ERNOD-hanke mukana NUORI2017-tapahtumassa 27.-29.3.2017

 

Kuva: Ville Eerikäinen

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke (ERNOD) osallistuu NUORI2017-tapahtumaan Tampereella 27.-29.3.2017. Voit tavata hankehenkilöstöä sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian että Luova ja osallistava Suomi -verkoston ständeillä. Lisäksi hanke on mukana seuraavissa ohjelmaosioissa:

 

KUULUUKO NUORISOTYÖ KAIKILLE?
TI 28.3. KLO 12.30 – 14.00 SONAATTI 2

Nuorisolaki ohjaa yhä vahvemmin nuorisoalaa yhdenvertaisuuden edistämiseen toiminnassaan. Kaikilla nuorilla on oikeus harrastaa. Kunnan palvelut ovat saavutettavia. Toimintamme on yhdenvertaista. Nuorisotilat ovat esteettömiä. Pitävätkö väitteet paikkaansa? Kuuluuko nuorisotyö kaikille?

Ohjelman tuottavat Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, Best Buddies -kaveritoiminta/Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke yhdessä kumppaniensa kanssa.

Lue lisää tapahtuman verkkosivuilta. 

 

4 TAPAA OLLA LÄSNÄ DIGISSÄ JA LIVENÄ – MUKANA PALEFACE
KE 29.3. KLO 10.30 – 12.00 DUETTO 1

Diginatiivit navigoivat verkoissa kuin kotonaan. Millaisia mahdollisuuksia virtuaalimaailma tarjoaa nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille? ERNOD-hankkeen pilotoima virtuaalisen läksytuen malli on mukana paneelikeskustelussa yhtenä case-esimerkkinä. 

Ohjelman tuottaa Luova ja osallistava Suomi -verkosto yhteistyössä eri hankkeiden kanssa.

Lue lisää tapahtuman verkkosivuilta. 

 

Innostaviin tapaamisiin Tampereella!

Sanna Lappalainen
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke
projektipäällikkö

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Kohtaaminen on mediataito?

Tällä viikolla meitä kaikkia on herätelty pohtimaan mediataitoja digiajan kansalaistaitoina. Valtakunnalliseen mediataitoviikkoon on sisältynyt erilaisia kampanjoita, tempauksia ja toimintoja, joiden avulla mediakasvatuksen merkitystä on tarkasteltu useista eri näkökulmista. Yhteistä näille näkökulmille on ollut se, että kaiken keskiössä on ihmisten tarve kohdata, ymmärtää ja kuunnella toisiamme.  Ihmisten Internet mahdollistaa, että nämä kohtaamiset voivat tapahtua myös ajasta ja paikasta riippumatta. 

Case virtuaalinen läksytuki 

Olemme Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa pilotoineet virtuaalisen läksytuen mallia yhteistyössä korkea-asteen oppilaitosten ja yleisten kirjastojen kanssa. Oheisessa videossa kuvataan virtuaalisen läksytuen perusidea:

 

Virtuaalisen läksytuen pilotoinneissa vapaaehtoisina on toiminut sekä ammattikorkeakoulun että yliopistojen nuoriso- ja opetusalan opiskelijoita. Vapaaehtoiset kuvasivat virtuaalisen läksytuen olleen merkityksellistä monella eri tasolla: vapaaehtoiset oppivat tärkeitä kohtaamista tukevia digiajan työelämätaitoja ja mukana olleet nuoret saivat tukea opintoihin ja oppimiseen sekä ennen kaikkea mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa toisen henkilön kanssa. Virtuaalisen läksytuen pilotointiin osallistui muun muassa maahanmuuttajanuoria, jotka kertoivat muuten olevan hyvin vähän vuorovaikutuksessa kantasuomalaisten kanssa. Virtuaalinen läksytuki osoittautui matalan kynnyksen palveluksi, johon osallistuminen oli nuorelle helppoa ja mielekästä. Kohtaamisia syntyi myös vapaaehtoisten välille, kun virtuaalista läksytukea kokoonnuttiin antamaan samaan tilaan. Tämä mahdollisti vapaaehtoisten välisen vuorovaikutuksen, keskinäisen tsemppauksen ja tuen.

