhmien kanssa työskentelyn ohella toki myös monenlaisten muidenkin ryhmien kanssa työskentelyyn. Olipa ryhmä mikä tahansa, tarvitaan ohjausta, joka huomioi ryhmän ja siinä olevien yksilöiden erityispiirteet. Esteettömällä ohjauksella voidaan madaltaa ja poistaa osallistumisen esteitä, esimerkiksi sellaisia, jotka liittyvät nuoren ennakkoluuloihin omista kyvyistä ja mahdollisuuksista tehdä ja toimia digitaalisuutta hyödyntäen.

Tapahtuman työskentelyn aikana monia ryhmiä puhututtivat myös digilaitteet ja niiden käyttöön liittyvät haasteet erilaisissa tehtävissä. On inhimillistä ajatella, että teknologia ja sen monet mahdollisuudet uutuuttaan hämmentävät. On myös tarpeellista nostaa näitä asioita esiin ja pohtia yhdessä, mitkä tutut asiat pysyvät, vaikka välineet ja aika muuttuu. Yksi tällainen asia on vuorovaikutus. Sitä on ja tarvitaan edelleen, kun tehdään töitä ihmisten kanssa. Hankkeen aikana toteutetuissa mediavaikuttamistyöpajoissa on ollut hienoa huomata, kuinka pian mediataidot karttuvat ja kuinka hyvin sen jälkeen on löytynyt uusia tapoja hyödyntää laiteita, menetelmiä ja mediaa. Tapahtuman osallistujien kiteytys siitä, että ”laitteet eivät yksin riitä vaan tarvitaan vuorovaikutusta” onkin oiva muistutus oleellisesta. Osallisuuteen ja sen edistämiseen kytkeytyy vahvasti ihmisten välinen kanssakäyminen.

Digiajan osallisuuden edistämistä onkin mielekästä lähteä ajattelemaan asiaa kokonaisvaltaisesti. Hankkeen aikana laitteiden ja sovellutusten käytön harjoittelu on ollut luonteva osa digitaalisuutta hyödyntävien menetelmien avulla toteutettua ryhmätoimintaa. Tästä tapahtuman osallistujat saivat omakohtaisen kokemuksen. Hankkeen aikana vastaavalla tavalla toimimalla on luotu mahdollisuuksia edistää vuorovaikutusta, joka tukee suurempia tavoitteita, kuten yhdenvertaisuuden edistämistä.

Digiajan osallisuuden voidaan ajatella toteutuvan erilaisissa kokemusympäristöissä. Ne vaihtuvat ja muokkautuvat tiuhaan. Näin ollen jatkuvan ihmettelyn periaatteen omaksuminen osaksi omaa toimintaa voisi olla monella tapaa hyödyllistä. Hankkeen aikana on ollut antoisaa huomata, että aktiiviselle ihmettelylle antautumalla on saatu kokea erityisryhmien mediakasvatuksesta paljon enemmän kuin uskalsimme kuvitella.

Päättötapahtumassa esillä ollut hankkeemme toinen pilotoinnin osa-alue, virtuaalinen läksytuki, voidaan nähdä mediavaikuttamistyöpajojen ohella hyvänä esimerkkinä siitä, mitä digiajan osallisuus voi yksittäiselle nuorelle tarkoittaa. Pilotoinnin aikana maahanmuuttajataustaisten nuorten ja ohjaukseen osallistuneiden muiden nuorten väliset kohtaamiset jättivät jäljet, jotka kantavat elämässä eteenpäin. Merkityksiä syntyi kohtaamisissa; kokemus siitä, että on tullut kohdatuksi ja että on itse uskaltanut kohdata.

Kentien virtuaalisen läksytuen pilottimatkalta kuultujen ja videoina nähtyjen kokemusten siivittäminä innostus kokeilla jotakin itselle täysin uutta digitaalisuutta hyödyntävää pedagogista menetelmää kasvaa tapahtumaan osallistuneiden keskuudessa entisestään. Haluammekin kannustaa miettimään, mitä juuri sinä voisit näistä esitellyistä digiajan osallisuutta edistävistä tavoista viedä mukana omaan arkeesi? Ehkä innostut kokeilemaan jotakin esiteltyä toimintatapaa, tai muokkaamaan esiteltyä johonkin täysin uuteen tarkoitukseen!

Digitaalisuuden hyödyntäminen tällaisenaan on tätä päivää, huomenna se voi olla jo jotakin muuta. Selvää kuitenkin on, että me teemme yhdessä sen, miltä huominen näyttää. Siksi on myös tärkeää ottaa eri toimintaympäristöissä nuoria kohtaavien ammattilaisten ohella nuoret mukaan heille järjestettävän toiminnan suunnitteluun. Näin toteutus voisi parhaimmillaan olla nuorille mielekäs; heidän ja tulevan huomisen näköinen. Lisäksi kannattaa käyttää aikaa saavutettavuuden näkökulman tarkasteluun läpileikkaavasti kaikessa toiminnassa.

Päättötapahtuman lopuksi kuulimme saavutettavuuden edistämiseen liittyvästä pilotoinnista. Siihen liittyen hankkeessa on tehty esimerkiksi selko- ja viittomakielistä sisällöntuotantoa eri toimijoiden verkkosivuille, kuten esimerkiksi hankkeen sidosryhmiin kuuluneelle Mediakasvatusseuralle. Tapahtuman osallistujille avattiin muutamia konkreettisia esimerkkejä, millä tavalla saavutettavuutta voi parantaa. Esimerkiksi kirjastojen infomateriaalia on tuotettu viittomakielellä, mikä lisää kielellisen erityisryhmän mahdollisuuksia saada verkkopalveluja äidinkielellään.

Hankkeemme kiittää kaikkia päättötapahtumaan osallistuneita sekä muita hankematkan varrella mukana olleita yhteistyöstä. Toivomme hankkeen tuottaman päättöjulkaisun inspiroivan käyttämään ja edelleen kehittämään menetelmiä, joilla jokainen nuori voi saada äänensä kuuluville ja tulla paremmin huomioiduksi arjessaan.

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen -hanke

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

Advertisements

Opinnäytetyö: Virtuaalinen läksytuki maahanmuuttajaryhmän osallisuuden edistämisessä

 

Läksytuki (1)

Sain mahdollisuuden tehdä yhteisöpedagogiopintoihini kuuluvan opinnäytetyön ERNOD-hankkeelle. Idea opinnäytetyöstä hahmoittui viime kesänä, jolloin suoritin harjoitteluani kyseisessä hankkeessa. Tarkoitukseni opinnäytetyössä oli tuoda esille virtuaalisen läksytuen piloitointiin osallistuvien maahanmuuttajataustaisten nuorten omia kokemuksia. Tavoitteeni oli myös tuoda esille tekijöitä, jotka nuorten mukaan edistivät heidän osallisuuttaan.  Opinnäytetyötä varten keräsin nuorten kokemuksia teemahaastattelumenetelmän avulla. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi maahanmuuttajataustaista nuorta.

Nuoret kokivat läksytuen pääasiassa positiivisena kokemuksena, jonka avulla nuoret kokivat saaneensa apua vaikeilta tuntuviin asiohin sekä mahdollisuuden kohdata toisen opiskelijan. Parhainta läksytuessa nuorten mukaan oli se, että he saivat miettiä vaikeilta tuntuvia asioita toisen opiskelijan kanssa. ”Musta parasta oli saada tukea opiskeluun. Ny mä tiedän miks mä ajattelen toimintaan osallistumisen olevan hyvä juttu. Mä tarvitsin apua tehtävän kanssa ja sit mä sain sen kaa apua toiselta. Ei se sama oo ku opettaja sulle yrittää neuvoo. Parasta on et sä saat miettii asioita toisen opiskelijan kanssa.” 

Haastatteluihin osallistuneista nuorista suurinosa oli päässyt oppilaitoksen ja Mediamajan lisäksi osallistumaan läksytukeen myös kotonaan. Vaikka muutama nuorista ei ollut vielä osallistunut toimintaan kotonaan oli kaikilla jo mielipide, siitä missä osallistuminen olisi heistä parhainta. Nuorten kokemukset osallistumispaikasta jakautuivat kahteen eri mielipiteeseen. Ensimmäisen mielipiteen mukaan osallistumispaikalla ei ollut väliä, vaan kokemusten mukaan kaikki olivat yhtä hyviä. ”Mä ajattelen, ettei ole väliä missä mä osallistun. Mulle tärkeintä on vaan saada apua kotitehtäviin. ” 

