ERNOD loppusuoralla: kuulumisia ja pohdintoja hankkeen päättötapahtuman jälkeen

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanke (ERNOD) järjesti päättötapahtumaan 8.8. Mikkelin pääkirjastolla. Koolla oli monialainen joukko nuorten kanssa toimivia ammattilaisia. Tapahtuman ideana oli tarjota katsaus siihen, mitä hankkeessa on tehty. Osallistujille tarjoutui mahdollisuus ottaa haltuun elämyksellisellä tavalla hankkeessa kehitettyjä mediavaikuttamisen menetelmiä. Tavoitteena oli saattaa toisilleen monilta osin vieraatkin osallistujat uuden oppimisen kokemuksen äärelle toistensa ammatillisiin vahvuuksiin ja yhteistyöhön tukeutuen, ja tällä tavalla inspiroitumaan digitaalisesta osallisuutta edistävästä työskentelystä. Hankkeessa vahvana punaisena lankana kulkenut kolmannen työn ajatus (ks. Purhonen 2017) tehtiin tällä tavalla näkyväksi. Ehkä näin toimien osallistujat löysivät joitakin uusia ajatuksia ammattien rajapinnoilta nuorten kanssa tehtävään työhön. Erään ryhmän kiteytys opitusta ”Tässä ryhmässä tämä oli luontaista ja helppo tapa toimia” voidaankin ajatella laveammin. Kenties se kuvaa juuri sellaista tilannetta, jossa on syntynyt oivallus lisäresurssista, joka toisten ammatilliseen osaamiseen ja yhteistyöhön luottamalla syntyy. Hankkeen aikana näitä kokemuksia on saatu erilaisissa kokoonpanoissa kokea.

Digitaalisuutta hyödyntävien menetelmien kanssa työskennellessä tarvitaan luottamusta. Aina ei tarvitse itse tietää, osata tai edes onnistua. Digiaikaan sovitellussa kokeilemisen kulttuurissa prosessi jonkun tekemisen äärellä on jo itsessään arvokasta. Parhaimmillaan yhdessä työskentely antaa lisää ammatillisia valmiuksia ja yhteistyötaitoja sekä uskallusta ja rohkeutta luottaa kanssakulkijoihin.

Hankkeen aikana mediavaikuttamisen menetelmien pilotoinnissa on iloittu nuorten kanssa toimivien ammattilaisten vertaisoppimiskokemuksista. Myös päättötapahtuman osallistujien päivää siivitti vahva vertaisoppimiskokemus. Erään työryhmän sanoilla iltapäivän aikana opittiin yhdessä mm. ”erilaisia keinoja vaikuttamiseen, mielipiteiden keräämiseen, mielenkiinnon herättämiseen”. Nämä ovat asioita, joita hankkeen aikana pilottiryhmissä toimineet nuorten kanssa työskentelevät ovat myös nimenneet oppineensa.

Päättiskuva

Erityisryhmien nuorten mielipiteet eivät aina tule kuulluiksi, joten uusia menetelmiä tarvitaan. Hankkeen aikana kehitetyt menetelmät (ks. päättöjulkaisu) sopivat erityisryhmien kanssa työskentelyn ohella toki myös monenlaisten muidenkin ryhmien kanssa työskentelyyn. Olipa ryhmä mikä tahansa, tarvitaan ohjausta, joka huomioi ryhmän ja siinä olevien yksilöiden erityispiirteet. Esteettömällä ohjauksella voidaan madaltaa ja poistaa osallistumisen esteitä, esimerkiksi sellaisia, jotka liittyvät nuoren ennakkoluuloihin omista kyvyistä ja mahdollisuuksista tehdä ja toimia digitaalisuutta hyödyntäen.

Tapahtuman työskentelyn aikana monia ryhmiä puhututtivat myös digilaitteet ja niiden käyttöön liittyvät haasteet erilaisissa tehtävissä. On inhimillistä ajatella, että teknologia ja sen monet mahdollisuudet uutuuttaan hämmentävät. On myös tarpeellista nostaa näitä asioita esiin ja pohtia yhdessä, mitkä tutut asiat pysyvät, vaikka välineet ja aika muuttuu. Yksi tällainen asia on vuorovaikutus. Sitä on ja tarvitaan edelleen, kun tehdään töitä ihmisten kanssa. Hankkeen aikana toteutetuissa mediavaikuttamistyöpajoissa on ollut hienoa huomata, kuinka pian mediataidot karttuvat ja kuinka hyvin sen jälkeen on löytynyt uusia tapoja hyödyntää laiteita, menetelmiä ja mediaa. Tapahtuman osallistujien kiteytys siitä, että ”laitteet eivät yksin riitä vaan tarvitaan vuorovaikutusta” onkin oiva muistutus oleellisesta. Osallisuuteen ja sen edistämiseen kytkeytyy vahvasti ihmisten välinen kanssakäyminen.

Digiajan osallisuuden edistämistä onkin mielekästä lähteä ajattelemaan asiaa kokonaisvaltaisesti. Hankkeen aikana laitteiden ja sovellutusten käytön harjoittelu on ollut luonteva osa digitaalisuutta hyödyntävien menetelmien avulla toteutettua ryhmätoimintaa. Tästä tapahtuman osallistujat saivat omakohtaisen kokemuksen. Hankkeen aikana vastaavalla tavalla toimimalla on luotu mahdollisuuksia edistää vuorovaikutusta, joka tukee suurempia tavoitteita, kuten yhdenvertaisuuden edistämistä.

Digiajan osallisuuden voidaan ajatella toteutuvan erilaisissa kokemusympäristöissä. Ne vaihtuvat ja muokkautuvat tiuhaan. Näin ollen jatkuvan ihmettelyn periaatteen omaksuminen osaksi omaa toimintaa voisi olla monella tapaa hyödyllistä. Hankkeen aikana on ollut antoisaa huomata, että aktiiviselle ihmettelylle antautumalla on saatu kokea erityisryhmien mediakasvatuksesta paljon enemmän kuin uskalsimme kuvitella.

Päättötapahtumassa esillä ollut hankkeemme toinen pilotoinnin osa-alue, virtuaalinen läksytuki, voidaan nähdä mediavaikuttamistyöpajojen ohella hyvänä esimerkkinä siitä, mitä digiajan osallisuus voi yksittäiselle nuorelle tarkoittaa. Pilotoinnin aikana maahanmuuttajataustaisten nuorten ja ohjaukseen osallistuneiden muiden nuorten väliset kohtaamiset jättivät jäljet, jotka kantavat elämässä eteenpäin. Merkityksiä syntyi kohtaamisissa; kokemus siitä, että on tullut kohdatuksi ja että on itse uskaltanut kohdata.

