Ohjaamojen tuki -hanke päättyy

Kaksi vuotta, kolme työntekijää, päämaja Mikkelissä. Kohteena Etelä-Savon maakunta: kolme Ohjaamoa, kolme kaupunkia, 11 kuntaa. 130 tavoitettua ammattilaista, 145 tavoitettua nuorta. 12 koulutustilaisuutta, 10 seudullista verkostotapaamista, 5 maakunnallista foorumia ja 25 nuorten tapahtumaa. Lukematon määrä erinomaisia yhteistyökumppaneita.

Näistä luvuista ja aktiivisesta kehittämisestä niiden ympärillä koostui Ohjaamojen tuki -hanke. Tänään se päättyy. Raportit on kirjoitettu, päätöskokoukset pidetty ja arkistokin pian valmiina.

Jos haluat vielä kertaalleen muistella, mitä kaikkea hankkeessa saatiin aikaan, selaile blogia taaksepäin tai tutustu tuoreisiin tuotoksiin:

Hankkeen päätösjulkaisu Ohjaamojen tuki – ammattilaisen apuna nuoren parhaaksi: Kokemuksia ja kehitysehdotuksia Etelä-Savosta on saatavilla verkossa. Jos luet mieluummin fyysistä kirjaa, ota yhteyttä, niin postitamme sinulle sellaisen!

Hankkeen loppuseminaarin sijaan päätimme kuvata talk show’n. Projektipäällikkö Sonja Miettisen johdolla aiheesta keskustelevat Saara Mughal (Joroisten kunta), Juuso Kautonen (Savonlinnan Ohjaamo Posse) ja Heikki Kantonen (Ohjaamojen tuki -hanke). Talk show on katsottavissa YouTubessa.

Kuva: Kuvitellen Oy

Hankkeen päättymisestä huolimatta kehittäminen jatkuu Ohjaamoissa ja kunnissa. Me täällä Xamkissa siirrymme uusiin haasteisiin Digillä Duuniin! -hankkeen parissa. Kiitos yhteistyöstä hankkeen aikana ja intoa ohjaukseen! Tavataan taas!

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Palvelun rakennuspalikat

Ohjaamojen tuki -hanke järjesti eteläsavolaisille Ohjaamojen ja muiden nuorten palveluiden ammattilaisille innovatiivisen kehittämisosaamisen koulutuksen 17.11.2016. Koulutuksen teemoina olivat kehittämisprosessin lisäksi konkreettisemmat aiheet asiakasymmärrys kehittämisen taustalla, uudet ratkaisutavat ja nopeiden kokeilujen toteuttaminen. Aiheisiin pureuduttiin kouluttaja Sami Heikkisen johdolla teoriatiedon voimin ja käytännön harjoittein – legoillakin pääsimme vakavasti leikkimään.

Kehitä vaiheittain

Roomaa ei rakennettu päivässä, eikä palvelukaan ole kerralla valmis. Kehittämisprosessin voi jakaa neljään vaiheeseen:

1. Rajaa kehityshaaste
2. Opi asiakasnäkökulma
3. Ratkaise – ratkaisujen ideointi
4. Testaa – kokeile käytännössä

Ensin täytyy tietää, mitä halutaan kehittää. Uusi vai olemassa oleva palvelu? Mitä tavoitellaan ja miksi? Miten onnistumista mitataan? Millaisia asiakkaat ovat ja mitä heistä ei vielä tiedetä?

Toinen vaihe on ehkä kaikkein oleellisin: asiakasnäkökulma. Muista huomioida se, jolle palvelua tarjoat ja kehität! Nuorten osallisuus on yksi Ohjaamo-toiminnan peruspilareista, joten nuorilla on oleellinen rooli myös palveluita kehitettäessä.

Ratkaisuvaiheessa luodaan kehityskohteisiin liittyvien kysymysten pohjalta erilaisia ideoita ja ratkaisuehdotuksia. Aivomyrskyn jälkeen ideoista valitaan parhaat, ja lopuksi valitaan helpoin ja nopein käytännössä kokeiltava testiin.

Valittu idea hiotaan timantiksi kuvaamalla idea vaiheittain ja jalostamalla siitä toiminta- tai palvelumalli. Suunnitellaan nopea kokeilu ja sitten testataan!

Kehitä konkreettisesti

Päivän aikana meille esiteltiin muutamia käytännön työkaluja. Lego Serious Play on menetelmä, jossa ideointia ja kehittämistä tuetaan käsillä tekemällä. Jokainen löytää vastauksensa Lego-palikoista ja saa äänensä kuuluviin. Mitä muuta nuorten kanssa voisi tehdä leikin varjolla?

Asiakkaan näkökulma on kaikkein tärkein, ja siihen voi pureutua monella tavalla. Piirrä asiakkaan palvelupolku vaihe vaiheelta paperille tai toteuta palveluroolipeli. Katso palvelua asiakkaan silmin – ja muista myös muut aistit.

 

LSP-lämmittelytehtävä: 9 palikan omakuva. On näköinen.

 

Materiaalit

Kattava palvelumuotoilun työkalupakki on kehitetty Jyväskylän ammattikorkeakoulun SDT-hankkeessa.

Lego Serious Play -metodista voit lukea tarkemmin esimerkiksi REaD-lehden artikkelista tai Innovatiivisuus ohjauksessa ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä -julkaisusta.

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Ohjaamo ovena työelämään

Viidennet valtakunnalliset Ohjaamo-päivät järjestettiin Oulussa marraskuun alussa. Matka pohjoiseen oli pitkä ja puuduttava, mutta päivien ohjelma palkitsi. Ohjaamo-toimintaa erityisesti työllisyysnäkökulmasta oli pohtimassa pari sataa kollegaa ympäri Suomen.

Uusi työ

Nykyään työelämässä ollaan läsnä monessa todellisuudessa: läppärit, älypuhelimet ja sosiaalinen media kuuluvat arkeen. Erikoistutkija Anu Järvensivun mukaan nuoret ovat uuden työn sukupolvi. Siinä missä Y-sukupolven edustajat ovat diginatiiveja, 2000-luvun kynnyksellä tai alussa syntynyt Z-sukupolvi on pelaajasukupolvi: yksilöitä, jotka viettävät myös työelämänsä erilaisissa verkkoympäristöissä, osaavat luovia siellä luontevasti ja soveltavat osaamistaan käytäntöön.

Nuoret ovat jo valmiiksi sisällä työelämän megatrendeissä. Miten vanhemmat sukupolvet ja toisaalta ohjaus pysyvät kehityksessä mukana?

Osaaminen hyötykäyttöön

Tilastotutkija Sami Myllyniemi esitteli nuorten työllisyyttä lukujen valossa. Neljä viidestä nuoresta ottaisi mieluummin työtä vastaan, kuin jäisi kotiin, vaikka saisi siten vähemmän rahaa. Yhteiskunnassa vallalla oleva käsitys nuorten laiskuudesta ja työn välttelystä on perätön myytti, jota on onneksi viime aikoina murrettu julkisuudessa talkoovoimin.

Nuorten mukaan hyvässä työpaikassa vallitsee terve ilmapiiri, yhteisöllisyys ja osallisuus. Johtaja ei ole niuhottava pomo, vaan tasavertainen muiden joukossa.

Enemmistö nuorista on valmis muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle. Kaikki kuitenkaan eivät ole – mistä työtä heille? Tämän päivän vastauksia lienevät digitalisaatio ja yrittäjyys. Erityisesti luovilla aloilla yrittäjyys voi olla jopa ainoa mahdollisuus saada oman alan työtä. ”Se on kauhistuttavaa ja hirvittävää, mutta onhan siinä oma vapautensa”, luonnehti eräs paneelikeskusteluun osallistunut nuori.

Koulutuspäällikkö Sanna Matikainen korosti työelämän yhdenvertaisuutta. Maahanmuuttajanuorissa on paljon työllisyyspotentiaalia, mutta kantaväestöä korkeampi työttömyysaste. Maahanmuuttajilla on valtavasti suomalaisen työelämän tarvitsemaa osaamista, mutta sitä ei läheskään aina tunnisteta ja tunnusteta.

Ohjauksella suuntaa työllistymiseen

Ohjaamojen perustehtävä on edistää nuorten pääsyä koulutukseen ja työelämään. Joillain nuorilla on polku on hyvin pitkä, ja etenee nuoren sosiaalisen vahvistamisen kautta työkyvyn kasvattamiseen. Ohjaamoissa tasapainotellaankin taitavasti nuoren hyvinvoinnin tukemisen ja työllisyystavoitteen kanssa.

Nuorten ääni ja kokemukset olivat mukavasti läsnä päivien aikana, mutta vahvemminkin olisi voinut kokemusasiantuntijoita hyödyntää. Mitkä ovat uusimpia “trendejä” palvelujärjestelmän viidakossa pyörittäessä? Mihin tulisi paneutua palveluissa toimivien ammattitaitoa kehittäessä?

Kuvassa allekirjoittaneen muistiinpanovälineitä monessa todellisuudessa

 

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.