Toinen mielipide osallistumispaikasta koostui siitä, että nuoret kokivat toimintaan osallistumisensa kotona helpommaksi. Perusteluksi nuoret kertoivat kotona osallistumisen olevan rauhallisempaa, kun toisia ei ollut siellä paikanpäällä kuuntelemassa tai kommentoimassa tilannetta. ”Kotona on hyvä. Tietysti, kun olin omassa kodissa. Oli rauhallista ja helppo keskittyä. Muut ei olleet neuvomassa, et nyt tee näin tai muuta. ” 

Läksytuessa koetut huonot puolet koskivat pääasiassa Skype-sovelluksen toimimista, joka toimi nuorten mukaan vaihtevasti. Kotona kuitenkin nuorten mukaan sovellus toimi paremmin.

Nuoret nostivat keskusteluissa esille kolme eri osallisuutta edistävää tekijää: omaehtoisuus, onnistumisen kokemukset sekä vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa. Jokainen teema piti sisällään osallisuutta edistäviä osatekijöitä. Esille nousseet osallisuutta edistävät tekijät jokainen nuori koki omalla tunnetasollaan. Virtuaalisen läksytuen pilotointi voidaan nähdä yhtenä toiminnallisena osallistumisen mahdollisuutena, jossa yksilö voi tuntea osallisuutta omalla henkilökohtaisella tunnetasollaan.

Kokonaisuudessaan opinnäytetyöprosessi oli todella mielenkiintoinen ja opettava. Suuret kiitokset vielä mahtavasta mahdollisuudesta ERNOD-hankkeelle.

 

Ada-Maria Tirkkonen
Yhteisöpedagogiopiskelija

ERNOD-hanke mukana NUORI2017-tapahtumassa 27.-29.3.2017

 

_MG_8923 (1)

Kuva: Ville Eerikäinen

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke (ERNOD) osallistuu NUORI2017-tapahtumaan Tampereella 27.-29.3.2017. Voit tavata hankehenkilöstöä sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian että Luova ja osallistava Suomi -verkoston ständeillä. Lisäksi hanke on mukana seuraavissa ohjelmaosioissa:

 

KUULUUKO NUORISOTYÖ KAIKILLE?
TI 28.3. KLO 12.30 – 14.00 SONAATTI 2

Nuorisolaki ohjaa yhä vahvemmin nuorisoalaa yhdenvertaisuuden edistämiseen toiminnassaan. Kaikilla nuorilla on oikeus harrastaa. Kunnan palvelut ovat saavutettavia. Toimintamme on yhdenvertaista. Nuorisotilat ovat esteettömiä. Pitävätkö väitteet paikkaansa? Kuuluuko nuorisotyö kaikille?

Ohjelman tuottavat Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, Best Buddies -kaveritoiminta/Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke yhdessä kumppaniensa kanssa.

Lue lisää tapahtuman verkkosivuilta. 

 

4 TAPAA OLLA LÄSNÄ DIGISSÄ JA LIVENÄ – MUKANA PALEFACE
KE 29.3. KLO 10.30 – 12.00 DUETTO 1

Diginatiivit navigoivat verkoissa kuin kotonaan. Millaisia mahdollisuuksia virtuaalimaailma tarjoaa nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille? ERNOD-hankkeen pilotoima virtuaalisen läksytuen malli on mukana paneelikeskustelussa yhtenä case-esimerkkinä. 

Ohjelman tuottaa Luova ja osallistava Suomi -verkosto yhteistyössä eri hankkeiden kanssa.

Lue lisää tapahtuman verkkosivuilta. 

 

Innostaviin tapaamisiin Tampereella!

Sanna Lappalainen
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke
projektipäällikkö

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Missä menet, ERNO?

IMG_6535.JPG

Vaikka blogin puolella ERNOD-hanke näyttääkin eläneen vuodenvaihteen yli hiljaiseloa, ei näin ole todellisuudessa ollut. Vuodenvaihteen molemmilla puolilla on tehty yhteenvetoja jo tähän asti tehdystä, tuumittu tulevaa ja ennen kaikkea ryhdytty suunnittelemaan hankkeen päättövaiheeseen liittyviä askelmerkkejä. Monialaisella projektiryhmällä sauhuaa niin kynät, pädit kuin aivonystyrätkin hankkeen parissa aina elokuun 2017 loppuun saakka.