Kentien virtuaalisen läksytuen pilottimatkalta kuultujen ja videoina nähtyjen kokemusten siivittäminä innostus kokeilla jotakin itselle täysin uutta digitaalisuutta hyödyntävää pedagogista menetelmää kasvaa tapahtumaan osallistuneiden keskuudessa entisestään. Haluammekin kannustaa miettimään, mitä juuri sinä voisit näistä esitellyistä digiajan osallisuutta edistävistä tavoista viedä mukana omaan arkeesi? Ehkä innostut kokeilemaan jotakin esiteltyä toimintatapaa, tai muokkaamaan esiteltyä johonkin täysin uuteen tarkoitukseen!

Digitaalisuuden hyödyntäminen tällaisenaan on tätä päivää, huomenna se voi olla jo jotakin muuta. Selvää kuitenkin on, että me teemme yhdessä sen, miltä huominen näyttää. Siksi on myös tärkeää ottaa eri toimintaympäristöissä nuoria kohtaavien ammattilaisten ohella nuoret mukaan heille järjestettävän toiminnan suunnitteluun. Näin toteutus voisi parhaimmillaan olla nuorille mielekäs; heidän ja tulevan huomisen näköinen. Lisäksi kannattaa käyttää aikaa saavutettavuuden näkökulman tarkasteluun läpileikkaavasti kaikessa toiminnassa.

Päättötapahtuman lopuksi kuulimme saavutettavuuden edistämiseen liittyvästä pilotoinnista. Siihen liittyen hankkeessa on tehty esimerkiksi selko- ja viittomakielistä sisällöntuotantoa eri toimijoiden verkkosivuille, kuten esimerkiksi hankkeen sidosryhmiin kuuluneelle Mediakasvatusseuralle. Tapahtuman osallistujille avattiin muutamia konkreettisia esimerkkejä, millä tavalla saavutettavuutta voi parantaa. Esimerkiksi kirjastojen infomateriaalia on tuotettu viittomakielellä, mikä lisää kielellisen erityisryhmän mahdollisuuksia saada verkkopalveluja äidinkielellään.

Hankkeemme kiittää kaikkia päättötapahtumaan osallistuneita sekä muita hankematkan varrella mukana olleita yhteistyöstä. Toivomme hankkeen tuottaman päättöjulkaisun inspiroivan käyttämään ja edelleen kehittämään menetelmiä, joilla jokainen nuori voi saada äänensä kuuluville ja tulla paremmin huomioiduksi arjessaan.

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen -hanke

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

Kohtaaminen on mediataito?

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Tällä viikolla meitä kaikkia on herätelty pohtimaan mediataitoja digiajan kansalaistaitoina. Valtakunnalliseen mediataitoviikkoon on sisältynyt erilaisia kampanjoita, tempauksia ja toimintoja, joiden avulla mediakasvatuksen merkitystä on tarkasteltu useista eri näkökulmista. Yhteistä näille näkökulmille on ollut se, että kaiken keskiössä on ihmisten tarve kohdata, ymmärtää ja kuunnella toisiamme.  Ihmisten Internet mahdollistaa, että nämä kohtaamiset voivat tapahtua myös ajasta ja paikasta riippumatta. 

Case virtuaalinen läksytuki 

Olemme Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa pilotoineet virtuaalisen läksytuen mallia yhteistyössä korkea-asteen oppilaitosten ja yleisten kirjastojen kanssa. Oheisessa videossa kuvataan virtuaalisen läksytuen perusidea:

 

Virtuaalisen läksytuen pilotoinneissa vapaaehtoisina on toiminut sekä ammattikorkeakoulun että yliopistojen nuoriso- ja opetusalan opiskelijoita. Vapaaehtoiset kuvasivat virtuaalisen läksytuen olleen merkityksellistä monella eri tasolla: vapaaehtoiset oppivat tärkeitä kohtaamista tukevia digiajan työelämätaitoja ja mukana olleet nuoret saivat tukea opintoihin ja oppimiseen sekä ennen kaikkea mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa toisen henkilön kanssa. Virtuaalisen läksytuen pilotointiin osallistui muun muassa maahanmuuttajanuoria, jotka kertoivat muuten olevan hyvin vähän vuorovaikutuksessa kantasuomalaisten kanssa. Virtuaalinen läksytuki osoittautui matalan kynnyksen palveluksi, johon osallistuminen oli nuorelle helppoa ja mielekästä. Kohtaamisia syntyi myös vapaaehtoisten välille, kun virtuaalista läksytukea kokoonnuttiin antamaan samaan tilaan. Tämä mahdollisti vapaaehtoisten välisen vuorovaikutuksen, keskinäisen tsemppauksen ja tuen.

“Kysyin nopeasti lopuksi, että oliko läksytuesta nuorelle hyötyä ja ainakin vastaus oli, että paljon apua ja oli kivaa, että olin auttamassa. Uskoisin, että jo suomen puhuminen jonkun eri ihmisen kanssa on hyödyllistä. Myös opiskeluun keskittyminen saattaa olla helpompaa, kun on tiedossa, että joku muukin on varannut aikaa minun vuokseni.”

Vapaaehtoinen

“Ainakin minun tuettavani sanoi että tämä on todella mukavaa ja se on pienempi kynnys kirjautua skypeen kuin vaikka mennä jonnekkin muualle.”

Vapaaehtoinen

 

“Olen tosi huono tekemään läksyjä yksin, niitä on paljon helpompi tehdä kun jonkun kanssa voi pohtia ääneen”

Läksytukeen osallistunut nuori

Kohtaaminen mediataitona?  

Virtuaalisen läksytuen pilotointi osoitti, että kohtaaminen ja sen mahdollistamat vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä mediataitoja median tuottamiseen, arviointiin ja turvalliseen käyttöön liittyvien mediataitojen ohella. Ihmisten Internetissä ei tarvita digitaikoja, vaan aitoja kohtaamisen taitoja. Nämä taidot mahdollistavat yhdessä oppimisen, vuorovaikutuksen ja ymmärretyksi tulemisen.

img_1614-1

Sanna Lappalainen
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke
projektipäällikkö

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

ARKIPALOJA ja AISTIMUKSIA

ERNOD-hanke järjestää torstaina 8.12. klo 12-18 Mikkelin pääkirjastolla toimintapäivän, jossa on mahdollisuus tutustua erityisryhmien arkeen sekä ottaa ohjatusti haltuun mediavaikuttamisen menetelmiä ja -tekniikkaa mediaklubissa (nonstop 12-16).

Arkipaloja -näyttelyyn on koottu digitaalisia tuotoksia, joita on tehty hankkeen järjestämissä #koemunarki ja #kuulemunääni -mediavaikuttamistyöpajoissa. Kirjastolla palvelee myös Mamkin opiskelijoiden järjestämä pimeä kahvila, jossa näkeville tarjoutuu mahdollisuus kokea näkövammaisten maailmaa eri aisteja käyttäen.

Tervetuloa!

juliste

juliste-korjattu-uudestaan

Mitä meille kuului 25.8.2016?

