ERNOD loppusuoralla: kuulumisia ja pohdintoja hankkeen päättötapahtuman jälkeen

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanke (ERNOD) järjesti päättötapahtumaan 8.8. Mikkelin pääkirjastolla. Koolla oli monialainen joukko nuorten kanssa toimivia ammattilaisia. Tapahtuman ideana oli tarjota katsaus siihen, mitä hankkeessa on tehty. Osallistujille tarjoutui mahdollisuus ottaa haltuun elämyksellisellä tavalla hankkeessa kehitettyjä mediavaikuttamisen menetelmiä. Tavoitteena oli saattaa toisilleen monilta osin vieraatkin osallistujat uuden oppimisen kokemuksen äärelle toistensa ammatillisiin vahvuuksiin ja yhteistyöhön tukeutuen, ja tällä tavalla inspiroitumaan digitaalisesta osallisuutta edistävästä työskentelystä. Hankkeessa vahvana punaisena lankana kulkenut kolmannen työn ajatus (ks. Purhonen 2017) tehtiin tällä tavalla näkyväksi. Ehkä näin toimien osallistujat löysivät joitakin uusia ajatuksia ammattien rajapinnoilta nuorten kanssa tehtävään työhön. Erään ryhmän kiteytys opitusta ”Tässä ryhmässä tämä oli luontaista ja helppo tapa toimia” voidaankin ajatella laveammin. Kenties se kuvaa juuri sellaista tilannetta, jossa on syntynyt oivallus lisäresurssista, joka toisten ammatilliseen osaamiseen ja yhteistyöhön luottamalla syntyy. Hankkeen aikana näitä kokemuksia on saatu erilaisissa kokoonpanoissa kokea.

Digitaalisuutta hyödyntävien menetelmien kanssa työskennellessä tarvitaan luottamusta. Aina ei tarvitse itse tietää, osata tai edes onnistua. Digiaikaan sovitellussa kokeilemisen kulttuurissa prosessi jonkun tekemisen äärellä on jo itsessään arvokasta. Parhaimmillaan yhdessä työskentely antaa lisää ammatillisia valmiuksia ja yhteistyötaitoja sekä uskallusta ja rohkeutta luottaa kanssakulkijoihin.

Hankkeen aikana mediavaikuttamisen menetelmien pilotoinnissa on iloittu nuorten kanssa toimivien ammattilaisten vertaisoppimiskokemuksista. Myös päättötapahtuman osallistujien päivää siivitti vahva vertaisoppimiskokemus. Erään työryhmän sanoilla iltapäivän aikana opittiin yhdessä mm. ”erilaisia keinoja vaikuttamiseen, mielipiteiden keräämiseen, mielenkiinnon herättämiseen”. Nämä ovat asioita, joita hankkeen aikana pilottiryhmissä toimineet nuorten kanssa työskentelevät ovat myös nimenneet oppineensa.

Päättiskuva

Erityisryhmien nuorten mielipiteet eivät aina tule kuulluiksi, joten uusia menetelmiä tarvitaan. Hankkeen aikana kehitetyt menetelmät (ks. päättöjulkaisu) sopivat erityisryhmien kanssa työskentelyn ohella toki myös monenlaisten muidenkin ryhmien kanssa työskentelyyn. Olipa ryhmä mikä tahansa, tarvitaan ohjausta, joka huomioi ryhmän ja siinä olevien yksilöiden erityispiirteet. Esteettömällä ohjauksella voidaan madaltaa ja poistaa osallistumisen esteitä, esimerkiksi sellaisia, jotka liittyvät nuoren ennakkoluuloihin omista kyvyistä ja mahdollisuuksista tehdä ja toimia digitaalisuutta hyödyntäen.