ERNO luotsaamassa mediavaikuttamistyöpajoja

Keväällä 2017 hankkeen järjestämät mediavaikuttamistyöpajat jatkuvat niin oppilaitoksissa, kirjastoissa, järjestökentällä kuin muissakin nuorten arjen toimintaympäristöissä. Uuden äärellä hankkeessa ollaan toteuttamalla mediavaikuttamistyöpajoja myös viittomakielisille nuorille yhteistyössä Mikkelin kuurojen yhdistyksen kanssa ja näkövammaisille nuorille yhteistyössä Näkövammaisten liiton Iiris-keskuksen kanssa. Yhteistyön kautta luodaan mediavaikuttamisen mahdollisuuksia ja työtapoja myös niille, joilla ei ole näkö- tai puhekykyä. Olennaista näissä uusissa avauksissa on juuri tämä monialainen yhteinen oppiminen näiden nuorten erityistarpeista ja mediavaikuttamisen mahdollisuuksista.

Myös kirjastot järjestävät kevään ajan mediavaikuttamistyöpajoja. Kouvolan kaupunginkirjastolla on tiedossa muun muassa kehitysvammaisten radiotyöpaja ja Mikkelin kirjastolla tehdään tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Heti alkuvuodesta olemme mukana myös Mikkelin seudun RekryOn-rekrytointitapahtumassa 7. – 9.2.2017. Tapahtuma järjestetään Kulttuuritalo Tempossa (ent. Naisvuoritalo) joka päivä klo 13-16. ERNOD-hankkeen Vahvuudet merkille –työpajassa osallistaja pääsee syventymään omiin vahvuuksiinsa ohjatusti, käsillä tehden ja digitaalisuutta hyödyntäen.

Myöhemmin keväällä olemme mukana myös Mikkelissä järjestettävässä Uusi koulu –seminaarissa 26.4.2017.

Kevään 2017 aikana monialainen projektiryhmämme paketoi hankkeen aikana kehitetyt menetelmät ja työtavat menetelmäoppaan muotoon. Tämä opas sisältää niin hyviä käytäntöjä kuin vinkkejä siihen, kuinka erityisryhmien mediavaikuttamista voidaan edistää. Tässä kohtaa taidan myös uskaltaa luvata, että luvassa on myös aiheeseen virittävää videomateriaalia.

img_6973

Menetelmäopasta on suunniteltu projektiryhmässä monialaisesti ja -aistisesti

ERNO vahvistamassa virtuaalista vertaisoppimista 

Virtuaalisen läksytuen osalta varsinainen pilotointivaihe on saatu päätökseen ja yhteenvedon myötä on yhteisvoimin todettu, että virtuaalisen läksytuen mallilla on Suomessa potentiaalia. Havaintojemme mukaan virtuaalinen läksytuki oli hyödyllistä niin sitä saaneille nuorille, vapaaehtoisille kuin pilotoinneissa mukana olleille kirjastotoimijoille. Malli, jossa kaikki oppii, ei voi olla huono!

Esittelemme virtuaalista läksytukea myös NUORI2017 -tapahtumassa Luova ja osallistava Suomi -verkoston sessiossa ”4 tapaa olla läsnä digissä ja livenä – mukana Paleface”. Tämä sessio järjestetään keskiviikkona 29.3.2017 klo 10.30-12.00. Lisäksi malliin voi tulla tutustumaan Helsinkiin Sosiaalialan asiantuntijapäiville 15.3.2017.

ERNO edistämässä yhdenvertaisuutta

Vuoden 2017 Mediataitoviikkoa vietetään 6.-12.2. ja teemana on Ihmisten internet, jolla viitataan Internetin yhdenvertaisuuteen. Hankkeen yksi keskeinen ponnistus Internetin yhdenvertaisuuden edistämiseksi on selkokielisten ja viittomakielisten sisältöjen tuottaminen mm. kirjastojen, nuorisopalveluiden ja kolmannen sektorin käyttöön. Tätä tärkeää työtä tekevät Humakin projektityöntekijät.

Se, että tietoa on saatavilla itselle ymmärrettävällä ja luontevalla tavalla, edistää sitä, että Internet on myös erityisryhmien Internet. Muun muassa tätä teemaa avaamme teille lisää valtakunnallisella mediataitoviikolla täällä hankkeen blogissa. Tällä teemaviikolla kuvaamme myös tarkemmin erilaisia esimerkkejä siitä, kuinka netti ja media tuo ihmisiä yhteen ja mahdollistaa vaikuttamisen.

