ERNOD loppusuoralla: kuulumisia ja pohdintoja hankkeen päättötapahtuman jälkeen

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanke (ERNOD) järjesti päättötapahtumaan 8.8. Mikkelin pääkirjastolla. Koolla oli monialainen joukko nuorten kanssa toimivia ammattilaisia. Tapahtuman ideana oli tarjota katsaus siihen, mitä hankkeessa on tehty. Osallistujille tarjoutui mahdollisuus ottaa haltuun elämyksellisellä tavalla hankkeessa kehitettyjä mediavaikuttamisen menetelmiä. Tavoitteena oli saattaa toisilleen monilta osin vieraatkin osallistujat uuden oppimisen kokemuksen äärelle toistensa ammatillisiin vahvuuksiin ja yhteistyöhön tukeutuen, ja tällä tavalla inspiroitumaan digitaalisesta osallisuutta edistävästä työskentelystä. Hankkeessa vahvana punaisena lankana kulkenut kolmannen työn ajatus (ks. Purhonen 2017) tehtiin tällä tavalla näkyväksi. Ehkä näin toimien osallistujat löysivät joitakin uusia ajatuksia ammattien rajapinnoilta nuorten kanssa tehtävään työhön. Erään ryhmän kiteytys opitusta ”Tässä ryhmässä tämä oli luontaista ja helppo tapa toimia” voidaankin ajatella laveammin. Kenties se kuvaa juuri sellaista tilannetta, jossa on syntynyt oivallus lisäresurssista, joka toisten ammatilliseen osaamiseen ja yhteistyöhön luottamalla syntyy. Hankkeen aikana näitä kokemuksia on saatu erilaisissa kokoonpanoissa kokea.

Digitaalisuutta hyödyntävien menetelmien kanssa työskennellessä tarvitaan luottamusta. Aina ei tarvitse itse tietää, osata tai edes onnistua. Digiaikaan sovitellussa kokeilemisen kulttuurissa prosessi jonkun tekemisen äärellä on jo itsessään arvokasta. Parhaimmillaan yhdessä työskentely antaa lisää ammatillisia valmiuksia ja yhteistyötaitoja sekä uskallusta ja rohkeutta luottaa kanssakulkijoihin.

Hankkeen aikana mediavaikuttamisen menetelmien pilotoinnissa on iloittu nuorten kanssa toimivien ammattilaisten vertaisoppimiskokemuksista. Myös päättötapahtuman osallistujien päivää siivitti vahva vertaisoppimiskokemus. Erään työryhmän sanoilla iltapäivän aikana opittiin yhdessä mm. ”erilaisia keinoja vaikuttamiseen, mielipiteiden keräämiseen, mielenkiinnon herättämiseen”. Nämä ovat asioita, joita hankkeen aikana pilottiryhmissä toimineet nuorten kanssa työskentelevät ovat myös nimenneet oppineensa.

Päättiskuva

Erityisryhmien nuorten mielipiteet eivät aina tule kuulluiksi, joten uusia menetelmiä tarvitaan. Hankkeen aikana kehitetyt menetelmät (ks. päättöjulkaisu) sopivat erityisryhmien kanssa työskentelyn ohella toki myös monenlaisten muidenkin ryhmien kanssa työskentelyyn. Olipa ryhmä mikä tahansa, tarvitaan ohjausta, joka huomioi ryhmän ja siinä olevien yksilöiden erityispiirteet. Esteettömällä ohjauksella voidaan madaltaa ja poistaa osallistumisen esteitä, esimerkiksi sellaisia, jotka liittyvät nuoren ennakkoluuloihin omista kyvyistä ja mahdollisuuksista tehdä ja toimia digitaalisuutta hyödyntäen.

Tapahtuman työskentelyn aikana monia ryhmiä puhututtivat myös digilaitteet ja niiden käyttöön liittyvät haasteet erilaisissa tehtävissä. On inhimillistä ajatella, että teknologia ja sen monet mahdollisuudet uutuuttaan hämmentävät. On myös tarpeellista nostaa näitä asioita esiin ja pohtia yhdessä, mitkä tutut asiat pysyvät, vaikka välineet ja aika muuttuu. Yksi tällainen asia on vuorovaikutus. Sitä on ja tarvitaan edelleen, kun tehdään töitä ihmisten kanssa. Hankkeen aikana toteutetuissa mediavaikuttamistyöpajoissa on ollut hienoa huomata, kuinka pian mediataidot karttuvat ja kuinka hyvin sen jälkeen on löytynyt uusia tapoja hyödyntää laiteita, menetelmiä ja mediaa. Tapahtuman osallistujien kiteytys siitä, että ”laitteet eivät yksin riitä vaan tarvitaan vuorovaikutusta” onkin oiva muistutus oleellisesta. Osallisuuteen ja sen edistämiseen kytkeytyy vahvasti ihmisten välinen kanssakäyminen.

Digiajan osallisuuden edistämistä onkin mielekästä lähteä ajattelemaan asiaa kokonaisvaltaisesti. Hankkeen aikana laitteiden ja sovellutusten käytön harjoittelu on ollut luonteva osa digitaalisuutta hyödyntävien menetelmien avulla toteutettua ryhmätoimintaa. Tästä tapahtuman osallistujat saivat omakohtaisen kokemuksen. Hankkeen aikana vastaavalla tavalla toimimalla on luotu mahdollisuuksia edistää vuorovaikutusta, joka tukee suurempia tavoitteita, kuten yhdenvertaisuuden edistämistä.

Digiajan osallisuuden voidaan ajatella toteutuvan erilaisissa kokemusympäristöissä. Ne vaihtuvat ja muokkautuvat tiuhaan. Näin ollen jatkuvan ihmettelyn periaatteen omaksuminen osaksi omaa toimintaa voisi olla monella tapaa hyödyllistä. Hankkeen aikana on ollut antoisaa huomata, että aktiiviselle ihmettelylle antautumalla on saatu kokea erityisryhmien mediakasvatuksesta paljon enemmän kuin uskalsimme kuvitella.

Päättötapahtumassa esillä ollut hankkeemme toinen pilotoinnin osa-alue, virtuaalinen läksytuki, voidaan nähdä mediavaikuttamistyöpajojen ohella hyvänä esimerkkinä siitä, mitä digiajan osallisuus voi yksittäiselle nuorelle tarkoittaa. Pilotoinnin aikana maahanmuuttajataustaisten nuorten ja ohjaukseen osallistuneiden muiden nuorten väliset kohtaamiset jättivät jäljet, jotka kantavat elämässä eteenpäin. Merkityksiä syntyi kohtaamisissa; kokemus siitä, että on tullut kohdatuksi ja että on itse uskaltanut kohdata.

Kentien virtuaalisen läksytuen pilottimatkalta kuultujen ja videoina nähtyjen kokemusten siivittäminä innostus kokeilla jotakin itselle täysin uutta digitaalisuutta hyödyntävää pedagogista menetelmää kasvaa tapahtumaan osallistuneiden keskuudessa entisestään. Haluammekin kannustaa miettimään, mitä juuri sinä voisit näistä esitellyistä digiajan osallisuutta edistävistä tavoista viedä mukana omaan arkeesi? Ehkä innostut kokeilemaan jotakin esiteltyä toimintatapaa, tai muokkaamaan esiteltyä johonkin täysin uuteen tarkoitukseen!

Digitaalisuuden hyödyntäminen tällaisenaan on tätä päivää, huomenna se voi olla jo jotakin muuta. Selvää kuitenkin on, että me teemme yhdessä sen, miltä huominen näyttää. Siksi on myös tärkeää ottaa eri toimintaympäristöissä nuoria kohtaavien ammattilaisten ohella nuoret mukaan heille järjestettävän toiminnan suunnitteluun. Näin toteutus voisi parhaimmillaan olla nuorille mielekäs; heidän ja tulevan huomisen näköinen. Lisäksi kannattaa käyttää aikaa saavutettavuuden näkökulman tarkasteluun läpileikkaavasti kaikessa toiminnassa.

