Ohjaamojen tuki -hanke päättyy

Kaksi vuotta, kolme työntekijää, päämaja Mikkelissä. Kohteena Etelä-Savon maakunta: kolme Ohjaamoa, kolme kaupunkia, 11 kuntaa. 130 tavoitettua ammattilaista, 145 tavoitettua nuorta. 12 koulutustilaisuutta, 10 seudullista verkostotapaamista, 5 maakunnallista foorumia ja 25 nuorten tapahtumaa. Lukematon määrä erinomaisia yhteistyökumppaneita.

Näistä luvuista ja aktiivisesta kehittämisestä niiden ympärillä koostui Ohjaamojen tuki -hanke. Tänään se päättyy. Raportit on kirjoitettu, päätöskokoukset pidetty ja arkistokin pian valmiina.

Jos haluat vielä kertaalleen muistella, mitä kaikkea hankkeessa saatiin aikaan, selaile blogia taaksepäin tai tutustu tuoreisiin tuotoksiin:

Hankkeen päätösjulkaisu Ohjaamojen tuki – ammattilaisen apuna nuoren parhaaksi: Kokemuksia ja kehitysehdotuksia Etelä-Savosta on saatavilla verkossa. Jos luet mieluummin fyysistä kirjaa, ota yhteyttä, niin postitamme sinulle sellaisen!

Hankkeen loppuseminaarin sijaan päätimme kuvata talk show’n. Projektipäällikkö Sonja Miettisen johdolla aiheesta keskustelevat Saara Mughal (Joroisten kunta), Juuso Kautonen (Savonlinnan Ohjaamo Posse) ja Heikki Kantonen (Ohjaamojen tuki -hanke). Talk show on katsottavissa YouTubessa.

Kuva: Kuvitellen Oy

Hankkeen päättymisestä huolimatta kehittäminen jatkuu Ohjaamoissa ja kunnissa. Me täällä Xamkissa siirrymme uusiin haasteisiin Digillä Duuniin! -hankkeen parissa. Kiitos yhteistyöstä hankkeen aikana ja intoa ohjaukseen! Tavataan taas!

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Oma harrastusarki ja arvot jäsennellysti näkyväksi mediavaikuttamisen menetelmin – katso mediatuotokset

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanke (ERNOD) toteutti toukokuun puolivälissä mediavaikuttamistyöpajan Nuorisoseurafoorumissa, nuorisoseuraväen yhteisessä kokoontumisessa Paukkulassa. Työpaja vastasi osaltaan nuorisoseuranuorten tekemään valtuustoaloitteeseen, jossa he toivoivat nuorten ääntä aiempaa vankemmin kuuluville järjestössään ja peräsivät mahdollisuuttaan vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.

Työpajassa otettiin haltuun menetelmiä, joilla voidaan digitaalisuutta hyödyntäen tehdä ajatuksia näkyväksi. ERNOD-hankkeen kaksivuotisen hankekauden aikana on viety eteenpäin yhdenvertaisuutta edistävää viestiä; jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Aina äänen kuuluville saaminen ei kuitenkaan ole helppoa, jolloin hankkeessa kehitetyt menetelmät voivat osaltaan tulla avuksi. Esimerkiksi tiedonkulkuun ja -saavutettavuuteen liittyviä esteitä voidaan purkaa vaikka visualisuutta hyödyntäen. Kuva- ja äänituotokset voivat avata uudenlaisen ymmärryksen esimerkiksi arjesta, jota elämme. Digiaika tarjoaa osallisuutta edistäviä mahdollisuuksia, joita voidaan ottaa haltuun yhteisesti. 

Nuorisoseurafoorumissa nuoret tekivät mediavaikuttamisen menetelmiä hyödyntämällä omaa nuorisoseura-arkeaan näkyväksi. Miltä arki nuorisoseuroissa näyttää, mitä he pitävät tärkeänä ja enne kaikkea -mitä he haluavat kertoa siitä muille? Ohessa työpajassa syntyneitä tuotoksia:

Enter a caption

Yllä olevien kuvatuotosten lisäksi työskentelyn tuotoksista syntyi oheiset videotuotokset:

Video 1

Video 2

Nuoret latasivat tuotokset myös Nuorisoseurojen tarinankeruu- ja tapahtumahankkeen 1000 tarinaa, sata tapahtumaa verkkosivuille. Työpajan jatkoina syntyi nuorilla aito halu esitellä omaa nuorisoseuralaisuuttaan jatkossakin. Tähän heidän kanssaan tullaan luomaan kanavaksi Nuorisoseurojen Snapchat-tili, joka kesän ja alkusyksyn aikana kiertää nuorten matkassa eri puolilla maata tapahtumissa, kesäteatterissa ja ihan vaan arjessa.

Joonas Pokkinen, projektityöntekijä, Suomen Nuorisoseurat 

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke

 

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

Näin toimii verkosto

Ohjaamojen tuki -hankkeen viimeinen koulutus verkostotoiminnan suunnittelusta ja edistämisestä järjestettiin Mikkelissä 16.5.2017. Koulutuksen tarkoituksena oli tukea nuorten monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen ja ammattilaisverkostojen toimintaa. Kouluttajana toimi lehtori Anne Leppänen Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Koulutus oli fasilitoiva ja käytännönläheinen – sisällöt syntyivät osallistujista.

Verkostoyhteistyössä haasteita asettavat toimijoiden eritasoinen sitoutuminen ja verkostojen koko – isoissa verkostoissa on helppoa jäädä seinäruusuksi. Pienissä ryhmissä toimiminen pakottaa jokaisen osallistumaan. Verkostotoimijoille tulisi myös antaa erilaisia tapoja osallistua verkoston toimintaan. Verkoston vetäjän tehtävänä on varmistaa, että toiminta on kaikille kiinnostavaa ja motivoivaa ja että se tuo lisäarvoa omaan työhön.

Verkoston toiminta perustuu vahvasti viestintään ja vuorovaikutukseen. Verkostotoimijoiden on hyvä tulla tutuiksi toisilleen ja ryhmäytyä, mutta toiminta ei saa kuitenkaan liikaa henkilöityä. Verkostossa tulee saavuttaa yhteisymmärrys yhteisistä asioista (esimerkiksi ”matala kynnys” voi tarkoittaa täysin eri asiaa Ohjaamo-toimijalle kuin mielenterveyshoitajalle).

Verkostotoiminta on tiimipeliä myös oman organisaation sisällä. Johtajan täytyy antaa työntekijöille tietoa oman organisaation asioista ja valtuutus niiden viemiseen verkostoihin. Työntekijät taas toimivat lähetteinä verkostojensa ja oman organisaation välillä – viestin täytyy kulkea molempiin suuntiin ja levitä.

Muista verkostoituessasi:

• tunnista oma osaaminen ja rooli osana verkostoa
• luota muihin ja kunnioita eri toimijoiden näkökulmia ja ammattitaitoa
• pyri yhteistyöstä yhteiseen työhön

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Uusia näkökulmia Rantasalmen nuorten työpajan arkeen

Toukokuisena perjantaina pöytä oli katettu kauniisti ja keittiöstä leijailivat herkulliset tuoksut vierailijoita ystävällisesti tervehtien. Pitkän pöydän äärelle kokoontui nuorten ohjauksen ammattilaisia sekä päivän tarjoiluista vastannut nuori mies. Tarjolla oli kreikkalaista salaattia, perunamuusia ja juustoinen lihamureke. Pitkään kestänyt yhteistyö Rantasalmella sijaitsevan nuorten työpaja Remmituvan kanssa oli tulossa päätökseensä ja aterioinnin lomassa muisteltiin yli vuoden aikana koettuja iloja ja onnistumisia.

Kuva1: Nuorten antamia merkityksiä Remmituvalle

Vaikka Rantasalmen kunta ei heti hankkeen alkuvaiheessa ollut ollenkaan mukana hankekumppaneissa, oli heidän kanssa kuljettu matka yksi monipuolisimmista ja erityisesti nuorten itsensä näköinen kokonaisuus. Remmituvan arjessa pystytään mukauttamaan toimintaa tilanteen mukaan, ja ohjaajilla on myös sydän paikallaan. Toiminnassa mukana olevat nuoret aikuiset ovat pääsääntöisesti päihde- ja mielenterveysongelmaisia.

Yhteistyö Remmituvan kanssa alkoi tammikuussa 2016 nuorten tapaamisilla ja nuorten oman viikko-ohjelmapäivään tutustumisella. Nuoret saivat itse kuvailla kaikkea sitä mitä työpaja heille merkitsee, sekä kertoa kaikesta mikä heille itselle on elämässä tärkeää. Ohjaajien kanssa keskusteltiin kehittämisen tarpeista toiminnan järjestäjän näkökulmasta, ja kasaan saatiin hyvät pohjatiedot kehittämistyön aineksiksi.

Pajan toiminnan rakenne nuorten perjantaipäivien osalta oli jo valmiiksi toimivan oloinen, mutta silti nuorten sitoutumisen eteen oli tehtävä töitä. Runsas vapaus ohjaamisessa ei aina ole toimivaa, eikä myöskään liika tiukkuus. Kultainen keskitie löytyy selkeistä aikatauluista ja tavoitteista, mutta niin että tarkasti sovitun sisällä voi olla joustoa. Sitoutumiseen auttaa nuorten mahdollisuudet päästä tuottamaan omaa sisältöä päivään, sekä kiitos päivän aikana. Remmituvan osalta keskityttiin juuri näiden rakenteiden luomiseen.

Nuorten päivän peruselementit:

• Aamukahvi ja päivän avaus
• Aamupäivän aktiiviaika
• Ruokatauko
• Iltapäivän aktiiviaika
• Yhteenveto päivän asioista
• Päivän päätös

 

                                                                    Kuva2: Taiteelliset lahjat nuorten voimavarana

Ryhmän perusrakenne pitää sisällään jokaisen nuoren kuulumispuheenvuoron päivän avauksen yhteydessä, sekä positiivisen palautteen kierroksen yhteenvedon aikana. Perustoiminnan rakenteen muotoilun lisäksi kehitettiin teemallisia sisältöjä toiminnan aktiiviaikaan. Näitä sisältöjä toteutettiin kolmena päivänä.

• Itsetuntemuksen teemapäivä
• Mediataitojen teemapäivä (yhteistyössä #ERNOD – hankkeen kanssa)
• Retki lähimpään Ohjaamoon (Ohjaamo Posse, Savonlinna)

Toukokuisena perjantaina käydyt keskustelut kertoivat yhteistyön olleen toimivaa ja mukavaa. Erityisesti ilahdutti myös tieto siitä että ruokatarjoilusta vastannut hankkeen toimintoihin osallistunut nuori oli tiettävästi siirtymässä opiskelemaan ravitsemuspuolen ammattiin. Hienoa että on paikka jossa nuorten omat visiot tulevaisuudesta saavat elää ja kasvaa.

Rantasalmella kehitettyjä ja hyväksi koettuja toimintamallin elementtejä tullaan hyödyntämään nyt päättyvän hankkeen jälkeen tulevissa ponnisteluissa Digillä Duuniin! – hankkeen toimenpiteissä. Nuorilähtöisyys ja myönteinen palaute muodostavat erinomaisen sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoiminnan perustan.

 

Heikki Kantonen

TKI-asiantuntija

Lisää hankkeen kuntapiloteista ja myös muista toiminnoista löytyy tuoreesta loppujulkaisusta; Ohjaamojen tuki – ammattilaisen apuna nuoren parhaaksi: Kokemuksia ja kehitysehdotuksia Etelä-Savosta

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-011-1

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

 

Opinnäytetyö: Virtuaalinen läksytuki maahanmuuttajaryhmän osallisuuden edistämisessä

 

Sain mahdollisuuden tehdä yhteisöpedagogiopintoihini kuuluvan opinnäytetyön ERNOD-hankkeelle. Idea opinnäytetyöstä hahmoittui viime kesänä, jolloin suoritin harjoitteluani kyseisessä hankkeessa. Tarkoitukseni opinnäytetyössä oli tuoda esille virtuaalisen läksytuen piloitointiin osallistuvien maahanmuuttajataustaisten nuorten omia kokemuksia. Tavoitteeni oli myös tuoda esille tekijöitä, jotka nuorten mukaan edistivät heidän osallisuuttaan.  Opinnäytetyötä varten keräsin nuorten kokemuksia teemahaastattelumenetelmän avulla. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi maahanmuuttajataustaista nuorta.

Nuoret kokivat läksytuen pääasiassa positiivisena kokemuksena, jonka avulla nuoret kokivat saaneensa apua vaikeilta tuntuviin asiohin sekä mahdollisuuden kohdata toisen opiskelijan. Parhainta läksytuessa nuorten mukaan oli se, että he saivat miettiä vaikeilta tuntuvia asioita toisen opiskelijan kanssa. ”Musta parasta oli saada tukea opiskeluun. Ny mä tiedän miks mä ajattelen toimintaan osallistumisen olevan hyvä juttu. Mä tarvitsin apua tehtävän kanssa ja sit mä sain sen kaa apua toiselta. Ei se sama oo ku opettaja sulle yrittää neuvoo. Parasta on et sä saat miettii asioita toisen opiskelijan kanssa.” 

Haastatteluihin osallistuneista nuorista suurinosa oli päässyt oppilaitoksen ja Mediamajan lisäksi osallistumaan läksytukeen myös kotonaan. Vaikka muutama nuorista ei ollut vielä osallistunut toimintaan kotonaan oli kaikilla jo mielipide, siitä missä osallistuminen olisi heistä parhainta. Nuorten kokemukset osallistumispaikasta jakautuivat kahteen eri mielipiteeseen. Ensimmäisen mielipiteen mukaan osallistumispaikalla ei ollut väliä, vaan kokemusten mukaan kaikki olivat yhtä hyviä. ”Mä ajattelen, ettei ole väliä missä mä osallistun. Mulle tärkeintä on vaan saada apua kotitehtäviin. ” 

Toinen mielipide osallistumispaikasta koostui siitä, että nuoret kokivat toimintaan osallistumisensa kotona helpommaksi. Perusteluksi nuoret kertoivat kotona osallistumisen olevan rauhallisempaa, kun toisia ei ollut siellä paikanpäällä kuuntelemassa tai kommentoimassa tilannetta. ”Kotona on hyvä. Tietysti, kun olin omassa kodissa. Oli rauhallista ja helppo keskittyä. Muut ei olleet neuvomassa, et nyt tee näin tai muuta. ” 

Läksytuessa koetut huonot puolet koskivat pääasiassa Skype-sovelluksen toimimista, joka toimi nuorten mukaan vaihtevasti. Kotona kuitenkin nuorten mukaan sovellus toimi paremmin.

Nuoret nostivat keskusteluissa esille kolme eri osallisuutta edistävää tekijää: omaehtoisuus, onnistumisen kokemukset sekä vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa. Jokainen teema piti sisällään osallisuutta edistäviä osatekijöitä. Esille nousseet osallisuutta edistävät tekijät jokainen nuori koki omalla tunnetasollaan. Virtuaalisen läksytuen pilotointi voidaan nähdä yhtenä toiminnallisena osallistumisen mahdollisuutena, jossa yksilö voi tuntea osallisuutta omalla henkilökohtaisella tunnetasollaan.

Kokonaisuudessaan opinnäytetyöprosessi oli todella mielenkiintoinen ja opettava. Suuret kiitokset vielä mahtavasta mahdollisuudesta ERNOD-hankkeelle.

 

Ada-Maria Tirkkonen
Yhteisöpedagogiopiskelija

Mediaklubi Iiriksessä 13.-14.5.2017

ERNOD-hankkeen viimeisimpien joukossa oleva mediaklubi näkövammaisille nuorille järjestettiin Iiriksessä Näkövammaisten liitossa 13.-14.5.2017. Järjestäjinä olivat ERNOD-hankkeen toteuttajatahot: Suomen Nuorisoseurat, Mikkelin ja Kouvolan kaupunginkirjastot sekä  yhteistyökumppanina Näkövammaisten liitto. Keskeisenä näkökulmana oli vaikuttaminen nuorille tärkeisiin asioihin. Mediatuotosten aiheet nuoret saivat valita vapaasti kiinnostuksensa mukaan. Mediaklubi näkövammaisille nuorille oli yksi ERNOD-hankkeen mediavaikuttamistyöpajoista, jossa tuotettiin erilaisia mediasisältöjä.

Kävimme Näkövammaisten liitossa keskustelemassa etukäteen nuorisotoimen suunnittelijan ja yhden “aktiivisen” (paljon nuorisotoimintaan osallistuvan) nuoren kanssa, millaisia tarpeita nuorilla olisi. Mediaklubi pohjautui tämän keskustelun pohjalta seuraviin tarpeisiin: Näkövammaisten nettiäänilehti Nyöriin tarvittiin lisää tekijöitä. Juttujen tekemiseen toivottiin “koulutusta”. Nuorisotoimen suunnittelija oli kerännyt etukäteen tietoa, ovatko nuoret kiinnostuneita tekemään radio- vai lehtijuttuja. Olimme pitäneet “laitteiden testaus-illan”, jossa selvitimme, millaisia mediamuotoja nuoret käyttävät, ja millaisilla laitteilla heidän on helpointa työskennellä. Testausillassa oli eri nuoret, kuin itse pajassa. Näissä puitteissa syntyi viikonlopun mittainen mediaklubi.

Nuoret pääsivät kokeilemaan podcast-juttujen tekemistä ja videon tekemistä. Juttujen tekemisestä, äänimaailmoista, juttutyypeistä ja rakenteista kävi luennoimassa Ylen toimittaja Eero Mäntymaa. Itäkeskuksen kauppakeskus Itiksen ohikulkijat saivat osallistua mediaklubiin gallupin muodossa. Nuoret oppivat tekemään äänimaailmoja, haastatteluja sekä editointia. Viikonlopun aikana syntyi podcast-juttuja sekä haastatteluja, joiden aiheena oli mediaklubi ja Näkövammaisten liiton leirit. Lisäksi tehtiin gallup Suomen jääkiekkojoukkueen menestyksestä. Haastateltavat olivat sekä mediaklubiin osallistuneita nuoria että satunnaisia ohikulkijoita kauppakeskus Itiksessä. Viikonlopun aikana syntyi myös nuoren kuvaus teknologiasta ja välineistä, joita hän käyttää. Lisäksi toteutettiin videojuttu sosiaalisesta mediasta ja sen vaikutuksista ihmisten kommunikointiin.  Tämä video sisälsi kommunikoinnin vertailua ennen ja nyt, ja se oli tehty kerronnallisessa ja pohdiskelevassa muodossa. Yksi nuori teki myös lehtiartikkelin EU:n moninaisuudesta, vaiheista ja vaikutuksista.

Tuotokset löytyvät linkistä: http://mediaviikonloppu.blogspot.fi/

Mediaklubin tavoitteet olivat klubien tapaan seuraavat: Nuorten mediataitojen vahvistaminen, mediakasvatus, yhdenvertaisten osallistumis-ja vaikuttamismahdollisuuksien esille nostaminen. Oman äänen kuuluviin saaminen.

 

Tuike Merisaari
Suomen Nuorisoseurat ry

Kirjoittaja osallistui sekä mediaklubin suunnitteluun että toteutukseen yhdessä muiden nuorten kanssa. 

 

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

Nuoret tuunasivat palvelukartan Heinävedellä

Ohjaamojen tuki – hanke on toteuttanut Etelä-Savon kunnissa keskenään hyvin erilaisia palvelukokeiluita, ja yksi selvästi muista poikenneista kehittämistöistä saatiin kevään aikana päätökseen Heinäveden kunnassa. Prosessi oli monivaiheinen ja suoraan nuoria osallistava. Vaikka kunta on yksi Etelä-Savon pienimmistä, oli mukana työskentelyssä yhteensä kymmeniä eri-ikäisiä nuoria sekä useita heidän vuokseen työtä tekeviä ammattilaisia.

Kaikki lähti liikkeelle kevättalvella 2016 kun nuorten ohjaus- ja palveluverkoston jäseniä kokoontui piirtämään kuvaa siitä minkälaisia palveluita ja kenen toteuttamina Heinävedeltä löytyy. Lisäksi pyrittiin hahmottamaan palveluiden linkittymistä toisiinsa. Flapeilla, tusseilla ja post –it lapuilla muodostettiin visuaalinen kokonaisuus josta ei saanut juuri mitään tolkkua. Näin ollen looginen seuraava askel prosessissa oli näyttää kuvaa nuorille ja kysyä miten asiat tulisi esittää. Nuorten tapaaminen onnistui saman kevään aikana tuottaen selkeitä ajatuksia.

Kuva1: Nuoret visioimassa kokonaisuuden rakennetta

Yksi selkeä mielipide liittyi siihen että mitään paperikarttoja ei tähän maailman aikaan enää tarvita, vaan kaikki pitää laittaa verkkoon. Toinen selkeä näkökulma oli myös se että ruudulla ei saa olla liikaa tietoa yhdellä kertaa ja valinnan mahdollisuuksien tulee olla selkeitä. Pitkiä klikkailuketjuja ei myöskään kaivattu, ja lyhyen surffauksen jälkeen tulee jo löytää oikea palvelu yhteystietoineen. Heinävedellä jo käytössä ollut Savon alueen nuorisotiedotusportaali Po1nt.fi koettiin kunnan osalta hieman sekavaksi, tiedot osin vanhentuneiksi ja lisäksi portaalin tunnettavuus oli nuorille huono. Koska palvelu oli teknisesti kuitenkin olemassa, päätettiin ruveta työstämään sitä enemmän nuorten toivomusten kaltaiseksi.

Varsinainen sivustojen muokkaus tehtiin lukion ATK-oppituntien puitteissa kolmen eri tapaamisen aikana. Ensimmäiseksi kerrottiin mitä halutaan tehdä ja miten päivitystyökalu toimii, tämän jälkeen luotiin tekstiä ja siirrettiin faktoina tiedossa olevia palvelutietoja portaaliin. Viimeisellä kerralla kokonaisuutta testattiin monilla eri laitteilla ja verkkoselaimilla, mukaan lukien puhelimet ja tabletit. Pienet puutteet ja viilaukset hoidettiin ammattilaisvoimin. Viimeinen tunti toteutettiin keväällä 2017, jolloin prosessi oli edennyt kaikkiaan hieman yli vuoden.

Heinäveden Po1nt –sivut saivat rakenteen jossa jokaista seitsemäätoista eri palvelua varten on olemassa yksinkertainen virtuaalinen ”palvelukortti” jonne voi ohjautua usean eri yläotsikon kautta.  Suuret yläotsikot muodostettiin nuorten toivomusten mukaan seuraavasti:

1. Harrastukset ja vapaa-aika
2. Terveydenhoito
3. Henkilökohtainen tuki
4. Koulu ja opiskelu
5. Työ ja työnhaku
6. Rahalliset tuet/talous

Ohjautuminen oikean palvelun luokse tapahtuu nuoren näkökulmasta henkilökohtaisen tarpeen mukaan, ja tarvittavat yhteystiedot tai linkit yhteydenottoon löytyvät 2-3 klikkauksen päästä etusivulta.

Kuva2: Surffailunäkymä Po1nt -palvelussa

Nyt käytetyn logiikan mukaan lähes mikä tahansa tiedotusportaali olisi päivitettävissä nuorten toivoman logiikan mukaisesti, ja prosessi toteutettavissa nuorten kanssa yhdessä. Heinäveden kunnan osalta nuorten osallisuusaste oli suuri, jonka vuoksi varmistettiin myös kymmenien nuorien olevan tietoisia nuorten omasta tiedotusportaalista. Po1ntista tuli aiempaa enemmän ”nuorten oma juttu” tällä tavoin.

Yksi haaste jatkossa on pitää tietoja ajan tasalla. Jo nyt käydyn prosessin aikana osa palveluista siirtyi uusien organisaatioiden alle, osa työntekijöistä vaihtui ja yhteystiedot muuttuivat. Seuraava askel olisikin ylläpitää nuorten ryhmää joka yhdessä pääkäyttäjän kanssa vastaa tietojen oikeellisuuden testaamisesta.

Tällä hetkellä luotuun kokonaisuuteen pääsee tutustumaan osoitteessa: http://www.po1nt.fi/fi/kunnat/heinavesi/

Lisää hankkeen kuntapiloteista ja myös muista toiminnoista löytyy julkaisusta; Ohjaamojen tuki – ammattilaisen apuna nuoren parhaaksi: Kokemuksia ja kehitysehdotuksia Etelä-Savosta

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-011-1

Toivottavasti entistä useammat nuoret pääsevät oikeiden asioiden äärelle!

Heikki Kantonen

TKI-asiantuntija

— — —

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

AIKA DIGITTÄÄ II tiistaina 8.8.2017 klo 12.00-15.30

AIKA DIGITTÄÄ II
Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeen päätöstapahtuma

AIKA: tiistai 8.8.2017 klo 12-15.30

PAIKKA: Mikkelin kaupunginkirjasto, Mikkeli-sali (Raatihuoneenkatu 6, Mikkeli)

OHJELMA:

12.00 Tapahtuman avaus

12.15-13.15 Kolme casea digiajan osallisuudesta

13.15-13.30 Kahvitarjoilu (hanke tarjoaa)

13.30-15.30 Aika digittää kirjastossa – elämyksellinen tutustuminen hankkeessa kehitettyihin työtapoihin ja menetelmiin

Ilmoittautuminen 1.8.2017 mennessä: https://www.webropolsurveys.com/S/6BC30083A8E2C0FB.par

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Lisätiedot: Sanna Lappalainen (sanna.lappalainen@xamk.fi, puh. 040 637 7903)

AIKA DIGITTÄÄ II on ”Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä” -hankkeen päätöstapahtuma. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja hankkeen osatoteuttajina toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta yhdessä toteuttajatahojen kanssa. Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Lisätietoja: www.xamk.fi/ernod

Avoimen kokeileva PopUp-kirjasto ponnahtaa Kouvolan Hansaan Eurooppa-päivänä 9.5.

ERNOD kysyy nuorilta: Miltä tulevaisuuden Eurooppa kuulostaa? Entä miltä se näyttää tulevaisuudessa?

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) hallinnoima Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanke (ERNOD) järjestää tiistaina 9.5. klo 14-17.30 Kouvolassa Kauppakeskus Hansassa avoimen kokeilevan PopUp-kirjaston nuorille. Toiminnallinen tapahtuma on osa Eurooppa-päivää. Eurooppa-päivän tavoitteena on tehdä EU:ta ja sen toimintaa tunnetuksi. Monet toimijat järjestävätkin päivään liittyen tilaisuuksia avointen ovien ajatuksella. Voit seurata Eurooppa-päivän tapahtumia somessa aihetunnisteella #EUopenday

ERNOD on yksi monista EU:n tuella toteutettavista hankkeista. Se saa rahoitusta kuudettakymmenettä toimintavuottaan juhlivalta Euroopan sosiaalirahastolta (ESR). Toiminnassaan ERNOD-hanke on pyrkinyt rahoitukseen liittyvän erityistavoitteen mukaisesti parantamaan palveluita, jotka sujuvoittavat siirtymävaiheita ja tukevat koulutuksellista tasa-arvoa. ERNOD on mm. kehittänyt sellaisia digitaalisuutta hyödyntäviä menetelmiä, joiden avulla erityisryhmien nuoret ovat voineet omaksua digiajan työelämätaitoja. Näitä menetelmiä hyödynnetään myös PopUp-kirjastossa; tapahtumassa pääsee ottamaan kantaa Tulevaisuuden Eurooppa -teemaan ja toteuttamaan omia vaikuttavia mediatuotoksia (esim. meemejä, äänimaailmoita tai rap-kappaleita) ohjatusti. Lisäksi osallistujille tarjotaan mahdollisuus sukeltaa virtuaalilasien avulla toisenlaiseen todellisuuteen eli virtuaaliseen maailmaan.

Tapahtuman järjestelyistä vastaavat ERNOD-hankkeen kirjasto- ja nuorisoalan toimijat. Tämän lisäksi voit bongata tapahtumapaikalta Xamkin Versus-hankkeen väkeä ja osallistua heidän haastekampanjaan #kuvaaterveys!

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod