Opastusta vastuullisiin elintarvikehankintoihin ammattikeittiöille

Opas

Motiva on julkaissut julkisen sektorin ammattikeittiöille tarkoitetun oppaan, joka auttaa niitä hankkimaan vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita.

 

 

 

 

 

Opas sisältää vastuullisuuskriteerejä ja hankintaohjeistusta tärkeimmille tuoteryhmille:

  • ravintorasvat ja kasviöljyt
  • kasvikset ja marjat
  • vilja ja viljatuotteet
  • sianliha ja sianlihatuotteet
  • siipikarjanliha ja siipikarjanlihatuotteet, muna ja munatuotteet
  • naudanliha ja naudanlihatuotteet
  • maito ja maitotuotteet
  • kala ja kalatuotteet.

Vastuullisuutta tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta: eläinten hyvinvointi ja terveys, elintarviketurvallisuus, ympäristövaikutukset ja sosiaalinen vastuu. Hankinnoissa opastetaan asettamaan vastuullisuuskriteerit organisaation omien tavoitteiden, tarpeiden, resurssien ja markkinakartoitusten perusteella. Kullekin tuoteryhmälle on ehdotettu kahden tasoisia vastuullisuuskriteerejä, perustason ja edelläkävijätason kriteerit, joten näkökulmia voidaan valita ja kriteerejä soveltaa hankkijaorganisaation tavoitteiden tai kokemus- ja osaamistason mukaan. Kokemuksen karttuessa vaatimustasoa voidaan sitten nostaa. Tuoteryhmäkohtaisissa suosituksissa on tuotu esille myös perustelut sekä todentamiskeinot kullekin kriteerille. Lisäksi tuoteryhmittäin tuodaan esille vastuullisuuteen liittyvää innovaatiopotentiaalia eli kehittämisehdotuksia siihen suuntaan, missä markkinoilla on potentiaalia.

Opas on huolellisesti laadittu ja sen tuoteryhmäkohtaisia suositukset perustuvat työpajojen tuloksiin, joihin on osallistunut laaja joukko julkisen sektorin, tavarantoimittajien ja alan järjestöjen edustajia. Opas on ladattavissa Motivan hankintapalvelujen internetosoitteesta.

Pekka Turkki

Lihan ja maidon alkuperä näkyviin

Kuluttajat ovat kiinnostuneita siitä mistä ruoka tulee ja sillä on vaikutusta ostopäätöksiin. Tietoa alkuperästä saadaan esimerkiksi hylly- ja pakkausmerkinnöistä ja kysymällä kaupan tai ravintolan henkilökunnalta.  Alkuperämerkinnät vaihtelevat ja saattavat joskus jopa hämmentää.  Eihän vaikkapa luomuelintarvikkeen lehtimerkinnän teksti “Tuotettu EU:ssa ja EU:n ulkopuolella” kerro sitä kiinnostavaa asiaa _ mistä elintarvike on oikein peräisin!

Riskejä puntaroitu elintarvikkeiden alkuperä- ja jäljitettävyysvaatimuksissa 

Eri elintarvikeryhmien, kuten kalan, lihan, kasvisten ja niistä valmistettujen jalosteiden, alkuperätietojen ilmoittamisen tarkkuus perustuu elintarvikelainsäädäntöön ja –asetuksiin, joissa ilmoittamisvelvollisuutta on arvioitu riskiperusteisesti: Mitä suuremmat riskit, sitä tarkempi jäljitettävyysvaatimus ja sitä enemmän ja tarkempaa tietoa on kerrottava aina kuluttajille asti.

Tuoreena myytävä naudanliha on tästä hyvä esimerkki. Naudanlihan merkitseminen on pakollista kaikissa sen käsittelyn vaiheissa ja kaupasta ostettu lihapala on oltava jäljitettävissä siihen eläimeen tai eläinryhmään, josta liha on peräisin. Myytäviä kaloja ei sen sijaan tarvitse yksilöidä, mutta myytävän kalaerän alkuperä, siis kalastusalue tai vesistö, on oltava kuluttajan saatavilla.

Alkuperämaa ilmoitettava yhä useammista tuotteista

Elintarvikkeiden alkuperämaan ilmoittamiseen tulee muutos. Lihan alkuperämaa on ilmoitettava myös lihavalmisteissa, kuten makkaroissa. Uudistus edellyttä myös, että maidon ja maitotaloustuotteiden alkuperämaa on ilmoitettava. Niinpä syyskuun 2017 alusta pakatuissa elintarvikkeissa käytetyn lihan sekä maidon ja maitotaloustuotteissa käytetyn maidon alkuperän voi ruokaa_omasta_maasta_vaaka_rgbtarkistaa pakkauksista. Jos liha ja maito ovat suomalaisia se voidaan osoittaa kuluttajille Hyvää Suomesta –merkillä, jonka käyttö takaa, että  käytetyt liha, maito, munat ja kala ovat 100-prosenttisesti suomalaisia.

Pakkausmerkintojen lisäksi keskustelussa on esitetty, että sama ilmoitusvelvollisuus koskisi myös julkisia ruokapalveluja.

Tiukennuksesta huolimatta kuluttaja saattaa edelleen törmätä “valmistettu EU:ssa ja EU:n ulkopuolella”  merkintään. Se on sallittu silloin, kun elintarvikkeissa käytettävien  raaka-aineiden alkuperämaa vaihtelee tai raaka-aine on kerätty useasta eri maasta. Näin pakkausten säästytään pakkausten jatkuvalta muuttamiselta.

Nosta alkuperä esiin – sillä on merkitystä!

mansikat_rajattu

Muuttuva lainsäädäntö asettaa kaikki elintarviketuottajat samalle viivalle. Toisaalta kuluttajien kiinnostus ruoan alkuperään ja tuotantoon on hyvä mahdollisuus etenkin lähiruokatoimijoille. Lähiruokatoimijoilla kun on usein mahdollisuus tuoda esille vielä tarkempaa alkuperätietoa,   paikkakunnan tai maakunnan tarkkuudelle.

Kerro ostajille ja asiakkaille reilusti ja ylpeästi pakkauksissa ja ruokalistoilla mistä tuotteesi on peräisin. Se kiinnostaa!

Teija Rautiainen,

tutkimuspäällikkö, Kestävän hyvinvoinnin kehittäminen, ravitsemis- ja matkailupalvelut

Miten hyödynnän vastuullisuutta markkinointiviestinnässä?

Työpajat elintarvikealan yrittäjille alkavat pian.

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu järjestää Vastuullisuudesta valttia –hankkeen puitteissa kevään 2017 aikana neljä maksutonta työpajaa markkinointiviestinnästä eteläsavolaisille elintarvikealan yrityksille. Kaikille työpajoille on oma teemansa. Työpajat soveltuvat sekä pienille elintarvikealan tuotantoyrityksille että ruokapalveluja tarjoaville yrityksille.

Tilaisuuksien teemat rakennetaan siten, että niihin voi joko osallistua kaikkiin tai poimia sieltä oman yrityksen kannalta sopivimmat. Työpajoissa on tiiviit alustukset päivän teemoista. Niiden lisäksi osallistujat työstävät tehtäviä käsitellyistä asioista oman yrityksen näkökulmasta. Tavoitteena on saada työpajan tuloksena uusia keinoja ja välineitä markkinointiviestintään.

Tilaisuudet järjestetään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampuksella salissa D 127 (Patteristonkatu 3 D, Mikkeli) seuraavan aikataulun mukaisesti:

Torstai 9.3.2017 klo 15-18 Tunnetko asiakkaasi arvomaailmaa?
Keskiviikko 29.3.2017 klo 15-18 Miten saat vastuullisuudesta kilpailuetua?
Torstai 27.4. 2017 klo 15-18 Mitkä viestintäkanavat sopivat parhaiten toimintaasi?
Torstai 11.5. 2017 klo 15-18 Miten tehostat sisällön tuottamista markkinointiviestintään?

Tilaisuuksiin voi ilmoittautua jo nyt, mutta viimeistään viikkoa ennen niiden alkamista tästä .

Lisätietoja:

Pekka Turkki
projektipäällikkö
XAMK/ Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle –hanke
pekka.turkki@xamk.fi
www.xamk.fi/valtti

Elintarvikkeiden allergia- ja intoleranssimerkintöjen tilanne asiakasnäkökulmasta

Elintarvikeallalla vastuullisen toimijan tulee hallita valtava määrä erilaisia lainsäädännön velvoitteita. Eräs elintarvikelainsäädännön velvotteista on elintarvikkeen sisältämien allergiaa ja intoleransseja aiheuttavien ainesosien ilmoittaminen kuluttajalle. Laiminlyönnit siinä voivat aiheuttaa kuluttajille terveydellistä haittaa tai jopa hengenvaaran. Tekemämme selvityksen mukaan petrattavaa löytyy – eniten kebabravintoloissa, pitserioissa, grilleissä ja torimyynnissä.

Hankeemme puitteissa tehtiin marras-joulukuussa 2016 selvitys siitä, millä tavalla ruoka-allergiaa, -intoleransseja ja keliakiaa potevat henkilöt kokevat saavansa tietoa heille haitallisista aineista pakatuista tai pakkaamattomista elintarvikkeista. Selvityksen teki opinnäytetyönsä osana Xamkin opiskelija Julia Roikonen. Asiaa selvitettiin Etelä-Savon alueella yhteistyössä Mikkelin seudun Allergia ja Astmayhdistyksen ja Keliakialiiton Itä-Suomen aluetoimiston kanssa. Näiden alueyhdistysten 218 jäsenelle lähetettyyn kyselyyn saatiin 64 vastausta.

Vastaajista noin 63% koki saavansa riittävästi tietoa heille haitallisista aineista. Toisaalta hieman yli puolet vastaajista (56%) oli viimeisen kahden vuoden aikana saanut yhden tai useamman kerran terveydellistä haittaa puuttuvien tai epäselvästi ilmoitettujen tietojen vuoksi.

Ruokakaupassa olevien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä sai suurin osa vastaajista (59%) hyvin tai erittäin hyvin tarvitsemansa tiedot heille haitallisista aineista. Pahimpina puutteina pidettiin merkintöjen epäselvyyttä tai puuttumista kokonaan. Erityisesti pakkauksessa olevan ainesosaluettelon pieni kirjasinkoko koettiin ongelmaksi. Allergiaa ja intoleransseja aiheuttavat aineet tulisi olla pakkauksen ainesosaluettelossa selvästi korostettu ja erottuvia muista luetelluista ainesosista.

Tarjoilupaikoissa tilannetta ei pidetty kaikilta osin niin hyvänä kuin ruokakauppojen pakattujen elintarvikkeiden kohdalla. Tyytyväisimpiä tiedonsaantiin oltiin pitopalveluiden osalta (54% piti hyvänä tai erittäin hyvänä). A la carte ravintoloiden tilannetta pidettiin “kohtalaisena”, joskin hieman pitopalveluja heikompana. Lounasravintolat ja kahvilat eivät puolestaan yltäneet edellisten tasolle. Niiden osalta vain noin 35% vastaajista piti tiedon saantia hyvänä tai erittäin hyvänä. Kebab-ravintoloissa, pitserioissa ja grilleissä niitä käyttävät vastaajat pitivät tilannetta voittopuolisesti huonona tai erittäin huonona. Tarjoilupaikoissa puutteellisen tiedonsaannin syiksi mainittiin yhtä usein kirjallisten tietojen puuttuminen tai epäselvyydet niissä kuin henkilöstön osaamattomuuskin.

Muissa pakkaamattomia elintarvikkeita myyvissä kohteissa ruokakauppojen tai kauppahallien palvelutiskit ja tuote-esittely- ja myyntitiskit arvioitiin tiedon saannin kannalta hyvin samankaltaisiksi. Hieman yli puolet vastaajista sai näiden palvelupisteiden kautta hyvin tai erittäin hyvin tietoa allergiaa tai intoleransseja aiheuttavista aineista. Saman tasoiseksi koettiin tiedon saaminen myös maatilojen suoramyyntipaikoissa tai tehtaanmyymälöissä. Sen sijaan torimyynti arvioitiin tiedonsaannin kannalta selvästi edellisiä huonommiksi. Vastaajien mielestä pakkaamattomien elintarvikkeiden myynnissä puutteellinen tiedonsaanti johtui useammin kirjallisten tietojen puuttumisesta tai epäselvyyksistä kuin myyjiltä saatavan tiedon puuttumisesta tai epäluotettavuudesta.

Lisätietoja selvityksestä:
Pekka Turkki
projektipäällikkö
Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle -hanke

 

Tietoiskuja merkintämääräyksistä

Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle -hankkeen puitteissa järjestettiin infotilaisuuksia elintarvikealan yrittäjille uusista elintarvikemääräyksistä, jotka määrittelevät mitä tietoa tuotteista tulee välittää kuluttajille. Muutamat aiheet kiinnostivat yrittäjiä erityisesti. Näihin aiheisiin liittyvää ohjeistusta kokosimme tietoiskuiksi seuraaviin videoleikkeisiin.

Pakatuille elintarvikkeille on nyt pakollista ravintoarvon ilmoittaminen pakkauksessa. Tietyn tyyppiset pakatut elintarvikkeet on kuitenkin vapautettu ravintoarvoilmoituksesta. Katso tästä, mitkä ovat sellaisia poikkeustapauksia.

Tuotteiden ravintoarvon laskeminen voi aiheuttaa pienissä yrityksissä pulmatilanteita, kun kaiken muun työn lisäksi pitäisi ehtiä perehtymään ravintoarvolaskelman tekemiseen. Erityisen haasteellinen tilanne on sellaisille yrityksille, joiden tuotteet koostuvat useista eri komponenteista tai eri ainesosien seoksista. Vinkkejä alkuun pääsemiseksi ravintoarvojen laskemisessa näet tästä.

Allergiaa ja intoleransseja aiheuttavien ainesosien ilmoittaminen on pakollista sekä pakattuna että pakkaamattomana myytävistä elintarvikkeissa. Ohjeistusta siitä, miten näistä haitallisista aineista tulee ilmoittaa ravintola-asiakkaalle on tässä videoleikkeessä.

Merkintämääräyksiä koskeva uusi lainsäädäntö on jo voimassa kokonaisuudessaan. Yrittäjien on vielä mahdollisuus saada yksityiskohtaista opastusta pakkausmerkintöihin ja muihin kuluttajalle annettaviin merkintöihin kahdessa hankkeemme järjestämässä iltapäiväseminaarissa. Tilaisuudet järjestetään 17.1. Mikkelissä ja 19.1. Savonlinnassa. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja niihin voi ilmoittautua 9.1. mennessä tästä. Hyvä tietolähde tähän aihepiiriin on myös Eviran julkaisema Pakkausmerkintäopas.

Pekka Turkki
projektipäällikkö
Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle -hanke

Elintarvikkeiden merkintämääräyksille annettu siirtymäaika päättyi 13.12.2016

Pakattujen elintarvikkeiden ravintosisältöilmoitus tuli pakolliseksi ja tieto eräiden pakkaamattomienkin elintarvikkeiden rasva- ja suolapitoisuudesta on nyt oltava saatavissa kaupan palvelutiskeillä. Hankeemme puitteissa eteläsavolaiset yritykset voivat vielä saada apua merkintämääräysten soveltamisessa.

EU-parlamentti sääti jo vuonna 2011 asetuksen elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (N:o 1169/2011) eli ns. elintarviketietoasetuksen. Sen piiriin kuuluivat elintarvikkeiden pakkausmerkinnät tai muuten myynnin yhteydessä elintarvikkeista annettavia tiedot. Asetuksessa on tarkasti määritelty, mitä tietoja valmiiksi pakatuista elintarvikkeista tulee antaa.

Pakkaamattomien elintarvikkeiden (esim. kaupan palvelumyynti) ja ammattikeittiöiden kautta luovutettavien elintarvikkeiden osalta kuluttajalle annettavista tiedoista säädettiin kansallisesti (MMM 834/2014). Samaan merkintämääräyksiin liittyvään kokonaisuuteen kuuluu myös Maa- ja metsätalousministeriön antama asetus eräiden elintarvikkeiden ilmoittamisesta voimakassuolaiseksi (1010/2014).

ravintosisalto

Ravintosisältömerkintä on nyt pakatuille elintarvikkeille pakollinen

 

Erityisesti pakkausmerkintämääräyksiä koskeville määräyksille lainsäätäjät ovat onneksi antaneet siirtymäaikaa, jotta elintarvikeyritykset voivat käyttää vanhat pakkausvarastonsa loppuun ja ehtivät saada uudet merkinnät hankkimiinsa pakkauksiin. Elintarviketietoasetus tuli kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen voimaan 13.12.2014 alkaen kuitenkin niin, että ravintoarvoilmoitus on pakkauksissa oltava viimeistään 13.12.2016. Myös edellä mainitut Maa- ja metsätalousministeriön asetukset tulevat voimaan 13.12.2016.