Päättötapahtuman lopuksi kuulimme saavutettavuuden edistämiseen liittyvästä pilotoinnista. Siihen liittyen hankkeessa on tehty esimerkiksi selko- ja viittomakielistä sisällöntuotantoa eri toimijoiden verkkosivuille, kuten esimerkiksi hankkeen sidosryhmiin kuuluneelle Mediakasvatusseuralle. Tapahtuman osallistujille avattiin muutamia konkreettisia esimerkkejä, millä tavalla saavutettavuutta voi parantaa. Esimerkiksi kirjastojen infomateriaalia on tuotettu viittomakielellä, mikä lisää kielellisen erityisryhmän mahdollisuuksia saada verkkopalveluja äidinkielellään.

Hankkeemme kiittää kaikkia päättötapahtumaan osallistuneita sekä muita hankematkan varrella mukana olleita yhteistyöstä. Toivomme hankkeen tuottaman päättöjulkaisun inspiroivan käyttämään ja edelleen kehittämään menetelmiä, joilla jokainen nuori voi saada äänensä kuuluville ja tulla paremmin huomioiduksi arjessaan.

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen -hanke

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

Kohtaaminen on mediataito?

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Tällä viikolla meitä kaikkia on herätelty pohtimaan mediataitoja digiajan kansalaistaitoina. Valtakunnalliseen mediataitoviikkoon on sisältynyt erilaisia kampanjoita, tempauksia ja toimintoja, joiden avulla mediakasvatuksen merkitystä on tarkasteltu useista eri näkökulmista. Yhteistä näille näkökulmille on ollut se, että kaiken keskiössä on ihmisten tarve kohdata, ymmärtää ja kuunnella toisiamme.  Ihmisten Internet mahdollistaa, että nämä kohtaamiset voivat tapahtua myös ajasta ja paikasta riippumatta. 

Case virtuaalinen läksytuki 

Olemme Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa pilotoineet virtuaalisen läksytuen mallia yhteistyössä korkea-asteen oppilaitosten ja yleisten kirjastojen kanssa. Oheisessa videossa kuvataan virtuaalisen läksytuen perusidea:

 

Virtuaalisen läksytuen pilotoinneissa vapaaehtoisina on toiminut sekä ammattikorkeakoulun että yliopistojen nuoriso- ja opetusalan opiskelijoita. Vapaaehtoiset kuvasivat virtuaalisen läksytuen olleen merkityksellistä monella eri tasolla: vapaaehtoiset oppivat tärkeitä kohtaamista tukevia digiajan työelämätaitoja ja mukana olleet nuoret saivat tukea opintoihin ja oppimiseen sekä ennen kaikkea mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa toisen henkilön kanssa. Virtuaalisen läksytuen pilotointiin osallistui muun muassa maahanmuuttajanuoria, jotka kertoivat muuten olevan hyvin vähän vuorovaikutuksessa kantasuomalaisten kanssa. Virtuaalinen läksytuki osoittautui matalan kynnyksen palveluksi, johon osallistuminen oli nuorelle helppoa ja mielekästä. Kohtaamisia syntyi myös vapaaehtoisten välille, kun virtuaalista läksytukea kokoonnuttiin antamaan samaan tilaan. Tämä mahdollisti vapaaehtoisten välisen vuorovaikutuksen, keskinäisen tsemppauksen ja tuen.

“Kysyin nopeasti lopuksi, että oliko läksytuesta nuorelle hyötyä ja ainakin vastaus oli, että paljon apua ja oli kivaa, että olin auttamassa. Uskoisin, että jo suomen puhuminen jonkun eri ihmisen kanssa on hyödyllistä. Myös opiskeluun keskittyminen saattaa olla helpompaa, kun on tiedossa, että joku muukin on varannut aikaa minun vuokseni.”

Vapaaehtoinen

“Ainakin minun tuettavani sanoi että tämä on todella mukavaa ja se on pienempi kynnys kirjautua skypeen kuin vaikka mennä jonnekkin muualle.”

Vapaaehtoinen

 

“Olen tosi huono tekemään läksyjä yksin, niitä on paljon helpompi tehdä kun jonkun kanssa voi pohtia ääneen”

Läksytukeen osallistunut nuori

Kohtaaminen mediataitona?  