Saavutettavuuden ja erityisryhmien huomioimisen eteen paiskitaan töitä myös Suomen Nuorisoseuroissa. Nuorisoseurojen toimesta julkaistaan alkuvuoden aikana opas erityisryhmien huomioimisesta järjestötyössä, mikä edesauttaa erityisryhmien yhdenvertaisuutta. Myös tämä teema on esillä NUORI2017-tapahtumassa.

wp_20160922_13_08_45_pro

Ei ole ERNOa ilman monialaisuutta

Hankkeen keskiössä on ollut monialainen yhteinen työ niin projektiryhmän kesken kuin laajemminkin. Kevään aikana tulemme avaamaan Kouvolan kaupunginkirjaston ja nuorisopalveluiden yhteistyön saloja sekä järjestämään yhteistyössä Näkymättömät –hankkeen kanssa verkostotreffit Mikkelin seudun nuoriso- ja kirjastoalan toimijoille. Näillä toimilla jykevöitetään monialaista yhteistä työtä.

Palataanpa alkuperäiseen kysymykseen: missä menet, ERNO? Tulevana keväänä ERNO soluttautuu niin paikallisiin kuin valtakunnallisiin tapahtumiin, järjestää mediavaikuttamistyöpajoja sekä verkostotreffejä ja tekee konkreettisia toimia erityisryhmien yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kevään aikana ERNOn voi bongata myös yhteiskirjoittamisen dokumentista työstämässä menetelmäopasta sekä tekemässä hankearviointia ja loppuraportointia. ERNO haluaa myös tulla bongatuksi juurrutustöistä erilaisissa toimintaympäristöissä niin nuorten kuin nuorten kanssa työskentelevienkin parista. Jos haluat tavata ERNOn omassa työyhteisössäsi tai esimerkiksi ohjaamasi ryhmän parissa, kutsu meidät kylään! Juurrutamme mielellämme hankkeessa kehitettyjä menetelmiä ja työtapoja aina hankkeen päättövaiheeseen saakka.


Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Xamk – aloitti toimintansa 1.1.2017, kun Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyivät. Tästä johtuen ERNOD-hanketta luotsataan jatkossa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampukselta käsin, joskin hankemiehitys pysyi samana organisaatiomuutoksesta huolimatta. Hankkeemme verkkosivu löytyy jatkossa osoitteessa www.xamk.fi/ernod Hankkeen blogi puolestaan säilyy täällä nykyisessä osoitteessa hankkeen päättövaiheeseen saakka. Somesta meidät löytää edelleen hashtagilla #ERNOD.

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

 

Virtuaalinen läksytuki seitsemässä minuutissa

kuva1

Kuva: Skokie Public Library, CC BY-NC-SA 2.0 

ERNOD-hanke osallistui 22.11.2016 STKS:n IL-seminaariin (#ILseminaari), jonka teemana oli oppimisen tulevaisuus. Seminaaripäivän aikana puheissa vilahtelivat muun muassa sanat osaamismerkki, informaatiolukutaidon kehykset, avoimen tieteen OPS ja flipattu oppiminen. Yksi päivän keskeinen teema oli myös vertaisoppiminen, mihin liittyen ERNOD-hanke esitteli pecha kucha -esityksessä virtuaalisen läksy-/opiskelutuen mallia.

Virtuaalinen opiskelutuki seitsemässä minuutissa  

ERNOD-hankkeen pecha kucha -esityksessä kuvattiin lyhyesti tanskalainen virtuaalisen läksytuen malli Lektier Online. Tanskassa virtuaalisen läksytuen mallia on kehitetty yli vuosikymmenen ajan ja nykyään se on valtakunnallinen palvelu. Keskeistä mallissa on sen pohjautuminen vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoiset yliopisto-opiskelijat antavat virtuaalista läksytukea sitä varten kehitetyn sovelluksen kautta osana opintojaan. Vapaaehtoiset kokoontuvat antamaan läksytukea samaan paikkaan muodostaen yhteisön. (Lue lisää vapaaehtoisten yhteisöllisyydestä: https://tkiblogi.wordpress.com/2016/06/09/mahdollisuuksia-kiinnittaa-ihmisia-yhteisoihin/)

Pecha kucha -esityksessä kuvattiin myös ERNOD-hankkeen puitteissa tehtyjä virtuaalisen läksytuen kokeiluja. Ensimmäiset kokeilut tehtiin loppukeväästä 2016 yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun, Mikkelin kaupunginkirjaston ja Kouvolan kaupunginkirjaston kanssa. Syksyllä 2016 olemme saaneet kokeiluihin mukaan myös Oulun ja Joensuun kaupunginkirjastot, joissa molemmissa vapaaehtoiset antavat läksytukea erityisesti maahanmuuttajanuorille. Molemmissa kaupungeissa vapaaehtoisina toimivat yliopisto-opiskelijat: Joensuussa mukana on äidinkielen ja kirjallisuuden pääaineopiskelijoita ja Oulussa puolestaan S2-opettajaopiskelijoita.

img_6451

Yhteisöpedagogiopiskelijoita virtuaalista läksytukea antamassa marraskuussa 2016

Tanskan mallin ja ERNOD-hankkeen puitteissa tehtyjen kokeilujen esittelemisen jälkeen oli vielä muutama minuutti aikaa peilata virtuaalisen läksytuen mallia yleisten kirjastojen uuteen kirjastolakiin. Uudessa kirjastolaissa korostuu väestön yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen sivistykseen ja kulttuuriin. Virtuaalinen ohjaus on parhaimmillaan kaikkien saavutettavissa, joten se tukee myös kansalaisten yhdenvertaisuutta ja palvelujen saatavuutta. Uudessa kirjastolaissa lähtökohtina ovat myös yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Virtuaalinen läksytuki voisikin olla yksi sellainen digitaalinen palvelu, joka edistää kirjaston käyttäjien aktiivisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.

Vertaisoppiminen – vuorovaikutusta ja toimijuutta 

IL-seminaarin yhdessä työpajassa Tiia Puputti Jyväskylän yliopiston kirjastosta johdatteli osallistujat pohtimaan vertaisoppimisen mahdollisuuksia erityisesti informaatiolukutaidon edistämisessä.

img_6517

Puputti luonnehti vertaisoppimista keinoksi aktivoida ja lisätä vuorovaikutusta sekä tukea minäpystyvyyden tunnetta ja oman osaamisen jakamista. Myös virtuaalisen läksytuen ytimessä on nuorten minäpystyvyyden ja toimijuuden edistäminen. Virtuaalisen läksytuen vapaaehtoinen ei ole opettaja, vaan yhdessä pohtija ja rinnallakulkija, joka pyrkii toiminnallaan edistämään nuoren omaa toimijuutta.

“Vaikka aluksi jännittikin, niin huomasin läksytukea antaessani että kukaan ei oleta että täällä päässä on kaikki vastaukset valmiina. Ja että vastauksia voi etsiä vaikka yhdessä.”

Vapaaehtoinen

IL-seminaarissa pääpainopiste oli luonnollisestikin informaatiolukutaidossa ja tiedonhaun taidoissa. Päivän aikana jäinkin pohtimaan virtuaalisen läksytuen mallia erityisesti tiedonhaun näkökulmasta. Virtuaalisen läksytuen mallissa vapaaehtoiset auttavat nuoria tarvittaessa myös tiedonhaussa, jolloin myös omat tiedonhaun taidot kehittyvät. Tällainen vertaisoppimiseen pohjautuva malli taitaisikin olla sovellettavissa myös tieteellisten kirjastojen informaatiolukutaidon opetukseen, eikö vain?

 

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

 

ERNOD tutustumassa Lektier Online -läksytukeen

WP_20151201_15_44_44_Pro

ERNOD –hankkeen yhtenä tavoitteena on pilotoida virtuaalisen läksytuen mallia kirjastojen, ammatillisten oppilaitosten ja Verken eli Verkkonuorisotyön valtakunnallisen kehittämiskeskuksen kanssa. Tanskassa virtuaalista läksytukea on jo kehitelty melkein vuosikymmenen ajan, minkä vuoksi ERNOD –hanke teki benchmarkausmatkan Århusiin 30.11.-2.12.2015. Mukana matkalla olivat Sanna Lappalainen Mamkista, Outi Harju Kouvolan kaupunginkirjastosta sekä Pia Rask-Jussila ja Katri Pesonen Joensuun kaupunginkirjastosta.

