ERNOD loppusuoralla: kuulumisia ja pohdintoja hankkeen päättötapahtuman jälkeen

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanke (ERNOD) järjesti päättötapahtumaan 8.8. Mikkelin pääkirjastolla. Koolla oli monialainen joukko nuorten kanssa toimivia ammattilaisia. Tapahtuman ideana oli tarjota katsaus siihen, mitä hankkeessa on tehty. Osallistujille tarjoutui mahdollisuus ottaa haltuun elämyksellisellä tavalla hankkeessa kehitettyjä mediavaikuttamisen menetelmiä. Tavoitteena oli saattaa toisilleen monilta osin vieraatkin osallistujat uuden oppimisen kokemuksen äärelle toistensa ammatillisiin vahvuuksiin ja yhteistyöhön tukeutuen, ja tällä tavalla inspiroitumaan digitaalisesta osallisuutta edistävästä työskentelystä. Hankkeessa vahvana punaisena lankana kulkenut kolmannen työn ajatus (ks. Purhonen 2017) tehtiin tällä tavalla näkyväksi. Ehkä näin toimien osallistujat löysivät joitakin uusia ajatuksia ammattien rajapinnoilta nuorten kanssa tehtävään työhön. Erään ryhmän kiteytys opitusta ”Tässä ryhmässä tämä oli luontaista ja helppo tapa toimia” voidaankin ajatella laveammin. Kenties se kuvaa juuri sellaista tilannetta, jossa on syntynyt oivallus lisäresurssista, joka toisten ammatilliseen osaamiseen ja yhteistyöhön luottamalla syntyy. Hankkeen aikana näitä kokemuksia on saatu erilaisissa kokoonpanoissa kokea.

Digitaalisuutta hyödyntävien menetelmien kanssa työskennellessä tarvitaan luottamusta. Aina ei tarvitse itse tietää, osata tai edes onnistua. Digiaikaan sovitellussa kokeilemisen kulttuurissa prosessi jonkun tekemisen äärellä on jo itsessään arvokasta. Parhaimmillaan yhdessä työskentely antaa lisää ammatillisia valmiuksia ja yhteistyötaitoja sekä uskallusta ja rohkeutta luottaa kanssakulkijoihin.

Hankkeen aikana mediavaikuttamisen menetelmien pilotoinnissa on iloittu nuorten kanssa toimivien ammattilaisten vertaisoppimiskokemuksista. Myös päättötapahtuman osallistujien päivää siivitti vahva vertaisoppimiskokemus. Erään työryhmän sanoilla iltapäivän aikana opittiin yhdessä mm. ”erilaisia keinoja vaikuttamiseen, mielipiteiden keräämiseen, mielenkiinnon herättämiseen”. Nämä ovat asioita, joita hankkeen aikana pilottiryhmissä toimineet nuorten kanssa työskentelevät ovat myös nimenneet oppineensa.

Päättiskuva

Erityisryhmien nuorten mielipiteet eivät aina tule kuulluiksi, joten uusia menetelmiä tarvitaan. Hankkeen aikana kehitetyt menetelmät (ks. päättöjulkaisu) sopivat erityisryhmien kanssa työskentelyn ohella toki myös monenlaisten muidenkin ryhmien kanssa työskentelyyn. Olipa ryhmä mikä tahansa, tarvitaan ohjausta, joka huomioi ryhmän ja siinä olevien yksilöiden erityispiirteet. Esteettömällä ohjauksella voidaan madaltaa ja poistaa osallistumisen esteitä, esimerkiksi sellaisia, jotka liittyvät nuoren ennakkoluuloihin omista kyvyistä ja mahdollisuuksista tehdä ja toimia digitaalisuutta hyödyntäen.

Tapahtuman työskentelyn aikana monia ryhmiä puhututtivat myös digilaitteet ja niiden käyttöön liittyvät haasteet erilaisissa tehtävissä. On inhimillistä ajatella, että teknologia ja sen monet mahdollisuudet uutuuttaan hämmentävät. On myös tarpeellista nostaa näitä asioita esiin ja pohtia yhdessä, mitkä tutut asiat pysyvät, vaikka välineet ja aika muuttuu. Yksi tällainen asia on vuorovaikutus. Sitä on ja tarvitaan edelleen, kun tehdään töitä ihmisten kanssa. Hankkeen aikana toteutetuissa mediavaikuttamistyöpajoissa on ollut hienoa huomata, kuinka pian mediataidot karttuvat ja kuinka hyvin sen jälkeen on löytynyt uusia tapoja hyödyntää laiteita, menetelmiä ja mediaa. Tapahtuman osallistujien kiteytys siitä, että ”laitteet eivät yksin riitä vaan tarvitaan vuorovaikutusta” onkin oiva muistutus oleellisesta. Osallisuuteen ja sen edistämiseen kytkeytyy vahvasti ihmisten välinen kanssakäyminen.

Digiajan osallisuuden edistämistä onkin mielekästä lähteä ajattelemaan asiaa kokonaisvaltaisesti. Hankkeen aikana laitteiden ja sovellutusten käytön harjoittelu on ollut luonteva osa digitaalisuutta hyödyntävien menetelmien avulla toteutettua ryhmätoimintaa. Tästä tapahtuman osallistujat saivat omakohtaisen kokemuksen. Hankkeen aikana vastaavalla tavalla toimimalla on luotu mahdollisuuksia edistää vuorovaikutusta, joka tukee suurempia tavoitteita, kuten yhdenvertaisuuden edistämistä.

Digiajan osallisuuden voidaan ajatella toteutuvan erilaisissa kokemusympäristöissä. Ne vaihtuvat ja muokkautuvat tiuhaan. Näin ollen jatkuvan ihmettelyn periaatteen omaksuminen osaksi omaa toimintaa voisi olla monella tapaa hyödyllistä. Hankkeen aikana on ollut antoisaa huomata, että aktiiviselle ihmettelylle antautumalla on saatu kokea erityisryhmien mediakasvatuksesta paljon enemmän kuin uskalsimme kuvitella.

Päättötapahtumassa esillä ollut hankkeemme toinen pilotoinnin osa-alue, virtuaalinen läksytuki, voidaan nähdä mediavaikuttamistyöpajojen ohella hyvänä esimerkkinä siitä, mitä digiajan osallisuus voi yksittäiselle nuorelle tarkoittaa. Pilotoinnin aikana maahanmuuttajataustaisten nuorten ja ohjaukseen osallistuneiden muiden nuorten väliset kohtaamiset jättivät jäljet, jotka kantavat elämässä eteenpäin. Merkityksiä syntyi kohtaamisissa; kokemus siitä, että on tullut kohdatuksi ja että on itse uskaltanut kohdata.

Kentien virtuaalisen läksytuen pilottimatkalta kuultujen ja videoina nähtyjen kokemusten siivittäminä innostus kokeilla jotakin itselle täysin uutta digitaalisuutta hyödyntävää pedagogista menetelmää kasvaa tapahtumaan osallistuneiden keskuudessa entisestään. Haluammekin kannustaa miettimään, mitä juuri sinä voisit näistä esitellyistä digiajan osallisuutta edistävistä tavoista viedä mukana omaan arkeesi? Ehkä innostut kokeilemaan jotakin esiteltyä toimintatapaa, tai muokkaamaan esiteltyä johonkin täysin uuteen tarkoitukseen!

Digitaalisuuden hyödyntäminen tällaisenaan on tätä päivää, huomenna se voi olla jo jotakin muuta. Selvää kuitenkin on, että me teemme yhdessä sen, miltä huominen näyttää. Siksi on myös tärkeää ottaa eri toimintaympäristöissä nuoria kohtaavien ammattilaisten ohella nuoret mukaan heille järjestettävän toiminnan suunnitteluun. Näin toteutus voisi parhaimmillaan olla nuorille mielekäs; heidän ja tulevan huomisen näköinen. Lisäksi kannattaa käyttää aikaa saavutettavuuden näkökulman tarkasteluun läpileikkaavasti kaikessa toiminnassa.

Päättötapahtuman lopuksi kuulimme saavutettavuuden edistämiseen liittyvästä pilotoinnista. Siihen liittyen hankkeessa on tehty esimerkiksi selko- ja viittomakielistä sisällöntuotantoa eri toimijoiden verkkosivuille, kuten esimerkiksi hankkeen sidosryhmiin kuuluneelle Mediakasvatusseuralle. Tapahtuman osallistujille avattiin muutamia konkreettisia esimerkkejä, millä tavalla saavutettavuutta voi parantaa. Esimerkiksi kirjastojen infomateriaalia on tuotettu viittomakielellä, mikä lisää kielellisen erityisryhmän mahdollisuuksia saada verkkopalveluja äidinkielellään.

Hankkeemme kiittää kaikkia päättötapahtumaan osallistuneita sekä muita hankematkan varrella mukana olleita yhteistyöstä. Toivomme hankkeen tuottaman päättöjulkaisun inspiroivan käyttämään ja edelleen kehittämään menetelmiä, joilla jokainen nuori voi saada äänensä kuuluville ja tulla paremmin huomioiduksi arjessaan.

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen -hanke

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

Aika digittää – näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen – opas julkaistu

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa (ESR) edistettiin erityisryhmien nuorten osallisuutta järjestämällä mediavaikuttamistyöpajoja 15-29-vuotiaille, pilotoimalla vertaisoppimiseen pohjautuvaa virtuaalisen läksytuen mallia, tuottamalla selkokielisiä sekä viittomakielisiä sisältöjä ja kehittämällä erityisryhmien nuorten huomioimista järjestötoiminnassa. Osallisuuden edistämisessä oli useita tavoitteita ja siihen osallistui monia eri toimijoita esimerkiksi oppilaitoksista, kirjasto-, järjestö-, ja nuorisoalalta.

Elokuussa päättyvän hankkeen lopputuotoksena on nyt julkaistu opas: Aika digittää – näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen. Julkaisu on kaksiosainen ja koostuu artikkelikokoelmasta sekä hankkeessa kehitettyjä digitaalisuutta soveltavia mediavaikuttamisen menetelmiä esittelevästä osiosta. Artikkeliosan tekstit kertovat hankkeessa tehdystä työstä ja niissä avataan erityisryhmien nuorten mediankäyttöä, mediakasvatusta sekä mediavaikuttamista.

kansikuva

 

 

Oppaan kohderyhmää ovat nuorten kanssa työskentelevät, monialaisesti. Julkaisun avulla avataan erityisryhmien nuorten mediankäyttöä ja sitä, kuinka media voidaan valjastaa kaikkien nuorten vaikuttamiseen.

Opas on digitaalinen ja se sisältää myös muutamia videoita. Julkaisuun on mahdollista virittäytyä oheisen esittelyvideon kautta.

Julkaisu tuotettiin osana Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanketta (ESR). Hankkeen keskeisenä tavoitteena on erityisryhmien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallisuuden edistäminen mediaa ja digiajan kanavia hyödyntäen

ERNOD-hanke mukana NUORI2017-tapahtumassa 27.-29.3.2017

 

_MG_8923 (1)

Kuva: Ville Eerikäinen

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke (ERNOD) osallistuu NUORI2017-tapahtumaan Tampereella 27.-29.3.2017. Voit tavata hankehenkilöstöä sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian että Luova ja osallistava Suomi -verkoston ständeillä. Lisäksi hanke on mukana seuraavissa ohjelmaosioissa:

 

KUULUUKO NUORISOTYÖ KAIKILLE?
TI 28.3. KLO 12.30 – 14.00 SONAATTI 2

Nuorisolaki ohjaa yhä vahvemmin nuorisoalaa yhdenvertaisuuden edistämiseen toiminnassaan. Kaikilla nuorilla on oikeus harrastaa. Kunnan palvelut ovat saavutettavia. Toimintamme on yhdenvertaista. Nuorisotilat ovat esteettömiä. Pitävätkö väitteet paikkaansa? Kuuluuko nuorisotyö kaikille?

Ohjelman tuottavat Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, Best Buddies -kaveritoiminta/Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke yhdessä kumppaniensa kanssa.

Lue lisää tapahtuman verkkosivuilta. 

 

4 TAPAA OLLA LÄSNÄ DIGISSÄ JA LIVENÄ – MUKANA PALEFACE
KE 29.3. KLO 10.30 – 12.00 DUETTO 1

Diginatiivit navigoivat verkoissa kuin kotonaan. Millaisia mahdollisuuksia virtuaalimaailma tarjoaa nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille? ERNOD-hankkeen pilotoima virtuaalisen läksytuen malli on mukana paneelikeskustelussa yhtenä case-esimerkkinä. 

Ohjelman tuottaa Luova ja osallistava Suomi -verkosto yhteistyössä eri hankkeiden kanssa.

Lue lisää tapahtuman verkkosivuilta. 