“Kysyin nopeasti lopuksi, että oliko läksytuesta nuorelle hyötyä ja ainakin vastaus oli, että paljon apua ja oli kivaa, että olin auttamassa. Uskoisin, että jo suomen puhuminen jonkun eri ihmisen kanssa on hyödyllistä. Myös opiskeluun keskittyminen saattaa olla helpompaa, kun on tiedossa, että joku muukin on varannut aikaa minun vuokseni.”

Vapaaehtoinen

“Ainakin minun tuettavani sanoi että tämä on todella mukavaa ja se on pienempi kynnys kirjautua skypeen kuin vaikka mennä jonnekkin muualle.”

Vapaaehtoinen

 

“Olen tosi huono tekemään läksyjä yksin, niitä on paljon helpompi tehdä kun jonkun kanssa voi pohtia ääneen”

Läksytukeen osallistunut nuori

Kohtaaminen mediataitona?  

Virtuaalisen läksytuen pilotointi osoitti, että kohtaaminen ja sen mahdollistamat vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä mediataitoja median tuottamiseen, arviointiin ja turvalliseen käyttöön liittyvien mediataitojen ohella. Ihmisten Internetissä ei tarvita digitaikoja, vaan aitoja kohtaamisen taitoja. Nämä taidot mahdollistavat yhdessä oppimisen, vuorovaikutuksen ja ymmärretyksi tulemisen.

Sanna Lappalainen
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke
projektipäällikkö

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Ohjaamo ovena työelämään

Viidennet valtakunnalliset Ohjaamo-päivät järjestettiin Oulussa marraskuun alussa. Matka pohjoiseen oli pitkä ja puuduttava, mutta päivien ohjelma palkitsi. Ohjaamo-toimintaa erityisesti työllisyysnäkökulmasta oli pohtimassa pari sataa kollegaa ympäri Suomen.

Uusi työ

Nykyään työelämässä ollaan läsnä monessa todellisuudessa: läppärit, älypuhelimet ja sosiaalinen media kuuluvat arkeen. Erikoistutkija Anu Järvensivun mukaan nuoret ovat uuden työn sukupolvi. Siinä missä Y-sukupolven edustajat ovat diginatiiveja, 2000-luvun kynnyksellä tai alussa syntynyt Z-sukupolvi on pelaajasukupolvi: yksilöitä, jotka viettävät myös työelämänsä erilaisissa verkkoympäristöissä, osaavat luovia siellä luontevasti ja soveltavat osaamistaan käytäntöön.

Nuoret ovat jo valmiiksi sisällä työelämän megatrendeissä. Miten vanhemmat sukupolvet ja toisaalta ohjaus pysyvät kehityksessä mukana?

Osaaminen hyötykäyttöön

Tilastotutkija Sami Myllyniemi esitteli nuorten työllisyyttä lukujen valossa. Neljä viidestä nuoresta ottaisi mieluummin työtä vastaan, kuin jäisi kotiin, vaikka saisi siten vähemmän rahaa. Yhteiskunnassa vallalla oleva käsitys nuorten laiskuudesta ja työn välttelystä on perätön myytti, jota on onneksi viime aikoina murrettu julkisuudessa talkoovoimin.

Nuorten mukaan hyvässä työpaikassa vallitsee terve ilmapiiri, yhteisöllisyys ja osallisuus. Johtaja ei ole niuhottava pomo, vaan tasavertainen muiden joukossa.

Enemmistö nuorista on valmis muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle. Kaikki kuitenkaan eivät ole – mistä työtä heille? Tämän päivän vastauksia lienevät digitalisaatio ja yrittäjyys. Erityisesti luovilla aloilla yrittäjyys voi olla jopa ainoa mahdollisuus saada oman alan työtä. ”Se on kauhistuttavaa ja hirvittävää, mutta onhan siinä oma vapautensa”, luonnehti eräs paneelikeskusteluun osallistunut nuori.

Koulutuspäällikkö Sanna Matikainen korosti työelämän yhdenvertaisuutta. Maahanmuuttajanuorissa on paljon työllisyyspotentiaalia, mutta kantaväestöä korkeampi työttömyysaste. Maahanmuuttajilla on valtavasti suomalaisen työelämän tarvitsemaa osaamista, mutta sitä ei läheskään aina tunnisteta ja tunnusteta.

