Kuva: Skokie Public Library, CC BY-NC-SA 2.0
ERNOD-hanke osallistui 22.11.2016 STKS:n IL-seminaariin (#ILseminaari), jonka teemana oli oppimisen tulevaisuus. Seminaaripäivän aikana puheissa vilahtelivat muun muassa sanat osaamismerkki, informaatiolukutaidon kehykset, avoimen tieteen OPS ja flipattu oppiminen. Yksi päivän keskeinen teema oli myös vertaisoppiminen, mihin liittyen ERNOD-hanke esitteli pecha kucha -esityksessä virtuaalisen läksy-/opiskelutuen mallia.
Virtuaalinen opiskelutuki seitsemässä minuutissa
ERNOD-hankkeen pecha kucha -esityksessä kuvattiin lyhyesti tanskalainen virtuaalisen läksytuen malli Lektier Online. Tanskassa virtuaalisen läksytuen mallia on kehitetty yli vuosikymmenen ajan ja nykyään se on valtakunnallinen palvelu. Keskeistä mallissa on sen pohjautuminen vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoiset yliopisto-opiskelijat antavat virtuaalista läksytukea sitä varten kehitetyn sovelluksen kautta osana opintojaan. Vapaaehtoiset kokoontuvat antamaan läksytukea samaan paikkaan muodostaen yhteisön. (Lue lisää vapaaehtoisten yhteisöllisyydestä: https://tkiblogi.wordpress.com/2016/06/09/mahdollisuuksia-kiinnittaa-ihmisia-yhteisoihin/)
Pecha kucha -esityksessä kuvattiin myös ERNOD-hankkeen puitteissa tehtyjä virtuaalisen läksytuen kokeiluja. Ensimmäiset kokeilut tehtiin loppukeväästä 2016 yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun, Mikkelin kaupunginkirjaston ja Kouvolan kaupunginkirjaston kanssa. Syksyllä 2016 olemme saaneet kokeiluihin mukaan myös Oulun ja Joensuun kaupunginkirjastot, joissa molemmissa vapaaehtoiset antavat läksytukea erityisesti maahanmuuttajanuorille. Molemmissa kaupungeissa vapaaehtoisina toimivat yliopisto-opiskelijat: Joensuussa mukana on äidinkielen ja kirjallisuuden pääaineopiskelijoita ja Oulussa puolestaan S2-opettajaopiskelijoita.
Yhteisöpedagogiopiskelijoita virtuaalista läksytukea antamassa marraskuussa 2016
Tanskan mallin ja ERNOD-hankkeen puitteissa tehtyjen kokeilujen esittelemisen jälkeen oli vielä muutama minuutti aikaa peilata virtuaalisen läksytuen mallia yleisten kirjastojen uuteen kirjastolakiin. Uudessa kirjastolaissa korostuu väestön yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen sivistykseen ja kulttuuriin. Virtuaalinen ohjaus on parhaimmillaan kaikkien saavutettavissa, joten se tukee myös kansalaisten yhdenvertaisuutta ja palvelujen saatavuutta. Uudessa kirjastolaissa lähtökohtina ovat myös yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Virtuaalinen läksytuki voisikin olla yksi sellainen digitaalinen palvelu, joka edistää kirjaston käyttäjien aktiivisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.
Vertaisoppiminen – vuorovaikutusta ja toimijuutta
IL-seminaarin yhdessä työpajassa Tiia Puputti Jyväskylän yliopiston kirjastosta johdatteli osallistujat pohtimaan vertaisoppimisen mahdollisuuksia erityisesti informaatiolukutaidon edistämisessä.
Puputti luonnehti vertaisoppimista keinoksi aktivoida ja lisätä vuorovaikutusta sekä tukea minäpystyvyyden tunnetta ja oman osaamisen jakamista. Myös virtuaalisen läksytuen ytimessä on nuorten minäpystyvyyden ja toimijuuden edistäminen. Virtuaalisen läksytuen vapaaehtoinen ei ole opettaja, vaan yhdessä pohtija ja rinnallakulkija, joka pyrkii toiminnallaan edistämään nuoren omaa toimijuutta.
“Vaikka aluksi jännittikin, niin huomasin läksytukea antaessani että kukaan ei oleta että täällä päässä on kaikki vastaukset valmiina. Ja että vastauksia voi etsiä vaikka yhdessä.”
Vapaaehtoinen
IL-seminaarissa pääpainopiste oli luonnollisestikin informaatiolukutaidossa ja tiedonhaun taidoissa. Päivän aikana jäinkin pohtimaan virtuaalisen läksytuen mallia erityisesti tiedonhaun näkökulmasta. Virtuaalisen läksytuen mallissa vapaaehtoiset auttavat nuoria tarvittaessa myös tiedonhaussa, jolloin myös omat tiedonhaun taidot kehittyvät. Tällainen vertaisoppimiseen pohjautuva malli taitaisikin olla sovellettavissa myös tieteellisten kirjastojen informaatiolukutaidon opetukseen, eikö vain?
Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus
ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.
Xamk tutkii ja kehittää 