Aika digittää – näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen – opas julkaistu

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa (ESR) edistettiin erityisryhmien nuorten osallisuutta järjestämällä mediavaikuttamistyöpajoja 15-29-vuotiaille, pilotoimalla vertaisoppimiseen pohjautuvaa virtuaalisen läksytuen mallia, tuottamalla selkokielisiä sekä viittomakielisiä sisältöjä ja kehittämällä erityisryhmien nuorten huomioimista järjestötoiminnassa. Osallisuuden edistämisessä oli useita tavoitteita ja siihen osallistui monia eri toimijoita esimerkiksi oppilaitoksista, kirjasto-, järjestö-, ja nuorisoalalta.

Elokuussa päättyvän hankkeen lopputuotoksena on nyt julkaistu opas: Aika digittää – näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen. Julkaisu on kaksiosainen ja koostuu artikkelikokoelmasta sekä hankkeessa kehitettyjä digitaalisuutta soveltavia mediavaikuttamisen menetelmiä esittelevästä osiosta. Artikkeliosan tekstit kertovat hankkeessa tehdystä työstä ja niissä avataan erityisryhmien nuorten mediankäyttöä, mediakasvatusta sekä mediavaikuttamista.

kansikuva

 

 

Oppaan kohderyhmää ovat nuorten kanssa työskentelevät, monialaisesti. Julkaisun avulla avataan erityisryhmien nuorten mediankäyttöä ja sitä, kuinka media voidaan valjastaa kaikkien nuorten vaikuttamiseen.

Opas on digitaalinen ja se sisältää myös muutamia videoita. Julkaisuun on mahdollista virittäytyä oheisen esittelyvideon kautta.

Julkaisu tuotettiin osana Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanketta (ESR). Hankkeen keskeisenä tavoitteena on erityisryhmien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallisuuden edistäminen mediaa ja digiajan kanavia hyödyntäen

Oma harrastusarki ja arvot jäsennellysti näkyväksi mediavaikuttamisen menetelmin – katso mediatuotokset

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanke (ERNOD) toteutti toukokuun puolivälissä mediavaikuttamistyöpajan Nuorisoseurafoorumissa, nuorisoseuraväen yhteisessä kokoontumisessa Paukkulassa. Työpaja vastasi osaltaan nuorisoseuranuorten tekemään valtuustoaloitteeseen, jossa he toivoivat nuorten ääntä aiempaa vankemmin kuuluville järjestössään ja peräsivät mahdollisuuttaan vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.

Työpajassa otettiin haltuun menetelmiä, joilla voidaan digitaalisuutta hyödyntäen tehdä ajatuksia näkyväksi. ERNOD-hankkeen kaksivuotisen hankekauden aikana on viety eteenpäin yhdenvertaisuutta edistävää viestiä; jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Aina äänen kuuluville saaminen ei kuitenkaan ole helppoa, jolloin hankkeessa kehitetyt menetelmät voivat osaltaan tulla avuksi. Esimerkiksi tiedonkulkuun ja -saavutettavuuteen liittyviä esteitä voidaan purkaa vaikka visualisuutta hyödyntäen. Kuva- ja äänituotokset voivat avata uudenlaisen ymmärryksen esimerkiksi arjesta, jota elämme. Digiaika tarjoaa osallisuutta edistäviä mahdollisuuksia, joita voidaan ottaa haltuun yhteisesti. 

Nuorisoseurafoorumissa nuoret tekivät mediavaikuttamisen menetelmiä hyödyntämällä omaa nuorisoseura-arkeaan näkyväksi. Miltä arki nuorisoseuroissa näyttää, mitä he pitävät tärkeänä ja enne kaikkea -mitä he haluavat kertoa siitä muille? Ohessa työpajassa syntyneitä tuotoksia:

Nuorisoseurat vs. muu suomi

Enter a caption

ns tuo ihmisiä

Yllä olevien kuvatuotosten lisäksi työskentelyn tuotoksista syntyi oheiset videotuotokset:

Video 1

Video 2

Nuoret latasivat tuotokset myös Nuorisoseurojen tarinankeruu- ja tapahtumahankkeen 1000 tarinaa, sata tapahtumaa verkkosivuille. Työpajan jatkoina syntyi nuorilla aito halu esitellä omaa nuorisoseuralaisuuttaan jatkossakin. Tähän heidän kanssaan tullaan luomaan kanavaksi Nuorisoseurojen Snapchat-tili, joka kesän ja alkusyksyn aikana kiertää nuorten matkassa eri puolilla maata tapahtumissa, kesäteatterissa ja ihan vaan arjessa.

Joonas Pokkinen, projektityöntekijä, Suomen Nuorisoseurat 

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke

 

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

Digitarina unelmien (kirjastosta)

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Tämän vuoden mediataitoviikon teema, ”Ihmisten internet” on digitaalisessa tarinankerronnassa vahvasti läsnä. Digitarinoiden avulla voidaan hahmotella jo olemassa olevia sekä vielä unelmien muodossa olevia, mahdollisia maailmoja ja ympäristöjä. Tuotokset ovat tekijänsä näköisiä ja niistä voi aistia inhimillisyyden. Digitarina on yksi esimerkki ihmisen luomasta sisällöstä internetissä.

Digitarinoiden tavoitteena on saada nuorten unelmien ääni kuuluviin ja osallistaa näin nuoria tulevaisuuden kirjaston suunnittelutyöhön. Tavoitteena on myös tekijän näkyväksi tuleminen. Lisäksi tavoitteena on tarjota uusia näkökulmia kirjastotyöhön kirjastoammattilaisille.

Digitarinassa yhdistyvät kuva, ääni ja teksti, kyse on digitaalisesta tarinankerronnasta. Digitarinan teko aloitetaan keskustelemalla yleisesti kirjaston palveluista. Keskustelun virittäjänä on hyvä olla virikekuvia, myös musiikkia voi laittaa taustalle soimaan. Keskustelu jatkuu pohtimalla unelmien kirjastoa. Virikekysymyksiä voi olla esimerkiksi:

  • Mitä palveluja ja tapahtumia unelmien kirjastossa olisi?  
  • Mitä siellä saisi tehdä? Entä mikä olisi kiellettyä?

Työskentely jatkuu siten, että jokainen mediaklubin osallistuja suunnittelee oman digitarinan unelmien kirjastosta. Suunnittelutyössä voi käyttää apuna kynää ja paperia. Varsinainen työskentely alkaa etsimällä unelmiin liittyviä kuvia joko kuvapankista, kirjaston kokoelmista (kirjan kansia/kirjoista kuvia) tms. Jotkin unelmista voidaan myös näytellä, esimerkiksi käyttösääntöihin liittyvät. Digitarinaan voi liittää kuvien lisäksi videopätkiä. Myös kuvilla voi rakentaa jonkin palvelutapahtuman tai ne voivat kertoa erilaisista palveluista. Digitarinaan voi lisätä ääntä, kuten selostusta tai musiikkia, myöhemmin, editointivaiheessa.

Kun kuvia ja muuta materiaalia on kerätty tarpeeksi (ainakin pari-kolmekymmentä kuvaa, mieluummin liikaa kuin liian vähän, sillä osan voi jättää käyttämättä) aletaan työstää valituista kuvista ja videopätkistä digitarinaa käyttämällä videon editointisovellusta. Digitarinaan voi lisätä tekstiä ja ääntä (puhetta, musiikkia) editointivaiheessa. Otettuja kuvia voi halutessaan muokata kuvankäsittelysovelluksella. Kun kaikkien digitarinat ovat valmiita, ne katsotaan yhdessä. 

 

Digitarinan käyttö mediavaikuttamismenetelmänä on saanut hyvää palautetta nuorilta. Digitarinoiden tekeminen herätti positiivisia mielikuvia kirjastosta ja sai mielikuvituksen liikkeelle. Omien unelmien kartoittamisen myötä nuoret pohtivat kirjastoa monelta eri näkökulmalta. Tehtyjen töiden katsominen yhdessä ja niistä keskusteleminen loi uusia näkökulmia kirjaston käyttöön kaikissa mediavaikuttamistyöpajan osallistujissa mukaan lukien ohjaajat. Nuoret tekivät digitarinoitaan keskittyneesti ja saivat työskentelyn myötä uutta tietotaitoa.

Digitarinan käyttö erilaisten äänten kuuluville saamiseksi ei ole uusi keksintö. Digitarina on verraton menetelmä asioiden työstämiseen ja se antaa unelmille siivet matalan kynnyksen tekniikalla.

Virpi Lahdensuo
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke
Mikkelin kaupunginkirjasto

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

 

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa on mediaklubeissa työskennelty erilaisin menetelmävaikuttamisen menetelmin. Pajat on suunnattu erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille. Hanke julkaisee myöhemmin keväällä Mediavaikuttamisen menetelmäoppaan hankkeen aikana kehitetyistä menetelmistä.

 

ARKIPALOJA ja AISTIMUKSIA

ERNOD-hanke järjestää torstaina 8.12. klo 12-18 Mikkelin pääkirjastolla toimintapäivän, jossa on mahdollisuus tutustua erityisryhmien arkeen sekä ottaa ohjatusti haltuun mediavaikuttamisen menetelmiä ja -tekniikkaa mediaklubissa (nonstop 12-16).

Arkipaloja -näyttelyyn on koottu digitaalisia tuotoksia, joita on tehty hankkeen järjestämissä #koemunarki ja #kuulemunääni -mediavaikuttamistyöpajoissa. Kirjastolla palvelee myös Mamkin opiskelijoiden järjestämä pimeä kahvila, jossa näkeville tarjoutuu mahdollisuus kokea näkövammaisten maailmaa eri aisteja käyttäen.

Tervetuloa!

juliste

juliste-korjattu-uudestaan

Lasten maaseutuparlamentti mukaan Suomen maaseutuparlamenttiin syksyllä 2017

Suomen kylätoiminta ry, Maaseutuverkosto ja Maa- ja metsätalousministeriö ovat päättäneet järjestää ensimmäisen Suomen Maaseutuparlamentin vuonna 2017. Mukaan on tulossa kylätoimijoiden lisäksi maaseututukijoita, Mtk ja muita maaseudun järjestöjä. Paikalle kutsutaan myös päätöksentekijöitä: virkamiehiä ja poliitikkoja.

Esittelin suunnittelukokouksessa Helsingissä Maa- ja metsätalousministeriön Mariankadun virastossa ideaamme viedä parlamentti-istuntoon maaseudun lasten videotervehdyksiä ja mahdollisesti jotain muutakin lasten esittämää ohjelmaa. Menetelmäämme voisi myös esitellä workshopissa.

kuva1

Olemme mukana! Lapset ja nuoret pääsevät esille parlamentti-istunnossa ja sitä kautta terveiset lähtevät myös loka-marraskuussa Virossa pidettävään European Rural Parliamentiin. Tämä antaa hyvää selkänojaa jatkaa hankevalmistelua jo ideoimaamme suuntaan.

 

Marita Mattila, projektipäällikkö