IMG_5655

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus monialaisissa toimintaympäristöissä -hanke (ERNOD) oli mukana toteuttamassa 25.8.2016 Mikkelin ammattikorkeakoululla järjestettyä Etelä-Savon ohjauksen ja nuorisoalan hankkeiden toiminnallista “Mitä mulle kuuluu?” -hankefoorumia. Tapahtumaa oli järjestämässä ERNOD-hankkeen lisäksi seuraavat hankkeet: Ohjaamojen tuki, ESSO, Kuhan Selviit, Elämän teatteria/sporttia, Ohjaava Olkkari ja My Space, Not yours!. Toiminnallisen iltapäivän aikana tavoitteena oli tutustua Mikkelin alueen nuorten hankkeisiin toiminnallisesti ja tiivistää samalla yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. Jokaisella hankkeella oli oma rastipiste, jossa syvennyttiin hankkeen sisältöihin osallistumisen kautta. Rastipisteisiin tutustuttiin monialaisissa pienryhmissä.

Konkreettinen ja yhteinen lupaus nuorille  

ERNOD-hankkeen rastipisteellä pienryhmän tuli ideoida yksi konkreettinen lupaus nuorille. Lupauksesta laadittiin digityökaluja hyödyntäen kuva, jossa tämä lupaus konkretisoitui sanoista teoiksi. Samalla nuorten kanssa työskentelevät pääsivät treenaamaan digiajan mediataitoja!

Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset lupasivat muun muassa antaa nuorille aikaa ja kuunnella nuoria. Rastipisteellä konkreettisiksi lupauksiksi muovautuivat myös muiden rastipisteiden herättämät ajatukset. Esimerkiksi My Space, Not Yours! -hankkeen rastipisteellä käsitelty seksuaalisen häirinnän teema muovautui ERNOD-hankkeen mediavaikuttamistyöpajassa konkreettiseksi lupaukseksi: “Jokainen päättää itse omasta kehostaan. Lupaan olla tukenasi.” 

Kaikkien ryhmien tuotokset löytyvät Padlet-seinältä.

Konkreettisia monialaisia tekoja 

ERNOD-hanke fasilitoi hankefoorumin päätteeksi myös toiminnallisen yhteenveto- ja palautetyöskentelyn digitaalisuutta hyödyntäen. Ensimmäiseksi hankefoorumin osallistujia pyydettiin kuvaamaan yhdellä sanalla, mitä hankefoorumista jäi mieleen. Osallistujien mukaan hankefoorumia kuvasivat erityisesti sanat “osallisuus”, “läsnäolo”, “yhteistyö” ja “verkosto”. Voidaan siis hyvinkin todeta, että ytimessä oltiin koko iltapäivän ajan.

pilvi.jpg

Yhteenvetotyöskentelyn aikana osallistujille haluttiin tarjota vielä yksi mahdollisuus verkostoitumiselle. Osallistujat pohtivat itselleen entuudestaan tuntemattoman ammattilaisen kanssa yhden konkreettisen teon, mitä he voivat yhdessä lähteä tekemään nuorten osallisuutta, ohjausta ja/tai hyvinvointia edistääkseen. Vain muutaman minuutin kestäneen työskentelyn aikana osallistujat keksivät oivallisia ideoita, joiden toteuttaminen on enemmän kuin suotavaa. Osallistujat kirjasivat ideansa ylös virtuaaliselle seinälle:

ERNOD-hanke kiittää osaltaan muita tapahtuman järjestelyssä mukana olleita hankkeita sekä erityisesti osallistujia, jotka tekivät läsnäolollaan tapahtumasta tapahtuman.

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Meemi vaikuttamisen välineenä

Hassut kuvat naurattavat. Haluaisitko sinä tehdä sellaisen kuvan, joka muistetaan ja jolle nauretaan sosiaalisessa mediassa? Kuva, jonka oivaltava teksti luetaan uudelleen ja uudelleen. Kuvan, jota jaetaan innokkaasti edelleen. Entä onko sinulla mielessä jokin asia, johon haluaisit vaikuttaa, muttet oikein tiedä miten? Entäpä jos kokeilisit yhdistää nämä kaksi asiaa! Tekisitkö sinä meemin?

Sosiaalisessa mediassa kiertää monenlaisia kuvia, jotka on varustettu oivaltavilla lohkaisuilla. Jotkut näistä tuotoksista ovat nousseet varsinaisiksi ilmiöiksi tultuaan ahkerasti muokatuiksi ja jaetuiksi. Toisinaan näistä on käytetty käsitettä meemi. Kaikki kuvatuotokset eivät ehkä ole meemejä, mutta meemien väsäilyyn tarkoitetut sovellukset sopivat mainiosti itseilmaisun harjoitteluun ja omien oivallusten kasausvälineeksi. Näitä oivalluksia voi ja kannattaa rohkeasti jakaa. Mikset siis kokeilisi sinäkin? Oheisen ohjeen avulla voit aloittaa työskentelyn omin päin tai kaverin kanssa. Voit myös osallistua mediaklubiin, jossa opitaan yhdessä.

  1. Mieti yksi asia, johon sinä haluaisit vaikuttaa. Esim. Jos se asia olisi vaikka koululuokan ilmapiiri, voisit miettiä keinoa hyvän fiiliksen ylläpitoon. Milloin kaikilla olisi hyvä fiilis? Ehkä silloin, kun kukaan ei sanoisi toisilleen mitään ikävää. Ehkä silloin, kun olisi jotain yhteistä kivaa tekemistä, johon jokaisella olisi mahdollisuus osallistua. Olisiko tässä aineksia meemiin? Kokeillaan! 
  2. Ota nyt kuva, jota haluat käyttää. Jos löydät jonkun toisen ottaman kuvan, tulee sinun varmistua, että saat hyödyntää sitä. Jos siis käytät muiden kuvia, kuvahaun tuloksia tmv. tutustu ensin tarkemmin tekijänoikeusasioihin. Kaikki kuvat eivät ole vapaasti hyödynnettävissä. Pixabay on paikka, jossa on ilmaisia kuvia. Niitä voit vapaasti käyttää.
  3. Lataa mobiililaitteellesi jokin ilmainen meemisovellus. Yksi mahdollinen on myös selainpohjainen MemeGenerator.
  4. Vie kuvasi meemisovellukseen (custom-toiminto) ja tekstitä kuva sovelluksen tekstitystyökalulla. Meemiin mahtuu lyhyt ja ytimekäs sanoma, tilaa tekstille on kuvan ylä- ja alalaidassa.
  5. Ihaile tuotostasi ja laske se käsistäsi maailmalle. Monet meemisovellukset sisältävät jo valmiiksi painikkeet suosituimpiin somekanaviin jakamista varten. Kun liität kuvan vaikka instagamiin, mieti vielä millaisilla hashtageilla (aihepiiritunnisteilla) varustat sen. Näin joku muu voi myös innostua laatimaan samaan aihepiiriin liittyvän meemin ja asia jota haluat edistää (tässä esimerkissä tuo koululuokan ilmapiiri) saa näin hyvää jatkoa.
  6. Ryhdy mediavaikuttajaksi. Monista tavoista yksi on tehdä yllä olevan ohjeen mukaisesti vaikuttava tuotos. Sillä voi saada asialleen näkyvyyttä. Jos toteutus on vielä hauska, se voi jäädä tavalla tai toisella elämään.

meemi.suuauki

ERNOD-hankkeen mediavaikuttamistyöpajoissa eli mediaklubeissa harjoitellaan mediavaikuttamista pienryhmissä. Niissä tehdään esimerkiksi oheisen kaltaisia harjoitteita yksilöohjatusti. Olisiko sinusta mukavaa osallistua mediaklubiin? Ota yhteyttä ja kerro meille, minne seuraava klubi pitäisi pystyttää! ERNOD -hankeväki liikkuu mielellään ja järjestää ohjattua työskentelyä esim. oppilaitoksissa, kirjastoissa ja järjestöissä.

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

 

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Sisupartiolaiset mediavaikuttamista oppimassa

ERNOD -hanke jalkautui Suomen Partiolaisten Roihu2016-leirille. Ensimmäisen päivän työskentelystä voit lukea täältä. Toiseen päivään lähdettiin edellisen päivän lämpimiltä uudella teemalla. Leirisuoralta siirryttiin pääkahvilaan, jonka tiloissa järjestettyä mediavaikuttamistyöpajaa markkinoitiin ennalta myös sisupartiolaisille. He tarttuivat mahdollisuuteen ja saapuivat pajaan pienryhmässä, omien johtajien ja avustajien saattelemina.

liekeissä

Työpajassa työskenneltiin yksilöohjatusti. Jokaiselle työpajaan saapuneelle tarjottiin käyttöön tabletlaite. Monille tablet oli ennalta tuntematon, joten työskentely aloitettiin laitteeseen tutustumalla. Yhteiskäyttöisten laitteiden avulla jokaisella oli mahdollisuus ottaa osaa työskentelyyn. Toisin kuin kenties yleisesti ajatellaan, ei kaikilla ole vielä omia laitteita tai valmiuksia hyödyntää niitä. Siksi vastaavia järjestettyjä mahdollisuuksia tarvitaan. Näin myös erityistä tukea tarvitsevat saavat tarvittavaa käytön ja sisällöntuotannon ohjausta. Mediavaikuttaminen on digiajan kansalaistaito, jonka haltuun ottamisessa ERNOD -hanke kouluttaa.

Ohjatun tutustumisen jälkeen nuoret tarttuivat päivän tehtävään, jonka kautta oli mahdollisuus harjoitella vaikuttamista. Tehtävä tuotiin lähemmäs osallistujien arkea keskusteluttamalla heitä partion leiriarjesta sekä partiosta harrastuksena. Keskusteluttamalla saatiin selville, että monille partio tarkoitti yhdessäoloa vastapainoksi kotiarjessa koetulle yksinäisyydelle. Kaverit ja niiden merkitys nuoren elämässä tunnistetaan, eivätkä erityistä tukea tarvitsevat nuoret tee poikkeusta tässä. Useampaan julkaisuun syntyikin liitettäväksi teksti ”Ketään ei jätetä yksin” tai ”Partiossa tehdään yhdessä”.

Partion toimintaperiaatteisiin kuuluu, että kaikkea tehdään yhdessä kavereiden kanssa. Tästä syystä partiotoiminnan voidaan ajatella sopivan myös sellaisille, joilla on jonkinlainen erityinen tuen tarve. Jos nuori tarvitsee toiminnoissaan enemmän tukea, hän saa sitä myös partiossa – kavereilta ja omalta ryhmältä. Myös avustajan kanssa kuka vaan voi osallistua toimintaan. Tämän nuoret sanoittivat omissa kertomuksissaan. Sanoma koettiin tärkeäksi tuoda esiin ja tähän työpajassa keskityttiin.

Osallistujat tekivät omia kuvallisia tuotoksia käyttämällä tarkoitukseen valitun ilmaisen meemisovelluksen (MemeGenerator) custom-toimintoa. Meemien näkyvyys sosiaalisessa mediassa on ollut viime aikoina huomattavissa, joten työpajaan haluttiin tuoda mahdollisuus tutustua tähän teknisesti helppoon tapaan yhdistää kuvaa ja tekstiä. Koska meemin teko muutoin voi olla vaikeaa hahmottaa, pidettiin tässä työskentelyssä kiinni lähinnä meemisovelluksesta työkaluna.

Sonjan

Syntyneiden tuotosten avulla nuoret saivat tuotua näkyväksi tärkeiksi kokemiaan asioita partiosta – sellaisia joista haluaisivat kertoa muille. Nämä tärkeät asiat ovat varmasti sellaisia, jotka julkaisuun päätyessään edistävät yhdenvertasuutta. Pajassa tuotokset jaettiin nähtäväksi yhteiselle Padlet-seinälle.

Ernod-hankkeen kautta järjestetään sellaista toimintaa, jossa nuoret pääsevät matalalla kynnyksellä harjoittelemaan digitaalisia taitoja ja kasvamaan pienin askelin mediavaikuttajiksi. Roihu2016 oli siten oiva paikka lähestyä kohderyhmää; suurleirin luonteeseen kuuluu se, että siellä on tarjolla lukuisia uuden oppimisen paikkoja.

Tämän työpajan aikana myös hankeväki sai mahdollisuuden oppia uutta. Digitaalisuutta hyödyntävän työpajan ohjaus suurleiriolosuhteissa vaati ennakolta monenlaista mietittävää. Pajanpitoon olikin varauduttu esimerkiksi varustamalla laitteet täysin kosteutta pitävillä suojakuorilla. Pajapäivään osui kuitenkin helle, minkä johdosta pajassa oltiin tekemisissä lähinnä korkean lämpötilan kanssa. Pakkasen lailla kuuma vaikuttaa laitteiden toimintakykyyn, mikä onkin tärkeää muistaa huomioida kun järjestää digitaalisuutta hyödyntävää toimintaa ulkoilmassa.

Avoimen langattoman verkon toimintakyky on myös usein arvoitus, joten jos olet aikeissa järjestää mediavaikuttamistyöpajoja, suosittelemme tämän seikan huomioimista ja hyväksymistä. Pitkämielisyyttä tarvittiin myös Roihulla, sillä verkkokatkokset olivat läsnä toiminnassa. Kun ulkoiset seikat katkaisevat työskentelyn, saattaa se erityistä tukea tarvitsevien kanssa tarkoittaa suurtakin muutosta suunnitelmiin – lähinnä ajankäytöllisistä syistä. Ohjauksessa äkkinäinen rytminmuutos voi myös tarkoittaa toiminnan uudelleen käynnistystä. Positiivinen puoli on toisaalta se, ettei toistosta useinkaan haittaa ole. Erityistä tukea tarvitsevat voivat tarvita useampia kertauksia työskentelyn moniin vaiheisiin.

Mukavien pajakokemusten saattelemana ERNOD -hankeväki jatkaa mediavaikuttamistyöskentelyn kehittelyä monialaisesti. Haluatko sinä olla mukana edistämässä digiajan osalisuutta? Kutsu meidät ohjaus- tai koulutuskeikalle – tulemme mielellämme!

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

 

 

#ERNOD vinkkaa runon ja suven hengessä…

meemiBongaa @mediaklubi Anttolan ja Puumalan suunnilla ke 6.7.2016 ja tee oma #kesämeemi ohjatusti tai omin päin. Kiertueella on mukana yhteiskäyttöiset ipadit, joita voit hyödyntää.

#kesämeemi voi syntyä myös tässä ja nyt. Ilostu meemeistä, tee ja jaa omasi instassa!

…ai niin. Ja kuka oli se Leinon Eino? Ja miten se liittyy heinäkuun kuudenteen? Selvitä itse!

#ERNOD pyörii Instassa myös kesällä. Ota onkeesi @mediaklubi

Hyvinvointiloma mökillä palauttaa – todistetusti

DSCF4104

Mökkeily luonnon äärellä on tunnetusti suomalaisten tapa palautua arjen rasituksista. Rauhoittumista hiljaisen luonnon keskellä hakee myös moni tänne suuntaavaa ulkomainen hyvinvointimatkailija. Mutta mitä kertovat hyvinvointiteknologian uutuudet mökkeilyn hyvinvointivaikutuksista?

Parhaiten asia selviää testaamalla. Toteutin omakohtaisen testin, jossa ripustin ylleni useampia mittareita pidennetyn mökkiviikonlopun ajaksi. Suuntasin kohti Punkaharjua ja Pihlajaveden rantoja mukanani kolme laitetta: Firstbeat-hyvinvointianalyysi, Öura-älysormus ja Beddit-unen laadun mittari.

Tämä laitekolmikko kertoo hyvinvoinnista lähestulkoon kaiken, mitä tällä hetkellä kuluttajille tarjolla olevat laitteet voivat kertoa. Samalla tarjoutui mahdollisuus vertailla eri laitteiden tuottamaa dataa keskenään.

Minilomani Punkaharjulla mukaili pitkälti sitä luonnollisen hyvinvointimatkailun kaavaa, jolla Suomi pyrkii erottautumaan kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Viikonloppuun mahtui kevyttä aktiviteettia luonnossa, kuten patikointia ja pyöräilyä, rentoutumista mökillä järven rannalla, saunomista ja uimista.

Mitä mittaukset kertoivat?

Firstbeat-hyvinvointianalyysin tulokset olivat yksiselitteiset: voimavarat kasvoivat päivä päivältä. Unen laatu oli jakson aikana erityisen hyvää ja palauduin erinomaisesti unen aikana. Päiväsaikaan mahtui palautumisjaksoja, joskin myös stressireaktioita. Stressireaktiot tarkoittavat vireystilan nousua elimistössä ja ne voivat olla niin myönteisiä kuin kielteisiä. Lisäksi hyvinvointianalyysi rekisteröi jakson liikuntasuoritukset kuntoa ylläpitäviksi.

Hyvinvointianalyysi Viljo Kuuluvainen 22 06 2016_

Firstbeat-analyysin mukaan voimavarat kasvoivat päivä päivältä testin aikana.

Hyvinvointianalyysi Viljo Kuuluvainen 22 06 2016_...

Stressin ja palautumisen suhteen tulokset liikkuivat testin ajan vihreällä alueella.

Öura-älysormus kertoo käyttäjälleen indeksin kolmesta muuttujasta asteikolla 0-100: unen laatu, aktiivisuus sekä valmiustila. Sormus mittaa muun muassa sykettä, liikettä, hikoilua ja kehon lämpötilaa. Mittaustulokseni testiajanjaksolta antoivat vahvoja viitteitä palauttavasta hyvinvointilomasta. Esimerkiksi unen laadun ”Sleep Score” vaihteli välillä 82-89 ja valmiustilan indeksi heilui samoissa lukemissa välillä 82-89.

Yksi Öuran vahvuus on se, että sovellus avaa sanallisesti indeksien taustoja ja eri tekijöiden merkitystä hyvinvoinnille. Aktiivisuusmittauksen tulokset eivät olleet kattavia, sillä sormus ei ollut käytössä aivan koko testiajanjaksoa. Lisäksi aktiviteetit olivat pitkälti pyöräilyä, jota sormus ei kunnolla rekisteröi.

image5.png

image2.png

Öura-sovellus kertoo indeksit unen laadusta, aktiivisuudesta ja valmiustilasta.

Beddit-laite ja siihen kytkeytyvä sovellus kertovat monipuolista tietoa unen laadusta. Laite mittaa mm. sykettä, liikettä ja hikoilua. Beddit täräytti minulle testijaksolta tauluun ”Sleep Score”-lukemia väliltä 76-100 (asteikko 0-100). Unen laatu oli siten hyvällä tasolla ja palautumista tapahtui. Huomionarvoista on, että lukemat paranivat parin ensimmäisen nukutun yön jälkeen. Myös Beddit taustoittaa lukuja mielenkiintoisilla vinkeillä ja faktoilla unesta.

 

image4.png

image3.png

Beddit-sovelluksen mukaan unitulokset testin aikana olivat joko hyviä (yli 75) tai erinomaisia (=100).

Öuran ja Bedditin antamissa Sleep Score-lukemissa on havaittavissa jonkin verran eroja keskenään. Luvut liikkuvat kuitenkin yökohtaisesti vertailtuna samassa suuruusluokassa. Firstbeat-mittauksen lukemat unijaksojen pituuksista ja palautumisen määrästä tukevat näitä tuloksia. Eri laitteiden tulokset eivät toki ole suoraan vertailukelpoisia, sillä niiden laskentatavoissa on eroja.

Sleep Score -vertailu

 

1.       yö

2.       yö

3.       yö

4.       yö

Beddit

78

76

100

93

Öura

84

89

87

82

Mitä testistä opittiin?

Tämän kokeilun perusteella hyvinvointiloma mökillä luonnon keskellä kartutti voimavaroja ja palautti arjen rasituksista. Jokaisen testatun mittarin kertomat tulokset olivat voittopuolisesti myönteisiä. Hyvinvointiloman titteli on siten mittausten perusteella ansaittu.

Tulokset eivät pitäneet sisällään suuria yllätyksiä vaan olivat pitkälti odotusteni ja omien tuntemusteni mukaiset. Luontoympäristöllä on nimittäin tutkitusti lukuisia hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Muun muassa unen laadun parantuminen sekä stressistä palautuminen kuuluvat näihin.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen kokeilu, jota jokainen voi soveltaa omilla älylaitteillaan. Tästä yksittäisestä kokeilusta ei tietenkään voida tehdä laajempia yleistyksiä. On myös vaikeaa vedenpitävästi sanoa, mikä tekijä vaikutti mihinkin mittaustulokseen. Esimerkiksi luontoympäristön vaikutuksia mittaustuloksiin on haastavaa eritellä. Henkilökohtainen kokemus kuitenkin vahvistaa luonnon merkityksen tulosten takana.