Ohjauksella suuntaa työllistymiseen

Ohjaamojen perustehtävä on edistää nuorten pääsyä koulutukseen ja työelämään. Joillain nuorilla on polku on hyvin pitkä, ja etenee nuoren sosiaalisen vahvistamisen kautta työkyvyn kasvattamiseen. Ohjaamoissa tasapainotellaankin taitavasti nuoren hyvinvoinnin tukemisen ja työllisyystavoitteen kanssa.

Nuorten ääni ja kokemukset olivat mukavasti läsnä päivien aikana, mutta vahvemminkin olisi voinut kokemusasiantuntijoita hyödyntää. Mitkä ovat uusimpia “trendejä” palvelujärjestelmän viidakossa pyörittäessä? Mihin tulisi paneutua palveluissa toimivien ammattitaitoa kehittäessä?

Kuvassa allekirjoittaneen muistiinpanovälineitä monessa todellisuudessa

 

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

ERNOD kävi kysymässä: Mitä on saavutettava vinkkaus?

ERNOD -hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää erityisryhmien kohtaamista ja ohjaamista kirjastossa. Konkreettisesti tähän tavoitteeseen vastataan koulutustoimin. Torstaina 20.10.2016 ERNOD pääsi mukaan kirjavinkkareille suunnattuun koulutustilaisuuteen viemään asiaa askeleen eteenpäin.

Tilaisuudessa osallistujat tarkastelivat saavutettavuutta ohjatusti pienryhmissä, digitaalisin toiminnallisin menetelmin. Käytössä oli ipadit ja virtuaaliseinä Padlet, jonne pääsee osallistujaksi ja sisällön tuottajaksi QR-koodin skannaamalla. Näin osallistujat saivat pienen maistipalan siitä, kuinka digitaalisuutta voi hyödyntää matalalla kynnyksellä ryhmätöissä.

ERNOD esitti osallistujille muutamia kysymyksiä, joiden kautta muodostettiin yhteistä käsitystä siitä, mitä on ja mitä voisi olla saavutettava vinkkaus. Kysymykset olivat: 1) Mitä saavutettava vinkkaus on? 2) Mitä se voisi tulevaisuudessa olla? 3) Kuinka voitte käytännön vinkkaustyössänne edistää saavutettavuutta?

Työskentelyn aikana nousi esiin useamman ryhmän äänellä jalkautuva toiminta, jota pidettiin yhtenä konkreettisena suuntana, johon myös tulevaisuuden vinkkaustyössä voisi kiinnittää huomiota saavutettavuuden parantamiseksi. Erilaiset PopUp-vinkkaushetket, videoidut toteutukset sekä eri aisteja hyödyntävä toiminta voisivat osallistujien mukaan olla tapoja tehdä vinkkauksesta saavutettavaa. Myös vertaisvinkkaajista puhuttiin.

Ohjaamisen ja kohtaamisen kannalta tuotiin esiin mm. tärkeä huomio siitä, että työtä tehdään omalla persoonalla. Kollegoja kannustettiinkin tuoreeltaan; “ole oma itsesi”. Se on ilman muuta lähtökohta, jota ei tässäkään viitekehyksessä sovi unohtaa! Nämä ja muut ryhmien tuottamat sisällöt ja pohdituttaneet teemat löydät oheisen linkin taka: https://padlet.com/mediaklubit/saavutettava_vinkkaus

Tilaisuudesssa myös ERNOD pääsi harjoittamaan vinkkaustoimintaa ja vinkkasi osallistujille Yleisten kirjastojen saavutettavuussuosituksen (Kuntaliitto) sekä Celian “Millainen on saavutettava kirjasto” -ideadiat. Näihin löytyy linkit yllä olevasta koulutusmateriaalista.

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

ERNOD-hanke

 

Monikulttuurisuus ohjauksessa, opiskelussa ja työssä

Maahanmuutto ja turvapaikanhakijoiden saapuminen Suomeen lisäävät monikulttuurisuutta yhteiskunnassa. Muutos on huomioitava nuorten ohjauksessa ja palveluissa. Nuorten kanssa toimivat suhtautuvat tilanteeseen avoimesti, mutta tarvitsevat tukea ja koulutusta monikulttuurisuuden kohtaamiseen.

Erityistä tukea tarvitsevien nuorten asema palveluissa on myös Ohjaamojen tuki -hankkeen läpileikkaava teema. Ohjaamojen tuki -hanke ja Itä-Suomen aluehallintovirasto järjestivät Mikkelissä 6.4.2016 Monikulttuurisuus ohjauksessa, opiskelussa ja työssä – Kotoutumista ja yhteisöllisyyttä edistävä toimintakulttuuri: VII Uusi koulu -seminaarin.

Hyvän kotoutumisen eväät

Johtava asiantuntija Irja Sokka Etelä-Savon ELY-keskuksesta käsitteli maahanmuuttoa ja kotoutumista tilastojen valossa. Suomessa kotoutuminen tapahtuu turvallisessa arjessa: päiväkodissa, neuvolassa, jalkapallokentällä, Marttojen kokkauskurssilla, työpaikalla. Näin sadat tuhannet maahanmuuttajat ovat löytäneet paikkansa Suomessa.

Vuoden 2013 pakolaisnainen, burmalainen Mi Mi Po Hti puhui koskettavasti pakolaisuudesta ja kotoutumisestaan Suomeen. Hti pakeni sotilasjunttaa perheensä kanssa eläen ensin vuosia Burman metsissä ja sitten Thaimaassa pakolaisleirillä.

Htin perhe on asunut Suomessa vuodesta 2000 asti. Demokratia ja naisten oikeudet ovat hänelle merkittäviä asioita uudessa kotimaassaan. Suomi on hänelle ”home sweet home”, ystävällinen maa.

“En halunnut pakolaiseksi. Elämäni määräsi minut pakolaiseksi.”

Afganistanilaispakolainen, kielivalmentaja Jassin Rezai Mikkelin kaupungin työllisyyspalveluista painotti suomen kielen merkitystä kotoutumisessa. ”Savossa puhutaan savoa, suomen kieltä on pakko opiskella. Heleppo nakki!”

Myös suomalaisin tapoihin sopeutuminen on Rezain mielestä ensisijaista. Suomi on kellomaa, jossa pitää olla ajoissa paikalla. Suomessa vaaditaan kärsivällisyyttä, sitkeyttä ja aktiivisuutta. Hän on itse mm. opetellut kielen, käynyt armeijan ja opiskellut korkeakoulututkinnon Suomessa. Sisu kulkee mukana vähintään karkkiaskissa.

“Afrikkalaisilla on aikaa, suomalaisilla kello.”

Työn merkitys kotoutumisessa on valtava

Nuorisotutkimusverkoston tutkija Antti Kivijärven mukaan maahanmuuttajanuorten keskeinen tavoite on päästä kiinni koulutukseen ja työelämään. Suurin osa nuorista tarvitsee kuitenkin tukea. Heille näyttäytyvä ”virallinen Suomi” on byrokraattinen ja sektoroitunut, mutta palvelujärjestelmä kehittyy vähitellen avoimemmaksi ja selkeämmäksi.

Työn merkitystä kotoutumisessa painottivat myös Mi Mi Po Hti ja  Jassin Rezai. Jokaisella on oikeus kehittyä ja näyttää omat kykynsä sekä kannustaa ja saada kannustusta. Kaikkien pitää tehdä ahkerasti töitä, mutta maahanmuuttajilta työn saaminen ja työnteko Suomessa vaatii panostusta ”potenssiin 10”.

Työpajat ja koulutusmateriaalit

Iltapäivällä seminaariväki jakautui viiteen työpajaan. Finding Edge Road -dokumentti johdatteli syvällisempään keskusteluun monikulttuurisuudesta ja maahanmuutosta. Elävä kirjasto -menetelmää koulutettiin yhdenvertaisuutta työssään käsitteleville. Monikulttuurisuus ja yhdenvertaisuus Ohjaamo-toiminnassa puhutti nuorten kanssa työskenteleviä. Koulujen monikulttuurisuudesta kiinnostuneet kuulivat hyviä käytäntöjä Mikkelin perusopetuksen ja valmentavan luokan työstä maahanmuuttajaoppilaiden kanssa. Lisäksi pohdittiin monikulttuurisuuden haasteita ja mahdollisuuksia liikuntapalveluissa ja -harrastuksissa.

Koulutuksen materiaalit ladataan aluehallintoviraston verkkosivuille. Seminaarin aamupäivän puheenvuorot on videoitu ja ne julkaistaan Mamkin YouTube-kanavassa. Materiaalit ovat saatavilla viikolla 15, ja niiden julkaisemisesta ilmoitetaan blogissa.

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.