Tapahtuman työskentelyn aikana monia ryhmiä puhututtivat myös digilaitteet ja niiden käyttöön liittyvät haasteet erilaisissa tehtävissä. On inhimillistä ajatella, että teknologia ja sen monet mahdollisuudet uutuuttaan hämmentävät. On myös tarpeellista nostaa näitä asioita esiin ja pohtia yhdessä, mitkä tutut asiat pysyvät, vaikka välineet ja aika muuttuu. Yksi tällainen asia on vuorovaikutus. Sitä on ja tarvitaan edelleen, kun tehdään töitä ihmisten kanssa. Hankkeen aikana toteutetuissa mediavaikuttamistyöpajoissa on ollut hienoa huomata, kuinka pian mediataidot karttuvat ja kuinka hyvin sen jälkeen on löytynyt uusia tapoja hyödyntää laiteita, menetelmiä ja mediaa. Tapahtuman osallistujien kiteytys siitä, että ”laitteet eivät yksin riitä vaan tarvitaan vuorovaikutusta” onkin oiva muistutus oleellisesta. Osallisuuteen ja sen edistämiseen kytkeytyy vahvasti ihmisten välinen kanssakäyminen.

Digiajan osallisuuden edistämistä onkin mielekästä lähteä ajattelemaan asiaa kokonaisvaltaisesti. Hankkeen aikana laitteiden ja sovellutusten käytön harjoittelu on ollut luonteva osa digitaalisuutta hyödyntävien menetelmien avulla toteutettua ryhmätoimintaa. Tästä tapahtuman osallistujat saivat omakohtaisen kokemuksen. Hankkeen aikana vastaavalla tavalla toimimalla on luotu mahdollisuuksia edistää vuorovaikutusta, joka tukee suurempia tavoitteita, kuten yhdenvertaisuuden edistämistä.

Digiajan osallisuuden voidaan ajatella toteutuvan erilaisissa kokemusympäristöissä. Ne vaihtuvat ja muokkautuvat tiuhaan. Näin ollen jatkuvan ihmettelyn periaatteen omaksuminen osaksi omaa toimintaa voisi olla monella tapaa hyödyllistä. Hankkeen aikana on ollut antoisaa huomata, että aktiiviselle ihmettelylle antautumalla on saatu kokea erityisryhmien mediakasvatuksesta paljon enemmän kuin uskalsimme kuvitella.

Päättötapahtumassa esillä ollut hankkeemme toinen pilotoinnin osa-alue, virtuaalinen läksytuki, voidaan nähdä mediavaikuttamistyöpajojen ohella hyvänä esimerkkinä siitä, mitä digiajan osallisuus voi yksittäiselle nuorelle tarkoittaa. Pilotoinnin aikana maahanmuuttajataustaisten nuorten ja ohjaukseen osallistuneiden muiden nuorten väliset kohtaamiset jättivät jäljet, jotka kantavat elämässä eteenpäin. Merkityksiä syntyi kohtaamisissa; kokemus siitä, että on tullut kohdatuksi ja että on itse uskaltanut kohdata.

Kentien virtuaalisen läksytuen pilottimatkalta kuultujen ja videoina nähtyjen kokemusten siivittäminä innostus kokeilla jotakin itselle täysin uutta digitaalisuutta hyödyntävää pedagogista menetelmää kasvaa tapahtumaan osallistuneiden keskuudessa entisestään. Haluammekin kannustaa miettimään, mitä juuri sinä voisit näistä esitellyistä digiajan osallisuutta edistävistä tavoista viedä mukana omaan arkeesi? Ehkä innostut kokeilemaan jotakin esiteltyä toimintatapaa, tai muokkaamaan esiteltyä johonkin täysin uuteen tarkoitukseen!

Digitaalisuuden hyödyntäminen tällaisenaan on tätä päivää, huomenna se voi olla jo jotakin muuta. Selvää kuitenkin on, että me teemme yhdessä sen, miltä huominen näyttää. Siksi on myös tärkeää ottaa eri toimintaympäristöissä nuoria kohtaavien ammattilaisten ohella nuoret mukaan heille järjestettävän toiminnan suunnitteluun. Näin toteutus voisi parhaimmillaan olla nuorille mielekäs; heidän ja tulevan huomisen näköinen. Lisäksi kannattaa käyttää aikaa saavutettavuuden näkökulman tarkasteluun läpileikkaavasti kaikessa toiminnassa.

Päättötapahtuman lopuksi kuulimme saavutettavuuden edistämiseen liittyvästä pilotoinnista. Siihen liittyen hankkeessa on tehty esimerkiksi selko- ja viittomakielistä sisällöntuotantoa eri toimijoiden verkkosivuille, kuten esimerkiksi hankkeen sidosryhmiin kuuluneelle Mediakasvatusseuralle. Tapahtuman osallistujille avattiin muutamia konkreettisia esimerkkejä, millä tavalla saavutettavuutta voi parantaa. Esimerkiksi kirjastojen infomateriaalia on tuotettu viittomakielellä, mikä lisää kielellisen erityisryhmän mahdollisuuksia saada verkkopalveluja äidinkielellään.

Hankkeemme kiittää kaikkia päättötapahtumaan osallistuneita sekä muita hankematkan varrella mukana olleita yhteistyöstä. Toivomme hankkeen tuottaman päättöjulkaisun inspiroivan käyttämään ja edelleen kehittämään menetelmiä, joilla jokainen nuori voi saada äänensä kuuluville ja tulla paremmin huomioiduksi arjessaan.

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen -hanke

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

Selkokieli luo saavutettavuutta ja osallisuutta

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Postilaatikkoon on tullut kirje viranomaiselta.

Avaan kuoren ja luen kirjeen.

Vedän hikisenä takkia pois päältäni.

Luen kirjeen uudelleen ja istun alas.

Luen kirjeen kolmannen kerran ja ymmärrän,

ettei minun tarvitse tehdä mitään.

Kirjeessä kerrottiin,

että päätös maksusta on hyväksytty.

Entä jos kirjeen olisi lukenut henkilö, jolla on lukemisen vaikeus? Tai ihminen, jonka äidinkieli ei ole suomen kieli tai jolla on vaikeuksia muistaa? Monet arjen teksteistä eivät ole helppolukuisia. Kaikilla on kokemuksia vaikeasti  ymmärrettävistä teksteistä. Monille erityisryhmille valtaosa teksteistä on hankalia.

Mutkikkaat lauserakenteet, pitkät yhdyssanat ja erikoiset termit tekevät teksteistä vaikeasti hahmottuvia.

Lukemistani auttoi hyvä lukutaito. Tulkitsin tekstilajin oikein, osasin silmäillä ydinsanat ja ymmärsin sanojen merkitykset. Silti minun piti lukea teksti kolme kertaa.

Lisää haasteita lukemiselle tulee, sillä yhä useampia tekstejä luetaan verkosta. Kuvien, videoiden ja animaatioiden määrä kasvaa, jolloin lukijan on otettava huomioon monta asiaa. Vaaditaan medialukutaitoa ja taitoa käyttää erilaisia välineitä.

Kielellinen saavutettavuus on keskeinen tekijä, kun tarkastellaan mahdollisuuksia osallistua itseään ja yhteiskuntaa koskeviin asioihin. Jos ihmisellä on jatkuvasti vaikeuksia ymmärtää lukemaansa, hän väsyy.

On tuskastuttavaa elää maailmassa, jossa asiat vain tuntuvat tapahtuvan.

Kokemus ulkopuolelle jäämisestä vahvistuu. Mikäli jo nuorena on kokemuksia tekstien viidakosta ja hankaluuksista ilmaista itseään, vähenee kiinnostus ottaa asioista selvää ja vaikuttaa.  Suomessa arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa selkokielen käyttäjää.

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on yleiskieltä yksinkertaisempaa muodoltaan. Selkokielisen tekstin rakenne, sanasto ja sisältö on mukautettu. Selkokieli on samaan aikaan avain saavutettavuuteen ja osallisuuteen. Kulttuurisen saavutettavuuden rinnalla on syytä puhua kielellisestä saavutettavuudesta.

keyboard-621830_1920

“Selkokieli on avain saavutettavuuteen ja osallisuuteen”

Selkokeskus julkaisee selkokielisiä Selkouutisia ja LL-Bladetia sekä selkokielelle mukautettua kirjallisuutta. Tarve selkokielisille sisällöille on suuri, sillä selkokielestä hyötyvät monet käyttäjät.

Näiden lisäksi on olemassa selkokielisiä sivustoja, jotka ovat erityisryhmille saavutettavia. Selkokieli ei kuitenkaan ole ainoa saavutettavan sivuston kriteeri. Saavutettava verkkosivusto on helposti käytettävä: selkokielisten sisältöjen on löydyttävä nopeasti. Selkokielisistä sisällöistä ei ole hyötyä, jos käyttäjä ei löydä niitä. Käyttäjää voi ohjata sivustolla eri tavoin.

Tärkeää on, ettei informaatiota ole liikaa. Monien sivustojen käytettävyys paranee, kun olennainen tieto on seulottu esille. Saavutettavalla verkkosivustolla tekstit ja kuvat tukevat toisiaan. Jos kuva ja teksti ovat ristiriidassa keskenään, vaikeutuu asiasisällön ymmärtäminen. Verkkosivuston navigaatiorakenteen on hyvä olla yksinkertainen. Käyttäjän tulee tietää, missä verkkosivuston osassa hän on ja miten voi siirtyä eteenpäin. Tämä asettaa vaatimuksia sivustolla käytettäviin linkkeihin.

Selkokieliset sisällöt sekä viittomakieliset videot edistävät tiedon saamista.

Ihmisten internet kuuluu kaikille!

Selkokielisiä verkkosivustoja löytyy täältä.

Hanna-Kaisa Turja
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke
Humanistinen ammattikorkeakoulu

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

ERNOD-hanke tekee työtä kielellisen saavutettavuuden puolesta. Hankkeessa on mukautettu selkokielisiä verkkosisältöjä muun muassa Suomen Partiolaisille, Kouvolan ja Mikkelin kirjastoille, Po1ntille sekä Suomen Nuorisoseuroille. Lisäksi hanke järjesti avoimen koulutuspäivän selkokielisestä viestinnästä. Hanna-Kaisa työskentelee hankkeessa erityisesti selkokielisten mukautusten ja saavutettavuuden parissa.

ERNOD edistää Ihmisten Internetiä ja tasavertaisia osallistumismahdollisuuksia

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Viikko 6 (6.-12.2.) on valtakunnallinen mediataitoviikko, jonka teemana on vuonna 2017 Ihmisten internet. Ihmisten Internet -teemaviikko kannustaa kaikkia osallistumaan yhdenvertaisemman ja paremman Internetin edistämiseen, mikä on myös ERNOD-hankkeen keskeinen tavoite. Hankkeessa toimitaan sähköisissä ympäristöissä: toisaalta pyritään saamaan usein valtamediassa hiljaiseksi jäävien ääni kuuluville mediavaikuttamisen menetelmillä ja toisaalta lisätään erityisnuorten osallisuuden mahdollisuuksia muun muassa selko- ja viittomakielisten materiaalien julkaisemisella.

ERNOD-hanke osallistuu mediataitoviikkoon blogipostaussarjalla, jossa avataan Ihmisten Internetiä eri näkökulmista. Kaikki kirjoittajat työskentelevät ERNOD-hankkeessa.

Maanantaina 6.2. blogipostaussarjan avaa Juha Oksanen (Humanistinen ammattikorkeakoulu) viittomakielisellä videoblogilla, jossa hän pohtii Internetin käyttöä viittomakielisten nuorten näkökulmasta. Tiistaina 7.2. aihetta puolestaan lähestytään näkövammaisten nuorten näkökulmasta Suomen Nuorisoseurat ry:ssä työskentelevän Tuike Merisaaren kirjoituksessa.    

Puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä. Tämän vuoksi Ihmisten Internetissä tulee huomioida myös se, että tietoa on selkokielelle mukautettuna tarjolla. Selkokieltä osallisuuden ja saavutettavuuden edistämisessä pohtii omassa kirjoituksessaan Hanna-Kaisa Turja Humanistisesta ammattikorkeakoulusta keskiviikkona 8.2.

Internet tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia digitaaliseen sisällöntuotantoon, mistä esittelemme muutamia esimerkkejä torstaina 9.2. ERNOD-hankkeessa mukanaolevien kirjastotoimijoiden toimesta. Mikkelin kaupunginkirjaston projektityöntekijä Virpi Lahdensuo esittelee omassa blogikirjoituksessaan digitarinoita tarinankerronnan ja vaikuttamisen välineenä. Kouvolan kaupunginkirjaston projektityöntekijä Tuomo Mannonen puolestaan kuvailee, kuinka rap-musiikki taipuu mediakasvatuksen menetelmäksi. Nämä blogikirjoitukset ovat esimakua kevään aikana julkaistavasta menetelmäoppaasta, joka käsittelee mediavaikuttamisen menetelmiä ja erityisnuorten kanssa tehtävää mediakasvatustyötä monista eri näkökulmista. 

Internetiä ei ole ilman ihmisiä. Vaikka Internetistä puhuttaessa usein korostuu erilaiset laitteet ja tekniikka, pohjautuu sen voima ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Internetistä vuorovaikutuksen mahdollistajana kirjoittaa Sanna Lappalainen (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu) perjantaina 10.2. 

Blogipostaussarjan lisäksi juhlistamme valtakunnallista mediataitoviikkoa seuraavilla tapahtumilla Mikkelissä:  

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Missä menet, ERNO?

IMG_6535.JPG

Vaikka blogin puolella ERNOD-hanke näyttääkin eläneen vuodenvaihteen yli hiljaiseloa, ei näin ole todellisuudessa ollut. Vuodenvaihteen molemmilla puolilla on tehty yhteenvetoja jo tähän asti tehdystä, tuumittu tulevaa ja ennen kaikkea ryhdytty suunnittelemaan hankkeen päättövaiheeseen liittyviä askelmerkkejä. Monialaisella projektiryhmällä sauhuaa niin kynät, pädit kuin aivonystyrätkin hankkeen parissa aina elokuun 2017 loppuun saakka.

ERNO luotsaamassa mediavaikuttamistyöpajoja

Keväällä 2017 hankkeen järjestämät mediavaikuttamistyöpajat jatkuvat niin oppilaitoksissa, kirjastoissa, järjestökentällä kuin muissakin nuorten arjen toimintaympäristöissä. Uuden äärellä hankkeessa ollaan toteuttamalla mediavaikuttamistyöpajoja myös viittomakielisille nuorille yhteistyössä Mikkelin kuurojen yhdistyksen kanssa ja näkövammaisille nuorille yhteistyössä Näkövammaisten liiton Iiris-keskuksen kanssa. Yhteistyön kautta luodaan mediavaikuttamisen mahdollisuuksia ja työtapoja myös niille, joilla ei ole näkö- tai puhekykyä. Olennaista näissä uusissa avauksissa on juuri tämä monialainen yhteinen oppiminen näiden nuorten erityistarpeista ja mediavaikuttamisen mahdollisuuksista.

Myös kirjastot järjestävät kevään ajan mediavaikuttamistyöpajoja. Kouvolan kaupunginkirjastolla on tiedossa muun muassa kehitysvammaisten radiotyöpaja ja Mikkelin kirjastolla tehdään tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Heti alkuvuodesta olemme mukana myös Mikkelin seudun RekryOn-rekrytointitapahtumassa 7. – 9.2.2017. Tapahtuma järjestetään Kulttuuritalo Tempossa (ent. Naisvuoritalo) joka päivä klo 13-16. ERNOD-hankkeen Vahvuudet merkille –työpajassa osallistaja pääsee syventymään omiin vahvuuksiinsa ohjatusti, käsillä tehden ja digitaalisuutta hyödyntäen.

Myöhemmin keväällä olemme mukana myös Mikkelissä järjestettävässä Uusi koulu –seminaarissa 26.4.2017.

Kevään 2017 aikana monialainen projektiryhmämme paketoi hankkeen aikana kehitetyt menetelmät ja työtavat menetelmäoppaan muotoon. Tämä opas sisältää niin hyviä käytäntöjä kuin vinkkejä siihen, kuinka erityisryhmien mediavaikuttamista voidaan edistää. Tässä kohtaa taidan myös uskaltaa luvata, että luvassa on myös aiheeseen virittävää videomateriaalia.

img_6973

Menetelmäopasta on suunniteltu projektiryhmässä monialaisesti ja -aistisesti

ERNO vahvistamassa virtuaalista vertaisoppimista 

Virtuaalisen läksytuen osalta varsinainen pilotointivaihe on saatu päätökseen ja yhteenvedon myötä on yhteisvoimin todettu, että virtuaalisen läksytuen mallilla on Suomessa potentiaalia. Havaintojemme mukaan virtuaalinen läksytuki oli hyödyllistä niin sitä saaneille nuorille, vapaaehtoisille kuin pilotoinneissa mukana olleille kirjastotoimijoille. Malli, jossa kaikki oppii, ei voi olla huono!

Esittelemme virtuaalista läksytukea myös NUORI2017 -tapahtumassa Luova ja osallistava Suomi -verkoston sessiossa ”4 tapaa olla läsnä digissä ja livenä – mukana Paleface”. Tämä sessio järjestetään keskiviikkona 29.3.2017 klo 10.30-12.00. Lisäksi malliin voi tulla tutustumaan Helsinkiin Sosiaalialan asiantuntijapäiville 15.3.2017.

ERNO edistämässä yhdenvertaisuutta

Vuoden 2017 Mediataitoviikkoa vietetään 6.-12.2. ja teemana on Ihmisten internet, jolla viitataan Internetin yhdenvertaisuuteen. Hankkeen yksi keskeinen ponnistus Internetin yhdenvertaisuuden edistämiseksi on selkokielisten ja viittomakielisten sisältöjen tuottaminen mm. kirjastojen, nuorisopalveluiden ja kolmannen sektorin käyttöön. Tätä tärkeää työtä tekevät Humakin projektityöntekijät.

Se, että tietoa on saatavilla itselle ymmärrettävällä ja luontevalla tavalla, edistää sitä, että Internet on myös erityisryhmien Internet. Muun muassa tätä teemaa avaamme teille lisää valtakunnallisella mediataitoviikolla täällä hankkeen blogissa. Tällä teemaviikolla kuvaamme myös tarkemmin erilaisia esimerkkejä siitä, kuinka netti ja media tuo ihmisiä yhteen ja mahdollistaa vaikuttamisen.

Saavutettavuuden ja erityisryhmien huomioimisen eteen paiskitaan töitä myös Suomen Nuorisoseuroissa. Nuorisoseurojen toimesta julkaistaan alkuvuoden aikana opas erityisryhmien huomioimisesta järjestötyössä, mikä edesauttaa erityisryhmien yhdenvertaisuutta. Myös tämä teema on esillä NUORI2017-tapahtumassa.

wp_20160922_13_08_45_pro

Ei ole ERNOa ilman monialaisuutta

Hankkeen keskiössä on ollut monialainen yhteinen työ niin projektiryhmän kesken kuin laajemminkin. Kevään aikana tulemme avaamaan Kouvolan kaupunginkirjaston ja nuorisopalveluiden yhteistyön saloja sekä järjestämään yhteistyössä Näkymättömät –hankkeen kanssa verkostotreffit Mikkelin seudun nuoriso- ja kirjastoalan toimijoille. Näillä toimilla jykevöitetään monialaista yhteistä työtä.

Palataanpa alkuperäiseen kysymykseen: missä menet, ERNO? Tulevana keväänä ERNO soluttautuu niin paikallisiin kuin valtakunnallisiin tapahtumiin, järjestää mediavaikuttamistyöpajoja sekä verkostotreffejä ja tekee konkreettisia toimia erityisryhmien yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kevään aikana ERNOn voi bongata myös yhteiskirjoittamisen dokumentista työstämässä menetelmäopasta sekä tekemässä hankearviointia ja loppuraportointia. ERNO haluaa myös tulla bongatuksi juurrutustöistä erilaisissa toimintaympäristöissä niin nuorten kuin nuorten kanssa työskentelevienkin parista. Jos haluat tavata ERNOn omassa työyhteisössäsi tai esimerkiksi ohjaamasi ryhmän parissa, kutsu meidät kylään! Juurrutamme mielellämme hankkeessa kehitettyjä menetelmiä ja työtapoja aina hankkeen päättövaiheeseen saakka.


Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Xamk – aloitti toimintansa 1.1.2017, kun Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyivät. Tästä johtuen ERNOD-hanketta luotsataan jatkossa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampukselta käsin, joskin hankemiehitys pysyi samana organisaatiomuutoksesta huolimatta. Hankkeemme verkkosivu löytyy jatkossa osoitteessa www.xamk.fi/ernod Hankkeen blogi puolestaan säilyy täällä nykyisessä osoitteessa hankkeen päättövaiheeseen saakka. Somesta meidät löytää edelleen hashtagilla #ERNOD.

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.