Jatkossa olisi mielenkiintoista tehdä samankaltaisia mittauksia suuremmilla ryhmillä. Tällöin vertailuaineistoa voisi kerätä samoilta henkilöiltä pidemmältä ajanjaksolta, johon sisältyisi myös työviikkoja. Lisäksi tulosten luotettavuuden varmistamiseksi mukaan tarvitaan ehdottomasti verrokkiryhmä.

Lisätietoa Firsbeatista: https://www.firstbeat.com/en/wellness-services/wellness-professionals/

Lisätietoa Öurasta: https://ouraring.com/, https://support.ouraring.com/support/home

Lisätietoa Bedditistä: http://www.beddit.com/sleeptracker/?nabe=6005962488414208:1,6435457070530560:1

Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mamk

 

LUOTUO-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

ERNOD-hanke oppimisympäristönä

Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimat TKI-hankkeet toimivat oppimisympäristöinä. Ne tarjoavat opiskelijoille monia mahdollisuuksia opintojen aikana. Hankkeista voi löytyä esimerkiksi harjoittelupaikka tai opinnäytetyön aihe. Hankkeiden sisältöjä voidaan myös nivoa kiinteästi osaksi yksittäisten opintojaksojen toteutusta. Tällöin toteutus voi olla erilaisia yhteisiä sisällöntuotantoja tai sisältöjä oppimistehtävissä. Kyse on opinnollistamisesta, joka liittyy keskeisenä ammattikorkeakoulupedagogiikkaan. TKI-toiminta ja opetus kulkevat käsi kädessä, parhaimmillaan toisiinsa kietoutuneina. Opiskelijan näkökulmasta oppiminen on työelämälähtöistä tai -läheistä. Hankkeiden kautta tarjoutuu aitoja työelämäkontakteja ja verkostoja, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan, omaa ammattialaa sekä laajemmin työelämää. (ks. tarkemmin Haapala 2014, 10).

Ernod-hankkeessa opinnollistamista on tehty tiiviissä yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa. Kevään 2016 aikana hankkeen sisältöjä vietiin mm. yhteisöpedagogikoulutuksen mediakasvatus sekä Sosiaalinen media ja verkkonuorisotyö -opintojaksoille. Opiskelijat saivat suunniteltavakseen mediakasvatuksellisten toimintatuokioiden sisältöjä. Tehtäväksi antona oli kehitellä medialukutaitoa edistäviä toimintaideoita, joita voitaisiin myöhemmin toteuttaa erityistä tukea tarvitsevien kanssa. Näiden tehtävien kautta opiskelijat oppivat hahmottamaan, kuinka erityisen tuen tarpeita voidaan suunnitelmallisesti huomioida. Myös kohderyhmien ohjauksen toteuttamiseen liittyvät kysymykset olivat läsnä. Huomattiin, millaisia asioita ohjauksessa voi tulla vastaan ja mitä tulee ottaa huomioon.

Yleisesti opiskelijoiden tehtävien raporttien perusteella voitiin huomata, että erityisryhmien medialukutaidon ja osallisuuden edistämisen keinot puhuttelevat. Työ niiden etsimiseksi ja hyvien käytänteiden kehittelemiseksi jatkuu hankkeessa. Opiskelijat toimivat edelleen linkkeinä jalkautuessaan työelämän monialaisille kentille. Kohderyhmien äänen kuulumisen edistäminen toteutuu heidän kanssaan työtä tekevien ymmärryksen lisääntymisen myötä. Opiskelijoiden ideoiden käytäntöön saattaminen koittanee esimerkiksi harjoitteluissa uusien kohtaamisten merkeissä.

Ernod-hanke kiittää kaikkia ideointiyhteistyössä olleita ja suunnitelmiaan käyttöömme antaneita. Ohessa julkaistaan yksi kopiksi otetuista ideoista. Kyseessä on ”Ole Emoji” -menetelmä, jonka yhteisöpedagogiopiskelija Pirkka Ohlis toi tiedoksemme oheisen kuvauksen myötä.

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

Lähde: Haapala, A., (2014). Opinnollistaminen TKI-projekteissa : Lähtökohtia toteutukseen ja kokemuksia käytännöstä. Anu. (Ed)., Mikkelin ammattikorkeakoulu, In: A: Tutkimuksia ja raportteja – Research Reports 95, URN:ISBN:978-951-588-469-5

 

Ole Emoji

Tavoite

Menetelmän tavoitteena on kehittää henkilön tunnetaitoja. Päämääränä on auttaa henkilöä tunnistamaan ja arvioimaan erilaisia tunteita sekä antamaan ymmärrystä kuinka tunteet, ja varsinkin niiden hallinta ja säätely vaikuttaa omaan käyttäytymiseen ja tässä yhteydessä varsinkin omaan mediakäyttäytymiseen. Tunnetaitojen kehittäminen auttaa henkilöä toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja saavuttamaan sitä kautta positiivisia kokemuksia.

Menetelmä

Menetelmää varten tarvitsen tabletin tai älypuhelimen sekä mielikuvitusta. Aluksi valitse joku tunnetila, vaikka joku perustunteista: ilo, suru, pelko, viha, inho tai hämmästys, tai vaikka miltä tällä hetkellä tuntuu. Etsi älypuhelimella tai tabletilla emoji joka vastaa tuota tunnetta. Tämän jälkeen yritä itse matkia tuota ilmettä/tunnetta ja ota siitä kuva. Eläydy –ole mahdollisimman aito ja luova, huumoria unohtamatta! Internetistä löytyy, haulla ”emoji”, kuvia erilaisista emoji kuvakkeista. Jos haluat niin etsi emoji jota esitit ja mahdollisuuksien mukaan liitä jollain kuvanmuokkaus ohjelmalla ottamasi kuva ja valitsemasi emoji rinnakkain. Kuinka hyvin onnistuit vangitsemaan tunnetilan?

Kun tunteita tietoisesti aletaan opetella, etsitään tunteelle nimi ja kuvataan kokemusta sekä mietitään sen syytä ja ilmaisua. Tunteet ilmenevät käyttäytymisessä, ilmeissä, eleissä ja koko kehon reaktioina. Tunteen, sisäisen ja hyvin subjektiivisen kokemuksen havainnollistamiseen kuva on verraton apuväline ja sillä on tärkeä merkitys. Kuva konkretisoi ja selkeyttää tunteita, jotka voivat olla vaikeasti ymmärrettäviä. Tunteisiin liittyviä ilmeitä voidaan näin nimetä ja konkretisoida, millainen ilme ja millainen tunne liittyvät yhteen. Samalla voidaan pyrkiä vielä pintaa syvemmälle, syy-seuraussuhteen ymmärtämiseen. Mistä tunne mahtaa johtua? Miten kyseistä tunnetta olisi soveliasta ilmaista? (Opetushallitus 2013b.)

Menetelmän perustelut

Joillekin ihmisille tunteiden tunnistaminen on helppoa ja niiden ilmaiseminen hallittua. Toisille taas tunnistaminen teettää vaikeuksia ja niiden ilmaiseminen voi olla hallitsematonta. Tällöin kyse henkilön tunnetaidoista. Erityisnuorella esim. tarkkavaisuus tai autisminkirjon häiriöiden vuoksi voi olla suuria haasteita tunnetaidoissa jotka ilmenevät vaikeuksina tunnistaa, tulkita ja hallita erilaisia tunteita. Väärät tulkinnat voivat aiheuttaa monia riskejä ja ongelmia eri vuorovaikutustilanteissa, joita nuori elämässä kohtaa. Tunnetaitoja voidaan harjoittaa. Kyky havaita ja tiedostaa omia tunteita on tunnetaitojen ja itsetuntemuksen perusta. Sitä tarvitaan myös toisten tunteiden hahmottamisessa ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Jos omia tunteita ei pysty näkemään, on hankala ymmärtää toistenkaan tunteita. (Suomen mielenterveysseura ry 2016.; Opetushallitus 2013a.)

Tunnetaitojen opettelussa aloitetaan itsehavainnoinnista ja reflektoinnista. Tarkoituksena on, että henkilö pyrkii mahdollisimman rehellisesti ja objektiivisesti tunnistamaan omia kokemuksiaan. Pohditaan mitä tunteita ja toimintoja jossakin tilanteessa oli ja miten ne vaikuttivat. Itsetuntemuksen tietoinen kehittäminen merkitsee omien tunteiden tunnistamisen, nimeämisen, arvioinnin, erottelun ja säätelyn hallintaa. Reflektoinnin avulla pystytään havainnoimaan ja tunnistamaan myös muiden, lähettyvillä olevien henkilöiden kokemia tunteita. Näin alkaa hahmottua, että omat ja toisten henkilöiden tunteet ovat yhtä tärkeitä vaikkakin saattavat ilmetä eri lailla. (Opetushallitus 2013b.)

Hymiöt ja Emojit nuorten viestinnässä

Hymiöillä on nuorten keskinäisessä viestinnässä ollut aina erityinen merkitys. Niillä on pyritty rikastamaan viestien sisältöä. Englanniksi hymiö on emoticon. Tämä tulee sanoista emotion (tunne) ja icon (kuvake). Vaikka sana hymiö viittaa hymyyn, niin hymiöllä pystytään esittämään monenlaisia ilmeitä, tunteita ja asenteita. (Kotimaisten kielten keskus 2012.) Hymiöillä pyritään tuottamaan merkityksiä: kuvaamaan todellisuutta, ottamaan siihen kantaa ja luomaan yhteyttä viestintäkumppaniin. Niiden avulla on tuotu kirjoitukseen puhekielen ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen elementtejä. Hymiöitä ei käytetä sattumanvaraisesti vaan niillä on oma logiikkansa. (Kotimaisten kielten keskus 2012.) Kirjoitetussa viestissä on vaikeaa tai niissä ei pysty välittämään puheessa olevia painotuksia, eleitä ja ilmeitä. Hymiöiden avulla voidaan tarkentaa viestin merkitystä ja auttaa sitä, miten viesti pitäisi tulkita. Näin esimerkiksi vitsit tai ironia on helpompi ymmärtää. (Helsingin Sanomat 2015.)

Kirjoitettujen hymiöiden rinnalle on tulleet emojit, jotka ovat aitoja kuvamerkkejä. Ilmiö lähtöisin japanilaisesta kulttuurista ja sana ”emoji” tarkoittaa kuvaa tai hahmoa. (Helsingin Sanomat 2015.) Kuvamerkkejä tunteiden ja mielikuvien esittämisessä ja koristelussa myös kertomaan asiaa. (MTV 2015.) Emojit voivat olla hymiötä, jotka esittävät erilaisia ilmeitä ja tunnetiloja, tai muita symboleja kuin esimerkiksi eläinhahmoja, ruokia tai esineitä. (Helsingin Sanomat 2015.) Emojien käyttö on levinnyt ja yleistynyt maailmalla ja ne ovat tulleet osaksi päivittäistä viestintäämme. Hymiöitä ja emojeita on pidetty aina nuorten juttuna, mutta nykyään myös vanhempi väestö on pikkuhiljaa omaksunut ne osaksi omaa viestintäänsä. (MTV 2015.) Emojeilla viestiminen on yksinkertaista ja nopeaa, joka on oleellinen seikka tämän päivän nopeatempoisessa viestinnässä. Emojit ilmaisevat tehokkaasti esimerkiksi tunnetilaa ilman, että asiasta täytyy kertoa vastaanottajalle. Tämän lisäksi emojeilla viestiminen on luovaa. Esimerkiksi koko viestin voi rakentaa pelkästään pienistä kuvakkeista, ilman kirjoitettuja sanoja. Emojeilla viestiminen ei myöskään edellytä luku- eikä kirjoitustaitoa ja se on myös melko universaalia. Näin ollen viestiminen ei vaadi esimerkiksi yhteistä kieltä. (MTV 2015; Helsingin Sanomat 2015.)

Tästä mallia 😉

Ohlis

Lähteet:

Helsingin Sanomat 2015. Emojit valtaavat viestin – kokeile, pysytkö kärryillä. WWW-dokumentti. http://www.hs.fi/tiede/a1422852840542 Päivitetty 3.2.2015 Luettu 7.3.2016

Kotimaisten kielten keskus 2012. Kolmekymmentä hymiövuotta- Vai sittenkin 300, 3 000 tai 30 000? WWW-dokumentti. http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/vesa_heikkinen/kolmekymmenta_hymiovuotta.9751.blog Päivitetty 19.9.2012 Luettu 1.3.2016

MTV 2015. Nyt tätäkin tutkitaan – suomalaisten hymiöiden käyttö syynissä. WWW-dokumentti. http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/nopeuttavat-ja-helpottavat-viestintaa-tiesitko-kaiken-taman-hymioista/5328112 nPäivitetty 26.09.2015 Luettu 6.3.2016

Suomen mielenterveysseura ry 2016. Tunnetaitojen perusteet. WWW-dokumentti.

#ERNOD kysyy:

Miltä sinusta tuntuisi käyttää pikaviestinnässä omia kasvokuviasi? Entäpä jos kokelisit! Testaa samalla, onko tästä sovelluksesta apua: http://www.myemojicreator.com/ Mikäli innostut, kerro siitä meille somesti: @mediaklubi #ERNOD

Virva Korpinen
TKI-asiantuntija
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

ERNOD -hankkeen mediaklubeissa tarkasteltiin osaamista uudella tavalla

ERNOD-hanke jalkautui mediataitoviikolla Mikkelin pääkirjastolle Rekry On -tapahtumaan. Työntekijöiden ja työnantajien kohtauspaikaksi rakennetussa Mikkelin seudun suurimmassa rekrytointitapahtumassa pidettiin hankkeen toimesta mediaklubia koko viikon ajan.