Virtuaalisen läksytuen pilotointi osoitti, että kohtaaminen ja sen mahdollistamat vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä mediataitoja median tuottamiseen, arviointiin ja turvalliseen käyttöön liittyvien mediataitojen ohella. Ihmisten Internetissä ei tarvita digitaikoja, vaan aitoja kohtaamisen taitoja. Nämä taidot mahdollistavat yhdessä oppimisen, vuorovaikutuksen ja ymmärretyksi tulemisen.

img_1614-1

Sanna Lappalainen
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke
projektipäällikkö

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

ARKIPALOJA ja AISTIMUKSIA

ERNOD-hanke järjestää torstaina 8.12. klo 12-18 Mikkelin pääkirjastolla toimintapäivän, jossa on mahdollisuus tutustua erityisryhmien arkeen sekä ottaa ohjatusti haltuun mediavaikuttamisen menetelmiä ja -tekniikkaa mediaklubissa (nonstop 12-16).

Arkipaloja -näyttelyyn on koottu digitaalisia tuotoksia, joita on tehty hankkeen järjestämissä #koemunarki ja #kuulemunääni -mediavaikuttamistyöpajoissa. Kirjastolla palvelee myös Mamkin opiskelijoiden järjestämä pimeä kahvila, jossa näkeville tarjoutuu mahdollisuus kokea näkövammaisten maailmaa eri aisteja käyttäen.

Tervetuloa!

juliste

juliste-korjattu-uudestaan

Mitä meille kuului 25.8.2016?

IMG_5655

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus monialaisissa toimintaympäristöissä -hanke (ERNOD) oli mukana toteuttamassa 25.8.2016 Mikkelin ammattikorkeakoululla järjestettyä Etelä-Savon ohjauksen ja nuorisoalan hankkeiden toiminnallista “Mitä mulle kuuluu?” -hankefoorumia. Tapahtumaa oli järjestämässä ERNOD-hankkeen lisäksi seuraavat hankkeet: Ohjaamojen tuki, ESSO, Kuhan Selviit, Elämän teatteria/sporttia, Ohjaava Olkkari ja My Space, Not yours!. Toiminnallisen iltapäivän aikana tavoitteena oli tutustua Mikkelin alueen nuorten hankkeisiin toiminnallisesti ja tiivistää samalla yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. Jokaisella hankkeella oli oma rastipiste, jossa syvennyttiin hankkeen sisältöihin osallistumisen kautta. Rastipisteisiin tutustuttiin monialaisissa pienryhmissä.

Konkreettinen ja yhteinen lupaus nuorille  

ERNOD-hankkeen rastipisteellä pienryhmän tuli ideoida yksi konkreettinen lupaus nuorille. Lupauksesta laadittiin digityökaluja hyödyntäen kuva, jossa tämä lupaus konkretisoitui sanoista teoiksi. Samalla nuorten kanssa työskentelevät pääsivät treenaamaan digiajan mediataitoja!

Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset lupasivat muun muassa antaa nuorille aikaa ja kuunnella nuoria. Rastipisteellä konkreettisiksi lupauksiksi muovautuivat myös muiden rastipisteiden herättämät ajatukset. Esimerkiksi My Space, Not Yours! -hankkeen rastipisteellä käsitelty seksuaalisen häirinnän teema muovautui ERNOD-hankkeen mediavaikuttamistyöpajassa konkreettiseksi lupaukseksi: “Jokainen päättää itse omasta kehostaan. Lupaan olla tukenasi.” 

Kaikkien ryhmien tuotokset löytyvät Padlet-seinältä.

Konkreettisia monialaisia tekoja 

ERNOD-hanke fasilitoi hankefoorumin päätteeksi myös toiminnallisen yhteenveto- ja palautetyöskentelyn digitaalisuutta hyödyntäen. Ensimmäiseksi hankefoorumin osallistujia pyydettiin kuvaamaan yhdellä sanalla, mitä hankefoorumista jäi mieleen. Osallistujien mukaan hankefoorumia kuvasivat erityisesti sanat “osallisuus”, “läsnäolo”, “yhteistyö” ja “verkosto”. Voidaan siis hyvinkin todeta, että ytimessä oltiin koko iltapäivän ajan.