 

Innostaviin tapaamisiin Tampereella!

Sanna Lappalainen
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke
projektipäällikkö

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Missä menet, ERNO?

IMG_6535.JPG

Vaikka blogin puolella ERNOD-hanke näyttääkin eläneen vuodenvaihteen yli hiljaiseloa, ei näin ole todellisuudessa ollut. Vuodenvaihteen molemmilla puolilla on tehty yhteenvetoja jo tähän asti tehdystä, tuumittu tulevaa ja ennen kaikkea ryhdytty suunnittelemaan hankkeen päättövaiheeseen liittyviä askelmerkkejä. Monialaisella projektiryhmällä sauhuaa niin kynät, pädit kuin aivonystyrätkin hankkeen parissa aina elokuun 2017 loppuun saakka.

ERNO luotsaamassa mediavaikuttamistyöpajoja

Keväällä 2017 hankkeen järjestämät mediavaikuttamistyöpajat jatkuvat niin oppilaitoksissa, kirjastoissa, järjestökentällä kuin muissakin nuorten arjen toimintaympäristöissä. Uuden äärellä hankkeessa ollaan toteuttamalla mediavaikuttamistyöpajoja myös viittomakielisille nuorille yhteistyössä Mikkelin kuurojen yhdistyksen kanssa ja näkövammaisille nuorille yhteistyössä Näkövammaisten liiton Iiris-keskuksen kanssa. Yhteistyön kautta luodaan mediavaikuttamisen mahdollisuuksia ja työtapoja myös niille, joilla ei ole näkö- tai puhekykyä. Olennaista näissä uusissa avauksissa on juuri tämä monialainen yhteinen oppiminen näiden nuorten erityistarpeista ja mediavaikuttamisen mahdollisuuksista.

Myös kirjastot järjestävät kevään ajan mediavaikuttamistyöpajoja. Kouvolan kaupunginkirjastolla on tiedossa muun muassa kehitysvammaisten radiotyöpaja ja Mikkelin kirjastolla tehdään tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Heti alkuvuodesta olemme mukana myös Mikkelin seudun RekryOn-rekrytointitapahtumassa 7. – 9.2.2017. Tapahtuma järjestetään Kulttuuritalo Tempossa (ent. Naisvuoritalo) joka päivä klo 13-16. ERNOD-hankkeen Vahvuudet merkille –työpajassa osallistaja pääsee syventymään omiin vahvuuksiinsa ohjatusti, käsillä tehden ja digitaalisuutta hyödyntäen.

Myöhemmin keväällä olemme mukana myös Mikkelissä järjestettävässä Uusi koulu –seminaarissa 26.4.2017.

Kevään 2017 aikana monialainen projektiryhmämme paketoi hankkeen aikana kehitetyt menetelmät ja työtavat menetelmäoppaan muotoon. Tämä opas sisältää niin hyviä käytäntöjä kuin vinkkejä siihen, kuinka erityisryhmien mediavaikuttamista voidaan edistää. Tässä kohtaa taidan myös uskaltaa luvata, että luvassa on myös aiheeseen virittävää videomateriaalia.

img_6973

Menetelmäopasta on suunniteltu projektiryhmässä monialaisesti ja -aistisesti

ERNO vahvistamassa virtuaalista vertaisoppimista 

Virtuaalisen läksytuen osalta varsinainen pilotointivaihe on saatu päätökseen ja yhteenvedon myötä on yhteisvoimin todettu, että virtuaalisen läksytuen mallilla on Suomessa potentiaalia. Havaintojemme mukaan virtuaalinen läksytuki oli hyödyllistä niin sitä saaneille nuorille, vapaaehtoisille kuin pilotoinneissa mukana olleille kirjastotoimijoille. Malli, jossa kaikki oppii, ei voi olla huono!

Esittelemme virtuaalista läksytukea myös NUORI2017 -tapahtumassa Luova ja osallistava Suomi -verkoston sessiossa ”4 tapaa olla läsnä digissä ja livenä – mukana Paleface”. Tämä sessio järjestetään keskiviikkona 29.3.2017 klo 10.30-12.00. Lisäksi malliin voi tulla tutustumaan Helsinkiin Sosiaalialan asiantuntijapäiville 15.3.2017.

ERNO edistämässä yhdenvertaisuutta

Vuoden 2017 Mediataitoviikkoa vietetään 6.-12.2. ja teemana on Ihmisten internet, jolla viitataan Internetin yhdenvertaisuuteen. Hankkeen yksi keskeinen ponnistus Internetin yhdenvertaisuuden edistämiseksi on selkokielisten ja viittomakielisten sisältöjen tuottaminen mm. kirjastojen, nuorisopalveluiden ja kolmannen sektorin käyttöön. Tätä tärkeää työtä tekevät Humakin projektityöntekijät.

Se, että tietoa on saatavilla itselle ymmärrettävällä ja luontevalla tavalla, edistää sitä, että Internet on myös erityisryhmien Internet. Muun muassa tätä teemaa avaamme teille lisää valtakunnallisella mediataitoviikolla täällä hankkeen blogissa. Tällä teemaviikolla kuvaamme myös tarkemmin erilaisia esimerkkejä siitä, kuinka netti ja media tuo ihmisiä yhteen ja mahdollistaa vaikuttamisen.

Saavutettavuuden ja erityisryhmien huomioimisen eteen paiskitaan töitä myös Suomen Nuorisoseuroissa. Nuorisoseurojen toimesta julkaistaan alkuvuoden aikana opas erityisryhmien huomioimisesta järjestötyössä, mikä edesauttaa erityisryhmien yhdenvertaisuutta. Myös tämä teema on esillä NUORI2017-tapahtumassa.

wp_20160922_13_08_45_pro

Ei ole ERNOa ilman monialaisuutta

Hankkeen keskiössä on ollut monialainen yhteinen työ niin projektiryhmän kesken kuin laajemminkin. Kevään aikana tulemme avaamaan Kouvolan kaupunginkirjaston ja nuorisopalveluiden yhteistyön saloja sekä järjestämään yhteistyössä Näkymättömät –hankkeen kanssa verkostotreffit Mikkelin seudun nuoriso- ja kirjastoalan toimijoille. Näillä toimilla jykevöitetään monialaista yhteistä työtä.

Palataanpa alkuperäiseen kysymykseen: missä menet, ERNO? Tulevana keväänä ERNO soluttautuu niin paikallisiin kuin valtakunnallisiin tapahtumiin, järjestää mediavaikuttamistyöpajoja sekä verkostotreffejä ja tekee konkreettisia toimia erityisryhmien yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kevään aikana ERNOn voi bongata myös yhteiskirjoittamisen dokumentista työstämässä menetelmäopasta sekä tekemässä hankearviointia ja loppuraportointia. ERNO haluaa myös tulla bongatuksi juurrutustöistä erilaisissa toimintaympäristöissä niin nuorten kuin nuorten kanssa työskentelevienkin parista. Jos haluat tavata ERNOn omassa työyhteisössäsi tai esimerkiksi ohjaamasi ryhmän parissa, kutsu meidät kylään! Juurrutamme mielellämme hankkeessa kehitettyjä menetelmiä ja työtapoja aina hankkeen päättövaiheeseen saakka.


Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Xamk – aloitti toimintansa 1.1.2017, kun Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyivät. Tästä johtuen ERNOD-hanketta luotsataan jatkossa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampukselta käsin, joskin hankemiehitys pysyi samana organisaatiomuutoksesta huolimatta. Hankkeemme verkkosivu löytyy jatkossa osoitteessa www.xamk.fi/ernod Hankkeen blogi puolestaan säilyy täällä nykyisessä osoitteessa hankkeen päättövaiheeseen saakka. Somesta meidät löytää edelleen hashtagilla #ERNOD.

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

 

ERNOD on #Syrjinnästävapaa ja #HupparikansanPuolella


Viikolla 41 vietetään valtakunnallista nuorisotyön viikkoa. Kampanjan tavoitteena on tuoda esille nuorten moninaisuus ja sen huomioiminen nuorisotyössä ja -toiminnassa. Viikon aikana nuorisotyön tekijät – ihmiset ja organisaatiot – tuovat työmuotoja ja nuorisotyön merkitystä esille erilaisin tapahtumin ja tempauksin sekä sosiaalisen median kuvahaasteen kautta. Sosiaalisessa mediassa on tällä viikolla loistanut kansaa hupparit päällä ja kuviin on lisätty aihetunnisteet #HupparikansanPuolella ja #Syrjinnästävapaa.

Nuorten yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ovat ERNOD-hankkeen keskiössä, joten kaikki hankkeen toteuttajat ovat viikon aikana olleet hupparikansan puolella ja toteuttaneet erilaisia tempauksia ja tapahtumia sekä viestineet yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kouvolassa viikko huipentuu Hupparimiittiin, josta voit lukea blogista ensi viikolla. Mikkelin kaupunginkirjasto on puolestaan julistautunut kampanjan hengessä syrjinnästävapaaksi. Lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulun projektihenkilöstö jalkautui 12.10. Digitaalinen esteettömyys -seminaariin pohtimaan seminaariosallistujien kanssa sitä, kuinka yhdenvertaisuutta voidaan edistää digitaalisuutta hyödyntäen. 

Tässä tuoreet nuorisotyön viikon kuulumiset ja näkymiset Humakin Kuopion kampukselta:

Kuopiossa jahdataan Pokemoneja ja sukelletaan kirjojen kautta erilaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen

Humakissa valtakunnallista nuorisotyön viikkoa ja yhdenvertaisuuden teemaa tehdään näkyväksi eri tavoin. Informaatikko Hilla Mäkelä ja lehtori, ERNOD-hankkeen projektityöntekijä Hanna-Kaisa Turja ovat koonneet Kuopion kampuksen kirjastoon erilaisuutta ja yhdenvertaisuutta käsitteleviä teoksia. Kirjastossa voi tutustua mm. identiteetteihin, sukupuolen moninaisuuteen, vammaisuuteen, erilaisiin erityisryhmiin ja vähemmistöihin sukeltamalla kirjoihin. Kirjallinen kattaus on moninainen, sillä esillä on sekä tietokirjallisuutta että kaunokirjallisuutta.

jhumak

Informaatikko Hilla Mäkelä ja lehtori Hanna-Kaisa Turja kirjojen äärellä. Kuva: Helka Luttinen

Humakin kaikki koulutusalat – tulkki, yhteisöpedagogi ja kulttuurituottaja – ovat ihmisläheisiä aloja. Nuorisotyöviikon teema yhdenvertaisuudesta nousee opiskelijoiden eteen monissa opintojaksoissa. Yhdenvertaisuutta käsitellään jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana esimerkiksi kaikille yhteisissä yhteiskunta- ja työelämätoimijuuden opinnoissa. Yhdenvertaisuus, erilaisuus ja identiteettien moninaisuus nousevat esille myös mm. ammatillisissa opinnoissa ja ammattialan etiikan pohdinnoissa.

Tietokirjallisuuden ja tutkimuksen lisäksi kaunokirjallisuuden lukeminen on hyvä keino perehtyä moninaisuuteen. Kirjojen avulla voi  tutustua itselle tuntemattomiin alueisiin ja kehittää ihmistuntemusta. Kaunokirjallisuuden lukeminen voi auttaa ymmärtämään erilaisuutta paremmin, sillä lukija joutuu vaihtamaan näkökulmaa lukiessaan. Yhdenvertaisuutta voi siis opiskella välillä lukien vaikkapa sarjakuvia tai romaania! Nuorisotyöviikon kirjasuosituksina ovat Marjane Satrapin sarjakuvateos Persepolis: Iranilainen lapsuuteni ja Nadja Sumasen Rambo, joka sai Finlandia Junior -palkinnon viime vuonna.

h3

Yhdenvertaisuuden teemaa voi lähestyä eri näkökulmista lukemalla. Kuva: Hanna-Kaisa Turja

Pokejahtia ja kuvakisaa Kuopion torilla

Humak on #HupparikansanPuolella myös torilla, jonne kolmannen vuoden yhteisöpedagogiopiskelijat ovat perustaneet Pop-Up-Nuokkarin oranssiin telttaan. Teltassa voi pelata eri pelejä Aliaksesta mölkkyyn, jutella tai vaan hengailla. Telttanuokkarissa on lisäksi lure tasatunnein, joten torilla pääsee nappamaan pokeja. Kuvahaasteessa nuoret käyvät ottamassa kuvan itsestään Kulttuuriareenalla, keskustan nuorisotalolla. Vamoksen OMAssa nuoret pääsevät pelaamaan opiskelijoita vastaan.

Koko projektiryhmän puolesta,

Hanna-Kaisa Turja, Humak
Juha Oksanen, Humak
Joonas Pokkinen, Suomen Nuorisoseurat ry

 

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.