Mediaklubissa työnhakijoille tarjottiin mahdollisuus työstää oman osaamisen kuvaus Kerro se kuvin -työskentelyn avulla. Uutta, tapahtumaa varten laadittua menetelmää kävi testaamassa myös joukko nuorten kanssa työskenteleviä vertaiskoulutuksen hengessä. Työskentely poiki kannustavaa palautetta edelleen kehittämisen tarpeisiin. Erään työnhakijan mukaan työskentely oli ”silmiä avaava”. Palautteessa kiteytyy se, ettei oman osaamisen tunnistaminen ole aina helppoa. Sen vuoksi on tärkeää tuoda siihen uusia tapoja. Sellaisia, joista kuka tahansa voi hyötyä.

mediaklubista

Tämän blogikirjoituksen kautta palaamme vielä tunnelmiin, jotka kytkeytyivät valtakunnalliseen mediataitoviikkoon. Tässä yhteydessä on hyvä paikka jakaa kuvaus menetelmästä, jota toivomme teidän jakavan edelleen. Mikäli siis mediaklubi jäi tällä kertaa käymättä, voi sen pyöräyttää käyntiin osaamisen tunnistamisen hengessä missä tahansa. Alle on kirjattu lyhyt esittely työskentelystä.

 Kerro se kuvin -työskentely

Testauksen perusteella työskentely sopii hyvin monenlaisille kohderyhmille. Kohderyhmien erityispiirteet, yksilöllisen ohjauksen tarve sekä ryhmäkoko vaikuttavat työskentelyn kestoon. Keskimääräinen työskentelyaika yksilöohjauksessa asettuu n. 60 minuuttiin silloin, kun ohjauksen tarve ulottuu jokaiseen työvaiheeseen. Tämän kokeilun aikana itseohjautuvat käyttivät ryhmänohjauksessa työskentelyyn n. 20 minuuttia.

Työskentelyssä voidaan hyödyntää erilaisia tiloja ja mobiililaitteita. Mediataitojen kehittymisen mahdollistava oppimisympäristö eli mediaklubi syntyy siten minne tahansa. Huomioon on kuitenkin tarpeen ottaa se, että tila on rauhallinen. Erityisen tuen tarpeen näkökulmasta tilan valinta kannattaakin tehdä ajatuksen kanssa. Tapahtumissa mediaklubi voi toimia näyttämönä erilaisille mediakasvatuksen menetelmille. Kokemuksemme perusteella juuri siihen sopii hyvin esimerkiksi kirjasto. Testiviikolla käytimme Mikkelin kirjaston avoimia tiloja ja kirjaston tabletlaitteita (ipad).

Kerro se kuvin -työskentelyä edeltää jonkin verran esivalmistelua. Sopivan tilan ja laitteiden valintaa seuraa sovellusvalinta. Monet kollaasisovellukset sopivat tarkoitukseen hyvin. Omassa sovellusvalinnassamme korostimme helppokäyttöisyyttä ja maksuttomuutta eli pyrimme pitämään mahdollisimman matalan kynnyksen sekä käyttäjän että ohjaavan tahon näkökulmasta. Hinta tai käytettävyys eivät mielestämme saa nousta toimintaan osallistumisen tai toiminnan järjestämisen esteeksi.

Toimintaa ennen laitteisiin oli ladattu valmiiksi toiminnoiltaan yksinkertainen ja ilmainen Perfect Images-sovellus. Sovellus oli ladattu valmiiksi jokaiseen yhteiskäyttötablettiin. Tabletit olivat toiminnan ajan kirjaston vierailijaverkossa.

Olimme valmistaneet laminoituja kuvakortteja, joissa oli kuvia elämän eri osa-alueilta. Samat kuvat löytyivät tabletlaitteiden kuvarullalta. Kuvat oli ladattu etukäteen kuvapankeista, joiden kuvien käyttöön saa vapaat oikeudet. Yksi tällainen kuvapankki on Pixabay. Lisäksi meillä oli käytössämme laminoituja, erilaisia osaamista kuvaavia sanakortteja. Kortit valmistimme itse. Korttiaihiot tulemme tuomaan täältä ladattavaksi myöhemmin.

Varsinainen työskentely käynnistyy alkutehtävällä, jossa osallistuja kirjaa ylös viisi tekemäänsä työtehtävää. Työtehtävät voivat olla esimerkiksi kotitöitä, harrastuksia tai työelämässä tehtyjä töitä. Seuraavassa vaiheessa osallistuja miettii ohjaajaan tukemana, millaista osaamista kyseisistä tehtävistä on kertynyt ja kirjaa ne ylös. Tällä tavalla jatketaan, kunnes työtehtävistä syntynyt osaaminen on löytynyt. Seuraavaksi siirrytään tutkimaan kortteja. Korteista osallistuja etsii kuvia, joista hänelle syntyy mielikuva osaamisestaan sekä sanoja, jotka vastaavat omin sanoin kirjattua osaamista. Kuvia valitaan viisi.

Seuraavassa vaiheessa siirrytään tuotoksen tekoon kollaasisovelluksella. Kollaasiin valitaan nyt samat viisi kuvaa tabletlaitteen kuvarullalta. Tämän jälkeen otetaan vielä kuva itsestä (selfie) ja liitetään se mukaan kollaasiin. Kun kaikki valitut kuvat on viety kollaasiin, kirjoitetaan niihin kuvatekstityökalulla osaamista kuvaavat sanat. Oman kuvan kuvatekstiksi liitetään yhteystiedot. Kollaasin voi vielä koristella mieleiseksi sovelluksen kuvanmuokkausmahdollisuuksia hyödyntäen.

Työskentelyn aikana valmistuu kuvallinen tuotos, jonka osallistuja voi halutessaan jakaa sosiaalisessa mediassa tai vaikka työhakemuksen liitteenä. Tuotos toimii myös hyvin keskustelun avaukseen, vaikka työhaastattelussa tai koulutusneuvonnassa. Erityisesti ensimmäisiä harjoittelupaikkoja tai kesätöitä hakeville nuorille yksinkertainen visuaalinen työkalu on lisäapu, jollaiselle uskotaan olevan tarvetta. Omasta osaamisesta kertomisesta tulee myös hauskempaa työskentelyn avulla syntyneen värikkään lopputuotoksen myötä.

malli kollaasi

Kiitämme kaikkia mediaklubissa käyneitä, Kerro se kuvin -työskentelyyn osallistuneita. Myötävaikutuksellanne tuotekehittely etenee. Luodaan yhdessä uutta, jotta jokaisella olisi mahdollisuus oppia uutta ja elää mielekästä arkea digiajassa!

 

Virva Korpinen

TKI-asiantuntija