pilvi.jpg

Yhteenvetotyöskentelyn aikana osallistujille haluttiin tarjota vielä yksi mahdollisuus verkostoitumiselle. Osallistujat pohtivat itselleen entuudestaan tuntemattoman ammattilaisen kanssa yhden konkreettisen teon, mitä he voivat yhdessä lähteä tekemään nuorten osallisuutta, ohjausta ja/tai hyvinvointia edistääkseen. Vain muutaman minuutin kestäneen työskentelyn aikana osallistujat keksivät oivallisia ideoita, joiden toteuttaminen on enemmän kuin suotavaa. Osallistujat kirjasivat ideansa ylös virtuaaliselle seinälle:

ERNOD-hanke kiittää osaltaan muita tapahtuman järjestelyssä mukana olleita hankkeita sekä erityisesti osallistujia, jotka tekivät läsnäolollaan tapahtumasta tapahtuman.

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Meemi vaikuttamisen välineenä

Hassut kuvat naurattavat. Haluaisitko sinä tehdä sellaisen kuvan, joka muistetaan ja jolle nauretaan sosiaalisessa mediassa? Kuva, jonka oivaltava teksti luetaan uudelleen ja uudelleen. Kuvan, jota jaetaan innokkaasti edelleen. Entä onko sinulla mielessä jokin asia, johon haluaisit vaikuttaa, muttet oikein tiedä miten? Entäpä jos kokeilisit yhdistää nämä kaksi asiaa! Tekisitkö sinä meemin?

Sosiaalisessa mediassa kiertää monenlaisia kuvia, jotka on varustettu oivaltavilla lohkaisuilla. Jotkut näistä tuotoksista ovat nousseet varsinaisiksi ilmiöiksi tultuaan ahkerasti muokatuiksi ja jaetuiksi. Toisinaan näistä on käytetty käsitettä meemi. Kaikki kuvatuotokset eivät ehkä ole meemejä, mutta meemien väsäilyyn tarkoitetut sovellukset sopivat mainiosti itseilmaisun harjoitteluun ja omien oivallusten kasausvälineeksi. Näitä oivalluksia voi ja kannattaa rohkeasti jakaa. Mikset siis kokeilisi sinäkin? Oheisen ohjeen avulla voit aloittaa työskentelyn omin päin tai kaverin kanssa. Voit myös osallistua mediaklubiin, jossa opitaan yhdessä.

  1. Mieti yksi asia, johon sinä haluaisit vaikuttaa. Esim. Jos se asia olisi vaikka koululuokan ilmapiiri, voisit miettiä keinoa hyvän fiiliksen ylläpitoon. Milloin kaikilla olisi hyvä fiilis? Ehkä silloin, kun kukaan ei sanoisi toisilleen mitään ikävää. Ehkä silloin, kun olisi jotain yhteistä kivaa tekemistä, johon jokaisella olisi mahdollisuus osallistua. Olisiko tässä aineksia meemiin? Kokeillaan! 
  2. Ota nyt kuva, jota haluat käyttää. Jos löydät jonkun toisen ottaman kuvan, tulee sinun varmistua, että saat hyödyntää sitä. Jos siis käytät muiden kuvia, kuvahaun tuloksia tmv. tutustu ensin tarkemmin tekijänoikeusasioihin. Kaikki kuvat eivät ole vapaasti hyödynnettävissä. Pixabay on paikka, jossa on ilmaisia kuvia. Niitä voit vapaasti käyttää.
  3. Lataa mobiililaitteellesi jokin ilmainen meemisovellus. Yksi mahdollinen on myös selainpohjainen MemeGenerator.
  4. Vie kuvasi meemisovellukseen (custom-toiminto) ja tekstitä kuva sovelluksen tekstitystyökalulla. Meemiin mahtuu lyhyt ja ytimekäs sanoma, tilaa tekstille on kuvan ylä- ja alalaidassa.
  5. Ihaile tuotostasi ja laske se käsistäsi maailmalle. Monet meemisovellukset sisältävät jo valmiiksi painikkeet suosituimpiin somekanaviin jakamista varten. Kun liität kuvan vaikka instagamiin, mieti vielä millaisilla hashtageilla (aihepiiritunnisteilla) varustat sen. Näin joku muu voi myös innostua laatimaan samaan aihepiiriin liittyvän meemin ja asia jota haluat edistää (tässä esimerkissä tuo koululuokan ilmapiiri) saa näin hyvää jatkoa.
  6. Ryhdy mediavaikuttajaksi. Monista tavoista yksi on tehdä yllä olevan ohjeen mukaisesti vaikuttava tuotos. Sillä voi saada asialleen näkyvyyttä. Jos toteutus on vielä hauska, se voi jäädä tavalla tai toisella elämään.

meemi.suuauki

ERNOD-hankkeen mediavaikuttamistyöpajoissa eli mediaklubeissa harjoitellaan mediavaikuttamista pienryhmissä. Niissä tehdään esimerkiksi oheisen kaltaisia harjoitteita yksilöohjatusti. Olisiko sinusta mukavaa osallistua mediaklubiin? Ota yhteyttä ja kerro meille, minne seuraava klubi pitäisi pystyttää! ERNOD -hankeväki liikkuu mielellään ja järjestää ohjattua työskentelyä esim. oppilaitoksissa, kirjastoissa ja järjestöissä.

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

 

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Sisupartiolaiset mediavaikuttamista oppimassa

ERNOD -hanke jalkautui Suomen Partiolaisten Roihu2016-leirille. Ensimmäisen päivän työskentelystä voit lukea täältä. Toiseen päivään lähdettiin edellisen päivän lämpimiltä uudella teemalla. Leirisuoralta siirryttiin pääkahvilaan, jonka tiloissa järjestettyä mediavaikuttamistyöpajaa markkinoitiin ennalta myös sisupartiolaisille. He tarttuivat mahdollisuuteen ja saapuivat pajaan pienryhmässä, omien johtajien ja avustajien saattelemina.

liekeissä

Työpajassa työskenneltiin yksilöohjatusti. Jokaiselle työpajaan saapuneelle tarjottiin käyttöön tabletlaite. Monille tablet oli ennalta tuntematon, joten työskentely aloitettiin laitteeseen tutustumalla. Yhteiskäyttöisten laitteiden avulla jokaisella oli mahdollisuus ottaa osaa työskentelyyn. Toisin kuin kenties yleisesti ajatellaan, ei kaikilla ole vielä omia laitteita tai valmiuksia hyödyntää niitä. Siksi vastaavia järjestettyjä mahdollisuuksia tarvitaan. Näin myös erityistä tukea tarvitsevat saavat tarvittavaa käytön ja sisällöntuotannon ohjausta. Mediavaikuttaminen on digiajan kansalaistaito, jonka haltuun ottamisessa ERNOD -hanke kouluttaa.

Ohjatun tutustumisen jälkeen nuoret tarttuivat päivän tehtävään, jonka kautta oli mahdollisuus harjoitella vaikuttamista. Tehtävä tuotiin lähemmäs osallistujien arkea keskusteluttamalla heitä partion leiriarjesta sekä partiosta harrastuksena. Keskusteluttamalla saatiin selville, että monille partio tarkoitti yhdessäoloa vastapainoksi kotiarjessa koetulle yksinäisyydelle. Kaverit ja niiden merkitys nuoren elämässä tunnistetaan, eivätkä erityistä tukea tarvitsevat nuoret tee poikkeusta tässä. Useampaan julkaisuun syntyikin liitettäväksi teksti ”Ketään ei jätetä yksin” tai ”Partiossa tehdään yhdessä”.

Partion toimintaperiaatteisiin kuuluu, että kaikkea tehdään yhdessä kavereiden kanssa. Tästä syystä partiotoiminnan voidaan ajatella sopivan myös sellaisille, joilla on jonkinlainen erityinen tuen tarve. Jos nuori tarvitsee toiminnoissaan enemmän tukea, hän saa sitä myös partiossa – kavereilta ja omalta ryhmältä. Myös avustajan kanssa kuka vaan voi osallistua toimintaan. Tämän nuoret sanoittivat omissa kertomuksissaan. Sanoma koettiin tärkeäksi tuoda esiin ja tähän työpajassa keskityttiin.

