Aika digittää – näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen – opas julkaistu

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa (ESR) edistettiin erityisryhmien nuorten osallisuutta järjestämällä mediavaikuttamistyöpajoja 15-29-vuotiaille, pilotoimalla vertaisoppimiseen pohjautuvaa virtuaalisen läksytuen mallia, tuottamalla selkokielisiä sekä viittomakielisiä sisältöjä ja kehittämällä erityisryhmien nuorten huomioimista järjestötoiminnassa. Osallisuuden edistämisessä oli useita tavoitteita ja siihen osallistui monia eri toimijoita esimerkiksi oppilaitoksista, kirjasto-, järjestö-, ja nuorisoalalta.

Elokuussa päättyvän hankkeen lopputuotoksena on nyt julkaistu opas: Aika digittää – näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen. Julkaisu on kaksiosainen ja koostuu artikkelikokoelmasta sekä hankkeessa kehitettyjä digitaalisuutta soveltavia mediavaikuttamisen menetelmiä esittelevästä osiosta. Artikkeliosan tekstit kertovat hankkeessa tehdystä työstä ja niissä avataan erityisryhmien nuorten mediankäyttöä, mediakasvatusta sekä mediavaikuttamista.

kansikuva

 

 

Oppaan kohderyhmää ovat nuorten kanssa työskentelevät, monialaisesti. Julkaisun avulla avataan erityisryhmien nuorten mediankäyttöä ja sitä, kuinka media voidaan valjastaa kaikkien nuorten vaikuttamiseen.

Opas on digitaalinen ja se sisältää myös muutamia videoita. Julkaisuun on mahdollista virittäytyä oheisen esittelyvideon kautta.

Julkaisu tuotettiin osana Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanketta (ESR). Hankkeen keskeisenä tavoitteena on erityisryhmien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallisuuden edistäminen mediaa ja digiajan kanavia hyödyntäen

Oma harrastusarki ja arvot jäsennellysti näkyväksi mediavaikuttamisen menetelmin – katso mediatuotokset

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanke (ERNOD) toteutti toukokuun puolivälissä mediavaikuttamistyöpajan Nuorisoseurafoorumissa, nuorisoseuraväen yhteisessä kokoontumisessa Paukkulassa. Työpaja vastasi osaltaan nuorisoseuranuorten tekemään valtuustoaloitteeseen, jossa he toivoivat nuorten ääntä aiempaa vankemmin kuuluville järjestössään ja peräsivät mahdollisuuttaan vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.

Työpajassa otettiin haltuun menetelmiä, joilla voidaan digitaalisuutta hyödyntäen tehdä ajatuksia näkyväksi. ERNOD-hankkeen kaksivuotisen hankekauden aikana on viety eteenpäin yhdenvertaisuutta edistävää viestiä; jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Aina äänen kuuluville saaminen ei kuitenkaan ole helppoa, jolloin hankkeessa kehitetyt menetelmät voivat osaltaan tulla avuksi. Esimerkiksi tiedonkulkuun ja -saavutettavuuteen liittyviä esteitä voidaan purkaa vaikka visualisuutta hyödyntäen. Kuva- ja äänituotokset voivat avata uudenlaisen ymmärryksen esimerkiksi arjesta, jota elämme. Digiaika tarjoaa osallisuutta edistäviä mahdollisuuksia, joita voidaan ottaa haltuun yhteisesti. 

Nuorisoseurafoorumissa nuoret tekivät mediavaikuttamisen menetelmiä hyödyntämällä omaa nuorisoseura-arkeaan näkyväksi. Miltä arki nuorisoseuroissa näyttää, mitä he pitävät tärkeänä ja enne kaikkea -mitä he haluavat kertoa siitä muille? Ohessa työpajassa syntyneitä tuotoksia:

Nuorisoseurat vs. muu suomi

Enter a caption

ns tuo ihmisiä

Yllä olevien kuvatuotosten lisäksi työskentelyn tuotoksista syntyi oheiset videotuotokset:

Video 1

Video 2

Nuoret latasivat tuotokset myös Nuorisoseurojen tarinankeruu- ja tapahtumahankkeen 1000 tarinaa, sata tapahtumaa verkkosivuille. Työpajan jatkoina syntyi nuorilla aito halu esitellä omaa nuorisoseuralaisuuttaan jatkossakin. Tähän heidän kanssaan tullaan luomaan kanavaksi Nuorisoseurojen Snapchat-tili, joka kesän ja alkusyksyn aikana kiertää nuorten matkassa eri puolilla maata tapahtumissa, kesäteatterissa ja ihan vaan arjessa.