WP_20151201_15_11_32_Pro

Statsbiblioteket

Lektier Online

Århusin valtion- ja yliopistonkirjastossa (Statsbiblioteket) Lektier Online -läksytuen mallia on kehitelty jo vuodesta 2006 alkaen. Aluksi läksytukea annettiin kasvokkain kirjastoissa kokoontuvissa läksykerhoissa. Tällöin kuitenkin huomattiin, että nuorilla voi olla hyvin korkea kynnys astua kirjaston ovista sisään läksytukea saamaan. Tämän vuoksi aloitettiin virtuaalisen läksytläksyauen projekti, mikä on nyt vakiintunut kansalliseksi käytännöksi.

Käytännössä läksytuen antaminen tapahtuu virtuaalisesti sitä varten kehitetyn ohjelmiston avulla. Ohjelmisto mahdollistaa niin äänen, kuvan, valkotaulun kuin Google -dokumenttien jakamisen. Ohjelmistoon voi tutustua tämän videon kautta.

Tällä hetkellä maksutonta läksytukea annetaan perusopetuksen opiskelijoille ja lisäksi lukiot voivat ostaa palvelun omille opiskelijoilleen. Läksytuen saaminen tapahtuu anonyymisti, mistä johtuen palvelun käyttäjistä ei ole tilastotietoa olemassa. Läksytukea annetaan tanskan, matematiikan, englannin, saksan ja kemian opintoihin.

Avainasemassa vapaaehtoiset

Kirjastot koordinoivat Lektier Online –palvelua, joskin itse läksytuen antaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Valtaosa läksytukea antavista vapaaehtoisista on eri alojen yliopisto-opiskelijoita, jotka saavat läksytuen antamisesta myös todistuksen osaksi opintojaan. Läksytuen antamiseen osallistuu myös kirjaston työntekijä, joka huolehtii läksytuen koordinoimisesta, tekniikan toimimisesta ja muista käytännön asioista.

Läksytukea antaville vapaaehtoisille järjestetään koulutusta ennen varsinaisen läksytuen antamista sekä pitkin vuotta. Koulutukset ovat kestoltaan muutaman tunnin mittaisia ja ne sisältävät koulutusta sekä tekniseen että pedagogiseen puoleen. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti oppimisprosessin ohjaamiseen.

Tällä hetkellä Tanskassa on noin 500-600 vapaaehtoista läksytuen antajaa, joskin tarvetta olisi vielä suuremmalle joukolle vapaaehtoisia. Mikäli vapaaehtoisia olisi enemmän, olisi palvelun jonotusajatkin lyhyemmät.

call

Vapaaehtoistyön yhteisöllisyys

Projektin alkuvaiheessa sekä nuoret että mentorit toimivat kotoa käsin. Pian kuitenkin havaittiin, ettei tämä ollut toimivin ratkaisu tietoteknisistä ja sosiaalisistakin syistä johtuen. Mentorit haluttiin koota samaan tilaan, mistä johtuen Århusiin perustettiin call center läksytuen antamista varten. Nykyään call centereitä on Århusin lisäksi Aalborgissa, Odenseessa ja Kööpenhaminassa.

Läksytuen antaminen on vapaaehtoisille yhteisöllinen tapahtuma, vaikka itse läksytukea annetaan aina yksilöohjauksena. Vapaaehtoisille on call centerissä tarjolla ruokaa sekä oheisohjelmaa taukojen ajaksi. Esimerkiksi näin joulun alla vapaaehtoisille oli järjestetty askartelutarvikkeita joulukoristeiden tekoa varten.

Tuliaisina hyviä käytänteitä ja uusia ideoita

Århusin benchmarkausmatka oli hyvin inspiroiva ja matkaseurueemme oli vaikuttunut palvelun toimivuudesta. Lähes kymmenen vuotta kestänyt kehitystyö on selvästi tuottanut tulosta! Jäimme tosin miettimään, kuinka palvelua voisi laajentaa tarjoamalla esimerkiksi ryhmäohjausta ja virtuaalisen tilan nuorten keskinäiselle läksytuella. Näin tuettaisiin entistäkin enemmän nuorten osallisuutta ja aktiivisuutta.

Virtuaalisen läksytuen pilotointia Suomessa lähdetään ideoimaan yhdessä ERNOD –hankkeen avausseminaarissa 15.12.2015. Tervetuloa mukaan!

Seminaariin ilmoittautuminen on auki 9.12.2015 saakka. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: http://www.mamk.fi/ajankohtaista/seminaarit/aika_digittaa

 

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus