Elintarvikkeiden alkuperän ilmoittaminen teemana hankkeen päätösseminaarissa

 

660A9187_photo_juuli_aschan

Kuva Juuli Aschan

Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle –hankkeen päätösseminaari pidettiin 30.10.2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla Mikkelissä. Seminaarin aiheena oli miten elintarvikkeen ja sen sisältämien ainesosien alkuperästä tulisi informoida kuluttajaa. Kuluttajia kiinnostaa yhä enemmän ruoan alkuperä, tuotantotapa ja kulkureitti ruokapöytään. Erityisesti lihan ja kalan alkuperämaan tietämistä pidetään tärkeänä.

Seminaarissa kuultiin lainsäädäntöneuvos Anne Haikosen Maa- ja metsätalousministeriöstä katsaus ruoan alkuperän ilmoittamisvelvoitteisiin ja valmisteilla olevaan lainsäädäntöön.

Voimassa oleva lainsäädännön mukaan elintarvikkeen alkuperämaa tai lähtöpaikka tulee aina ilmoittaa, jos sen ilmoittamatta jättäminen voisi johtaa kuluttajaa harhaan elintarvikkeen todellisesta alkuperämaasta tai lähtöpaikasta. Pakolliseksi alkuperämaan ilmoittaminen on määrätty mm. lihan, kalan, kokonaisten tuoreiden vihannesten ja hedelmien sekä hunajan myynnissä. Äskettäin voimaan tullut asetus määrää Suomessa valmistetuille tuotteille pakolliseksi myös ainesosana käytetyn lihan ja maidon alkuperämaan ilmoittamisen tuotepakkauksissa (asetus on voimassa 31.5.2019 saakka).

Valmisteilla oleva asetusmuutos velvoittaisi ravintoloita ilmoittamaan ruoan ainesosana käytetyn lihan ja kalan alkuperämaan.

Ravintolaruoan raaka-aineiden alkuperän ilmoittaminen on ollut vapaaehtoista, mutta on nyt tulossa lihan ja kalan osalta pakolliseksi. Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteilla oleva muutos asetukseen elintarviketietojen antamisesta kuluttajalle velvoittaa ravintoloita ilmoittamaan asiakkailleen elintarvikkeen ainesosana käytetyn tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn lihan ja kalan alkuperämaan. Ilmoitus tulee tehdä kirjallisesti.

Määräys koskee laajasti eri lihalajeja: naudan-, sian-, lampaan- ja vuohen-, siipikarjan, hevosen-, poron- ja riistanlihaa. Siinä ei kuitenkaan velvoita ilmoittamaan erilaisina valmisteina hankittujen (esim. makkarat) ainesosana käytetyn lihan alkuperämaata.

Kalan osalta tulee ilmoittaa kalafileen ja muu kalan lihan sekä kuivatun, suolatun ja savustetun kalan pyyntialue tai alkuperämaa tai viljellyn kalan viljelymaa.

Mikäli asetusehdotus läpäisee EU:n notifiointiprosessin se tulisi Suomessa kansallisena asetuksena voimaan aikaisintaan joskus vuoden 2018 alkupuolella. Lisäksi toimijoille annettaisiin muutaman kuukauden siirtymäaika uuteen käytäntöön.

Kokemuksia alkuperämaan vapaaehtoisesta ilmoittamisesta

Fazer Food Services –yhtiön hankintajohtaja Timo Ståhlström kertoi kokemuksista lihan ja kalan alkuperän vapaaehtoisesta ilmoittamisesta. Yhtiö on vapaaehtoisesti ilmoittanut lihan ja kalan alkuperämaan tuoteselosteissaan kaikissa 600 ravintolassaan vuodesta 2013 lähtien. Tämä on ollut mahdollista keskitetyn hankintatoiminnan ansiosta, jossa hankintasuunnitelmat tehdään pitkälle aikavälille tuotealuekohtaisesti. Sen puitteissa hankintatiimi tekee liiketoiminnan käyttöön tuotekohtaisesti nimettyjä ostovalikoimia, joihin pääsemiseksi tavarantoimittajan tulee täyttää ennalta määrätyt valintakriteerit mm. luotettavuuden ja vastuullisuuden sekä alkuperätiedon ja jäljitettävyyden osalta. Alkuperätieto välittyy kaikkiin ravintoloihin yhteisen tietojärjestelmän kautta.

Iso ostaja kuten Fazer Food Services saa alkuperätiedon suoraan ilman välikäsiä alkuperäiseltä tavarantoimittajalta ja sillä on riittävästi resursseja tarvittaessa selvittää tuotteen alkuperätieto luotettavasti. Ståhlström totesi, että pieni tukkujen kautta raaka-aineensa hankkiva ravintola voi olla haasteellisessa tilanteessa alkuperätiedon selvittämisen suhteen. Valmistajien alkuperätiedoissa on paljon poikkeamia ja tulkinnanvaraa riippuen mistä tietoja katsoo tai kysyy. Vaihtoehtoja alkuperätietojen selvittämiseen ovat:
• GS1 Synkka –palvelu, josta tiedot siirtyvät esim. suurempien tukkuliikkeiden järjestelmiin
• nettisivut
• pakkaukset
• tiedustelut suoraan valmistajalta.
Sekaannuksia sattuu usein, kun alkuperämaana ilmoitetaan valmistusmaa eikä pääraaka-aineen (ainesosan) alkuperämaata. Kumpikin olisi kuitenkin syytä tietää. Luotettavaa tietoa on vaikea saada varsinkin, kun oikea tieto pitäisi olla jo tilattaessa eikä vasta kun sen näkee pakkauksesta. Ruuan alkuperän ja turvallisuuden varmistamisen kannalta alkuperä on tiedettävä myös jälkeenpäin

D.O. Saimaa -alkuperämerkki

Seminaarissa kuultiin myös Marjo Särkkä-Tirkkosen (Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti) esitys siitä, miten maakunnallista alkuperää voidaan viestiä alkuperämerkillä. D.O. Saimaa –merkki kertoo erityisesti Saimaan alueelta tulevan raaka-aineen alkuperästä ja tuotantoprosessista.

do saimaaAlkuperän lisäksi merkin saamisen kriteerejä ovat myös tuotteen ja tuotantotavan ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys.

 

 

Pekka Turkki
Projektipäällikkö
Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle -hanke

 

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s