Joonas Pokkinen, projektityöntekijä, Suomen Nuorisoseurat 

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke

 

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

Opinnäytetyö: Virtuaalinen läksytuki maahanmuuttajaryhmän osallisuuden edistämisessä

 

Läksytuki (1)

Sain mahdollisuuden tehdä yhteisöpedagogiopintoihini kuuluvan opinnäytetyön ERNOD-hankkeelle. Idea opinnäytetyöstä hahmoittui viime kesänä, jolloin suoritin harjoitteluani kyseisessä hankkeessa. Tarkoitukseni opinnäytetyössä oli tuoda esille virtuaalisen läksytuen piloitointiin osallistuvien maahanmuuttajataustaisten nuorten omia kokemuksia. Tavoitteeni oli myös tuoda esille tekijöitä, jotka nuorten mukaan edistivät heidän osallisuuttaan.  Opinnäytetyötä varten keräsin nuorten kokemuksia teemahaastattelumenetelmän avulla. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi maahanmuuttajataustaista nuorta.

Nuoret kokivat läksytuen pääasiassa positiivisena kokemuksena, jonka avulla nuoret kokivat saaneensa apua vaikeilta tuntuviin asiohin sekä mahdollisuuden kohdata toisen opiskelijan. Parhainta läksytuessa nuorten mukaan oli se, että he saivat miettiä vaikeilta tuntuvia asioita toisen opiskelijan kanssa. ”Musta parasta oli saada tukea opiskeluun. Ny mä tiedän miks mä ajattelen toimintaan osallistumisen olevan hyvä juttu. Mä tarvitsin apua tehtävän kanssa ja sit mä sain sen kaa apua toiselta. Ei se sama oo ku opettaja sulle yrittää neuvoo. Parasta on et sä saat miettii asioita toisen opiskelijan kanssa.” 

Haastatteluihin osallistuneista nuorista suurinosa oli päässyt oppilaitoksen ja Mediamajan lisäksi osallistumaan läksytukeen myös kotonaan. Vaikka muutama nuorista ei ollut vielä osallistunut toimintaan kotonaan oli kaikilla jo mielipide, siitä missä osallistuminen olisi heistä parhainta. Nuorten kokemukset osallistumispaikasta jakautuivat kahteen eri mielipiteeseen. Ensimmäisen mielipiteen mukaan osallistumispaikalla ei ollut väliä, vaan kokemusten mukaan kaikki olivat yhtä hyviä. ”Mä ajattelen, ettei ole väliä missä mä osallistun. Mulle tärkeintä on vaan saada apua kotitehtäviin. ” 

Toinen mielipide osallistumispaikasta koostui siitä, että nuoret kokivat toimintaan osallistumisensa kotona helpommaksi. Perusteluksi nuoret kertoivat kotona osallistumisen olevan rauhallisempaa, kun toisia ei ollut siellä paikanpäällä kuuntelemassa tai kommentoimassa tilannetta. ”Kotona on hyvä. Tietysti, kun olin omassa kodissa. Oli rauhallista ja helppo keskittyä. Muut ei olleet neuvomassa, et nyt tee näin tai muuta. ” 

Läksytuessa koetut huonot puolet koskivat pääasiassa Skype-sovelluksen toimimista, joka toimi nuorten mukaan vaihtevasti. Kotona kuitenkin nuorten mukaan sovellus toimi paremmin.

Nuoret nostivat keskusteluissa esille kolme eri osallisuutta edistävää tekijää: omaehtoisuus, onnistumisen kokemukset sekä vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa. Jokainen teema piti sisällään osallisuutta edistäviä osatekijöitä. Esille nousseet osallisuutta edistävät tekijät jokainen nuori koki omalla tunnetasollaan. Virtuaalisen läksytuen pilotointi voidaan nähdä yhtenä toiminnallisena osallistumisen mahdollisuutena, jossa yksilö voi tuntea osallisuutta omalla henkilökohtaisella tunnetasollaan.

Kokonaisuudessaan opinnäytetyöprosessi oli todella mielenkiintoinen ja opettava. Suuret kiitokset vielä mahtavasta mahdollisuudesta ERNOD-hankkeelle.

 

Ada-Maria Tirkkonen
Yhteisöpedagogiopiskelija

AIKA DIGITTÄÄ II tiistaina 8.8.2017 klo 12.00-15.30

Julistekuva

AIKA DIGITTÄÄ II
Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeen päätöstapahtuma

AIKA: tiistai 8.8.2017 klo 12-15.30

PAIKKA: Mikkelin kaupunginkirjasto, Mikkeli-sali (Raatihuoneenkatu 6, Mikkeli)

OHJELMA:

12.00 Tapahtuman avaus

12.15-13.15 Kolme casea digiajan osallisuudesta

13.15-13.30 Kahvitarjoilu (hanke tarjoaa)

13.30-15.30 Aika digittää kirjastossa – elämyksellinen tutustuminen hankkeessa kehitettyihin työtapoihin ja menetelmiin

Ilmoittautuminen 1.8.2017 mennessä: https://www.webropolsurveys.com/S/6BC30083A8E2C0FB.par

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Lisätiedot: Sanna Lappalainen (sanna.lappalainen@xamk.fi, puh. 040 637 7903)

AIKA DIGITTÄÄ II on ”Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä” -hankkeen päätöstapahtuma. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja hankkeen osatoteuttajina toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta yhdessä toteuttajatahojen kanssa. Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Lisätietoja: www.xamk.fi/ernod

UUSI KOULU -seminaarissa 26.4.2017 syvennyttiin digiajan osallisuuteen

sdfsdf

Kerhokeskuksen mukaan mediataidot voidaan jakaa luoviin ja esteettisiin taitoihin, kriittisiin taitoihin, turvataitoihin ja vuorovaikutustaitoihin. Keskiviikkona 26.4.2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla järjestetyn VIII UUSI KOULU -seminaarin mediavaikuttamistyöpajassa haastoimme osallistujat treenaamaan kaikkia edellä mainittuja mediataitoja. Yhdessä toimien osallistujat laativat monialaisissa tiimeissä mediatuotoksen, joka kuvasi heidän oivalluksiaan ja havaintojaan mediakasvatukseen liittyen.

Miten mediakasvatus näyttäytyy arjessa?

ERNOD-hankkeen yhteisöpedagogiharjoittelija Ville Eerikäisen vetämässä työpajassa orientoiduttiin digiajan osallisuuteen mediakasvatuksen ja -vaikuttamisen näkökulmasta. Ville johdatteli teemaan haastamalla osallistujat pohtimaan, kuinka mediakasvatus näyttäytyy monialaisen osallistujajoukon arjessa ja mitä media tarkoittaa nuorelle. Kuten keskustelusta ilmeni, mediakasvatus on laaja ja moniulotteinen asia. Välillä voi jopa tuntua, että mediakasvatus on kuin saippuapala, josta on vaikea saada otetta.

1

Tässä työpajan aikana syntyneessä mediatuotoksessa korostetaan sitä, kuinka mediakasvatuksessa ovat avainasemassa kannustus ja rohkeus. Mediakasvatusta tulee tehdä sisältö edellä, mutta jatkuvasti kehittyvän tekniikan mahdollisuudet tunnistaen.

Keskustelussa puhututti erityisesti se, kuinka mediakasvatus ei ole ainoastaan yksisuuntaista tiedottamista, vaan vuorovaikutusta ja yhteistä oppimista. Nuoren kanssa työskentelevien tehtävänä on olla rinnallakulkijoita mediaan liittyvien asioiden pohtimisessa. Aikuisen ei tarvitse olla besserwisser, vaan olennaista on aito tahto ja kiinnostus oppia asioista yhdessä lisää.

Työskentelyn aikana nostettiin esille myös yhteisen tekemisen tärkeys niin nuorten kuin muiden nuorten kanssa työskentelevien kanssa. Yhdessä tekeminen tuli esiin kaikissa työpajan aikana syntyneissä mediatuotoksissa, joita voit katsoa oheisesta diaesityksestä:

This slideshow requires JavaScript.

Mediakasvatus siltana digiajan osallisuuteen 

UUSI KOULU -seminaarin avanneen Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Anu Gretschelin puheenvuorossa tuli hienosti esiin se, kuinka osallisuuden edistäminen koostuu aidoista, konkreettisista teoista. Myös iltapäivän työpajan aikana alkoi viriämään konkreettisia ideoita nuorten digiajan osallisuuden ja mediataitojen edistämiseksi. Entä jos nuorisotalon mediasisältöjen tuottamisesta vastaisikin ensisijaisesti nuoret? Tai entä jos lähtisimme yhdessä nuorten kanssa hyödyntämään työpajassakin tutuksi tulleita menetelmiä? Tätä pitääkin nuorten kanssa yhdessä tuumia!  

Lämmin kiitos työpajan vetäneelle Villelle sekä aktiiviselle ja keskustelevalle osallistujajoukolle!

Sanna Lappalainen
projektipäällikkö
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

 

Yhteinen tekeminen nuorten osallisuuden takeena

— Suurin monialaisen yhteistyön hyöty on kirjaston näkyvyys uusissa yhteyksissä. Lisäksi yhteistyö on poikinut uutta tietotaitoa koko kirjaston henkilökunnalle, luonnehtii Mikkelin kaupunginkirjaston projektityöntekijä Virpi Lahdensuo monialaista yhteistyötä. Vuoden 2017 alusta voimaan tullut yleisten kirjastojen kirjastolaki kannustaa kirjastoja yhteistyöhön niin muiden kirjastojen kuin myös kolmannen sektorin, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Tämä monialainen yhteistyö on edellytys myös nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiselle.

Nuoret kirjastossa

Kirjasto on mukana monin tavoin nuorten elämässä ja siksi myös nuorisotyöllä on paikkansa kirjastoissa. Kouvolassa kaupunginkirjaston Mediamaja toimii nuorisotilana kahtena iltana viikossa.

— Kun Nuokkari muutti kirjaston katon alle, saimme kirjaston asiakkaaksi yhtäkkiä kaivatun ikäryhmän – teini-ikäiset. Heitä käy nyt kirjaston Mediamajan nuokkarilla 30–40 nuorta tiistai- ja torstai-iltaisin. Mukavaa, että nuokkari-iltojen lisäksi muinakin päivinä nuoret ovat löytäneet kirjaston palvelujen ääreen, iloitsee Kouvolan kaupunginkirjaston mediatuottaja Tuomo Mannonen.

— Nuokkarin lisäksi nuoret ovat tutustuneet kirjaston palveluihin. Olemme äänittäneet räppiä studiossa, editoineet musiikkivideoita, joita nuoret ovat kuvanneet kirjastosta lainatuilla kameroilla. 

Kirjastossa on paikka ja välineet yhteiselle tekemiselle ja vuorovaikutukselle. Nuoret ovat tehneet kirjastolla muun muassa räppiä:

 

Kirjastot jalkautuvat nuorten pariin

Sen lisäksi, että kirjasto itsessään voi olla nuorille keskeinen elämän toimintaympäristö, on kirjaston hyvä jalkautua myös seiniensä ulkopuolelle. Mikkelissä kaupunginkirjasto oli helmikuun alussa mukana RekryOn-rekrytointitapahtumassa järjestämällä Vahvuudet merkille -rintamerkkipajan poistokirjoja hyödyntäen.

RekryOn-tapahtumassa mukana ollut Mikkelin kaupunginkirjaston projektityöntekijä Virpi Lahdensuo korostaa, kuinka tärkeää kirjastolle on näkyä myös kirjastorakennuksen ulkopuolella yhdessä muiden nuorisoalan toimijoiden kanssa:

— Kirjaston mukanaolo esimerkiksi RekryOn-messuilla luo positiivista kuvaa kirjastosta ja muistuttaa kirjaston olemassaolosta mielekkäässä yhteydessä.

Digiaikana ei luonnollisestikaan riitä, että toiminta ja monialainen yhteistyö rajoittuvat vain fyysisiin toimintaympäristöihin.

Yhdessä nuorten osallisuutta ja hyvinvointia edistämässä   

Kirjasto- ja nuorisoalan sekä muiden ammattialojen monialaisen yhteistyön kehittäminen on ollut avainasemassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian hallinnoimassa Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa. Monialaiseen yhteistyöhön on suhtauduttu tutkivalla, ihmettelevälläkin otteella.

Julistekuva

Hankkeessa projektityöntekijänä työskentelevä Virva Korpinen kiteyttää monialaisen yhteistyön luonteen seuraavasti:

— Monialaisen yhteistyön hyödyt tuntuvat oman osaamisen jatkeena. Kun on jokin uusi alue, josta ei ole käsitystä, kasvaa ymmärrys toisen ammattilaisen rinnalla työskennellessä. Toimialat hyötyvät saadessaan tutustua toisten tapaan tehdä ja voivat organisaatioina ottaa oppia toinen toisiltaan. Nuoret hyötyvät, kun yhdessä saamme toteutettua heidän tarvitsemaansa palvelua ja ohjausta.

Tutkija Kirsi Purhonen kuvaa tällaista eri ammattialojen rajapinnoille kiinnittyvää työtä kolmanneksi työksi. Kyse on toiselta ammatilta lainattavasta osaamisesta, jolla täytetään ammattien välisiä osaamiskuiluja ja ammattien rajapintoja (Purhonen 2017). Nuorten osallisuuden edistäminen edellyttää ammattialakohtaisista siiloista poistumista ja yhteisen työn areenalle astumista.

— Monialainen yhteistyö tuo uusia näkökulmia ammattialasta riippumatta nuorten kanssa tehtävään työhön, joka loppujen lopuksi hyödyttää nimenomaan nuoria, tiivistää Lahdensuo monialaisen yhteisen tekemisen merkityksen.     

Sanna Lappalainen
projektipäällikkö
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Kohtaaminen on mediataito?

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Tällä viikolla meitä kaikkia on herätelty pohtimaan mediataitoja digiajan kansalaistaitoina. Valtakunnalliseen mediataitoviikkoon on sisältynyt erilaisia kampanjoita, tempauksia ja toimintoja, joiden avulla mediakasvatuksen merkitystä on tarkasteltu useista eri näkökulmista. Yhteistä näille näkökulmille on ollut se, että kaiken keskiössä on ihmisten tarve kohdata, ymmärtää ja kuunnella toisiamme.  Ihmisten Internet mahdollistaa, että nämä kohtaamiset voivat tapahtua myös ajasta ja paikasta riippumatta. 

Case virtuaalinen läksytuki 

Olemme Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa pilotoineet virtuaalisen läksytuen mallia yhteistyössä korkea-asteen oppilaitosten ja yleisten kirjastojen kanssa. Oheisessa videossa kuvataan virtuaalisen läksytuen perusidea:

 

Virtuaalisen läksytuen pilotoinneissa vapaaehtoisina on toiminut sekä ammattikorkeakoulun että yliopistojen nuoriso- ja opetusalan opiskelijoita. Vapaaehtoiset kuvasivat virtuaalisen läksytuen olleen merkityksellistä monella eri tasolla: vapaaehtoiset oppivat tärkeitä kohtaamista tukevia digiajan työelämätaitoja ja mukana olleet nuoret saivat tukea opintoihin ja oppimiseen sekä ennen kaikkea mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa toisen henkilön kanssa. Virtuaalisen läksytuen pilotointiin osallistui muun muassa maahanmuuttajanuoria, jotka kertoivat muuten olevan hyvin vähän vuorovaikutuksessa kantasuomalaisten kanssa. Virtuaalinen läksytuki osoittautui matalan kynnyksen palveluksi, johon osallistuminen oli nuorelle helppoa ja mielekästä. Kohtaamisia syntyi myös vapaaehtoisten välille, kun virtuaalista läksytukea kokoonnuttiin antamaan samaan tilaan. Tämä mahdollisti vapaaehtoisten välisen vuorovaikutuksen, keskinäisen tsemppauksen ja tuen.

“Kysyin nopeasti lopuksi, että oliko läksytuesta nuorelle hyötyä ja ainakin vastaus oli, että paljon apua ja oli kivaa, että olin auttamassa. Uskoisin, että jo suomen puhuminen jonkun eri ihmisen kanssa on hyödyllistä. Myös opiskeluun keskittyminen saattaa olla helpompaa, kun on tiedossa, että joku muukin on varannut aikaa minun vuokseni.”

Vapaaehtoinen

“Ainakin minun tuettavani sanoi että tämä on todella mukavaa ja se on pienempi kynnys kirjautua skypeen kuin vaikka mennä jonnekkin muualle.”

Vapaaehtoinen

 

“Olen tosi huono tekemään läksyjä yksin, niitä on paljon helpompi tehdä kun jonkun kanssa voi pohtia ääneen”

Läksytukeen osallistunut nuori

Kohtaaminen mediataitona?  

Virtuaalisen läksytuen pilotointi osoitti, että kohtaaminen ja sen mahdollistamat vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä mediataitoja median tuottamiseen, arviointiin ja turvalliseen käyttöön liittyvien mediataitojen ohella. Ihmisten Internetissä ei tarvita digitaikoja, vaan aitoja kohtaamisen taitoja. Nämä taidot mahdollistavat yhdessä oppimisen, vuorovaikutuksen ja ymmärretyksi tulemisen.

img_1614-1

Sanna Lappalainen
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke
projektipäällikkö

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Kymppiluokka räppää

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Kouvolan pääkirjaston Mediamajassa järjestettiin tammikuussa 2017 paikalliselle kymppiluokalle mediaklubina räp-työpaja, jonka tarkoituksena oli tehdä oma laulu luokan menneestä vuodesta. Klubin tarkoituksena oli kehittää nuorten sisällöntuotannollisia taitoja ja sosiaalista yhteistyötä, mikä tällä kertaa liittyi ryhmätyöskentelynä sanoitusten tekemiseen ja itseilmaisuun musiikin keinoin.

Mediamaja on keskeinen paikka Kouvolassa Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa. Mediamajassa on järjestetty mediaklubeja sekä online-läksytukea ja sen studiossa on tehty paljonkin räppiä ja muuta musiikkia – paikalta löytyy hyvät mikit, ammattilaistason editointiohjelmat ja soittimia.

Rapin tekeminen mediaklubissa

Aluksi nuoret, joita oli tusinan verran, alkoivat miettiä sopivaa taustabeattiä biisiä varten. Helpoin tapa tässä on YouTube. Kun hakukenttään kirjoittaa ”free rap beats” tai vastaavaa, löytää satoja tekijänoikeusvapaita taustoja, joita voi käyttää, kunhan biisin julkaistaessa mainitsee taustan tekijät. Työpajassa puhuttiin myös tekijänoikeuksista – mitä musiikkia saa käyttää vapaasti ja mitkä ovat internetin lainalaisuudet oman tuotoksen julkaisemiseen, esimerkiksi Facebookissa tai Youtubessa. Rap-sämplien lainaamisessa on hyvä muistaa, että tekijänoikeuden suoja-aika on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.

Riimit tuli täyteen muttei rivit

luonnos

Sanataiteilijoiden luonnoksia paperilla

Yhdessä uuden luominen voi olla vaikeaa, ja homma menee nopeasti toisille naureskeluksi, joten alkuhihittelyn jälkeen jaoimme nuoret kolmeen ryhmään ja tekstin teko sai uutta puhtia. Ohjaajana lähinnä rohkaisin kirjoittamaan kaikki mahdolliset ideat ylös ja keksimään riimipareja, jonka kautta lauseet on helppo täydentää. Kun homma lähti liikkeelle, saimme tunnissa sen verran tekstiä, että pääsimme jo laulamaan. Täysin pitkää rap-biisiä emme saaneet riimiteltyä, mutta puolentoista minuutin verran sentään. Se on paljon, kun laulua lähdetään työstämään nollasta ja aikaa on tunnin verran.

Monelle mikkiin laulaminen tai räppääminen oli ensikerta. Oman äänen kuuleminen kuulokkeista samalla kun laulaa, tuntuu omituiselta. Oma ääni onkin oikeasti tuollainen? Tämä on onneksi normaali reaktio kaikilla ihmisillä. Mediamajan studiossa on käytössä Cubasen äänityssofta ja lauluun Samson 03 -kondensaattorimikki, joilla saa hyvää jälkeä aikaiseksi.

Kitarariffit talteen

Itse biisin äänityksiin osallistui vain viisi oppilasta. Studiotilassa täytyy olla hiljaa, joten muu luokka siirtyi mediamajan tiloihin pelaamaan retropelejä ja uudempia pelikonsoleita, kuten pleikkanelosta tai Xbox360:ä. Saimme parissa tunnissa biisin melkein valmiiksi, mutta emme ehtineet aivan viimeistelemään tuotosta, joten päätimme jatkaa työpajaa parin viikon päästä.

Toisella kerralla otettiin muutama kohta uusiksi ja miksattiin biisi yhdessä oppilaiden kanssa. Lisäsimme lauluun kaikua, leikkasimme alataajuuksia ym. Kun aikaa jäi vielä vähän jäljelle, äänitettiin biisin alkuun lennosta akustisella kitaralla vielä alkuriffi, joka toistaa taustabeatin teemaa.

kitara

Mediamajan kuusikielinen Ibanez pääsi tositoimiin

Kuuntele kymppiluokan rap-tuotos tästä linkistä!

Tuomo Mannonen
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke
Kouvolan pääkirjasto, Mediamaja

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. 
Tuomo Mannonen työskentelee ERNOD-hankkeessa Kouvolan pääkirjastossa. Tuomon vetämissä mediaklubeissa ja koulutuksissa on työskennelty muun muassa videon ja musiikin parissa. Hankkeen mediaklubeissa on mallinnettu työskentelyn ohella mediavaikuttamisen menetelmiä. Hanke julkaisee keväällä 2017 mediavaikuttamisen menetelmäoppaan hankkeen aikana luoduista helmistä.

Digitarina unelmien (kirjastosta)

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Tämän vuoden mediataitoviikon teema, ”Ihmisten internet” on digitaalisessa tarinankerronnassa vahvasti läsnä. Digitarinoiden avulla voidaan hahmotella jo olemassa olevia sekä vielä unelmien muodossa olevia, mahdollisia maailmoja ja ympäristöjä. Tuotokset ovat tekijänsä näköisiä ja niistä voi aistia inhimillisyyden. Digitarina on yksi esimerkki ihmisen luomasta sisällöstä internetissä.

Digitarinoiden tavoitteena on saada nuorten unelmien ääni kuuluviin ja osallistaa näin nuoria tulevaisuuden kirjaston suunnittelutyöhön. Tavoitteena on myös tekijän näkyväksi tuleminen. Lisäksi tavoitteena on tarjota uusia näkökulmia kirjastotyöhön kirjastoammattilaisille.

Digitarinassa yhdistyvät kuva, ääni ja teksti, kyse on digitaalisesta tarinankerronnasta. Digitarinan teko aloitetaan keskustelemalla yleisesti kirjaston palveluista. Keskustelun virittäjänä on hyvä olla virikekuvia, myös musiikkia voi laittaa taustalle soimaan. Keskustelu jatkuu pohtimalla unelmien kirjastoa. Virikekysymyksiä voi olla esimerkiksi:

  • Mitä palveluja ja tapahtumia unelmien kirjastossa olisi?  
  • Mitä siellä saisi tehdä? Entä mikä olisi kiellettyä?

Työskentely jatkuu siten, että jokainen mediaklubin osallistuja suunnittelee oman digitarinan unelmien kirjastosta. Suunnittelutyössä voi käyttää apuna kynää ja paperia. Varsinainen työskentely alkaa etsimällä unelmiin liittyviä kuvia joko kuvapankista, kirjaston kokoelmista (kirjan kansia/kirjoista kuvia) tms. Jotkin unelmista voidaan myös näytellä, esimerkiksi käyttösääntöihin liittyvät. Digitarinaan voi liittää kuvien lisäksi videopätkiä. Myös kuvilla voi rakentaa jonkin palvelutapahtuman tai ne voivat kertoa erilaisista palveluista. Digitarinaan voi lisätä ääntä, kuten selostusta tai musiikkia, myöhemmin, editointivaiheessa.

Kun kuvia ja muuta materiaalia on kerätty tarpeeksi (ainakin pari-kolmekymmentä kuvaa, mieluummin liikaa kuin liian vähän, sillä osan voi jättää käyttämättä) aletaan työstää valituista kuvista ja videopätkistä digitarinaa käyttämällä videon editointisovellusta. Digitarinaan voi lisätä tekstiä ja ääntä (puhetta, musiikkia) editointivaiheessa. Otettuja kuvia voi halutessaan muokata kuvankäsittelysovelluksella. Kun kaikkien digitarinat ovat valmiita, ne katsotaan yhdessä. 

 

Digitarinan käyttö mediavaikuttamismenetelmänä on saanut hyvää palautetta nuorilta. Digitarinoiden tekeminen herätti positiivisia mielikuvia kirjastosta ja sai mielikuvituksen liikkeelle. Omien unelmien kartoittamisen myötä nuoret pohtivat kirjastoa monelta eri näkökulmalta. Tehtyjen töiden katsominen yhdessä ja niistä keskusteleminen loi uusia näkökulmia kirjaston käyttöön kaikissa mediavaikuttamistyöpajan osallistujissa mukaan lukien ohjaajat. Nuoret tekivät digitarinoitaan keskittyneesti ja saivat työskentelyn myötä uutta tietotaitoa.

Digitarinan käyttö erilaisten äänten kuuluville saamiseksi ei ole uusi keksintö. Digitarina on verraton menetelmä asioiden työstämiseen ja se antaa unelmille siivet matalan kynnyksen tekniikalla.

Virpi Lahdensuo
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke
Mikkelin kaupunginkirjasto

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

 

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa on mediaklubeissa työskennelty erilaisin menetelmävaikuttamisen menetelmin. Pajat on suunnattu erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille. Hanke julkaisee myöhemmin keväällä Mediavaikuttamisen menetelmäoppaan hankkeen aikana kehitetyistä menetelmistä.

 

ERNOD edistää Ihmisten Internetiä ja tasavertaisia osallistumismahdollisuuksia

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Viikko 6 (6.-12.2.) on valtakunnallinen mediataitoviikko, jonka teemana on vuonna 2017 Ihmisten internet. Ihmisten Internet -teemaviikko kannustaa kaikkia osallistumaan yhdenvertaisemman ja paremman Internetin edistämiseen, mikä on myös ERNOD-hankkeen keskeinen tavoite. Hankkeessa toimitaan sähköisissä ympäristöissä: toisaalta pyritään saamaan usein valtamediassa hiljaiseksi jäävien ääni kuuluville mediavaikuttamisen menetelmillä ja toisaalta lisätään erityisnuorten osallisuuden mahdollisuuksia muun muassa selko- ja viittomakielisten materiaalien julkaisemisella.

ERNOD-hanke osallistuu mediataitoviikkoon blogipostaussarjalla, jossa avataan Ihmisten Internetiä eri näkökulmista. Kaikki kirjoittajat työskentelevät ERNOD-hankkeessa.

Maanantaina 6.2. blogipostaussarjan avaa Juha Oksanen (Humanistinen ammattikorkeakoulu) viittomakielisellä videoblogilla, jossa hän pohtii Internetin käyttöä viittomakielisten nuorten näkökulmasta. Tiistaina 7.2. aihetta puolestaan lähestytään näkövammaisten nuorten näkökulmasta Suomen Nuorisoseurat ry:ssä työskentelevän Tuike Merisaaren kirjoituksessa.    

Puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä. Tämän vuoksi Ihmisten Internetissä tulee huomioida myös se, että tietoa on selkokielelle mukautettuna tarjolla. Selkokieltä osallisuuden ja saavutettavuuden edistämisessä pohtii omassa kirjoituksessaan Hanna-Kaisa Turja Humanistisesta ammattikorkeakoulusta keskiviikkona 8.2.

Internet tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia digitaaliseen sisällöntuotantoon, mistä esittelemme muutamia esimerkkejä torstaina 9.2. ERNOD-hankkeessa mukanaolevien kirjastotoimijoiden toimesta. Mikkelin kaupunginkirjaston projektityöntekijä Virpi Lahdensuo esittelee omassa blogikirjoituksessaan digitarinoita tarinankerronnan ja vaikuttamisen välineenä. Kouvolan kaupunginkirjaston projektityöntekijä Tuomo Mannonen puolestaan kuvailee, kuinka rap-musiikki taipuu mediakasvatuksen menetelmäksi. Nämä blogikirjoitukset ovat esimakua kevään aikana julkaistavasta menetelmäoppaasta, joka käsittelee mediavaikuttamisen menetelmiä ja erityisnuorten kanssa tehtävää mediakasvatustyötä monista eri näkökulmista. 

Internetiä ei ole ilman ihmisiä. Vaikka Internetistä puhuttaessa usein korostuu erilaiset laitteet ja tekniikka, pohjautuu sen voima ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Internetistä vuorovaikutuksen mahdollistajana kirjoittaa Sanna Lappalainen (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu) perjantaina 10.2. 

Blogipostaussarjan lisäksi juhlistamme valtakunnallista mediataitoviikkoa seuraavilla tapahtumilla Mikkelissä:  

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.