Edellä mainittuihin säädöksiin liittyvät siirtymäajat päättyivät 13.12.2016 seuraavasti:

laki_taul1

Siirtymäajoista huolimatta kaikki yritykset eivät ole ehtineet saada tuotteitaan ja toimintojaan määräaikaan mennessä lainsäädännön edellyttämälle tasolle. Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle hanke järjestää eteläsavolaisille yrityksille vielä kaksi maksutonta valmennustyöpajaa, jossa merkintämääräyksien soveltamista käsitellään tapauskohtaisesti.

Valmennustyöpajat järjestetään seuraavasti:

Tiistai 17.1.2017 klo 13-16, Kyyhkylän kartano, Mikkeli
Torstai 19.1.2017 klo 13-16, Spahotel Casino, Savonlinna

 Pyydä tarkempi ohjelma tai ilmoittaudu valmennustyöpajaan allekirjoittaneelle.

Pekka Turkki
Projektipäällikkö
Mikkelin ammattikorkeakoulu/ Vastuullisuudesta valttia -hanke
pekka.turkki@mamk.fi
p. 040 5079391

Mökkiläiset suosivat lähiruokaa

kansikuvaehdotus1

Mikkelin ammattikorkeakoulussa selvitettiin keväällä 2016 sellaisten Etelä-Savossa vapaa-ajan asunnon omistavien ruokaostoskäyttäytymistä, joilla on vakinainen asunto maakunnan ulkopuolella. Vastauksia tehtyyn kyselyyn saatiin 280 vapaa-ajan asukkaalta.

Etelä-Savossa tuotetun ruoan saatavuutta mökkipaikkakunnalta piti 13% erittäin tärkeänä, 39% tärkeänä ja 32% jonkin verran tärkeänä. Vain 11% ei pitänyt lähiruoan ostomahdollisuutta lainkaan tärkeänä. Lähiruoan kysynnän kasvu on yleinen trendi, mikä näkyi selvästi tässäkin tutkimuksessa. Perimmältään kyse on kuluttajien arvomaailman muutoksesta, joka näkyy kuluttajan ostopäätöksissä niin, että vastuullisesti tuotettu ruoka on lisännyt suosiotaan. Useiden tutkimusten mukaan paikallisesti tuotettuun ruokaan kytketään sellaisia vastuullisen tuotannon ulottuvuuksiin läheisesti liittyviä ominaisuuksia kuten tuoreus, kotimaisuus, paikallisten yrittäjien tukeminen, ruoan alkuperän tunnettuus ja korkea laatu.

Vapaa-ajan asukkaiden ruokaostospaikan valinnassa olivat ylivoimaisesti tärkeimpiä tekijöitä asioinnin helppous, kaupan läheisyys ja valikoimat. Myös halu tukea paikallista kauppiasta nousi esiin tärkeänä tekijänä. Keskeisiksi esteiksi lähiruoan käytön lisäämiselle nousivat tiedon puute lähiruoan ostopaikoista ja lähiruokatuotteiden käytön saatavuus.

Tutkimuksessa suositeltiin lähiruoan valkoimien ja näkyvyyden lisäämistä nykyisissä ruokakaupoissa tai helposti saavutettavan laajan valikoiman lähiruokamyymälän perustamista paikkakunnalle. Lähiruoan viestinnän tulisi olla monikanavaista. Printtimedia on vielä tärkeä väline nykyisen vapaa-ajan asukkaiden ikäluokan saavuttamiseksi. Sen lisäksi tarvitaan aktiivisesti ylläpidettävä ja markkinoitava lähiruokasivusto, johon on koottu maakunnan lähiruoan ostopaikat, sekä ostopaikkojen löytämistä helpottavia mobiilisovelluksia. Hyvä pohja ostopaikkoja kokoavalle sivustolle olisi aitojamakuja.fi -sivusto. Ruoan verkkokauppa ei vapaa-ajan asukkaita miellyttänyt, vaikka valtaosalla heistä oli käytössään internetyhteys.

Tutkimuksen tuloksiin voi tutustua tarkemmin Lähiruokaa mökille -julkaisussa:

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116165/URNISBN%209789515885531b.pdf?sequence=3

Pekka Turkki