Osallistujat tekivät omia kuvallisia tuotoksia käyttämällä tarkoitukseen valitun ilmaisen meemisovelluksen (MemeGenerator) custom-toimintoa. Meemien näkyvyys sosiaalisessa mediassa on ollut viime aikoina huomattavissa, joten työpajaan haluttiin tuoda mahdollisuus tutustua tähän teknisesti helppoon tapaan yhdistää kuvaa ja tekstiä. Koska meemin teko muutoin voi olla vaikeaa hahmottaa, pidettiin tässä työskentelyssä kiinni lähinnä meemisovelluksesta työkaluna.

Sonjan

Syntyneiden tuotosten avulla nuoret saivat tuotua näkyväksi tärkeiksi kokemiaan asioita partiosta – sellaisia joista haluaisivat kertoa muille. Nämä tärkeät asiat ovat varmasti sellaisia, jotka julkaisuun päätyessään edistävät yhdenvertasuutta. Pajassa tuotokset jaettiin nähtäväksi yhteiselle Padlet-seinälle.

Ernod-hankkeen kautta järjestetään sellaista toimintaa, jossa nuoret pääsevät matalalla kynnyksellä harjoittelemaan digitaalisia taitoja ja kasvamaan pienin askelin mediavaikuttajiksi. Roihu2016 oli siten oiva paikka lähestyä kohderyhmää; suurleirin luonteeseen kuuluu se, että siellä on tarjolla lukuisia uuden oppimisen paikkoja.

Tämän työpajan aikana myös hankeväki sai mahdollisuuden oppia uutta. Digitaalisuutta hyödyntävän työpajan ohjaus suurleiriolosuhteissa vaati ennakolta monenlaista mietittävää. Pajanpitoon olikin varauduttu esimerkiksi varustamalla laitteet täysin kosteutta pitävillä suojakuorilla. Pajapäivään osui kuitenkin helle, minkä johdosta pajassa oltiin tekemisissä lähinnä korkean lämpötilan kanssa. Pakkasen lailla kuuma vaikuttaa laitteiden toimintakykyyn, mikä onkin tärkeää muistaa huomioida kun järjestää digitaalisuutta hyödyntävää toimintaa ulkoilmassa.

Avoimen langattoman verkon toimintakyky on myös usein arvoitus, joten jos olet aikeissa järjestää mediavaikuttamistyöpajoja, suosittelemme tämän seikan huomioimista ja hyväksymistä. Pitkämielisyyttä tarvittiin myös Roihulla, sillä verkkokatkokset olivat läsnä toiminnassa. Kun ulkoiset seikat katkaisevat työskentelyn, saattaa se erityistä tukea tarvitsevien kanssa tarkoittaa suurtakin muutosta suunnitelmiin – lähinnä ajankäytöllisistä syistä. Ohjauksessa äkkinäinen rytminmuutos voi myös tarkoittaa toiminnan uudelleen käynnistystä. Positiivinen puoli on toisaalta se, ettei toistosta useinkaan haittaa ole. Erityistä tukea tarvitsevat voivat tarvita useampia kertauksia työskentelyn moniin vaiheisiin.

Mukavien pajakokemusten saattelemana ERNOD -hankeväki jatkaa mediavaikuttamistyöskentelyn kehittelyä monialaisesti. Haluatko sinä olla mukana edistämässä digiajan osalisuutta? Kutsu meidät ohjaus- tai koulutuskeikalle – tulemme mielellämme!

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

 

 

#ERNOD vinkkaa runon ja suven hengessä…

meemiBongaa @mediaklubi Anttolan ja Puumalan suunnilla ke 6.7.2016 ja tee oma #kesämeemi ohjatusti tai omin päin. Kiertueella on mukana yhteiskäyttöiset ipadit, joita voit hyödyntää.

#kesämeemi voi syntyä myös tässä ja nyt. Ilostu meemeistä, tee ja jaa omasi instassa!

…ai niin. Ja kuka oli se Leinon Eino? Ja miten se liittyy heinäkuun kuudenteen? Selvitä itse!

#ERNOD pyörii Instassa myös kesällä. Ota onkeesi @mediaklubi